Tyni Tero Tehokas ja vaikuttava sote -seminaari 8.11.2018 THL, Helsinki

1. Vippaa vitonen –maakuntien rahoituksen riittävyys
Tehokas ja vaikuttava sote- THL seminaari 6.11.2018

2. Rahoituslakiehdotuksen sisältö
‒ Maakunnille siirtyvä rahoitus vastaa siirtyvien tehtävien ”siirtyviä kustannuksia”
‒ Kunnilta siirtyvien lakisääteisten tehtävien kahden vuoden keskiarvo
‒ Valtiolta siirtyvien tehtävien kehys-/TA-taso
‒ Kpphi + tehtävämuutokset + rahoituksen riittävyyden arviointi
‒ V.2019 laskelmien tasossa n.18,6 mrd € (josta sote 17,3 € ja non-sote 1,3 €), lisäksi maakunnalla käytössään
myös omia tuloja (lähinnä asiakasmaksut)
‒ Siirtymäajalla erityissäännöksiä; portaittain laskennalliseen rahoitusmalliin v.2026
‒ Rahoituksen tasoa tarkistetaan vuosittain rajoitetusti toteutuneet kustannukset huomioiden
‒ Sote-kustannuksissa ns. rajoitin, joka huomioi maku-indeksin muutoksen + 0,5 %-yksikön kasvun
‒ Non-sotessa maku-indeksin muutos *0,4
‒ Tarkistuksen perusteena olevista kustannuksista vähennetään vuosikohtaisesti maakuntien perimät asiakas- ja
käyttömaksut sekä maakuntien saamat myyntitulot, lisärahoitus ja valtionavustus
‒ Rahoitus maakunnille lain 3 ja 4 luvussa määritellyin laskennallisin perustein (perushinnat asetuksessa), rahoitus
maakunnille yleiskatteista
‒ Maakunnille maksetaan rahoitus kuukausittain; lisäksi alv-korvaus
‒ Myös keskitetyissä tehtävissä rahoitus kiertää lähtökohtaisesti 18 maakunnan kautta
8.11.2018 2Tero Tyni

3. Yhteenveto maakuntien rahoituslaskelmista
- 300
- 200
- 100
0
100
200
300
Muutos, €/as
Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, arvio sote-kustannusten nykytason ja
maakuntien yleiskatteisen rahoituksen erosta (€/as) siirtymäajan jälkeen8.11.2018 Tero Tyni 3

4. Riittääkö maakunnalla rahat?
Maakunnan menojen ja tulojen tasapaino
‒ Tulopuolella
‒ Valtionosuudet
‒ Yleiskatteinen valtion rahoitus
‒ Erillisrahoitus
‒ valtionavustukset
‒ Asiakasmaksut
‒ Asiakaspalvelujen myyntitulot
‒ Jotain sekalaisia eriä, kuten
‒ Omaisuuden myyntituloja
‒ Osinko/korkotuloja tytäryhteisöiltä
‒ Menopuolella
‒ Liikelaitoksen oman tuotannon kustannukset
‒ Palvelujen ostamisen kustannukset
‒ Valinnanvapauspalvelut
‒ Ostot muilta maakunnilta
‒ Normaalihankinnat
‒ Tilaajaorganisaation, maakunnan, kustannukset
‒ Aloitusvuonna maakunnan yhtiöiden pääomitus
‒ Muutoskustannukset
‒ Investoinnit lähinnä yhteisten palvelukeskusten
taseessa, heijastuvat toki palvelujen hinnoitteluun
8.11.2018 Tero Tyni 4

5. Mutta riittääkö rahat?
‒ Vastaus: pakko riittää, koska perustuslakivaliokunta on asian
siten määritellyt PeVL 15/2018 vp:
‒ ”Ratkaisevassa asemassa maakuntien sosiaali- ja
terveyspalvelujen järjestämistehtävän asianmukaisen
hoitamisen turvaamisessa on nimenomaan valtion rahoituksen
riittävyys ja sen oikea kohdentaminen. ”
‒ ”olennaista on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen
on riittävästi vastattava palvelutarvetta ja turvattava se,
etteivät sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut
suuruudellaan siirrä palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin”
8.11.2018 Tero Tyni 5

