Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta - luonnos 15.1.2021

32 views

Published on

Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kolmivaiheisen tiekartan toimet koskevat etenkin tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti tiekarttaluonnoksen lausunnoille 15.1.2021. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä 2021.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Fossiilittoman liikenteen tiekartta - luonnos 15.1.2021

  1. 1. Fossiilittomaan liikenteen tiekartta - luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi
  2. 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt 18.2.2021 2 • Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. • Vuonna 2019 Suomen kotimaan liikenteen khk-päästöt olivat noin 11,1 miljoonaa tonnia. Noin 94 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä. • Henkilöautojen osuus tieliikenteen päästöistä on 54 %, paketti- ja kuorma- autojen osuus 41 % ja linja-autojen osuus alle 5 %. • Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat pääsääntöisesti vähentyneet vuodesta 2008 alkaen, mutta eivät riittävällä tahdilla tavoitteisiin nähden.
  3. 3. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste 18.2.2021 3 • Tieliikenteen CO2-päästöjen odotetaan vähenevän nykytoimin noin 37 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. • Tiekartan vaikutusarviointi on laadittu perusennusteen pohjalle eli tieliikenteen päästöjen puolittaminen edellyttää vielä 13 prosenttiyksikön eli noin 1,65 miljoonan tonnin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. • Huhtikuussa 2020 valmistuneessa perusennusteessa ei ole huomioitu koronapandemian aiheuttamia muutoksia liikennesuoritteessa tai autokaupassa. Laskelmissa voi siksi olla epätarkkuutta 2020-luvun alkupuolella.
  4. 4. Liikenteen päästöt puolitettava 2030 mennessä 18.2.2021 4
  5. 5. Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelu • Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali 2035. Myös liikenteen tulee vastata tähän tavoitteeseen. › Hallitusohjelman mukaan Suomi puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. › Vuosina 2018 ja 2019 toteutettujen skenaariotarkastelujen perusteella liikenteen kasvihuonekaasupäästöt tulisi kokonaan poistaa 2045 mennessä. • Keskeisiä periaatteita kaikessa valmistelussa ovat olleet sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus sekä tietopohjainen päätöksenteko. • Liikenne- ja viestintäministeriön VTT:ltä, Aalto- yliopistolta ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta tilaamia yksittäisten toimenpiteiden vaikutusarviointeja julkaistiin 6.10.2020. • Fossiilittoman liikenteen työryhmä työskenteli 1.11.2019-30.10.2020. Työryhmän kaikki liikennemuodot kattava loppuraportti suosituksineen julkaistiin 27.10.2020. • Lähinnä tieliikennettä koskevan tiekartan valmistelua jatkettiin loppuraportin ja vaikutusarviointien pohjalta. • Lentoliikenteen ja vesiliikenteen toimista on valmisteltu omat periaatepäätösluonnoksensa. 18.2.2021 5
  6. 6. Toimenpiteet liikenteen päästöjen vähentämiseksi 18.2.2021 6
