14.6.2018 Pieksämäellä pidetyn Metsätalouden vesistökuormitus Nykälänjoen valuma-alueella -tilaisuuden materiaalia. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen Kuormitus kuriin -hanke. Metsätalouden vesistökuormitus Nykälänjoen valuma-alueella: Riikka Salomaa, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus

1. Ohjelma klo 16 alkaen:
- Kahvi
- Metsätalouden vesistökuormitus
Projektipäällikkö Riikka Salomaa,
Kuormitus Kuriin –hanke,
Suomen metsäkeskus
- Metsämaisema mieleiseksi
Projektineuvoja Johanna Virtanen,
Metsämaisema mieleiseksi –hanke
Suomen metsäkeskus
- Jätevesien käsittely kiinteistöllä
Jätevesineuvoja Päivi Karhunen
Omavesi –hanke
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
- Lähtö maastokohteille n. klo 18
Metsätalouden vesistökuormitus
Nykälänjoen valuma-alueella
Torstai 14.6.2018 Porsaskosken Kylätalo

2. Kuormitus Kuriin –infotilaisuus 14.6.2018
Riikka Salomaa, projektipäällikkö Kuormitus Kuriin –hanke
Suomen metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/kuormitus-kuriin
Metsätalouden vesistökuormitus
Nykälänjoen valuma-alueella

3. Lähde: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/
Pintavesien ekologinen tila
 Luokittelun perusteena mm.
kasviplankton, vesikasvit, piilevät,
pohjaeläimet, kalat

4. Lähde: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/
Pintavesien kemiallinen tila
 Vaarallisten tai haitallisten
aineiden (53 kpl) pitoisuus
 Esim. elohopea, kadmium, lyijy,

5. Metsätalouden
vesistökuormitus
• Tyypiltään hajakuormitusta
• Metsätalous + luonnontilaiset
metsät ja suot
 Ravinteet, kiintoaine ja
humus
• Metsätalouden osuus
kokonaisravinnekuormituksesta
pieni
 alueellisesti suurta
vaihtelua
Lähde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma 2016-21
Vesistökuormituksen aiheuttajat?

6. Metsätalouden
vesistökuormitus
• Voi olla latvavesistöissä
ainoa kuormittaja
• Voi olla yksittäisen
vesistömuodostuman
kohdalla ratkaisevan suuri

7. Metsätalouden vesistökuormitus
• Metsäteollisuuden uudet investoinnit
 Puun käyttö lisääntyy
 Harvennus- ja uudistushakkuiden
määrä lisääntyy
 Puun korjuu turvemailta lisääntyy
• Toimenpiteiden
suunnittelu ja
tarveharkinta
• Vesistöystävällisten
menetelmien
kehittäminen

8. Mitä vesistökuormitus on?
• Kiintoainekuormitus
› kivennäismaalajeja
(esim. hiesu, hieta,
hiekka) tai orgaanisia
maalajeja (esim. turve)
› Vaikuttavia tekijöitä:
maalaji, valunnan määrä,
pinnanmuodot,
virtaamanopeus, kaivuun
ajankohta, sademäärät

9. 0
50
100
150
200
250
300
1.
vuosi
3.vuosi 5.
vuosi
7.
vuosi
9.
vuosi
- Kunnostusojituksen
kiintoainekuormituksen kehitys (kg/ha/a)
perkaamisen jälkeen
Hienojakoisesta kiintoaineesta täyttynyt laskeutusallas 1 vuosi
ojankaivun jälkeen (ojaa kaivettu n. 4 km)

10. Mitä vesistökuormitus on?
• Ravinnekuormitus
› Haitallisimpia kasvien
pääravinteet typpi (N) ja
fosfori (P)
› Sitoutuneena
kiintoaineeseen tai
› veteen liuenneina

11. Mitä vesistökuormitus on?
• Humuskuormitus
› liuennutta orgaanista ainetta
(hiili), joka tummentaa veden
• Happamuuskuormitus
› veden pH-arvon lasku
› Pintavedet normaalisti hieman
happamia
› Rannikkoseutujen happamat
sulfaattimaat
• Metallikuormitus
› Haitallisimpia raskasmetallit lyijy (Pb), kadmium (Cd) ja elohopea (Hg).
• Pohjavesiin kohdistuva kuormitus
› Haitallinen valunta pohjavesiin (esim. öljypäästöt).

