Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Upcoming SlideShare
What to Upload to SlideShare
What to Upload to SlideShare
Loading in …3
×
1 of 67

ICT-alan ilmastostrategian seurantafoorumi 23.11.2021

0

Share

Download to read offline

Verkkotilaisuus 23.11.2021: Mitä uutta tiedetään digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja mitä mittareita on kehitteillä?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom esitteli luonnostelemiaan mittareita ICT-alan ilmastovaikutusten seuraamiseksi. DNA, Elisa, Telia ja Finnet-liitto kertoivat puolestaan, miten yritykset mittaavat ympäristövaikutuksia. Lisäksi tilaisuudessa oli Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Sitran esitys.

Related Books

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

ICT-alan ilmastostrategian seurantafoorumi 23.11.2021

  1. 1. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian seurantafoorumi 23.11.2021 klo 10–12 Mitäuutta tiedetään digitalisaation vaikutuksistaja mitä mittareitaon kehitteillä?
  2. 2. Avaussanat Yksikön johtaja Päivi Antikainen, LVM Ilmasto- ja ympäristövaikutusten indikaattorityö, raportoinnin kehittäminen • Indikaattorien koostaminen Viestintämarkkina-asiantuntija Marja Heinonen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom • Teleoperaattoreiden näkemyksiä indikaattorien kehittämiseen, raportoinnin kehittäminen Yritysvastuupäällikkö Tuuli Nummelin, DNA Yritysvastuujohtaja Minna Kröger, Elisa Yritysvastuujohtaja Eija Pitkänen, Telia Toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, Finnet-liitto • Kysymyksiä ja keskustelua 2 Ohjelma ICT-alan vaikutusten vertailukelpoisten mittareiden kehittäminen, elinkaaren aikaisten vaikutusten ymmärtäminen • Julkisten palvelujen digitalisaation ilmastovaikutukset Erityisasiantuntija Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus • ICA ICT ilmaston eduksi -hanke Professori Jukka Manner, Aalto-yliopisto • Laitteiden elinkaarenaikaiset vaikutukset Asiantuntija Lotta Toivonen, Sitra • Kysymyksiä ja keskustelua Yhteenveto ja tilaisuuden päätös
  3. 3. Viestintäverkkojen ympäristövaikutusten mittarointi ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian seurantafoorumi 23.11.2021 Kuva: Mika Baumeister/ Unsplash
  4. 4. Tausta lyhyesti  ICT-ilmastostrategia maaliskuussa 2021  Suositeltuja toimenpiteitä mm. tietopohjan ja sen läpinäkyvyyden lisääminen:  Koostetaan ICT-alan ympäristövaikutusten mittaamista ja seurantaa koskevia kansainvälisiä menetelmä- ja indikaattorisuosituksia ja ohjeita Suomen kannalta tarkoituksenmukaiseksi tiivistelmäksi. Pääasiallinen toimija: Traficom, laajempi keskustelu toimialan asiantuntijoiden kanssa  Seurataan ja vaikutetaan energiankulutusta ja päästöjä koskevan tilastoinnin ja tiedon läpinäkyvyyteen liittyvien aloitteiden etenemiseen Euroopan unionissa, tavoitteena systemaattisesti kerätty, kansainvälisesti vertailukelpoinen data. Pääasiallinen toimija: edustus EU:n työryhmissä  Lisäksi: Osallistutaan verkkojen ekologisen kestävyyden arviointiperusteiden kehittämiseen EU-tasolla ja laajemmin kansainvälisesti. Pääasiallinen toimija: Suomen edustajat EU:n ja kv. työryhmissä, mm. Traficom  ICT-ilmastostrategian toimenpiteiden toteuttaminen on Traficomin tulostavoite LUONNOS
  5. 5. Viestintäalan laajuus Lähde: Ericsson 2018 LUONNOS
  6. 6. Mihin keskitytään? Eri osien ympäristöpäästöt ICT-ala Päätelaitteet Verkot Datakeskukset TV:t, isot näytöt Älypuhelimet, pienlaitteet Rakentaminen /purkaminen Käyttö Kiinteä Mobiili 2-4 % KHKe >50 % Korkeampi Matalampi 5-24 % 65-80 % ~10 % ~90 % 15-20 % <50 % Videonkatselu 2,5 x kiinteä Liityntä Core/muu 70-80 % 20-30 % LUONNOS
  7. 7. Rajaus verkolle - pelkistetty tilaaja- ja runkoverkon raja Internet Oper oma DC GW tms. Mobiili core mobiililiikenne kiinteän liikenne LUONNOS
