1.3.2018 Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, SOMPA -seminaari

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Sakari Sarkkola & Raija Laiho
Luonnonvarakeskus (Luke)
Jatkuvapeitteinen
metsänkasvatus suometsien
hoidossa

2. © Luonnonvarakeskus
Metsänkäsittelyn vaikutukset turvemailla -
mitä haasteita?
• Turvemaiden käytöstä suurempi kuormitus ilmakehään ja vesistöihin
kuin kivennäismailta
• Parhaat metsämaamme, runsasravinteiset, tuottoisat turvemaat:
– menettävät maaperän hiiltä koko ajan, sitä enemmän, mitä
syvemmällä vedenpinnan taso on
– uudistamisvaiheessa, kun vedenpinta nousee lähelle
maanpintaa, päästävät vesiin suuret määrät hiiltä ja
ravinteita, mm. fosforia; kuormat moninkertaisia kangasmaihin
verrattuina
• Myös heikkotuottoisemmilta turvemailta pääsee uudistamisvaiheessa
vesiin hiiltä ja fosforia
2 17.01.2018Turvemaiden metsänhoito ja vesistöt, Metsäteollisuus ry

3. © Luonnonvarakeskus
• Lisäksi: Kunnostusojitukset aiheuttava vesistökuormitusta:
fosforikuorma on n. 40%, ja kiintoainekuorma > 90% koko
metsätalouden kuormituksesta.
• Toisaalta turvekerroksessa tapahtuu
hajotuksen lisääntymistä mitä
syvemmälle vedenpinta painuu.
3 9.3.2018
Avaintekijä turvemailla vedenpinnan
tason äärevät muutokset!!
(Ojanen ym. 2010)

4. © Luonnonvarakeskus4 9.3.2018
9 m2
Tervola
Lintupirtti
Voidaanko jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella
välttää kunnostusojituksia, avohakkuita ja
maanmuokkausta ojitetuissa turvemaametsissä?

5. © Luonnonvarakeskus
Miksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voisi
soveltua juuri turvemaille?
• Puustoissa ennestään erirakenteisuutta – etenkin korpikuusikoissa
• Hyödyntämiskelpoista alikasvosta usein runsaasti keskiravinteisilla ja
sitä rehevämmillä kasvupaikoilla
o Alkuperäisen suotyypin ominaispiirteiden vaikutus
o Alikasvoksen muodostumista suosiva päällyspuuston rakenne ja
uudistumisolosuhteet
• Kangasmaita edullisemmat
uudistumisolosuhteet
5 9.3.2018

6. © Luonnonvarakeskus6 9.3.2018
Avohakkuu
Aika
Avohakkuu Harvennuksia+kunn.ojitus Avohakkuu
Osittaishakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu
Aika

7. © Luonnonvarakeskus
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen edut ja haitat
- jos selvitään ilman kunnostusojituksia, uudistushakkuita ja maanmuokkauksia -
• Mahdollisia hyötyjä:
- Pienemmät kasvihuonekaasupäästöt
- Pienempi ravinnekuormitus
- Kustannussäästöt (kunnostusojitukset ja uudistamiskulut jäävät pois)
• Mahdollisia haittoja:
- Kalliimpi puunkorjuu ja pienemmät kokonaiskertymät
- Uudistumistulos ja taimen varhaiskehitys ja niiden vaikutus
metsikön jatkokäsittelyihin ja edelleen tulovirtaan
- Lahottajasienten leviämisen hallinta
Oleellista, että vedenpinta ei liian korkealla eikä liian syvällä !!

8. © Luonnonvarakeskus
• Puuston ja pintakasvillisuuden haihdunta säätelee dominoivasti
kasvupaikan vesitasetta kasvukaudella
• Haihdunta vaikuttaa suoraan valunnan määrään ja maan
vesivaraston määrään eli vedenpinnan tasoon.
Puuston merkitys kuivatukselle – ja päinvastoin?
Haihdunta 57%-107% kasvukauden sadannasta
• Haihdunnan vaikutus suurin loppukesän olosuhteissa.
• Puuston häiriöttömälle kasvulle riittävä vedenpinnan syvyys 30-40 cm
Kosteusolojen vaikutus puiden kasvuun kriittisin loppukesällä
– ei esim. keväällä tai syksyllä!

9. © Luonnonvarakeskus
Puuston vaikutus vesitalouteen
9 9.3.2018
Puuston tilavuus, m3 ha-1
0 100 200 300 400
Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Mittaushavainto
Malliennuste
Ennustettu havaintojen yläraja
Tasarakenteinen puusto
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010

10. © Luonnonvarakeskus
10 9.3.2018
Puuston tilavuus, m3 ha-1
0 100 200 300 400
Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Mittaushavainto
Malliennuste
Ennustettu havaintojen yläraja
?
Eri-ikäisrakenteinen puusto
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010

11. © Luonnonvarakeskus
• Metsikkökokeita perustettu Metsähallituksen ja UPM-Kymmenen maille
Yläharvennus- ja poimintatyyppinen hakkuu eri ppa-tasoihin korpisoilla
- Kaistale-/pienaukkohakkuu tai alikasvoksen vapauttaminen rämeillä
• Vedenpinnan tason ja puuston kehityksen seurannat kaikilla kohteilla,
vedenlaatu- ja KHK-päästömittaukset osalla kohteista.
• Koeverkkoa täydennetään
Miten tutkitaan parhaillaan?