  7. 7. Fossiilittoman liikenteen tiekartta toteutetaan kolmessa eri vaiheessa 1. vaihe: Edistetään päästötöntä liikennettä erilaisin tuin ja kannustimin. Päätökset niistä tehdään alkuvuodesta 2021. Toimet vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,6 megatonnia. 3. vaihe: Viimeinen vaihe on ehdollinen. Syksyllä 2021 hallitus arvioi, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan 1 ja 2 vaiheen keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Jos tavoite ei näyttäisi toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista. Eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua jatketaan. 18.2.2021 7 2. vaihe: Arvioidaan keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Otetaan huomioon myös logistiikan digitalisaation ja väylien kunnossapidon potentiaali. Vaikutusarvioinnit valmistuvat viimeistään syksyllä 2021: • Jakeluvelvoitteen kasvattaminen 34 % suuremmaksi • Etätyön lisääntymisen edellytykset ja vaikutusarvio • Liikenteen digitaalisten ratkaisujen erittely ja niiden vaikutusarviot • Muut esiin nousevat todennettavat keinot
  8. 8. Vaihe 1 Oikeudenmukaista siirtymää tukevat toimenpiteet 18.2.2021 8
  9. 9. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla 18.2.2021 9 TOIMENPITEET 1–6
  10. 10. 1. Sisällytetään biokaasu ja sähköpolttoaineet jakeluvelvoitteeseen ja nostetaan velvoite 34 prosenttiin • Voimassa olevan lainsäädännön mukaan liikenteen biopolttoaineiden osuus tieliikenteen nestemäisissä polttoaineissa nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. • Jakeluvelvoitelaki sisältää tällä hetkellä tieliikenteessä käytetyt nestemäiset polttoaineet (bensiini ja diesel) sekä niitä korvaavat biopolttoaineet (etanoli, biodiesel ja uusiutuva diesel).  Sisällytetään kestävästi tuotettu biokaasu ja sähköpolttoaineet jakeluvelvoitteeseen. Nostetaan jakeluvelvoite 34 prosenttiin v. 2030 (arviolta 2,5 TWh). • Lisääntyvä biokaasun käyttö ei tällöin vähentäisi nestemäisillä biopolttoaineilla aikaan saatavaa päästövähenemää. • Ei suoria kustannuksia valtiolle, voi nostaa polttoaineiden hintoja. Päästövähennysvaikutus: noin 0,211 Mt CO2 Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen 18.2.2021 10
  11. 11. 2. Jatketaan ja korotetaan liikennesähkön ja -kaasun julkisen jakeluinfrastruktuurin tukea • Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiseksi tarvitaan koko maan kattava julkinen sähköautojen latausverkko ja kaasun tankkausinfrastruktuuri. • Tukia tarvitaan 2020-luvun puoliväliin saakka.  Sähköautojen latausinfran tukeen varataan 8,5 milj.€/vuosi vuosien 2022-2025 aikana, eli yhteensä 34 miljoonaa euroa.  Kaasuautojen tankkausasemien tukemiseen varataan 5 milj. €/vuosi vuosien 2022-2025 aikana, eli yhteensä 20 miljoonaa euroa. • Tuen jakamisessa huomioidaan jakeluinfrastruktuurin alueellinen kattavuus. • Kustannukset valtiolle: 54 M € v. 2022-25 Päästövähennysvaikutus: 0,013–0,026 Mt CO2 (nykyisillä tukisummilla) Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen Hinta: noin 700 €/tCO2 18.2.2021 11
  12. 12. 3. Jatketaan ja korotetaan yksityisen latausinfran tukea • Sähköautoja ladataan pääosin kotona ja työpaikalla. Erityisesti kotilataamisen puute on tunnistettu pullonkaulaksi.  Varataan vähintään 8,5 milj. €/vuosi vuosina 2021-2023 eli yhteensä 34,5 miljoonaa euroa. Vuosille 2020-2021 nyt varattu summa on 12,5 M€, joten lisärahan tarve on 21,5 milj. euroa. Työpaikkojen latausinfran rakentamiseen varataan 1,5 milj. €/vuosi vuosina 2021-2030. Tukea voitaisiin myöntää, jos rakennettavien latausmahdollisuuksien määrä ylittäisi energiatehokkuuslainsäädännössä olevat minimivelvoitteet. • Kustannukset valtiolle: noin 30 M€ vuosina 2021-2023 ja vähintään 70 M€ vuosina 2024-2030 Päästövähennysvaikutus: jopa 0,11 Mt CO2 Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen Hinta: noin 150 €/tCO2 18.2.2021 12