  8. 8. Energiankulutus Suomessa 1.1.-31.12.2021  Kyselyn kohteena on yrityksen omistama (vai hallinnoima/käyttämä?) verkkoinfrastruktuuri. Seuraaviin lukuihin lasketaan mukaan myös mainitun verkon osana toimivien tilojen valaistus-, lämmitys- ja jäähdytyskulutus. Lukuihin ei lasketa mukaan loppukäyttäjän laitteita ja niiden kulutusta.  1. Kiinteän liityntäverkon energiankulutuksen kokonaismäärä ____________ MWh  2. Muiden vain kiinteän verkon käytössä olevien verkonosien energiankulutuksen kokonaismäärä ____________ MWh  3. Matkaviestinverkon radioverkon energiankulutuksen kokonaismäärä ____________ MWh  4. Muiden vain matkaviestinverkon käytössä olevien verkonosien energiankulutuksen kokonaismäärä ____________ MWh  5. Muiden verkonosien, joissa ei voida erotella kiinteän ja matkaviestinverkon kulutusta, energiankulutuksen kokonaismäärä Tähän lasketaan mukaan verkonosat, jotka ovat yrityksen omistuksessa (vai hallinnassa/käytössä?) ja Suomessa. Mukaan siis lasketaan esimerkiksi sellaisten yrityksen Suomessa olevien datakeskusten energiankulutus, joissa käsitellään yrityksen Suomessa olevien asiakkaiden tietoliikennettä. Traficom jakaa tähän ilmoitetun energiankulutuksen määrän kiinteän ja matkaviestinverkon kokonaisenergiankulutusta varten samassa suhteessa kuin yrityksen tiedonsiirtoliikenne kiinteän ja matkaviestinverkon välillä on ilmoitettu Traficomin vuosikyselyssä 2020. ____________ MWh LUONNOS
  9. 9. Muut kysymykset  Mikä osuus yrityksen verkkojen käyttämästä energiasta on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla? ____________  Mahdolliset lisätiedot koskien yllä esitettyjä lukuja, niiden tarkkuutta tai jaottelua ____________  Muut toimenpiteet, joilla yritys on pyrkinyt vähentämään viestintäverkkojen energiankulutusta tai muita ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia esimerkiksi käytön, rakentamisen tai kierrätyksen osalta. Esimerkiksi, jos yrityksenne tuottaa osan kulutetusta energiastaan itse hyödyntämällä toiminnoista muodostuvaa hukkaenergiaa, kerrottehan myös näistä ratkaisuista. ____________  Viestintäverkkojen ja -palvelujen tuomat ympäristöhyödyt muilla toimialoilla Voitte halutessanne avata lyhyesti tähän toteutuneita projekteja tai asiakastoteutuksia, joissa viestintäverkkojen tai -palvelujen avulla on pystytty konkreettisesti vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Esittäkää sopivilla, mielellään numeerisilla, indikaattoreilla tilanne ennen ratkaisun käyttöönottoa ja ratkaisun jälkeen sekä avatkaa, millaisesta ratkaisusta oli kyse. Mainitkaa vastauksessa, ovatko esittämänne projektit tai toteutukset salassa pidettäviä. ____________ LUONNOS
  10. 10. Mitä seuraavaksi? Foorumin jälkeen ehdotus tulee laajemmalle kommenttikierrokselle tammikuun 2022 loppuun asti Helmikuussa 2022 lopullinen indikaattorilista valmiina Keväällä 2022 järjestetään pilottitiedonkeruu määritellyillä indikaattoreilla koskien vuotta 2021 BERECin ensi vuoden työohjelmassa on ehdotus ympäristöindikaattorien muodostamisesta  Suomella mahdollisuus ohjata toimintaa ennakoivalla työllä LUONNOS
  11. 11. Kiitokset! marja.heinonen@traficom.fi Kuva: Karsten Würth/Unsplash
  12. 12. Teleoperaattorina ja yrityksenä haluamme toimia avoimesti ja tarjota kaiken saatavan datan julkisesti. DNA onkin vuosittain julkaissut päästötietonsa vastuullisuusraportissa. Verkon energiatehokkuus on summa useista pienistä ja suurista teoista. Lisäämme tehokkuutta muun muassa ottamalla käyttöön laajamittaisesti tekoälyä hyödyntäviä energiansäästöteknologioita radio- verkoissamme jo tämän vuoden aikana. Säästöt ovat olleet kenttäkokeilujen perusteella merkittäviä. DNA jatkaa ylpeydellä matkaansa kohti todellista hiilineutraalia verkkoa. 3 Tuuli Nummelin Yritysvastuupäällikkö, DNA
  13. 13. Eija Pitkänen Yritysvastuujohtaja, Telia Kun suunnitellaan raportointia on tärkeää miettiä mistä kerätyn tiedon halutaan kertovan. Yhtiöiden vastuullisuusraportointi on sidosryhmävaatimuksiin vastaamista.
