Riistapäivät 2017

1. Haavikko-säätiö
Boreaaliset vedet
Euroopan sorsien tuottajina —
mitä kannat kertovat
elinympäristöjen muutoksesta
Sari Holopainen, Helsingin yliopisto
Riistapäivät 2017

2. Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 01/2017 aineistoa
2Riistapäivät 2017

3. • Suomessa 187 888 järveä
– Suurin osa järvistä niukkaravinteisia
• Tärkeitä lintualueita (FINIBA) 411
Lintuvesi
40%
Kulttuuriympäristö
6%
Suo
17%
Metsä
22%
Tunturi
2%
Saaristo
5%
Selkävesi
8%
FINIBA-alueiden pääelinympäristötyyppien jakautuminen
määrällisesti
BirdLife Suomi 2002
3Riistapäivät 2017

4. Ranskan Camarguen tavin alkuperä (isotooppi δ
2Hf) sulka-analyysin ja rengastustietojen pohjalta
Guillemain, Van Wilgenburg, Legagneux & Hobson 2014, J
Ornithol
Euroopassa lisääntyviä pareja (Venäjä
poislukien)
Sinisorsa ~ 18%
Birds in Europe, BirdLife International 2004
Lisääntyvätparit
Tavi Jouhisorsa Lapasorsa Telkkä Tukkasotka Tukka- Iso-
koskelo koskelo
Eurooppa
Boreaalinen
%
% %
%
%
%
%
4Riistapäivät 2017

5. Mitä Euroopan
sorsatuotosta
tiedetään?
5Riistapäivät 2017

6. • Lisääntymisaikainen seuranta Euroopassa
puutteellista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa 6Riistapäivät 2017

7. Riistapäivät 2017
• Vesilintujen pesimäkannat taantuvat
• Puolet Suomen
sorsalinnuista
määritelty
uhanalaisiksi 2015
arviossa (Tiainen ym.
2016)
Rintala 2016 LUKE
Erittäin uhanalainen
Erittäin uhanalainen
Vaarantunut
Elinvoimainen 7

8. • Poikastuotto pesivää
paria kohti laskee
8Riistapäivät 2017
Rintala 2016 LUKE

9. Boreaalinen
lisääntymisympäristö
• Kaikki järvet eivät samanarvoisia
– Kokoomatutkimuksessa korostuivat saalistus,
elinympäristön rakenne ja ravinto
9Riistapäivät 2017

10. Sinisorsaparien ja poikueiden järvien käyttö
Hämeessä.
Sjöberg, Pöysä, Elmberg & Nummi 2000, Ecology
Järvienmäärä
• Kaikki resurssit
lisääntymiskauden
eivät löydy aina
samasta järvestä
• Elinympäristön
valinta läpi
lisääntymiskaudenJärvien käyttövuodet
Parit Poikueet
10Riistapäivät 2017

11. Saalistus
• Saalistuksen välttely ohjaa pesäpaikan valintaa
• Puolisukeltajien pesimäympäristöt vähäisesti
tutkittuja
Tuhotut pönttöpesät
(valkea) ja maapesät
(musta) Evolla (näädän
metsästys) ja Padasjoella (ei
metsästystä).
Elmberg & Pöysä 2011, Can. J. Zool.
Tuhottujenpesienmäärä
11Riistapäivät 2017

12. • Järvien käytössä tasapainoilu saalistus vs.
ravinto
– Maatalousalueen järvillä korkeampi
pesäpredaatioriski ja vesilintumäärät kuin
metsäjärvillä (Gunnarsson & Elmberg 2008, Ibis)
– Telkkäpoikueet hakeutuvat parhaille
ruokailujärville, joilla korkea hauen predaatio
(Paasivaara & Pöysä 2004, Ann. Zool. Fennici)
12Riistapäivät 2017