  13. 13. 4. Arvioidaan huoltoasemaketjujen latauspisteitä koskevan velvoitteen mahdolliset toteuttamistavat  Arvioidaan mahdolliset toteuttamistavat huoltoasemaketjuille säädettävästä velvoitteesta tarjota tietty määrä sähköautojen latauspisteitä huoltoasemilla. • Velvoite toisi sähköajoneuvojen käyttäjille lisää varmuutta julkisen latausverkon kehittämisestä ja latausmahdollisuuksien saavuttamisesta eri puolilla Suomea. • Tavoite on jo osittain toteutunut ympäristöministeriön valmistelemalla lailla sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa. • Arvioinnissa huomioidaan suhde muuhun lainsäädäntöön, sääntelyn tarkoituksenmukaisuus, velvoitteen ilmasto- ja taloudelliset vaikutukset ja velvoitteen vaikutukset elinkeinovapauteen ja omaisuuden suojaan. Päästövähennysvaikutus: arvioidaan myöhemmin, kun velvoitteen toteuttamistapa on selvillä. Hinta: arvioidaan myöhemmin, kun velvoitteen toteuttamistapa on selvillä. 18.2.2021 13
  14. 14. 5. Edistetään tasapuolisesti ja syrjimättömästi tarjottavien latauspalveluiden yhteiskäyttöä ja roamingia • EU:n jakeluinfradirektiivi säätelee sähköautojen latauspisteiden teknisiä vaatimuksia ja kuluttajille toimitettavia tietoja. • Direktiivistä annetaan muutosehdotus kesällä 2021. • Uudistamisen yhteydessä tulee edistää latauspalvelumarkkinan toimivuutta: • Kuluttajille helppokäyttöinen julkinen latausverkosto Suomessa ja EU:ssa • Helppo ja syrjimätön kertalataus ja -maksaminen  Vaikutetaan direktiivin valmistelussa palveluiden rajat ylittävään saatavuuteen ja helppokäyttöisyyteen Päästövähennysvaikutus: arvioidaan myöhemmin, kun direktiivin muutosehdotus on annettu. Kustannusvaikutus: arvioidaan myöhemmin, kun direktiivin muutosehdotus on annettu. 18.2.2021 14
  15. 15. 6. Käynnistetään ensimmäiset pilottihankkeet sähköteiden soveltuvuuden tutkimiseksi Suomessa • Sähköistetyllä tiellä ajoneuvot saavat liikkumiseen tarvitsemansa sähkön tieverkosta ja voivat liikkuessaan ladata akkujaan. • Sähköteiden avulla voidaan edistää erityisesti raskaan kaluston siirtymistä sähköön.  Käynnistetään vuonna 2021 pilottihankkeet, joissa tutkitaan sähköteiden soveltumista Suomeen Päästövähennysvaikutus: arvioidaan myöhemmin, kun hankesuunnitelma valmistuu. Kustannusvaikutus: Olemassa olevan tien sähköistäminen maksaa noin 1 milj. € / km. Jotta hankkeesta saadaan tarvittava määrä kokemuksia ja tuloksia, tulee pilottitien olla tarpeeksi pitkä, vähintään noin 20 km. Esimerkin mukaisen pilotin kustannukset nousevat vähintään 20-25 miljoonaan euroon. 18.2.2021 15
  16. 16. Autokannan uudistaminen 18.2.2021 16 TOIMENPITEET 7–14
  17. 17. 7. Vaikutetaan EU:n henkilö- ja pakettiautojen CO2-raja-arvojen valmisteluun • Henkilö- ja pakettiautojen valmistajia sitovan CO2-raja- arvoasetuksen mukaan EU:ssa rekisteröityjen uusien henkilöautojen keskimääräisten CO2-päästöjen on oltava 37,5 % pienemmät vuonna 2030 kuin vuonna 2021. Raja-arvoista odotetaan uutta ehdotusta kesällä 2021. • Nykyinen EU:n henkilö- ja pakettiautojen valmistajia sitova CO2- raja-arvoasetuksen mukainen mittaustapa ei huomioi ajoneuvossa käytetyn polttoaineen fossiilisuutta tai uusiutuvuutta.  Vaikutetaan EU:n henkilö- ja pakettiautojen CO2-raja-arvojen valmisteluun niin, että: • autojen CO2-raja-arvot vuoteen 2030 tiukkenisivat selvästi nykyisestä 37,5 prosentista • kaasukäyttöiset henkilö- ja pakettiautot huomioitaisiin raja-arvoissa omana kokonaisuutenaan Päästövähennysvaikutus: 0,106 Mt CO2 (mikäli uusien autojen CO2-päästöt olisivat 40 % pienemmät 2030 kuin 2021) Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen Kustannusvaikutus: Ei suoria kustannuksia valtiolle 18.2.2021 17