  14. 14. Avoin ja ajantasainen ympäristötieto mahdollistaa kyvykkyyden kohdentaa riittäviä ja nopeita keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. On varmistettava toimijoiden välinen vuoropuhelu ympäristötiedon tarpeista ja mahdollisuuksista tuottaa tarvittava tieto. 5 Minna Kröger Yritysvastuujohtaja, Elisa
  15. 15. Digitalisaatio uudistaa liiketoiminta- malleja ja pienentää siten hiilijalanjälkeä, koska se mahdollistaa saman palvelun toteuttamisen skaalautuvammin, nopeammin ja ilman turhia välivaiheita. 6 Jarmo Matilainen Toimitusjohtaja, Finnet-liitto
  16. 16. Julkisten palveluiden kestävä digitalisaatio - Ilmasto- ja ympäristövaikutukset Valtioneuvoston yhteinen selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) Hankkeen toteuttajat Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus SYKE ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian seurantafoorumi, 23.11.2021
  17. 17. ”tutkimustietoon perustuva viitekehys, joka tukee julkisten palveluiden digitalisaation systeemisten ympäristövaikutuksien arvioinnin toimintamallin luomista” Tavoite Digitalisaation ympäristövaikutusten arviointiin soveltuva menetelmä Menetelmän soveltamisen pääpiirteet tyypillisten julkisten palvelujen osalta Viitekehys Ensimmäisen vaiheen laskentamalli ja arvioinnin kehittymisen tiekartta Tarvittava ohjeistus ja suositukset Toimintamalli
  18. 18. ● Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat kolmanneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ● Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus • Rakennusten koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset • Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä • Ilmastoselvitys rakentamislupaa haettaessa • Hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjaus ● EU:n kestävän rahoituksen arviointikehys Ilmastovaikutusten arviointi rakennusalalla
  19. 19. ● Standardoitu ja vakiintunut menetelmä ● Ottaa huomioon koko elinkaaren, mikä on tärkeää myös digitalisaation vaikutusten arvioinnissa ● Vaatii paljon lähtötietoja ja menetelmäosaamista ● Rajattuihin tarkoituksiin voidaan laatia myös yksinkertaisempia arviointivälineitä, esimerkiksi laskureita Elinkaariarviointi - LCA
  20. 20. Tilannekuva • Haastattelut • julkisen sektorin ICT-palvelujen tuottajia ja digitaalisten palvelujen omistajia • Kyselytutkimus • valtiosektorin ja kuntien digitaalisten palvelujen omistajille – 175 vastausta Menetelmäluonnos • Viitekehys ja arviointimenetelmä • Laskurin luonnos tapaustutkimuksissa edelleen kehitettäväksi Tapaustutkimukset • Ikääntyneiden kotiin vietävät palvelut; lääkeautomaatti ja kuvapuhelinpalvelut • Sosiaali- ja terveyspalveluiden digiklinikka • Menetelmän testaus ja kehitys Tulokset • Viitekehys ja toimintamalli ympäristövaikutusten arviointiin • Laskuri ilmastovaikutusten arviointiin Hankkeen vaiheet ja tilannekuva 1.3.2021 – 31.12.2022 Ilmasto- ja ympäristöasioiden huomioiminen on vielä vähäistä Vaikutusten konkretisoiminen ja mittaaminen ovat haasteellisia Julkishallinnon toimintatapa ei tue vaikutusten arviointia
  21. 21. 1. Arviointimenetelmä 2. Päästökertoimet 3. Laskentatyökalu Ilmastovaikutusten arviointi käytännössä
  22. 22. Arviointimenetelmä Tarvittava linjaus Arvioinnin kohde Mikä on haluttu tarkastelun laajuus? Mitä kaikkea sisältyy arviointiin? Arviointiin sisällytettävät elinkaaren vaiheet Oletusarvoisesti tarkastellaan koko elinkaarta. Halutaanko käytännön arviointia helpottaa jättämällä mahdollisia vähämerkityksisiä elinkaaren vaiheita arvioinnin ulkopuolelle? Arviointijakson pituus Vertailukelpoisuuden vuoksi arviointijakso vakioidaan. Onko esimerkiksi 5 vuotta sopiva? Arvioinnissa käytettävät tiedot Käytetäänkö yhteistä tietokantaa/ tietoja ja voiko mahdollisia geneerisiä päästökertoimia korvata tarkemmilla arvoilla esimerkiksi ympäristöselosteista? Miltä osin käytetään aktiviteetti tai tuotepohjaisia päästökertoimia ja miltä osin kustannuspohjaisia kertoimia? Valitut indikaattorit Onko ensi vaiheessa tarvetta muille kuin ilmastonmuutoksen indikaattorille (GWP Global Warming Potential)?