13. Ravinto
• Selkärangatonravinnon vähäisyys
oligotrofisilla järvillä
– Parit jättävät lisääntymättä
– Poikasilla korkea kuolleisuus
Gunnarson, Elmberg, Sjöberg, Pöysä & Nummi
2004, Can. J. Zool.
Poikasten ikä (vrk)
Elossaoleviensinisorsan
poikastenosuus
Majava-altaat Tulvattomat järvet
Tavinpoikastenkuolleisuus
Nummi & Hahtola 2008, Ecography
Majava-altaat Tulvattomat järvet
Selkärangatonindeksi
Poikuetiheys,poikuetta/rantakm
Selkä-
rangattomat
Poikueet
13Riistapäivät 2017

14. • Ravinnon ja elinympäristön rakenteen vaikutus
sorsapoikueiden järvien käytössä
• Lajikohtaiset vaikuttajat
Nummi, Paasivaara, Suhonen & Pöysä 2012, Ibis
Sorsapoikueiden järvien käyttöä selittäviä tekijöitä Evolla
Selittäjientärkeysindeksi
14Riistapäivät 2017

15. • Majavatulvat ja kosteikkojen perustaminen
hyödyttävät sorsia -> ravinto & elinympäristön rakenne
Saara Kattainen/REAH
Nummi & Holopainen 2014, Aquat Conserv
15Riistapäivät 2017
Haukijärvi 10.6.2009 4.6.2014

16. • Tavilla paikallista poikuetuottoa selittävät parhaiten
majavatulvien, ravinnon ja kevättulvien vaihtelut
• Vuosien välinen vaihtelu järvien laadussa
Lämpöt. Parit Jään- Sade Myyrät Kevät- Ravinto Majava-
lähtö tulva tulva
Selittäjientärkeysindeksi
Holopainen, Nummi & Pöysä 2014, Freshwater Biol.
Tavin poikuetuoton vaihtelua selittäviä tekijöitä
Evolla 1989-2009
16Riistapäivät 2017

17. Riistapäivät 2017
Korkea talvi-NAO
Matala talvi-NAO
VuosiNAO ed. talvi NAO talvi Poikuetuotto
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1999
2000
2006
2009
VuosiNAO ed. talvi NAO talvi Poikuetuotto
1996
1997
1998
2001
2004
2005
2007
2008
Laaja-alaiset sääilmiöt
poikuetuotannon
mahdollisina selittäjinä
• Tavin poikuetuottoa parantaa
korkea talvinen NAO-indeksi
(Pohjois-Atlantin oskillaatio)
(Holopainen ym. julkaisematon)
• Haapanalla vastaavasti
kesäinen korkea NAO-indeksi
(Fox ym. 2016, Ornis Fennica)
Karkea arvio tavin poikuetuottoindeksin suhteesta
Suomessa talviseen NAO-indeksiin. Sininen =
keskimääräistä pienempi indeksi, oranssi = keskimääräistä
suurempi indeksi. Holopainen ym. julkaisematon
17

18. Riistapäivät 2017 18
Mistä taantuvat kannat kertovat?
• Vesilintujen taantuminen liittyy elinympäristöön,
ei niinkään metsästyspaineeseen (Pöysä, Rintala, Lehikoinen &
Väisänen 2013, Eur. J. Wildl. Res.)
• Ongelmia varsinkin lisääntymisalueilla
– Muutoksia elinympäristöjen laadussa
– Muutoksia elinympäristöjen määrässä
Nuorten haapanoiden osuus
tanskalaisten metsästäjien
saaliissa vähentynyt
Fox ym. 2016, Ornis Fennica
Nuortenlintujenosuus
suhteessaaikuisiinnaaraisiin

19. Riistapäivät 2017 19
Elinympäristön laadun muutos
• Muutokset vaikuttavat lisääntymiskauden
eri vaiheissa
- Mm. elinympäristön rakenne, ravinto,
pedot