  18. 18. 8. Jatketaan täyssähköautojen nykyistä hankintatukea ja korotetaan tukisummaa • Sähköautojen hankintahintojen odotetaan laskevan ja tulevan polttomoottoriautojen hankintahinnan tasolle 2020-luvun puolivälissä. • Siihen saakka tarvitaan tukitoimia sähköautokannan kasvattamiseksi ja erityisesti täyssähköautojen yleistymiseksi.  Varataan täyssähköautojen hankintatukeen 6 M €/vuosi vuosille 2022-2025. • Tukisummaan sisältyy myös etanoli- ja kaasukonversiotukien jatkaminen. Päästövähennysvaikutus: noin 0,0004-0,004 Mt CO2 Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen Hinta: 2700-10000 €/tCO2 autokohtaisesta tukisummasta riippuen 18.2.2021 18
  19. 19. 9. Jatketaan nykyisiä konversiotukia vanhan bensiiniauton muuntamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöiseksi • Konversiossa vanha bensiini- tai dieselkäyttöinen auto muutetaan etanoli- tai kaasukäyttöiseksi. • Edistää siirtymän sosiaalista oikeudenmukaisuutta. • Kaasukonversiotuki on 1000 euroa ja etanolikonversiotuki 200 euroa.  Jatketaan tukia nykyisillä tukisummilla ja myöntämisperusteilla vuoteen 2030 saakka.  Mahdollistetaan kaasukonversiotuen soveltuminen myös pakettiautoille. • Rahoitus osana hankinta- ja konversiotukien kokonaisuutta 6 M€/v (toimenpide 8). Konversiotukien arvioitu osuus tästä on alle 1 M€/v. Päästövähennysvaikutus: vaatimaton, mutta tuet edistävät oikeudenmukaista siirtymää kohti vähäpäästöisempää liikennettä Kustannusvaikutus: yhteensä 24 M€ vuosina 2022-2025 18.2.2021 19
  20. 20. 10. Toteutetaan romutuspalkkiokampanja tai -kampanjoita • Romutuspalkkiokampanjassa vanhan auton romuttaja saa uuden auton hankkimista varten romutuspalkkion.  Toistetaan aika-ajoin romutuspalkkiokampanjoita. • Loppuvuonna 2020 voimaan tulleen romutuspalkkiolain mukaan romutuspalkkio myönnetään luonnolliselle henkilölle vanhan romutettavan auton korvaamiseksi uudella autolla, sähköavusteisella polkupyörällä, joukkoliikenteen kausilipulla tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävällä yhdistämispalvelulla. • Huolehditaan, että tuettavien autojen kriteerit vastaisivat mahdollisimman hyvin automarkkinoiden muuttuvaa tilannetta. • Kustannukset valtiolle: noin 8 M€/ kampanja Päästövähennysvaikutus: Noin 0,005 Mt CO2 / kampanja Hinta: Noin 1900 €/tCO2 18.2.2021 20
  21. 21. 11. Otetaan käyttöön uusi hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille • Suurin osa liikennekäytössä olevista pakettiautoista on dieselkäyttöisiä ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on pieni.  Otetaan käyttöön pakettiautojen hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintaan tai pitkäaikaisvuokraukseen. • Tuki myönnettäisiin yksityishenkilöille. • Tukea varten varataan yhteensä 6 milj. € vuosina 2021-2024. Päästövähennysvaikutus: noin 0,004 Mt CO2 Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen Hinta: noin 1500 €/tCO2 18.2.2021 21