  23. 23. Tarkastelun laajuus Tilanne ennen digitalisointia Tilanne nyt a) Digitalisoidun tai kokonaan uuden digitaalisen palvelun hiilijalanjälki Ei huomioida puhtaasti nykytilannetta tarkasteltaessa Palvelun hiilijalanjälkeen kuuluvat kaikki digitaaliset sekä fyysiset panokset palvelun tuottamiseksi sekä käyttämiseksi b) ICT-osuuden hiilijalanjälki Ei huomioida puhtaasti nykytilannetta tarkasteltaessa Tarkastellaan vain digitaalisten laitteiden ja infrastruktuurin hiilijalanjälkeä (osa digitalisoidun palvelun hiilijalanjäljestä) c) Digitalisoinnin, eli muutoksen hiilijalanjälki Palvelun hiilijalanjälki koostuu mm. tuottajan toimitiloista, postituksista ja käyttäjän liikennepäästöistä Palvelun hiilijalanjälkeen kuuluvat kaikki digitaaliset sekä fyysiset panokset palvelun tuottamiseksi sekä käyttämiseksi. Voidaan huomioida myös säästyneiden rahojen välilliset päästöt. Palvelun käyttäjä Digitaalisen palvelun tuottaja Palvelun käyttäjä Digitaalisen palvelun tuottaja rebound ? Δ Palvelun käyttäjä ”Perinteisen” palvelun tuottaja Palvelun käyttäjä Digitaalisen palvelun tuottaja
  24. 24. 1. Perinteinen elinkaarilaskenta – kerätään aktiviteettitiedot, jotka muutetaan päästötiedoksi • Esimerkiksi palvelupisteessä asiointi henkilöautoilla 20 000 km x 0,183 kg CO2e/km = 3 660 kg CO2e 2. Kustannus – päästöarviointi –> kerätään tietoa toiminnan eri kuluerien kustannuksista, ja muutetaan ne päästöiksi (karkea arvio) • Esimerkiksi postipalvelut 8000 € x 0,4781 kg CO2/€ = 3825 kg CO2e • ICT:n ilmastovaikutusten arviointiin kustannusperusteiset päästökertoimet ovat vielä liian epätarkkoja 9 Päästökertoimet
  25. 25. ● Tavoitteena käyttökelpoinen laskuri suuruusluokaltaan oikean ilmastovaikutuksen laskemiseksi saatavilla olevien tietojen perusteella ● Avainasemassa yksinkertaistaminen ja allokointi Laskentatyökalu Digital service Description of the service Functional unit Annual provision of the service. The side of the service provider; inputs per functional unit Digital service speciffications Average data intensity of the service, per user session 10 MB/user session Number of sessions per year 500 000 sessions Average time per session 10 min/user session Personnel dedicated to maintain the service TOSI Number of man months/year 120 man months Servers supplying the service in-house cloud Number of dedicated servers 0,5 1 Storage capacity of a server, in TB 4 4 Load profile high light-medium Electricity type (select) Grid Grid Transport Kilometers driven, per year, per service 1000 km/year Fuel type petrol Premises EPÄTOSI Open-space office (select) yes Square meters 150 m2 Electricity type (select) Grid
  26. 26. ● Julkisen sektorin digitaalisten palvelujen ympäristövaikutuksia ei tunneta, eikä yhteistä arviointimenetelmää ole ● Elinkaariarviointi sopii hyvin perusmenetelmäksi ja ilmastovaikutusten arvioinnista kannattaa aloittaa, tarvitaan 1. Arviointimenetelmä 2. Päästökertoimet 3. Laskentatyökalu ● KPMG, LUT ja SYKE kehittävät yhdessä julkisten palvelujen kestävän digitalisaation työkaluja • Laajempi viitekehys ja ilmastovaikutusten laskuri 2022 loppuun mennessä Yhteenveto
  27. 27. ICA – Ilmaston eduksi Jukka Manner, Jari Porras, Sanna Syri Professoreita Aalto/LUT/Aalto
  28. 28. Teknologia kehittyy ajan myötä
  29. 29. ICT:n kehittymisestä
  30. 30. Kuinka paljon laskenta on kehittynyt 30 vuodessa ?
