Kolmas lähde -hankkeen esitys verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat

1. Yhdistys vai yritys
hyvinvointia
tuottamassa
– onko muodolla väliä?

2. OHJELMA 10.5.2012
10.00–10.30 Avaus: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita
10.30–11.15 Onko muodolla väliä? Järjestö vai yritys palvelujen tuottajana /
Aaro Harju, Kansalaisfoorumi SKAF
11.15–11.45 WAU ry – Uusi kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana /
Rami Luomanpää, WAU ry
11.45–12.15 Miten yhdistys sijoittuu palveluntuotannon kartalla?
Mitä sijainti merkitsee? / Kolmas lähde ja yhdistyskehittäjät
12.15–13.15 Lounas (omakustanteinen)
13.15–14.00 Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus yhdistys-yritys -akselilla.
Erilaisia identiteettejä ja tapoja tuottaa palveluita /
Riitta Hämäläinen-Bister, Deviation Finland Oy
14.00–14.30 Voiko yhdistyksen elinkeinotoiminta vaarantaa
yleishyödyllisen toiminnan? /
Markku Pyykkönen, Joensuun Popmuusikot ry
14.30–15.00 Kahvia ja verkostoitumista päivän teemojen ympärillä
15.00–15.45 Vaihtoehtona arvopohjainen yritystoiminta/
Anne Bland, Social Business International
15.45–16.00 Päätös

3. Kolmas lähde koordinoi ESR-kehittämisohjelmaa ”Kulttuuri-, liikunta- ja
nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana” 2007-
2013. Kehittämisohjelmassa on mukana 157 yhdistystä ympäri Suomen.
Kolmas lähde:
Nelli Koivisto
Taneli Tiilikainen
Arsi Veikkolainen
Pirita Tolvanen
Ulla Karhu

6. Palvelutuotannon
erilaisia
toimijoita
6

7. 7

8. pääkohderyhmänä
JÄSENISTÖ
8

9. Case Kokkolan Avantouintiseura Kuutit ry
Seura on perustettu vuonna 1992. Jäseniä on noin 200.
Terveyttä talviuinnista -ESR-hankkeessa seura alkoi kehittää
työhyvinvointipalveluja yrityksille. Palvelut tuovat seuralle lisää
jäseniä ja lisätienestiä. Palvelut tuotetaan vapaaehtoisvoimin.
”Hyvän porukan ansiosta se on onnistunut hyvin ja joustavasti,
vaikka aktiiveilla onkin muita töitä ja sitoumuksia”, kertoo
yhdistyksen jäsen Kari Ås. Toiminta jatkunee myös hankkeen
jälkeen jossain muodossa, koska palveluille on ollut kysyntää:
”Yrityksistä on mielellään lähdetty porukalla avantouimaan.”
9

10. pääkohderyhmänä
JÄSENISTÖ
10

11. Case Myllykosken Pallo
Jalkapalloseuralla on laaja junioritoiminta sekä edustusjoukkue
Veikkausliigassa. Seurassa on kymmenen työntekijää.
Seura tekee palvelutoimintaa kunnalle iltapäiväliikuntakerhojen
muodossa. Kohderyhminä ovat koululaiset ja päiväkoti-ikäiset.
Palveluja on toteutettu myös työyhteisöille.
Palvelutoiminta vastaa kunnan tarpeeseen liikuttaa lapsia enemmän
koulupäivän yhteydessä. Seura saa koululaisryhmistä uusia jäseniä
sekä työtehtäviä oppisopimuksella toimiville ohjaajilleen.
Palvelutoimintaa tehdään myös yhteistyössä kahden muun seuran
kanssa. Työnjako on selkeä: Koripalloseura Kouvot organisoi
toiminnan, MyPa markkinoi ja Pohjois-Kymen liikuntayhdistys PoKLi ry
vastaa taloudesta. Liikuntaohjaajia ryhmiin tulee jokaisesta seurasta.
11

12. pääkohderyhmänä
ASIAKKAAT
12

13. Case Pii Poo ry
Lempääläisen lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen tarkoituksena on
tuottaa kulttuuripalveluja erityisryhmille, lapsille ja nuorille.
Asiakkaat tulevat palveluihin kunnan tai yrityksen kanssa tehtävän
yhteistyön kautta tai avoimilta kuluttajamarkkinoilta.
Yhdistysmuoto oli luonteva valinta, koska erityisryhmien
kulttuuripalveluita ei ilman yhteiskunnan tukea pysty tuottamaan:
Käyttäjän maksama hinta palvelusta ei ole kustannusten mukainen.
Yhdistysmuodon ratkaisi siis lähinnä toimintaympäristö. ”Esimerkiksi
opetus- ja kulttuuriministeriön Taikalamppu-verkosto on tärkeä
yhteistyökumppanimme, jonka jäseniä emme yritysmuotoisena
pystyisi olemaan”, kertoo toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu.
Kannatusyhdistyksen jäseniä ovat hallituksen jäsenet, ja ajatus
jäsenistöstä, jonka ehdoilla toimintaa toteutettaisiin, tuntuu
kaukaiselta.
13