6. Niinpä hallituksen esitystä rahoituslaista ehdotettiin
muutettavaksi vastineella, eilen julkaistiin myös
eduskunnan aiheeseen liittyvä mietintö
Rahoituksen riittävyyden näkökulmasta kaksi isointa muutosta:
‒ 6 § 3 mom Jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen
useammassa kuin seitsemässä maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasmäärä on yhteensä enemmän
kuin 40 prosenttia koko maan asukasmäärästä, tasoa on korotettava sillä määrällä, joka on tarpeen riittävien
sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi sen jälkeen, kun on otettu huomioon maakunnan edellytykset
varautua muiden lakisääteisten velvoitteidensa hoitamiseen. Korotus otetaan huomioon 3 luvun
laskennallisten kustannusten perusteiden tarkistamisessa. …
‒ 7 § Jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen,
maakunnalla on oikeus saada muualla 2 – 4 luvuissa säädetyn lisäksi valtiolta rahoitusta se määrä, joka on
tarpeen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi sen jälkeen, kun on otettu huomioon
maakunnan edellytykset varautua muiden lakisääteisten velvoitteidensa hoitamiseen. Rahoitus
myönnetään valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta. Määrärahan perusteluihin voidaan
edellä tässä momentissa säädetyn varmistamiseksi ottaa määrärahan käytöstä palvelujen
vaikuttavuutta, laatua, määrää tai järjestämisen tehokkuutta koskevia määräyksiä
‒ Huom1: 6 § 3 mom-rahoitus annetaan kaikille maakunnille ja se jää maakuntien kustannuspohjiin!
‒ Huom2: 7 § maakunnan hakemuksen perusteella myönnettyyn rahoitukseen liittyen voidaan
käynnistää arviointimenettely (siirtymäaikana), samoin jos kahtena peräkkäisenä vuonna on valtion
aloitteesta myönnetty lisärahoitusta. Siirtymäajan jälkeen arviointimenettelyn käynnistetään samoin
ehdoin.
8.11.2018 Tero Tyni 6

7. Mittaamisen sietämätön vaikeus!
‒ Talouspuolen mittarointi tulee sujumaan oikeastaan aika
hyvinkin uudistuvan taloustilastoinnin myötä…. (seuraavilla
dioilla lisää)
‒ Mutta kuka ja miten mittaroidaan sitä, mitä tarkoittaa riittävät
sote-palvelut? ”rahoituksen taso muutoin vaarantaisi
riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen ”
‒ Kuten julkishallinnossa on tapana toimia, vaikeiden
kysymysten ratkaisemiseksi perustetaan työryhmä. 
8.11.2018 Tero Tyni 7

8. Maakuntien talouden raportointi (luonnos)
Kuukausi-
raportointi
Neljännes-
vuosi-
katsaus
Puolivuosi-
katsaus
Tilinpäätös
Liitetiedot keskeiset täydelliset
Talousarvion toteutuminen X X X
Ennuste koko vuoden menoista ja tuloista keskeiset
tekijät
ennuste
Konsernitilinpäätöksen laskelmat
(tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma)
X X
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot keskeiset täydelliset
Toimintakertomus olennaiset
tapahtumat
olennaiset
tapahtumat
täydelliset
tiedot
88.11.2018 Tero Tyni