  31. 31. a) 1 000 x b) 10 000 x c) 100 000 x d) 300 000 x e) 1 000 000 x
  32. 32. a) 1 000 x b) 10 000 x c) 100 000 x d) 300 000 x e) 1 000 000 x
  33. 33. NEC SX-3 (1990): 22 GFLOPS Huawei Mate 20 Pro (2018): 14 GFLOPS (CPU) 489 GFLOPS (GPU) https://www.extremetech.com/extreme/125271-the-history-of-supercomputers/5
  34. 34. Tietoverkkojen nopeudet ?
  35. 35. a) 1 000 x b) 10 000 x c) 100 000 x d) 300 000 x e) 1 000 000 x
  36. 36. a) 1 000 x b) 10 000 x c) 100 000 x d) 300 000 x e) 1 000 000 x
  37. 37. 2400 bps modem (1990) 2021 400’000x https://www.suspended-objects.org/post/122466768778/item-062-supramodem-2400-found-on-6-20-15
  38. 38. Laskennan energiatehokkuus
  39. 39. a) 1 000 x b) 10 000 x c) 100 000 x d) 300 000 x e) 1 000 000 x
  40. 40. a) 1 000 x b) 10 000 x c) 100 000 x d) 300 000 x e) 1 000 000 x
  41. 41. NEC SX-3 (1990): 360 kW Huawei Mate 20 Pro (2018): 1-2 W ? https://www.extremetech.com/extreme/125271-the-history-of-supercomputers/5
  42. 42. ICT:n infrastruktuuri kehittyy hurjaa vauhtia
  43. 43. 5G, 6G, kuitua Palvelinkeskuksia, pilvipalveluita
  44. 44. Miksi tarvitaan lisää ICT-järjestelmiä, jos niiden tehokkuus on kasvanut 100’000 – 1’000’000 x ?
  45. 45. Kyseessä Jevon’s paradox (1865) ?
  46. 46. “Energy-efficiency improvements will increase rather than reduce energy consumption”
  47. 47. “Rebound effect”
  48. 48. ICA-projekti
  49. 49. 1. Miten mitata ICT-palvelun energiatehokkuutta ? 2. Uusiutuvan energian ja hukkalämmön hyödyntäminen tehokkaasti ? 3. Miten toteuttaa energiatehokkaita palveluja ? 4. Miten eri osapuolet saadaan mukaan ?
  50. 50. Muutamia nostoja tuloksista
  51. 51. Pohjoisissa oloissa hukkalämpö on mahdollisuus Teknologinen kyvykkyys vs. taloudelliset realiteetit ?