20. Riistapäivät 2017
• Sorsat kärsivät
rehevöitymisestä ja sen
vaikutuksista järvien
ekologiaan
• Rehevillä järvillä
monipuolisempi
sorsayhteisö,
MUTTA
• luonnostaan rehevien
järvien sorsayhteisö
eroaa rehevöityneiden
järvien lajistosta
– Varsinkin
sukeltajasorsalajisto
harvempaa
rehevöityneillä järvillä
• Veden samentuminen,
vesikasvillisuuden
vähäisyys
• Pohjaeläinten vähäisyys
Vesilintujen biomassan kehitys eräillä lintuvesillä
Sammalkorpi, Mikkola-Roos, Lammi & Aalto 2013, Linnut-Vuosikirja 20

21. Riistapäivät 2017
• Kasvillisuuden muutos
– Haapanan suosima korte
vähentynyt rajusti
Odotettu
Havaittu
Muu Ruoko Sara Korte
Odotettujahavaittukäyttö,%
Poikueiden havaitut ruokailuympäristöt
suhteessa ympäristöjen runsauteen
Järvikorterannan pituus tutkimusjärvillä Suomessa
ja Ruotsissa
Pöysä, Elmberg, Gunnarsson, Holopainen,
Nummi & Sjöberg 2016, Hydrobiologia
Korteenrantaviiva,mKorteenrantaviiva,m
Järvi
Järvi
21

22. • Sorsat kärsivät ravintokilpailusta kalojen kanssa
– Kaloja istutettu moniin luontaisesti kalattomiin järviin
• Särkikalojen määrä kasvaa rehevöitymisen myötä
– Rehevöitymisen kierre
– Vesilinnusto köyhempi ja
lajikohtaiset biomassat
pienemmät särkikala-
valtaisilla järvillä
Kalayhteisön vaikutus sinisorsan ja telkän biomassaan
Sammalkorpi, Mikkola-Roos, Lammi & Aalto 2013, Linnut-
Vuosikirja 22Riistapäivät 2017

23. Riistapäivät 2017
• Saalistuspaineen kasvaminen lisääntymisajan
eri vaiheissa
• Vieraspedot minkki ja supikoira ovat
levittäytyneet lähes koko Suomeen
– Pesintämenestyksen lasku
– Erityisen haitallisia rannikkoalueella
Väänänen, Nummi, Rautiainen, Asanti, Huolman, Mikkola-Roos, Nurmi,
Orava & Rusanen 2007, Suomen Riista
23

24. • Lokkikolonioiden häviäminen
– Tukkasotka ja punasotka hakevat turvallisia
pesäpaikkoja
– Puolisukeltajien poikueet liikkuvat lokkikolonioiden
läheisyydessä
Tukka- ja punasotkan pesäpaikkojen sijainti ja määrä Maaningalla 1985-2014
Väänänen, Pöysä & Runko 2016, Ornis Fennica
24Riistapäivät 2017

25. 25Riistapäivät 2017
• Haahkalla muutosten yhteisvaikutus
• Suuri naaras- ja poikaskuolleisuus sekä
pesäpredaatioriski
• Saalistuspaineen kasvaminen
– Merikotka, lokit, minkki, supikoira
– Suojaavien lokkikolonioiden katoaminen
• Rehevöityminen, muutokset ravinnon laadussa
Hangon lintuaseman päivittäiset
merikotkahavainnot
Jaatinen, Öst & Lehikonen 2011, J Anim Ecol
Haahkan kannankehitys Suomen
merialueilla vuosina 1986–2010
Hario & Rintala 2012, Linnut-vuosikirja
Muutosindeksi
Kotkiakeskimäärin/vrk

26. Elinympäristöjen määrän muutos
• Suomessa
– 1700 luvulta lähtien kuivattu kokonaan tai osittain yli
3 000 järveä
• Matalia ja reheviä järviä
– 7 miljoonaa hehtaaria suota ojitettu lähinnä 1900-
luvulla (4 milj. ha jäljellä)
– Merenrantaniittyjä n. 10 % 1950-lukuun verrattuna
26Riistapäivät 2017