9. Toimintatietojen tilastoinnin ja erityisesti raportoinnin
nopeus on huomattavasti hitaampaa
‒ Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen järjestämisvastuulla olevan toiminnan
tilastoinnista vastaa THL, yksityisen terveydenhuollon tilastoinnista KELA (sv-
tilastot)
‒ Tiedonkeruun kivijalkana on rekisteriperusteiset tiedonkeruut, esim Hilmot,
‒ Avohilmo koskee perusterveydenhuoltoa (ml suun terveydenhuolto)
‒ Sosiaalihilmo sosiaalipalveluja
‒ Kotihoidon laskenta säännöllisen kotihoidon piirissä olevista (päättyy vuonna 2019)
‒ Erikoissairaanhoidon benchmarking-tietokanta erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoitoa
‒ Näitä on paljon muitakin, kuten tartuntatautirekisteri
‒ Lisäksi joitain erilliskyselyjä
‒ Finsote
‒ Kouluterveyskyselyt
‒ Non-sote-puolesta on kehitetty mittareita VM/KAO vetoisesti
8.11.2018 Tero Tyni 9

10. Tietojen raportointi
‒ Hilmo-tietoihin liittyvät tilastot julkistetaan pääosin
tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa, esim. PTH ja
suun th avohoitokäynnit 2017
‒ Poikkeuksena joitakin rekisterejä, kuten Avohilmo tietokuutio,
jonka päivitys on noin viikon viiveellä (seuraava dia).
‒ Joku saattaa ihmetellä, että miksi tämä toimintapuolikin
VM:ää kiinnostaa?
‒ Koska asialla on julkisen talouden kestävyyden kannalta huomattava
merkitys
‒ Erityisesti koska lisärahoituksen myöntämisen ehtona oli se, että
muuten rahat eivät riitä riittävien sote-palvelujen turvaamiseen
8.11.2018 Tero Tyni 10

11. 8.11.2018 Tero Tyni 11
Avohilmo-tietokuutio -esimerki
Suoritteita voidaan
tarkastella
palveluntuottajittain,
ammattiryhmittäin,
palvelumuodoittain

12. Riittävyyden arvioinnin kannalta olennainen osa on
tunnistaa alueellinen palvelujen tarve
Tähän liittyen käynnissä on THL:n tutkimushanke, josta seuraavassa Unto
Häkkisen esityksessä käydään tarkemmin. Mutta paljon hyvää on luvassa:
‒ ” määritetään tarvetekijät ja painokertoimet, joita käytetään valtion
rahoituksen jakamiseen maakunnille sekä sote-keskuksille.”
ja tavoitteena on
‒ ”Luoda ja ylläpitää kriteereitä maakuntien rahoitusosuuksille sekä
valtakunnallisille ja maakunnallisille tuottajien korvausperusteille.
‒ Arvioida ja vertailla maakuntien väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen
käyttöä, kustannuksia ja niihin liittyviä sosioekonomisia eroja. ”
Nykyisin käytössä on tarvetekijät, jotka perustuvat vuonna 2013 tehtyyn
julkaisuun (2011) data
8.11.2018 Tero Tyni 12

13. Yhteenvetona: talous ja toimintatieto ovat osin eripariset
Viive Yksilöityvyys
Taloustieto* n. 3kk-vuosi Palveluluokittain
Toimintatieto (2 viikkoa avohilmo)
1,5 vuotta
Suurilta osin
rekisteriperusteisesti, osin
käynti- tai
asiakasmäärä/toimintayksikkö
Tarvetieto Tarvekertoimet
päivitetään 3 vuoden
välein, väestötekijät
päivittyvät kerran
vuodessa
Väestöön ja väestön
keskimääräiseen palvelujen
käyttöön perustuva
8.11.2018 Tero Tyni 13

14. Mutta niitä on osin jo saatu samanpariseksi
‒ Ensimmäinen dia: Somaattisen erikoissairaanhoidon
tarvevakioitujen menojen sekä palvelujen käytön ja tuottavuuden
poikkeama maan keskiarvosta (%) maakunnittain vuonna 2016.
Mitä suurempi positiivinen prosenttiluku, sitä suuremmat
kustannukset maan keskitasoon verrattuna. Tuottavuuden
ollessa maan keskitasoa parempi näkyy se poikkeamana
negatiivisen prosenttiluvun suuntaan. (Lähde THL sairaaloiden
tuottavuus)
‒ Toinen dia: Focus localis 3/2017 Iäkkäiden sosiaali- ja
terveyspalvelujen kustannuserot –palveluiden käyttö ja
tuottavuus selittävinä tekijöinä (Linna, Mikkola, Malmström ja
Tyni)
148.11.2018 Tero Tyni