12. © Luonnonvarakeskus
Mänty-ylispuuston
poisto,Tammela

13. © Luonnonvarakeskus
Alustavia tuloksia
13 9.3.2018
Nov
Dec
Jan
Feb
Mar
Apr
May
Jun
Jul
Aug
Sep
Oct
Nov
Dec
Jan
Feb
Mar
Apr
May
Jun
Jul
Aug
Sep
Oct
Nov
Vedenpinnansyvyys,cm
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Ylispuuhakkuu
KontrolliNov
Dec
Jan
Feb
Mar
Apr
May
Jun
Jul
Aug
Sep
Oct
Nov
Dec
Jan
Feb
Mar
Apr
May
Jun
Jul
Aug
Sep
Oct
Nov
Vedenpinnansyvyys,cm
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Avohakkuu
Kontrolli
Hakkuu
Avohakkuu
2015 2016
2015 2016
Vedenpinnan nousu
hakkuiden jälkeen kesä-
elokuu 2016:
- Avohakkuu: n. 20 cm
- Ylispuuhakkuu: n. 9 cm
Mänty-ylispuuston
poisto, Tammela

14. © Luonnonvarakeskus
Korpikuusikon poimintahakkuu
Janakkala
14 9.3.2018SOMPA-seminaari, Helsinki 1.3.2018

15. © Luonnonvarakeskus15 9.3.2018
Kontrolli 26 m2
Hakkuu 25  17 m2 (32%)
Hakkuu 26  13 m2 (50%)
Vedenpinnan nousu 5-10 cm
riippuen sadannasta ja
haihduntaoloista
Hakkuu
95% luottamusväli
15
Kuusikon poimintahakkuu, Janakkala

16. © Luonnonvarakeskus16 9.3.2018
Keskivedenpinnan syvyys
loppukesällä 2017
Kaistalehakkuu tehty
Maaliskuussa 2017
Vedenpinnan nousu~10 cm
Männikön kaistalehakkuut
1. kesä hakkuun jälkeen

17. © Luonnonvarakeskus
Paroninkorpi
18.5.17
29.5.17
14.6.17
5.7.17
13.7.17
24.7.17
3.8.17
16.8.17
30.8.17
13.9.17
Heterotrofinenhengitys(gCO2m
-2
h
-1
)
0.0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
Kontrolli
Väljennyshakattu
Poimintahakkuu ei lisää hiilidioksidipäästöjä

18. © Luonnonvarakeskus
Metaanipäästöt riippuvat vedenpinnan tasosta
Multia, Havusuo
WT depth (cm)
0 10 20 30 40 50 60 70
CH4flux(mgm
-2
d
-1
)
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Control
Selectively harvested
Meeri Pearson ym., julkaisematon aineisto

19. © Luonnonvarakeskus19 9.3.2018
Hakkuiden vaikutukset valumaveden ainepitoisuuksiin,
Tammela
Clearcut = avohakkuu
Control = hakkaamaton vertailu
Weir = ylispuuhakkuualueelta tuleva vesi
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori

20. © Luonnonvarakeskus
Toimiiko menetelmä – tulevat näkymät?
o Alustavat tulokset tukevat ennakko-oletuksia:
• ”Normaaleilla” kohteilla vedenpinta näyttäisi pysyvän melko hyvällä
tasolla kasvukauden aikana; kasvukauden ulkopuolella voi tulla
märkiä jaksoja samoin kuin myös normaalisti ojitetuilla aloilla.
• Jos kohde jo alun perin märkä, jatkuva kasvatus ilman
kunnostusojitusta ei tietenkään tilannetta paranna, vaan vedenpinta
voi nousta liian korkealle.
• Metaanipäästöt riippuvat aina vedenpinnan tasosta; alkaa tulla, kun
vedenpinta nousee yli 20 cm tason
ei kohonnutta riskiä vedenpinnan noususta liian korkealle.
20 9.3.2018

21. © Luonnonvarakeskus
• Hiilidioksidipäästöt eivät pienene merkittävästi heti hakkuun jälkeen,
tosin eivät nousekaan. Turpeen hajoamisesta tuleva CO2-vuo on
odotusten mukaisesti alkanut pienentyä, mutta ensimmäisenä
vuotena ero ei ole suuri eikä tilastollisesti merkitsevä
– Puiden ja kasvillisuuden kuollutta juuristoa hajoaa.
• Vähentää vesistökuormitusta avohakkuuseen verrattuna
(sinänsä kuormitus tutkitulta alueelta ennestään suurta)
• Puukorjuussa ei esiintynyt merkittäviä
lisävaikeustekijöitä
21 9.3.2018

22. © Luonnonvarakeskus
• Tähän mennessä tietoa vasta metsänkäsittelyjen välittömistä
vaikutuksista
• Ympäristövaikutusten ja metsänuudistumisen luotettavaan
todentamiseen, yleistettävyyteen ja mallintamiseen tarvitaan
kokeiden pitkäaikaista seurantaa
• Tiedonvälityksellä iso merkitys
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on
aktiivista metsänkasvatusta!
22 9.3.2018

23. © Luonnonvarakeskus
Yhteistyökumppaneina mm. Helsingin yliopisto, Ilmatieteenlaitos, UPM-
Kymmene, Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Metsäteollisuus ry, Suomen
metsäkeskus, Metsähallitus.
23 9.3.2018SOMPA-seminaari

24. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
9.3.201824

25. © Luonnonvarakeskus25 9.3.2018Teppo Tutkija