  22. 22. 12. Uusi hankintatuki sähkökäyttöisille kuorma-autoille, jatketaan kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea • Hankintatuella kannustetaan siirtymään raskaassa kalustossa kohti vaihtoehtoisia käyttövoimia. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus raskaan kaluston määrästä on pieni.  Otetaan käyttöön hankintatuki sähkökäyttöisille kuorma-autoille v. 2021-2030.  Jatketaan kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukia vuoteen 2030 saakka. • Tukea varten varataan määrärahaa 10 milj. €/vuosi, eli yhteensä 100 milj. € vuosina 2021-2030. Päästövähennysvaikutus: noin 0,033 Mt CO2 Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen Hinta: noin 300 €/tCO2 18.2.2021 22
  23. 23. 13. Ryhdytään määrätietoisesti toteuttamaan puhtaiden ajoneuvohankintojen direktiiviä Suomessa • Vuonna 2019 hyväksytyllä puhtaiden ajoneuvohankintojen muutosdirektiviillä edistetään puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin hankkimissa ajoneuvoissa ja kuljetuspalveluissa. • Suomen tavoite hankintojen puhtaudesta vuonna 2025 (2030): • Henkilö- ja pakettiautohankinnat: 38,5 % puhtaita (38,5 %) • Linja-autohankinnat 41 % puhtaita (59 %) • Kuorma-autohankinnat 9 % puhtaita (15 %) • Direktiivin kansallinen täytäntöönpano käynnistyy v. 2021 alusta. • Kansallisessa täytäntöönpanossa huomioidaan alueelliset erityispiirteet, kuntien taloudellinen asema ja eroavaisuudet kuljetusten pituudessa. Huolehditaan siitä, että tieto tavoittaa kaikki hankintayksiköt ja että hankintoihin on tarvittaessa saatavilla myös opastusta. Päästövähennysvaikutus: Laskettu osaksi perusennustetta Hinta: Ei arvioitu 18.2.2021 23
  24. 24. 14. Käynnistetään ajoneuvoihin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvä laaja tutkimusohjelma • Käynnistetään tutkimusohjelma liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista, jossa selvitetään muun muassa seuraavia kysymyksiä: • Sähköautojen lataamiseen, lataamisen lisäämisen kadunvarsilla ja lataamisen maksukäytäntöihin liittyvät kysymykset • Bussien ja kuorma-autojen latausjärjestelmiin liittyvät kysymykset • Bio- ja sähköpolttoaineiden tuotantoon, kehitykseen ja käyttöön liittyvät kysymykset • Varataan tutkimusohjelmaan rahoitusta 1 miljoona euroa per vuosi, eli yhteensä 5 M€ vuosina 2021-2025. Päästövähennysvaikutus: Välillinen Kustannukset valtiolle: yhteensä 5 M€ vuosina 2021-2025 18.2.2021 24
  25. 25. Liikennejärjestelmän tehostaminen 18.2.2021 25 TOIMENPITEET 15–19
  26. 26. 15. Jatketaan kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaa sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamista • Laadukas kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuri on yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa kulkumuodon valintaan ja kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärää. • Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman kautta investoidaan kuntien kävely- ja pyöräilyhankkeisiin. Rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat käyttävät hankkeiden rahoittamiseen vastaavan summan.  Hankkeisiin ohjataan vuosittain 30 miljoonaa euroa rahoitusta vuosina 2021-2030. Maanteiden ja liikenteen solmukohtien pyöräliikenneinfran parantamiseen varataan 10 milj. €/vuosi vuosina 2021-2030. Päästövähennysvaikutus: 0,004–0,015 milj. t CO2 vuonna 2030 Hinta: noin 2 000 €/t CO2 (huomattava kuitenkin myös kansanterveyteen liittyvät hyödyt) 18.2.2021 26