15. 158.11.2018 Tero Tyni

16. Sote-kustannukset
/75v as
Sote-palvelujen
käyttö /75as Yksikkökustannus
Espoo 95 82 117
Helsinki 106 108 98
Vantaa 92 92 100
Jyväskylä 97 95 103
Kouvola 96 101 96
Kuopio 86 91 95
Lahti 91 90 101
Oulu 106 106 100
Pori 96 100 96
Tampere 99 99 100
Turku 107 108 99
Tauluko 1: Indeksoidut palvelujen kustannukset ja käyttö 75 vuotta
täyttäneiden ikäryhmässä ja niistä aiheutuva kustannusten poikkeama.
Suurten kaupunkien keskiarvo=100 168.11.2018 Tero Tyni

17. Eriparisuuden vähenemistä edistää oleellisesti
maakuntien palveluluokitus
‒ Suosituksen tavoitteena on esittää maakunnan palvelut julkisen
hallinnon suunnittelun, arvioinnin ja vertailun tarpeisiin.
‒ Määrittelyn tarkoituksena on esittää yksi luokitus, jota voidaan
sovittaa talouden seurantaan ja ohjaukseen.
‒ Tällä tavalla toiminnan palvelukohtainen tarkastelu voidaan
sovittaa vastaamaan yhdenmukaisesti tiedolla johtamisen
käyttötarkoituksia ja varmistaa tietojen vertailukelpoisuus.
‒ Maakuntien palveluluokitus -suosituksessa kuvataan yhteiset
määritelmät palveluista ja yhteydet yleisiin hierarkioihin.
‒ Luokituksen palvelut on kuvattu organisaatioriippumattomasti,
eivätkä ne sisällä hierarkioita. Maakunnat voivat itse luoda
hierarkioita oman tarpeensa mukaisesti.
‒ N 113 palveluluokkaa
8.11.2018 Tero Tyni 17

18. Yhteenvetona
‒ Aineistoa on paljon, talousluvut ovat jopa tuoreita rahoituksen
riittävyyden arvioinnin kannalta
‒ Riittävien sote-palvelujen arvioinnin kannalta toimintatiedot ovat
harmillisen vanhoja (Avohilmoa lukuun ottamatta)
‒ Toisaalta muutokset eivät välttämättä maakuntatasolla ole useinkaan kovin
nopeita. Jos kuitenkin nopeita muutoksia tapahtuu, maakuntien
toimintakertomuksesta/talousarviosta pitäisi löytyä lisäinformaatiota
tapahtuneesta/tapahtuvasta asiasta.
‒ Yhtenä VM:n arvioinnin osa-alueena on myös
valvontaviranomaisten tekemä arviointityö
‒ Oleellista on, miten ja milloin maakuntien menot saadaan sote-
rahoitusuralle.
8.11.2018 Tero Tyni 18

19. Simulointineuvotteluista tuttu rahoituskuva
”hauenleuka”
2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
M€
Nimellisten sote-menojen kehitys eri skenaarioissa
Perusura Rahoitusura
Kustannusriskit:
- Palkkaharmonisointi
- Tilat
- ICT
- YM
Säästöodotuksia
1. Mahdolliset henkilöstövähennykset vuodesta 2022 eteenpäin
2. Tilaverkoston rationalisointi, säästöjä vuodesta 2024 eteenpäin
3. ICT, digitalisaatio 2022?
4. Valinnanvapaus ja sen kustannusvaikutukset?
Säästö-odotuksia
8.11.2018 Tero Tyni 19

20. Kiitos mielenkiinnosta!
Lisätietoja: Tero Tyni
Budjettineuvos VM budjettiosasto
8.11.2018 Tero Tyni 20