Pirkko-Liisa Luhta, Metsähallitus, Metsätalouden vesiensuojelupäivät 17. - 18.9.2019 Savonlinna

1. Raakun suojelun strategia ja
toimenpideohjelma
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 17.-18.9.2019
Savonlinna
Pirkko-Liisa Luhta, YM:n raakkutyöryhmän sihteeri

2. Ympäristöministeriö asetti
29.11.2018 työryhmän
laatimaan raakulle suojelun strategian ja
toimenpideohjelman
• vuoden 2019 loppuun mennessä
• Työryhmän pj Tuula Kurikka, sihteeri P-L.Luhta
MH luontopalvelut
• Jäsenet 15:sta eri toimijasta ja viranomaisesta
• ”Jokihelmisimpukan säilyminen Suomessa
edellyttää laajaa yhteistyötä, minkä vuoksi
lajille on tarpeen laatia luonnonsuojelulain 47
§:n tarkoittaman ohjelma yhteistyössä eri
toimijoiden kesken”
• Metsätaloudesta edustus SMK:sta,
Metsähallitus Metsätalous Oy:stä ja MTK:sta
Yhden raakun korvaus/luontoarvo on 589 €, olipa kyse
suuresta, pienestä tai erityisen kauniista, kuten tämä yksilö.

3. Raakku on jokiekosysteemin
huippuindikaattori ja avainlaji,
joka sekä ilmentää hyvää
vedenlaatua että tuottaa sitä.
Raakun lisääntyminen vaatii:
1. Puhtaan pohjasoran
Nuoret raakut kehittyvät jopa 7 vuotta
soran sisällä, soran on oltava puhdas
kymmenien senttien syvyyteen
2. Riittävästi taimenen tai lohenpoikasia väli-
isännäksi
Raakun toukat loisivat kiduksilla lähes
vuoden
Piirros:Seppo Leinonen

4. Suomessa noin 120 raakkujokea ja puroa
• niissä noin 1 miljoona raakkua,
korvaus/luontoarvo 700 M ~ 800 M €
• Yli 90 % kannoista sijaitsee Kemijoen,
Luton ja Iijoen valuma-alueilla
Raakkupopulaatioiden tiedossa oleva tila
Suomessa
• Yksi kanta: elinvoimainen
• Viisi: ehkä elivoimainen
• 17: ei elinvoimainen /ehkä
elinvoimainen
• 28: lähes hävinnyt/kuoleva/
todennäköisesti sukupuuttoon kuollut
• Loput 70: tilanne ei ole tiedossa
• Lohiriippuvaiset raakkukannat kuolevat
nopeimpaan tahtiin.

5. Vaikka helmenpyynti loppui raakun rauhoitukseen vuonna 1955, elinympäristöjä ei suojeltu:
Merkittävimmät syyt raakun taantumiseen
• Jokien patoaminen ja muut vaellusesteet
► Väli-isäntäkalat ja raakut eivät enää kohtaa, lisääntyminen loppu
• Valuma-alueiden maankäyttö
► Soiden ojitusten ja metsänkäsittelyn kiintoaine peittää virtojen pohjan,
vanhat raakut ehkä pysyvät hengissä, mutta uusia ei synny
Tierummut estävät kymmenillä raakkujoilla väli-isäntätaimenten vaelluksen.Säätöauraus kahden raakkujoen välistä Sallassa.

6. Muutama esimerkki
tältä vuosikymmeneltä
raakkujokien varsilta
..
Metsäkoneella ajeltiin raakkupaikan yli.
Metsänkäsittelyn ja –muokkauksen hiekat täyttivät joen.
Kunnostusojitus raakkujokeen.
Rinteeseen tehdyn tien raviojat
syöpyivät raakkusuvantoon

7. Metsätalous merkittävä maankäyttö kaikilla raakkuvesistöjen
valuma-alueilla
Kunnostusojitus, uudishakkuut, maanmuokkkaus, kasvatushakkuut, metsätiet, lannoitukset
Suotuisan suojelutason saavuttaminen raakulle tavoitteena:
• Raakun esiintymistietojen/paikkatiedon saatavuus kaikille metsäalan toimijoille
• Viranomaisten, metsänomistajien ja toimijoiden sujuva tiedonvaihto
• Ojitusilmoitukset myös turvemaan uudistamishankkeistahankkeista
• Valuma-alueilla varmistetaan riittävät vesiensuojelutoimet ja tehdään tarvittaessa
tarkempi VA-kohtainen yleissuunnitelma
• Esim. KEMERA-luonnonhoitohankkeena
• Kohdennettua vesiensuojeluneuvontaa raakun kannalta olennaisille
metsänomistajille
• Tarkemmat ohjeet ja metsänkäsittelysuositukset toimijoille
• Raakun elinympäristökunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista metsäteiltä
• Vapaaehtoisen suojelun selvittäminen/METSO-ohjelma

8. Terveet simpukat –
terveet joet –
terveet ihmiset
Kiitos mielenkiinnosta!