  27. 27. 16. Korotetaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen tasoa • Joukkoliikennetukien määrää kasvattamalla voidaan varautua matkustajamäärien kasvuun. • Joukkoliikennetuet tukevat oikeudenmukaista siirtymää kohti vähäpäästöisempää liikennettä.  Kaksinkertaistetaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuet vuosille 2021-2024. • Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki oli vuonna 2020 13,25 milj. euroa ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetuki oli vuonna 2020 8,125 milj. euroa. • Tukeen varataan lisärahaa 21,375 milj. €/vuosi vuosina 2021- 2024, eli yhteensä 85,5 milj. € lisärahaa. • Vuoden 2024 jälkeen tukitasoista päätetään osana Liikenne 12 – työtä. Päästövähennysvaikutus: 0,008 Mt CO2 Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen Hinta: noin 5300 €/tCO2 18.2.2021 27
  28. 28. 17. Korotetaan liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen tasoa • Ihmisten siirtymistä kohti kestävää liikennettä voidaan helpottaa muun muassa neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä. • Tuki on suunnattu kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille. • Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksiin käytetään tällä hetkellä 0,6-0,9 miljoonaa euroa/vuosi.  Nostetaan liikkumisen ohjauksen määrärahaa 2,5 miljoonaan euroon vuodessa vuosina 2021-2030. Päästövähennysvaikutus: 0,0005 Mt CO2 Vaikutus suhteessa kokonais- tavoitteeseen Hinta: noin 5000 €/tCO2 18.2.2021 28
  29. 29. 18. Selvitetään toimet yhdistettyjen kuljetusten uudelleen käynnistämiseksi Suomessa • Yhdistetyillä kuljetuksilla tarkoitetaan kuljetuksia, johon kuuluu junalla, laivalla tai lentokoneella tapahtuva runkokuljetus sekä sitä selvästi lyhyempi keräily- tai jakelukuljetus autoilla. • Yhdistetyt kuljetukset ovat tehokas keino vähentää tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöjä.  Käynnistetään hanke, jossa selvitetään syyt yhdistettyjen kuljetusten heikkoon kysyntään sekä tarvittavat toimet yhdistettyjen kuljetusten käynnistämiseksi uudelleen. • Hankkeessa tarkastellaan toteutustapoja ja kuljetusyksiköitä, jotka soveltuisivat Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Päästövähennysvaikutus: arvioidaan myöhemmin, kun selvitys valmistuu Hinta: arvioidaan myöhemmin, kun selvitys valmistuu 18.2.2021 29
  30. 30. 19. Hyödynnetään lain Suomessa sallimat suuret mitat ja massat tiekuljetuksissa täysimääräisesti • Raskaan kaluston energiatehokkuutta ja samalla kustannustehokkuutta on mahdollista parantaa kuljetusten kokoa kasvattamalla. Suurilla yhdistelmillä ja täysillä kuormilla ajettaessa voidaan saavuttaa energiatehokkuuden kannalta paras lopputulos. • Vuonna 2019 tuli voimaan valtioneuvoston asetus, jonka perusteella ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu pituus tieliikenteessä nousee 25,25 metristä 34,50 metriin. Suurin sallittu massa 76 tonnia säilyy ennallaan. Lisäksi tiellä saa käyttää uudentyyppistä, aiemmin sallituista poikkeavia ajoneuvoyhdistelmiä.  Hyödynnetään nämä mitat ja massat tiekuljetuksissa mahdollisimman tehokkaasti. Päästövähennysvaikutus: Noin 0,06 Mt Kustannusvaikutus: Arvioidaan osana Liikenne12-suunnitelmaa 18.2.2021 30
  31. 31. Vaihe 2 Lisäkeinot liikenteen päästövähennystavoitteiden aikaansaamiseksi 18.2.2021 31
  32. 32. 20. Jakeluvelvoitteen kasvattaminen Olemassaolevan lainsäädännön mukaan liikenteen biopolttoaineiden osuus tieliikenteen nestemäisissä polttoaineissa nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (jakeluvelvoitelaki). Jakeluvelvoitelakia ollaan parhaillaan muuttamassa niin, että siihen sisällytettäisiin myös biokaasu ja sähköpolttoaineet. Vaiheessa 1 on ehdotettu, että vuoden 2030 velvoite nostettaisiin 34 prosenttiin eli velvoite nousisi saman verran, kuin biokaasua olisi arviolta saatavilla samana vuonna liikennekäyttöön.  Syksyyn 2021 mennessä arvioidaan, onko jakeluvelvoitteen nostaminen esitettyä 34 prosenttia korkeammaksi mahdollista mikäli biodieselin ja biokaasun saatavuus kotimaisella kestävällä tuotannolla vahvistuu ja investoinnit sähköpolttoaineiden teollisen mittakaavan tuotantoon sen mahdollistavat. 18.2.2021 32