12. Mikä aiheuttaa kuormitusta?
• Metsänkäsittely turvemailla
 Kunnostusojitus
 Metsänuudistaminen
• Maanmuokkaus
• Puunkorjuun maastovauriot

13. • Yli 90 % metsätalouden
aiheuttamasta
kiintoainekuormasta
• Yli puolet fosforikuormasta
Kunnostusojitukset
Mikä aiheuttaa kuormitusta?

14. Mikä aiheuttaa kuormitusta?
• Lannoitus, hakkuut ja kulotus
• Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja
edelleen vesistöihin.

15. Mitä kuormituksesta aiheutuu ?
• Kiintoaine samentaa
veden, laskeutuu
pohjaan, aiheuttaa
liettymistä ja ojien
tukkeutumista.
• Pienissä virtavesissä
pohja ”umpeutuu”, jolloin
esim. kutupaikat
katoavat.

16. Mitä kuormituksesta aiheutuu ?
Ravinteet ja orgaaninen hiili
 lisäävät veden perustuotantoa
 levien ja vesikasvien kasvua
 leväkukintoja
 veden samentumista ja
hapettomuutta
 kalakuolemia
 veden yleistä
käyttökelvottomuutta

17. Keskeiset toimet metsätalouden
vesistökuormituksen vähentämiseksi
• Kuormitustekijöiden tunnistaminen
• toimenpiteet ja niiden määrä
• toimenpiteiden kuormittavuus suhteessa vastaanottavaan vesistöön
• eroosioriski
• Toimenpiteiden tarveharkinta
• ajoitus
• menetelmät
• Suojavyöhykkeet
• Vesiensuojelurakenteet

18. Nykälänjoen lähivaluma-alue n. 5370 ha
Maankäyttö
Vesialueita 11 %
Metsätalousmaa
88 %
Pellot
8 %
Muut
4 %

19. - Turvemaita 20 %
- Turvemaista ojitettu 85 % (1058 ha)
- Kitu- ja joutomaita 6 %
Metsätalousmaan 4200 ha
jakautuminen

20. - Kangasmaat pääosin sekalajitteisia
- Hienojakoisia maitakin löytyy;
- Vehvaansuon eteläpuolella
- Vehvaan länsipuolella
- Pitkäsjärven
pohjoispuolella
- Pyhäluoman itäpuolella
- Hiekka, hieta ja turve eroosiolle
herkkiä maalajeja
Maaperä

21. Uudis- ja kunnostusojitukset
lähivaluma-alueella (ha)
- Kaivettua ojaa 333 km
253
57
0 4
106
147 146
185
78
16
463
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
ei tiedossa 1930-1940 1941-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 2011-2018 2018-2027

22. Ojitusten tarveharkinta
• Kannattavuuden
näkökulma selkeä kriteeri:
puun tuottaminen,
ympäristöarvot
• Ravinteisuus: liian karut ja
uusinvestointikelvottomat
alueet
• Biologinen kuivatus,
kuutiomäärärajat
• Kangasmaiden ojitukset

23. Eroosioriskin
tunnistaminen -
ojitukset
- Pintavesien virtausmalli

24. Ojakohtaiset menetelmät
Menetelmä Tarkoitus
Vesien jako
useampaan ojaan
Vesien jakamisella voidaan pienentää ojakohtaista
vesimäärää ja veden virtausnopeutta. Ojaeroosion
ehkäisy.
Ojien suuntaus Ojien pituuskaltevuus ei ylitä ojan valuma-alueen
ja maalajin mukaista suurinta sallittua raja-arvoa.
Ojaeroosion ehkäisy.
Lietekuoppa Pidättää ojan pohjalla kulkevan karkean maa-
aineksen.
Kaivukatko Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja
sitä kautta ojaeroosiota.
Pohjapato Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja
sitä kautta ojaeroosiota.