  52. 52. Suomen suosituimmat nettipalvelut: Koko: 1-60MB (jopa 100+MB) 50% on kuvia 40% 3. osapuolen sisältöä HTML vain 1%
  53. 53. Isoja 50-90% säästöjä saa aikaan Pienemmät kuvat Modernit kuvaformaatit Käyttämätön Javascipt ja CSS Välimuistien parempi käyttö
  54. 54. ICT-palveluiden tuottajilla (vielä) puutteellinen käsitys kestävyydestä Aihepiirin monimukaisuus (esim. vihreä koodi) Puutteelliset kehitysprosessit
  55. 55. Myös ICT-alan pitää ymmärtää, että “vähemmän on enemmän”
  56. 56. Laitteiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset Lotta Toivonen Asiantuntija Luontoa vahvistava kiertotalous -projekti, Sitra 23.11.2021
  57. 57. Erkki Laitila, HS/Lehtikuva 1967 Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Tehtäväksi julkiselle tulevaisuustalolle annettiin huomisen menestyvän Suomen rakentaminen. Vuosi oli 1967. Lahja Suomelle
  58. 58. Digitalisaatio ja luonnonvarat Sitran aloitteesta käynnistyneessä ja Sitran rahoittamassa tutkimusprojektissa tarkasteltiin älypuhelimiin ja älytelevisioihin tarvittavien mineraalien ja metallien arvoketjua niiden louhinnasta aina kierrätykseen asti. Tutkimuksessa ICT-sektorin haasteiksi raaka-aineiden osalta tunnistettiin esimerkiksi kasvavan kulutuksen ja laitteiden lyhyen käyttöiän aiheuttama neitseellisten raaka-aineiden lisääntynyt tarve, laitteiden materiaalien talteenoton haasteet ja kierrätykseen päätyvien laitteiden pieni määrä. Keskeisiksi ratkaisuiksi nostetaan mm. kiertotalouden periaatteiden mukainen materiaali- ja tuotesuunnittelu, uudet kiertotalouden mukaiset jakamisen ja omistamisen mallit sekä kierrätysprosessien kehittäminen. Digitalisaatio- ja luonnonvarat -tutkimuksen toteuttivat Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Suomen ympäristökeskus.
  59. 59. Älypuhelin on monimutkainen laite, joka sisältää pieniä määriä kymmeniä eri metalleja Älypuhelin 4 pääkomponenttia 40-80 elementtiä Näyttö Akku Runko Elektroniikka Kosketusnäyttö, lasi, värit Indium, pii, lantaani, dysprosium… Litiumioniakku Litium, koboltti, alumiini... Kevyt, palosuoja, vaimennus Nikkeli, magnesium, bromi, hiili… Järjestelmäpiiri, magneetit… Hopea, kulta, gallium, neodyymi…
  60. 60. Digitaalisten laitteiden elinkaareen liittyviä haasteita 1. Lyhyt elinkaari: Laitteita ei suunnitella pitkäikäisiksi, korjattaviksi, kierrätettäviksi eikä päivitettäviksi 2. Tarvittavien raaka-aineiden määrä kasvaa ja raaka-aine seokset ovat entistä monimutkaisempia 3. Materiaalikoostumus on suurelta osin tuntematon 4. Laitteet eivät päädy asianmukaiseen kierrätykseen 5. Kaikkia raaka-aineita ei saada takaisin kiertoon 6. Monien metallien ja harvinaisten maametallien alhaiset kierrätysasteet (REE) 7. EU on raaka-aineiden tuonnista riippuvainen 8. Kuluttajien ostopäätöksissä ympäristövaikutuksilla vain pieni rooli
  61. 61. Käyttövaiheen ympäristövaikutukset • Käyttövaiheen osuus ympäristövaikutuksista vaihtelee laitteiden välillä. • Vertailussa älypuhelimen ja äly-tv:n käyttövaihe: • Älypuhelimella suhteessa pieni vaikutus yleisiin ilmastovaikutuksiin • Äly-tv:llä suhteessa suuri vaikutus yleisiin ilmastovaikutuksiin • Digitaalinen sisältö (datakeskukset ja datan siirto): suurempi käyttövaiheen merkitys Laitetaanko isoa vai tosi isoa älytelkkaria?
  62. 62. Mitä pitää seuraavaksi tapahtua? - Elinkaariajattelu ja ennakointi – Ennen kuin materiaali otetaan käyttöön, pyritään varmistamaan sen käyttö ensimmäisen käytön jälkeen. - Kiertotalouden edistäminen – Uudet kiertotalouden mukaiset jakamisen ja omistamisen mallit – Kohtuuhintaiset korjaus- ja huoltopalvelut – Materiaali- ja tuotepassit - Arvoketjun toimijoiden (mm. kaupan alan) rooli kestävien, korjattavien ja kierrätettävien tuotteiden edistäjänä - Varmistetaan, että metallit kiertävät oikeasti – Kotimaiset investoinnit kierrätysteknologiaan, omavaraisuuden parantaminen – Keräysjärjestelmän tehostaminen - Tietoisuuden ja osaamisen lisääminen sekä jatkotutkimus
  63. 63. sitra.fi @sitrafund Lotta Toivonen +358 (294) 618 414 lotta.toivonen@sitra.fi
  64. 64. lvm.fi @lvmfi Kiitos!

×