14. pääkohderyhmänä
ASIAKKAAT
14

15. Case ValoAurinko osuuskunta ja ry
ValoAurinko on turkulainen lasten ja nuorten kulttuuriin ja mediaan
erikoistunut osuuskunta sekä yhdistys. Osuuskunta perustettiin ensin,
tavoitteena työllistää elokuva-alan ammattilaisia ja toimia tuotantoyhtiönä.
”Kulttuurialan luonteesta johtuen pian tuli eteen tarve yhdistysmuodolle,
koska toimimme myös avustusten pohjalta, ja joissain rahoitushauissa ei
osuuskuntamuodolle rahoitusta myönnetä. Perustettiin yhdistys edistämään
lasten kulttuuritoimintaa ja elokuvataidetta”, kertoo Metsämarja
Aittokoski.
Yhdistys tekee palvelutoimintaa yhteistyössä kaupungin kanssa,
kohderyhminä lapset ja vanhukset. Osuuskunnan tuotolla rahoitetaan
yhdistyksen taiteellisia produktioita.
Yhdistys ja osuuskunta toimivat rinnakkain ja joustavasti. Yhdistys toteutti
esimerkiksi elokuvatyöpajoja osuuskunnan tuottaman tv-sarjan
lapsiavustajille. ”Työn alla on kehityshanke, miten toiminta jatkossa
kannattaa järjestää, onko esimerkiksi syytä eriyttää ry:n ja osuuskunnan
profiileja enemmän toisistaan.”
15

16. Case Hipko Oy
Hipko on helsinkiläinen kamppailu-, itsepuolustus- ja kuntoilutunteja
tarjoava yksityinen koulu. Pohjalla on vuonna 1998 perustettu
Taekwondo Tigers ry, joka kasvoi muutamassa vuodessa niin suureksi,
että päätettiin perustaa osakeyhtiö.
Perustaja ja toimitusjohtaja Timo Räkköläinen näki yritysmuodon
parhaaksi koulun vision toteuttamiselle. Ratkaisevia seikkoja olivat
halu sitoutua koulun kehittämiseen täysillä ja olla siinä kiinni
päätyönä. Toiminnan läpinäkyvyys oli tärkeää. Yrityksessä kaikilla on
selkeät vastuualueet, ja päätökset tehdään nopeasti. Alusta alkaen
on myös tiedostettu, ettei yrityksenä voi hakeutua julkisen tuen
piiriin yhdistysten lailla.
Kilpaurheilijoita varten Hipkon kylkeen on perustettu Hipko Team ry,
mikä mahdollistaa lajiliittojen kilpailutoimintaan osallistumisen.
Perinnelajien aate ja yhteisöllisyys elävät Hipkon toiminnassa.
Asiakkaat puhuvat hipkolaisuudesta.
16

17. 17

18. Mitä palveluja ELY-keskukset tarjoavat
yhdistyksille?
Lataa uunituore selvityksemme
verkkosivuilta:
www.kolmaslahde.fi/tietoa
Selvitys sisältää ELY-keskuskohtaiset
palvelutarjottimet yhdistyksille, tapausesimerkkejä
yhdistyksistä ELY-keskusten asiakkaina sekä vinkkejä
yhdistyksille asiointiin ELY-keskuksen kanssa.

19. Polku II –koulutus tuo samaan pöytään
yhdistysten ja kuntien edustajat
käsittelemään hyvinvointipalvelujen
suunnittelua yhteisesti.
Yhdistykset vahvistavat osaamistaan palveluliiketoiminnassa sekä
tuntemustaan kuntien odotuksista ja hankintatavoista palvelujen
hankinnassa.
Kuntien edustajat vahvistavat osaamistaan palvelujen
hankkimisessa yhdistyksiltä sekä saavat tietoa yhdistysten
erityispiirteistä palvelujentuottajina.
Haku koulutukseen 31.5. mennessä:
www.kolmaslahde.fi/koulutusta

20. Seuraa Kolmatta lähdettä myös Facebookissa

21. Verkostotapaamisen puhujien
materiaalit löytyvät tapahtuman
jälkeen verkkosivuiltamme
www.kolmaslahde.fi .
Lähetämme myös sähköpostitse
kaikille osallistujille linkit
materiaaleihin .

22. Kehittämisohjelman kauden
huipentava verkostotapaaminen
15.5.2013.
Ajantasaisimmat tiedot uutiskirjeestä:
www.kolmaslahde.fi/uutiskirje