27. • Suomessa järvien
määrä vakaa
Järvimäärän vaihtelu Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-
Amerikassa
Pöysä, Rintala, Johnson, Kauppinen, Lammi, Nudds &
Väänänen 2016, Ecol. Evol.
27Riistapäivät 2017

28. • Siperian boreaalisella alueella vuosittainen
vesialan vaihtelu suurta
28Riistapäivät 2017

29. Riistapäivät 2017 29
• Muutokset Siperian ilmastossa
vaikuttavat alueen hydrologiaan
- Lämpötila noussut ja sateisuus
lisääntynyt
• Avoveden pinta-ala ikiroudan
alueella on kasvanut, osin
routivalla alueella laskenut
• Vaikutukset alueen vesiekosystee-
meihin tunnetaan huonosti
- Soiden sulaessa hiili vapautuu
vesistöihin -> leväbiomassa kasvaa
Vesialan muutos Siperiassa 1973-1997.
Tutkimusalue 515 000 km2 (Suomi 338 000 km2)
- Yli 40 ha kokoisten järvien määrä väheni
10 882 -> 9 712 kpl (93 000 ha, 6%)
Smith ym. 2005, Science

30. Kansainväliset sopimukset edellyttävät
vesilintujen ja niiden ympäristön hoitoa
• Ramsar: ”edistää vesiperäisten maiden ja vesilinnuston suojelua
perustamalla luonnonsuojelualueita vesiperäisille maille”
• EU:n lintudirektiivi: “Jäsenvaltioiden on varmistettava, että metsästys,---,
harjoitettuna voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden mukaisesti
vastaa kyseisten lintulajien järkevän hyödyntämisen ja ekologisesti
tasapainoisen sääntelyn periaatteita ”
• AEWA: “any use of migratory waterbirds is based on an assessment of
the best available knowledge of their ecology and is sustainable for the
species as well as for the ecological systems that support them”
• Luontotyyppien uhanalaisarvioinnin mukaan noin puolet
kosteikkoluontotyypeistä uhanalaisia
– Ekologinen tila heikentynyt: mm. huono pohjaeliötilanne ja
ilmaversoiskasvillisuuden yksipuolinen rakenne
– Vesirakentaminen (mm. järvien laskut), vesiensäännöstely jne.
30Riistapäivät 2017

31. Yhteenveto
• Muutokset boreaalisissa vesiekosysteemeissä:
taantuvat sorsakannat heijastelevat
lisääntymiselinympäristöjen laadun ja määrän
heikentymistä
• Rehevien vesistöjen linnusto taantuu
voimakkaammin kuin karujen vesistöjen
– Linnuston monimuotoisuus vähenee rehevöitymisen,
umpeenkasvun ja yksipuolistuvan kasvillisuuden sekä
ravinnon vähenemisen takia
– Kalastomuutokset
– Vieraspetojen levittäytyminen
31Riistapäivät 2017

32. • Kosteikkojen linnustollinen arvo on laskenut
myös suojelualueilla
– Kunnostuksilla arvon laskua saatu hillittyä
• Suomi on sorsille merkittävä pesimäalue ja
meillä on siksi suuri vastuu kantojen
hoidossa
• Kantojen taantuessa pari- ja poikueaikaiset
laskennat tärkeitä
– Taantumisen syiden selvittäminen
• Ympäristömuutoksen vaikutukset
lisääntymiskauden eri vaiheissa
– Kantojen kestävän käytön suunnittelu
32Riistapäivät 2017

33. Kiitos!
Haavikko-säätiö
Valokuvat: Sari
Holopainen
Yhteistyössä:
Hannu Pöysä, Jukka Rintala, Antti Paasivaara (Luonnonvarakeskus),
Petri Nummi, Veli-Matti Väänänen (Helsingin yliopisto),
Johan Elmberg, Gunnar Gunnarsson, Kjell Sjöberg, Lisa Dessborn (Kristianstad University),
Kjell Sjöberg (Swedish University of Agricultural Sciences) & Céline Arzel (University of Turku)
33