  33. 33. 21. Liikenteen digitalisaation mahdollistaminen sekä uusien palveluiden ja matkaketjujen kehittyminen • Tiedon saatavuus ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä digitalisaation laaja hyödyntäminen ovat keskeisiä kestävien matkaketjujen ja asiakaslähtöisten palvelujen kannalta. • Jaetut resurssit kuten yhteiskäyttöautot ja liikenteen uudet palvelut (MaaS) kasvattavat merkittävästi kestävän liikkumisen vaihtoehtovalikoimaa ja niihin sisältyy huomattava päästövähennyspotentiaali. • Ilmastovaikutukset riippuvat ratkaisujen käyttöönotosta ja toteutustavasta. • Toimenpiteet tarkennetaan osana Liikenne 12 – suunnitelman valmistelua ja toimeenpanoa. Liikennealan kestävän kasvun ohjelmalla edistetään toimialan investointien kasvua.  Arvioidaan liikenteen uusien palveluiden realistiset päästövähennysvaikutukset sekä tunnistetaan ja toimeenpannaan toimet, joiden kautta valtio voi edistää liikenteen palveluistumista. 18.2.2021 33
  34. 34. 22. Etätyön edistäminen • Etätyön tekemisellä voi olla merkittävä päästövähennyspotentiaali, mikäli se vähentää henkilöautomatkojen määrää. • Koronapandemian alettua keväällä 2020 etätöiden määrä Suomessa kasvoi merkittävästi ja liikennesuoritteet vähenivät. • Kaikki liikenteen väheneminen ei kuitenkaan ollut seurausta etätöiden lisääntymisestä, vaan mukana oli myös liikkumisen rajoittamista poikkeusoloissa, harrastusten ja matkustamisen vähenemistä, lomautuksia ja työttömyyden kasvua. • Traficomin syksyllä 2020 laatiman arvion mukaan työmatkaliikenne väheni vuonna 2020 noin 7 % etätöiden seurauksena, jolloin etätöistä aiheutuva päästövähennys olisi arviolta noin 0,95 Mt CO2 .  Etätöiden vaikutusta liikenteen päästöihin selvitetään vielä tarkemmin syksyyn 2021 mennessä. Tunnistetaan ja toimeenpannaan toimet, joiden kautta valtio voi edistää etätöiden tekemistä myös poikkeusolojen jälkeen. 18.2.2021 34
  35. 35. 23. Logistiikan digitalisaatio • Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia tavaralogistiikan toimintamallien muutokselle. Digitalisaatio lisää myös toiminnan tehokkuutta ja kuljetusten sujuvuutta sekä helpottaa kuljetusten optimointia niin yksittäisen toimitusketjun kuin koko liikennejärjestelmän tasolla. • Tehostamalla logistiikkaa digitalisaation avulla on mahdollista hillitä kuljetussektorin kustannusten nousua • Logistiikan digitalisaatio – strategiasta valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös vuoden 2021 aikana. • Arvioitu päästövähennyspotentiaaliksi (Ramboll 2020) 0,09-0,24 milj. t vuonna 2030. Ilmastovaikutukset riippuvat ratkaisujen käyttöönotosta ja toteutustavasta.  Toimeenpannaan logistiikan digitalisaatiostrategia ja sen pohjalta valmisteltava valtioneuvoston periaatepäätös. 18.2.2021 35
  36. 36. 24. Väylien kunnossapidon parantaminen • Päällysteiden epätasaisuutta ja tien pinnan karkeutta vähentämällä päästöjä voidaan jonkin verran vähentää. Tämä vaatii sitä, että liikenneinfran peruskunnossapitoon ohjataan lisärahoitusta. • Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että teiden laadun paraneminen ei johda liikenteen nopeuksien nousemiseen tai kasvaviin liikennemääriin. • Jos Liikenne12 ehdotuksen mukaisesti perusväylänpidon rahoitus nousisi 100 milj. josta 40 milj. käytettäisiin vähäliikenteisten teiden uudelleenpäällystämiseen, syntyisi arviolta noin 0,04 prosentin päästövähennys.  Parannetaan väylien kunnossapitoa Liikenne 12 -hankkeen toimenpiteiden mukaisesti. 18.2.2021 36
