Metsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueella. 1.11.2018 Juva, Seppo Laitinen / Riikka Salomaa, Kuormitus kuriin -hanke, Suomen metsäkeskus.

1. Ohjelma klo 13 alkaen:
- Kahvi
- Vesienhoito ja vesistöjen tila valuma-alueella
Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, Etelä-Savon
ELY-keskus
- Metsätalouden vesistökuormitus
Projektipäällikkö Riikka Salomaa,
Kuormitus Kuriin –hanke,
Suomen metsäkeskus
- Metsämaisema mieleiseksi
Projektineuvoja Johanna Virtanen,
Metsämaisema mieleiseksi -hanke,
Suomen Metsäkeskus
- Lähtö maastoon n. klo 15
Metsätalouden vesistökuormitus
Kyyveden pohjoisella valuma-alueella
Torstai 1.11.2018 Taipaleen metsästäjien maja Hirvisalo
Kyyvesi kesällä 2018. Kuva: Kirsti Häkkinen

2. Kuormitus Kuriin –infotilaisuus 1.11.2018
Riikka Salomaa, projektipäällikkö Kuormitus Kuriin –hanke
Suomen metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/kuormitus-kuriin
Metsätalouden vesistökuormitus Kyyveden
pohjoisella valuma-alueella

3. Metsätalouden vesistökuormitus
• Tyypiltään hajakuormitusta
• Metsätalous + luonnontilaiset
metsät ja suot
 Ravinteet, kiintoaine ja
humus
• Metsätalouden osuus
kokonaisravinnekuormituksesta
pieni
 Mutta alueellisesti suurta
vaihtelua
• Voi olla latvavesistöissä
ainoa kuormittaja
• Voi olla yksittäisen
vesistömuodostuman
kohdalla ratkaisevan suuri

4. Metsätalouden vesistökuormitus
• Metsäteollisuuden uudet investoinnit
 Puun käyttö lisääntyy
 Harvennus- ja uudistushakkuiden
määrä lisääntyy
 Puun korjuu turvemailta lisääntyy
• Toimenpiteiden
suunnittelu ja
tarveharkinta
• Vesistöystävällisten
menetelmien
kehittäminen

5. Mitä vesistökuormitus on?
• Kiintoainekuormitus
› kivennäismaalajeja
(esim. hiesu, hieta,
hiekka) tai orgaanisia
maalajeja (esim. turve)
› Vaikuttavia tekijöitä:
maalaji, valunnan määrä,
pinnanmuodot,
virtaamanopeus, kaivuun
ajankohta, sademäärät

6. 0
50
100
150
200
250
300
1.
vuosi
3.vuosi 5.
vuosi
7.
vuosi
9.
vuosi
- Kunnostusojituksen
kiintoainekuormituksen kehitys (kg/ha/a)
perkaamisen jälkeen
Hienojakoisesta kiintoaineesta täyttynyt laskeutusallas 1 vuosi
ojankaivun jälkeen (ojaa kaivettu n. 4 km)
- N. rekkalastillinen
kiintoainetta / 75 hehtaaria
kunnostusojitusta, ilman
kiintoainetta pidättäviä
vesiensuojelurakenteita

7. Mitä vesistökuormitus on?
• Ravinnekuormitus
› Haitallisimpia kasvien
pääravinteet typpi (N) ja
fosfori (P)
› Sitoutuneena
kiintoaineeseen tai
› veteen liuenneina
Kuvassa hitaasti virtaavien vesien pinnalla kasvava pikkulimaska, joka
ilmentää veden ravinteisuutta.

8. Mitä vesistökuormitus on?
• Humuskuormitus
› liuennutta orgaanista ainetta
(hiili), joka tummentaa veden
• Happamuuskuormitus
› veden pH-arvon lasku
› Pintavedet normaalisti hieman
happamia
› Rannikkoseutujen happamat
sulfaattimaat
• Metallikuormitus
› Haitallisimpia raskasmetallit lyijy (Pb), kadmium (Cd) ja elohopea (Hg).
• Pohjavesiin kohdistuva kuormitus
› Haitallinen valunta pohjavesiin (esim. öljypäästöt).