25. Hankekohtaiset menetelmät
Menetelmä Tarkoitus
Virtaaman hallinnan
rakenteet
Virtaamanhallinnalla varmistetaan, että veden
virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maa-
aines irtoa veden mukaan.
Laskeutusallas Hidastaa veden virtausnopeutta, jolloin altaan
pohjalle laskeutuu maa-ainesta.
Pintavalunta Pidättää kiintoainesta ja myös ravinteita. Vesi
virtaa turpeen tai kivennäismaan ylimmässä vettä
läpäisevässä kerroksessa, jossa se puhdistuu.
Kosteikko Osittain avovesipintainen vesiensuojelurakenne,
joka pidättää kiintoainesta ja ravinteita.

27. Ojitushankekohtaisia
menetelmiä:
- laskeutusallas
- kosteikko
- pintavalutuskenttä

28. Kyyveden latvat – metsätalouden
vesiensuojelun yleissuunnitelma 2015
(Ely + Metsäkeskus)
• Yleissuunnitelma-alueen kokonaispinta-
ala on 48 000 ha, josta maapinta-ala on
noin 41 500 ha, valtaosin metsämaata
• Ojitustarveselvitys –> ¼ ojitusalueista
kunnostusojituskelpoisia, lopuilla
tarveharkintaa
• Turvemaiden uudistamisalueet (12 %
turvemaametsistä)
• Eroosioriski- ja kosteikkoaluemallinnus
• Vesiensuojeluesitykset
- Toteutus KEMERA -
luonnonhoitohankkeina tai
tulevien ojitusten yhteydessä.
https://esvesienhoito.files.wordpress.com/
2011/05/kyyveden_latvat_vesiensuojelun_
yleissuunnitelma_2015.pdf

29. • Esimerkkinä kartassa nuolen kohdalta
Nykälänjokeen purkautuvien metsäojien
valuma-alue n. 400 hehtaaria
• Tarvetta useammalle pienemmälle
rakenteelle ylempänä ojitusalueilla, esim.
virtaamansäätö- eli putkipatoja, altaita,
pintavalutusta, ym.
Rakenteiden sijoittelu

30. • Uudistamisen tuloksen varmistaminen ja
metsätalouden kannattavuuden
parantaminen
• Tavoitteena paljastaa kivennäismaata
mahdollisimman vähän
 Kuitenkin riittävästi uudistamisen
varmistamiseksi
• Hienojakoiset maat (hieno hieta, hiesu,
hienoainesmoreeni) hankalia vesiensuojelun
kannalta. Hienojakoiset maat vaativat
yleensä mätästyksen
› Ojitusmätästysaloilla vesiensuojelu tehtävä
kuten kunnostusojituksessa
• Turvemailla uudistamisen yhteydessä
joudutaan tekemään myös ojitus
› Vesiensuojelu kuten kunnostusojituksessa
Maanmuokkaus metsänuudistamisen yhteydessä

31. Turvemaiden uudistamiset ja maanmuokkaukset
valuma-alueella (ha)
8
9
17
5
44
9
15
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2007-2009 2010-2012 2013-2015 2016-2018 2018-2020 2021-2023 2024-2026

32.  Määrä kasvussa, vastaa aiempia kunnostusojituspinta-aloja
 Huomioitava kuormittavien tekijöiden ajoitus valuma-alueella
Turvemaametsien uudistaminen

33. Suojavyöhykkeet • Maanpintaa ei rikota
• Pensaskerrosta ei raivata
• Mitä leveämpi, sen tehokkaampi
• Vähimmäisleveyden ja puuston
käsittelyn määrittelevät
sertifiointikriteerit
• Vähentävät kiintoaineen
ja ravinteiden päätymistä
vesistöön tai pienveteen

34. ”Lakiminimi” PEFC
”Ruotsin malli” FSC

35. 1. Pieni notko eli veden purkautumisreitti – lisää leveyttä
2. Jyrkkä rinne – lisää leveyttä
3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja

36. Rusle –
Maanpinnan
eroosioherkkyyden
mallinnus
metsätalousalueille
- maanmuokkausalueet
- suojavyöhykkeet
Kosteusindeksi
- ajourasuunnittelu

37. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Puhtaampien vesien puolesta!