Esitelmä "Vantaanjoki maatalouden näkökulmasta" 23.2.2012 Vantaan rotaryklubissa, esitelmöitsijä Aarne Pehkonen

1. Vantaan rotaryklubi
23.02.2012
Aarne Pehkonen
Vantaanjoki maatalouden
näkökulmasta

2. Maatalouden tehtävä nyt ja
tulevaisuudessa
• Perustehtävä
– Ruoan raaka-aineiden tuottaminen
• Täydentävät tehtävät
– Non food-tuotteet
– Luontoon perustuvien maatalouden
tuotantoedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen
– Aineettomien (yleensä ilmaisten) hyödykkeiden
tuottaminen muille yhteiskunnan jäsenille

3. Maatalous ja Itämeri
• Maataloudesta on Suomessa tehty syntipukki
Itämeren heikkoon tilaan
– Suomen maatalous on Itämeren suurin saastuttaja
– Suomen maatalous on Suomenlahden suurin likaaja
– Suomen maatalous on Saaristomeren suurin likaaja
• Nyt jopa media (mm. HS 19.01.) on joutunut
tarkistamaan kantaansa
– Kingasepin Fosforitin fosforipäästöt (1026 t/a) ovat
suuremmat kuin koko Suomen alueelta tulevat
– Suoraan leville käyttökelpoisen fosforin osalta määrä
on noin nelinkertainen Suomen maatilojen päästöihin
verrattuna (MT 20.1.)

4. Maanviljelijä on viljelyn vesistövaikutusten
osalta usealta suunnalta tulevassa
”ristitulessa”
• Taloudelliset realiteetit
• Maaperän ominaisuudet ja sään vaihtelut
• Median ruokkima ns. yleinen mielipide
• Maatalous- ( ja ympäristö-) politiikka, sekä
nykyinen, että aikaisemmin toteutettu
– Sodan aikana köyhtynyt peltojen fosforivaranto ja
nykyinen kalkituksen kohottama pH
– Vilja-Suomi ja Maito-Suomi
– EU:n tulon myötä luotu kaavamainen ympäristö-
tukijärjestelmä

5. Vantaanjoki
-Pääuoman pituus 101 km
-Jokien yhteispituus 300 km
-Suurimmat sivujoet
-Keravanjoki
-Tuusulanjoki
-Palojoki
-Luhtajoki
-Lepsämänjoki
-Härkälänjoki
-Keihäsjoki
-Valuma-alue 1685 km2
-Keskivirtaama joen suulla 16
m3/s ja vähävetisinä aikoina
2 m3/s

6. Vantaanjoki historiallisessa
perspektiivissä
• Alkujaan Vantaanjoki oli tärkeä lohijoki
• Asutuksen kasvaessa ja alueen teollistuessa joki
muuttui ”likaviemäriksi”. Tämä tilanne oli pahin
1950- ja 1960 –lukujen vaihteessa
• Vesiensuojelutyön ansiosta lohikalat ovat
vähitellen palaamassa jokeen.
– Ansio tästä kuuluu taajamien ja teollisuuden
jätevesien puhdistukselle ja meriviemärille (joka on
vielä pahasti keskeneräinen)
– Maatalouden osuus joen puhdistumissa on vähäinen,
niin kuin oli sen likaantumisessakin. Taajamien
jätevesien puhdistuksen parantuessa maatalouden
suhteellinen osuus päästöistä on kasvanut

7. Vantaanjoen laakso viljelymaana
• Vantaanjoen laakson pellot ovat melko nuorta
entistä merenpohjaa
Maaperä helposti erodoituvaa
• Vantaanjoen vesistössä on vain muutama pieni
järvi ja valuma-alueella on vähän soita
Veden korkeuden ja virtaaman vaihtelut suuria ja
nopeita
• Vantaanjoen vesistöalue on Suomen tiheimmin
asuttu
Joen arvo virkistysalueena erittäin tärkeä

8. Nykyinen Vantaa oli suurelta osin veden alla
7500 – 5000 eKr
Lähde: Leskinen ja Pesonen 2009

9. Vantaanjoen talvitulva joulukuussa 2011

10. Vantaanjoen valuma-alueen pellot
sen kannalta keskeisten kuntien alueella
Peltoja on yht. n. 26 000 ha viiden kunnan
alueella (65 % valuma-alueen pelloista, pinta-alat
vuodelta 1999)
Kunta Peltoala 1000 ha
Vantaa 3,04
Hyvinkää 5,32
Nurmijärvi 10,11
Riihimäki 2,14
Tuusula 5,37
Yht. 25,98