9. Mikä aiheuttaa kuormitusta?
• Metsänkäsittely turvemailla
 Kunnostusojitus
 Metsänuudistaminen
• Maanmuokkaus
• Puunkorjuun maastovauriot

10. • Yli 90 % metsätalouden
aiheuttamasta
kiintoainekuormasta
• Yli puolet fosforikuormasta
Kunnostusojitukset
Mikä aiheuttaa kuormitusta?
- Ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukseen vähintään 60 vrk etukäteen
- Esitettävä mm. tiedot perattavista ja kaivettavista uomista ja niiden
sijainnista sekä ojituksen vaikutuksista ympäristöön

11. Mikä aiheuttaa kuormitusta?
• Lannoitus, hakkuut ja kulotus
• Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja
edelleen vesistöihin.

12. Mitä kuormituksesta aiheutuu ?
• Kiintoaine samentaa
veden, laskeutuu
pohjaan, aiheuttaa
liettymistä ja ojien
tukkeutumista.
• Pienissä virtavesissä
pohja ”umpeutuu”, jolloin
esim. kutupaikat
katoavat.

13. Mitä kuormituksesta aiheutuu ?
Ravinteet ja orgaaninen hiili
 lisäävät veden perustuotantoa
 levien ja vesikasvien kasvua
 leväkukintoja
 veden samentumista ja
hapettomuutta
 kalakuolemia
 veden yleistä
käyttökelvottomuutta

14. Keskeiset toimet metsätalouden
vesistökuormituksen vähentämiseksi
• Kuormitustekijöiden tunnistaminen
• toimenpiteet ja niiden määrä
• toimenpiteiden kuormittavuus suhteessa vastaanottavaan vesistöön
• eroosioriski
• Toimenpiteiden tarveharkinta
• ajoitus
• menetelmät
• Suojavyöhykkeet
• Vesiensuojelurakenteet

15. Kyyveden pohjoisosan valuma-alue n. 14 900 ha
Maankäyttö 11 800 ha
Vesialueita 20 %
Pellot
7 %
Luonnonsuojelualueet
2 %
Metsätalousmaa
87 %
Muut
4 %

16. - Turvemaita 19 % (1956 ha)
- Turvemaista ojitettu 63 %
(1235 ha)
- Kitu- ja joutomaita 2 %
Metsätalousmaan 10 300 ha
jakautuminen

17. - Turvemaita 19 %
- Kangasmaat pääosin hiekka- ja
soramoreenia
- Hienojakoisia maita lähinnä
Kataaselän ja Kärsäselän valuma-
alueella
- Hiekka- ja hienoainesmoreenit
sekä turve eroosiolle herkkiä
maalajeja
Maaperäominaisuudet

18. Uudis- ja kunnostusojitukset
valuma-alueella (hehtaaria)
- Kaivettua ojaa 650 km
231
44
211
585
494
212
182
20
900
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
ei tiedossa 1940-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 2011-2017 2018-2028
?

19. Ojitusten tarveharkinta
• Kannattavuuden
näkökulma selkeä kriteeri:
puun tuottaminen,
ympäristöarvot
• Ravinteisuus: liian karut ja
uusinvestointikelvottomat
alueet
• Biologinen kuivatus,
kuutiomäärärajat
• Kangasmaiden ojitukset

20. Eroosioriskin
tunnistaminen -
ojitukset
- Pintavesien virtausmalli
https://metsakeskus.maps.arcgis.
com/apps/MapSeries/index.html?
appid=9fff2da9d8ed48deb2f28e4
ae629bba0

21. Ojakohtaiset menetelmät
Menetelmä Tarkoitus
Vesien jako
useampaan ojaan
Vesien jakamisella voidaan pienentää ojakohtaista
vesimäärää ja veden virtausnopeutta. Ojaeroosion
ehkäisy.
Ojien suuntaus Ojien pituuskaltevuus ei ylitä ojan valuma-alueen
ja maalajin mukaista suurinta sallittua raja-arvoa.
Ojaeroosion ehkäisy.
Lietekuoppa Pidättää ojan pohjalla kulkevan karkean maa-
aineksen.
Kaivukatko Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja
sitä kautta ojaeroosiota.
Pohjapato Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja
sitä kautta ojaeroosiota.

22. Hankekohtaiset menetelmät
Menetelmä Tarkoitus
Virtaaman hallinnan
rakenteet
Virtaamanhallinnalla varmistetaan, että veden
virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maa-
aines irtoa veden mukaan.
Laskeutusallas Hidastaa veden virtausnopeutta, jolloin altaan
pohjalle laskeutuu maa-ainesta.
Pintavalunta Pidättää kiintoainesta ja myös ravinteita. Vesi
virtaa turpeen tai kivennäismaan ylimmässä vettä
läpäisevässä kerroksessa, jossa se puhdistuu.
Kosteikko Osittain avovesipintainen vesiensuojelurakenne,
joka pidättää kiintoainesta ja ravinteita.