  37. 37. Vaihe 3 ehdollisena: muut päästövähennyskeinot 18.2.2021 37
  38. 38. • EU-komissiolta odotetaan kesällä 2021 esitystä liikenteen kytkeytymisestä päästökauppaan sekä muista liikenteen päästövähennystoimista. • Kun EU- tason toimien ja sekä 1 ja 2 vaiheen eteneminen on tiedossa syksyllä 2021, hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimimien tarpeesta, jotta liikenteen päästöt puolitetaan 2030 mennessä. • Tätä varten hallitus jatkaa eri hiilen hinnoittelu toimenpidevaihtoehtojen valmistelua, mukaan lukien fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa ja ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli siltä varalta että muut toimet yhdessä ovat riittämättömät. • Lisätoimien arvioinnissa otetaan huomioon myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteen eteneminen muilla sektoreilla ja muiden toimenpiteiden osalta, päästövähennysten kustannustehokkuus, vaikutus kilpailukykyyn sekä alueelliseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuus ja työn tueksi tehdyt vaikutusarvioinnit. Päästövähennysvaikutus: Arvioidaan syksyllä 2021 Hinta: Arvioidaan syksyllä 2021. Kompensaatio: Arvioidaan syksyllä 2021. 18.2.2021 38 Muut mahdolliset ja ehdolliset toimet
  39. 39. Muissa yhteyksissä päätettävät toimenpiteet 18.2.2021 39
  40. 40. Muissa yhteyksissä päätettävät toimenpiteet • Tuetaan biokaasun tuotannon käynnistämistä energiatuilla ja ravinnekiertokorvauksilla. (Energia- ja ilmastostrategia) • Tuetaan sähköpolttoaineiden tuotannon käynnistämistä T&K&I-rahoituksella ja energiatuilla. (Energia- ja ilmastostrategia) • Nolla- ja pienipäästöisten autojen autoverotuksen muuttaminen (Liikenteen verotyöryhmä) • Ajoneuvoverotuksen muuttaminen (Liikenteen verotyöryhmä) • Sähkö- ja kaasukäyttöisten henkilöautojen käyttövoimaverotuksen muuttaminen (Liikenteen verotyöryhmä) • Edistetään suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseudulla kestävää liikennettä MAL- sopimusten ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien kautta (Liikenne12) • Kasvatetaan nykyisiä joukkoliikennetukisummia suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille myös vuoden 2025 jälkeen. (Liikenne 12) • Toteutetaan digiratahanke eli junien kulunvalvontajärjestelmän uusiminen. (Liikenne12) • Suunnataan valtion liikenneinfrainvestointeja kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen. (Liikenne12) • Säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton. 18.2.2021 40
  41. 41. Mitä seuraavaksi? 18.2.2021 41 Kevät 2021 Tiekartan viimeistely lausuntojen pohjalta; valtioneuvoston periaatepäätös Kevät 2021 Vaikutusarviointien täydentäminen, potentiaalien arvioiminen Kevät 2021 • VM:n verotyöryhmä • LVM:n Liikenne12-suunnitelma • TEM:n energia- ja ilmastopoliittinen strategia • YM:n keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma • EU:n kestävän kasvun ohjelma Kesä 2021 Euroopan komission päästökauppatarkastelut ja muut EU-toimenpiteet Syksy 2021 Hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta 15.1.2021-19.2.2021 Lausuntokierros käynnissä
  42. 42. lvm.fi Twitter: @lvmfi Kiitos!

×