11. Tietoja Vantaanjoen valuma-alueen pelloista
em. viiden kunnan osalta
• Fosforiluku on kaikissa kunnissa n. 85 %:ssa
tutkituissa peltolohkoissa pieni (alle 18 mg/l)
• Kaltevuus on 84 %:ssa lohkoista alle 3 %
(käytännössä tasainen), jyrkkiä rinnepeltoja on
erittäin vähän
• Maalajit eri lohkoilla
– 55 % hienoja (As, HsS, HtS, LjS)
– 40 % keskikarkeat (HHs, KHs, He, HHt, KHt)
– 5 % karkeat (HHk, KHk, SiMr, HtMr, HkMr)
– Eloperäisiä maita (turve, multamaa) on erittäin vähän

12. Vantaanjoen maanviljelysalueilta
tuleva ravinnekuorma
• Tarkkaa tietoa pelkän maatalouden ravinne-
kuormasta ei ole, mutta vertaamalla peltoalueilta
tulevaa ravinnekuormaa metsistä tulevaan, se
on pelloilta merkittävästi suurempi
• Joen valuma-alueella on n. 1300 maatilaa ja
niillä n. 40 000 ha peltoa, mikä on 2,4 %
valuma-alueen pinta-alasta ja n. 1,8 % Suomen
peltoalasta
• Peltoviljelyalueiden osuus Vantaanjoen vesistön
kokonaiskuormituksesta (arvio v. 2002)
– Fosfori n. 60 %, josta n. 75 % on kiintoaineena
– Typpi n 40 %

13. Vantaanjoen maanviljelysalueilta tuleva
ravinnekuorma, jatkoa…
• Kuormituksessa on ajallisesti suuria vaihteluita
– Vähän veden aikaan kesällä ja talvella pelloilta tuleva
kuormitus on käytännössä nolla. Silloin jokiveden
sameus johtuu pääasiassa uomaeroosiosta
– Keväällä ja syksyllä joen virtaaman ollessa suuri
hetkelliset fosforipäästöt ovat yli 100-kertaiset
normaaliin kesän tilanteeseen verrattuna
• Nykyiset maatalouden kuormituksen
vähentämistoimenpiteet ovat olleet tehottomia
(ts. ainakin osittain virheellisiä)
– Kesällä suojavyöhykkeiden tehon ollessa
parhaimmillaan niillä ei ole mitään tekemistä
– Etenkin keväällä, jolloin tehoa tarvittaisiin, niiden teho
on pieni

14. Maatalouden ja siihen läheisesti liittyvien
elinkeinojen vaikutus
Vantaanjoen veden laatuun
• Peltoviljely
– ravinteet
– torjunta-aineet
• Golf-kentät ja viheralueet
– riskit samat kuin pellolla, mutta pinta-alayksikköä kohden selvästi suuremmat
• Karjatalouden päästöt
– lannan varastointi ja levitys
– ns. harmaavedet
– laidunnus
• Hevostalous
– jaloittelutarhat ja ratsastuksen harjoittelupaikat
– lannan varastointi ja käsittely
• Metsätalous
– ojitus
– maanmuokkaus
– kantojen poisto

15. Lyhyt oppimäärä maatalouden
maaperätieteen perusteita
• Maalla on muisti ja se on antelias
– Maa pystyy pidättämään vain tietyn määrän vettä
– Maa pyrkii aina suolapitoisuudessa (= ravinteiden
määrässä) tasapainoon maahiukkasten pinnalla ja
niitä ympäröivässä vedessä olevien ravinteiden
kanssa
– Eri maalajeilla tämä tasapino on erilainen
• Vedellä on ”hiuka”
– Jos pellolle tulee enemmän vettä kuin maa voi
pidättää, myös tämä liika vesi pyrkii suolatasapainoon
maan kanssa, ts. ottaa maasta ravinteita

16. Lyhyt oppimäärä maaperätieteen
perusteita, jatkuu…
• Kasvit ottavat ravinteensa maasta veteen
liuenneena ja käyttävät niitä
– Eri kasvuvaiheissa eri määriä
– Eri kasvuvaiheissa erilaisissa suhteissa

17. Pellolta voi päästä vesistöihin ravinteita
seuraavilla tavoilla
 Liuenneena veteen  ei näy vesistön sameutena (suurina
pitoisuuksina se näkyy vaahtoamisena)
• Salaojien vesissä (ne yleensä kirkkaita)
• Pintavaluntana ja avo-ojien vesissä (ne ovat yleensä sameita,
ts. niissä on mukana myös kiintoainetta)
• Nämä ravinteet ovat peräisin maasta tai rikkoutuneista
kasvisoluista (ts. niitä tulee mm. suojavyöhykkeiltä)
 Virtaavan veden mukanaan kuljettamana kiintoaineena
 näkyy selvästi vesistön sameutena; vaikutus ravinnepitoisuuteen
tulee viiveellä ja vaimentuneena
• Sitä tapahtuu yleisimmin runsaan vesimäärän aiheuttamassa
hallitsemattomassa pintavalunnassa silloin, kun maa ei pysty
imemään tulevaa vesimäärää
• Kaltevilla pinnoilla
• Kasvipeitteettömällä pallolla