24. Ojitushankekohtaisia
menetelmiä:
- laskeutusallas
- kosteikko
- pintavalutuskenttä

25. • Uudistamisen tuloksen varmistaminen ja metsätalouden
kannattavuuden parantaminen
• Tavoitteena paljastaa kivennäismaata mahdollisimman vähän
 Kuitenkin riittävästi uudistamisen varmistamiseksi
• Hienojakoiset maat (hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni) hankalia
vesiensuojelun kannalta. Hienojakoiset maat vaativat yleensä
mätästyksen
• Turvemailla uudistamisen yhteydessä joudutaan tekemään myös
ojitus
› Ojitusmätästysaloilla vesiensuojelu tehtävä kuten
kunnostusojituksessa
Maanmuokkaus metsänuudistamisen yhteydessä

26. Eroosioriskin tunnistaminen maanpinnan käsittelyssä kangasmaalla
Eroosiomalli:
http://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=644952e90979454aa8bf62805cf9e4cf
- Pintavesien virtausmalli

27. Eroosioriskin tunnistaminen maanpinnan käsittelyssä kangasmaalla
Eroosiomalli:
http://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=644952e90979454aa8bf62805cf9e4cf
- Pintavesien virtausmalli

28.  Määrät Etelä-Savossa
kasvussa, vastaa aiempia
kunnostusojituspinta-aloja
 Uudistamisen yhteydessä
vesitalous kuntoon
 Vesiensuojelu kuten
kunnostusojituksessa
 Jatkuvapeitteinen
metsänkasvatus soveltuvilla
kohteilla?
Turvemaametsien uudistaminen
 Kyyveden pohjoisella valuma-alueella turvemaita uudistettu viimeisen 10
vuoden aikana 74 hehtaaria
 Tulevalla 10 vuotiskaudella mahdollista uudistaa turvemaita 178 hehtaaria

29.  Vähätuottoiset
turvemaat
 Jatkuvapeitteinen
metsänkasvatus
 Ennallistaminen
Turvemaametsien uudistaminen

30.  Hallitse suometsien vesitaloutta puuston avulla – kunnosta vain ne ojat, jotka
ovat aivan välttämättömiä
 vesitalouden hallinta
 vesipinnan pitäminen sopivalla syvyydellä ilman turhaa ojien kaivelua
 riittävä puusto huolehtii latvuspidännän ja haihdutuksen avulla ojitetun suon sopivasta
kuivatuksesta.
 Suometsien jatkuvapeitteisyys aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin avohakkuu
 Kun hiiltä sitova ja ravinteita käyttävä ja kierrättävä puusto puuttuu ja muu kasvillisuus
on vähäistä, päästöt lisääntyvät
 Alikasvosten hyödyntäminen on suometsien uudistamisessa ilmasto- ja
vesistöystävällinen vaihtoehto avohakkuulle
 Säilytä suometsät metsinä
 Soiden raivaaminen pelloiksi tai käyttäminen turvetuotantoalueina johtaa puuston
hiilinielun menetykseen ja turpeeseen kertyneen hiilivaraston hupenemiseen
Turvemaametsien ilmastoviisas metsänhoito

31. Suojavyöhykkeet
• Maanpintaa ei rikota
• Pensaskerrosta ei raivata
• Mitä leveämpi ja mitä enemmän
kasvillisuutta, sen tehokkaampi
• Vähimmäisleveyden ja puuston
käsittelyn määrittelevät
sertifiointikriteerit
• Vähentävät kiintoaineen
ja ravinteiden päätymistä
vesistöön tai pienveteen
• Merkitystä rantaveden
vesiekosysteemiin
Jotkut pienvesien lähiympäristöt
voivat olla metsälain tarkoittamia
erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Niiden säilyttäminen
luonnontilaisena on tärkeää!!

32. ”Lakiminimi” PEFC
”Ruotsin malli” FSC

33. 1. Pieni notko eli veden purkautumisreitti – lisää leveyttä
2. Jyrkkä rinne – lisää leveyttä
3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja

34. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Puhtaampien vesien puolesta!
Kiitos!
Näkymä Eteläniemestä Oinastenniemen suuntaan 26.10.2018