18. Virranneen
veden
aiheuttama
noroutuma
pellolla.
Siitä on
kulkeutunut
kiintoainetta
ja samalla
partikkelifosforia
Vesistöön
Kuva
Pasi Valkama

19. Valtaojan piennar
on rikottu
kynnön yhteydessä,
jolloin pellolta
tulevat vedet
ta niiden mukana
oleva kiintoaine
pääsevät esteettä
ojaan ja edelleen
vesistöön
Kuva
Pasi Valkama

20. Suojakaistat
vähentävät
merkittävästi
eroosiota
etenkin
rinnepelloilla
Kuvat
Kirsti Lahti

21. Mitä voidaan tehdä asian
parantamiseksi
 Eri kuntien ja organisaatioiden toiminnan
nykyistä parempi koordinaatio
 Valuma-alueajattelun ottaminen torjuntatoimen
keskeiseksi lähtökohdaksi
 Torjuntatoimien kohdistaminen niille pelloille ja
peltojen osille, missä riskit ovat suurimmat
– Vesistön läheisyys
– Suuri kaltevuus
– Korkea ravinnepitoisuus
– Herkästi erodoituva maalaji
– Heikko tai olematon kasvipeitteisyys

22. Ravinnepäästöjen ehkäisy
 Yleiset kaikkiin ravinteisiin kohdistuvat keinot
– Paikallisiin olosuhteisiin soveltuva kasvivalinta ja viljelytekniikka
– Maan rakenteen parantaminen
– Ravinteiden pidätyskyvyn parantaminen maassa (mm. kipsin käytöllä saatu
fosforin osalta positiivisia tuloksia)
– Salaojitus ja siinä erityisesti säätösalaojitus
– Luonnonmukaisen ojituksen lisääminen (vähentää uomaeroosiota)
 Partikkelifosfori
– Eroosion ehkäisy
• Maan rakenne
• Vankka ympärivuotinen kasvipeite
• Suorakylvö
– Suojavyöhykkeet riskipaikoille
– Kosteikot ja saostusaltaat laskuojiin
 Liukoinen fosfori ja typpi
– Täsmäviljely
– Ravinnelähteiden (= kasvuston) poistaminen suojakaistoilta
– Kosteikot ja niihin sijoitettavat kerääjäkasvit

23. Ravinnepäästöjen ehkäisy, jatkuu…
Johtopäätöksiä:
 Lyhyellä aikavälillä päähuomio
kohdistettava fosforiin ja siinä
ensisijaisesti liukoiseen fosforiin
 Virkistyskäytön kannalta sameuden (ts.
partikkelifosforin) vähentäminen on
tärkeää. Tässä myös uomaeroosion
vähentäminen on tärkeää
 Samat menetelmät eivät sovellu sekä
liukoiselle että partikkelifosforille

24. Tulevaisuuden menetelmiä
ravinnepäästöjen ehkäisyyn
• Karkuun pyrkivien ravinteiden kiinniotto
– Kerääjäkasvit
– Ojituksen laskuaukkoihin sijoitettavat ravinteiden keräinlaitteet
– Maan stabilisuuden ja ravinteiden pidätyskyvyn kemiallinen
parantaminen
• Karkaamisriskin omaavien ravinteiden vähentäminen
– Kasvien kunkin hetken ravinnetarpeeseen perustuva lannoitus
– Käytettävissä olevan veden määrään perustuva lannoitus
– Lannoitteet, joista vapautuvien ravinteiden määrä ajan suhteen
tunnetaan
• Tiedon lisääminen maan ravinne- ja kosteustilasta
kasvien kannalta (ts. ravinteiden tarpeesta ja käytöstä)
– Peltotiedustelija
– Täsmäsääennusteet
– Kasvien kasvumallit

25. Vantaanjoki ja Itämeren tila
• Vantaanjoen veden laadun merkitys sen pienen
vesimäärän johdosta on vähäinen. Veden
laadun paikallinen merkitys on suuri
• Itämeren rehevöitymisen kannalta liukoinen
fosfori on merkittävin tekijä
• Kiintoaineen fosforista vapautuu aikaa myöten
osa liukoiseen muotoon.
• Veden sameus (= kiintoaine) rajoittaa lohikalojen
paluuta jokeen ja haittaa niiden kutua
• Typellä on merkitystä vain, jos fosforia on
riittävästi

26. Vantaanjoki ja Itämeren tila, jatkuu….
• Vaikka Vantaanjoen valuma-alueen
vaikutus Itämeren tilaan on vähäinen,
alueen maatalouden pitää pystyä jatkossa
vähentämään ravinnepäästöjä, mikä on
teknisesti mahdollista
Päähuomio kohdistettava fosforiin ja siinä
ensisijaisesti liukoiseen fosforiin

27. Itämeri ja Vantaanjoki ovat
meille kaikille tärkeitä
Niiden tilan parantamisessa
yhteistyö on voimaa
Kiitos mielenkiinnosta