Naisenergiaa metsiin -hankkeen Pieksämäen tiedotustilaisuudessa 22.3.2018 esitetty Kuormitus kuriin -hankkeen vesiensuojeluesitys. (c) Riikka Salomaa

1. Metsänomistajailta naisille 22.3.2018 Pieksämäellä
Riikka Salomaa, projektipäällikkö Kuormitus Kuriin –hanke
Suomen metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/kuormitus-kuriin
Metsätalouden vesistökuormitus Pieksämäen
seudulla

3. Lähde: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/

4. Lähde: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/

5. Metsätalouden vesistökuormitus
• Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja
humusta.
• Osuus kokonaisravinnekuormituksesta pieni, mutta alueellisesti vaihtelee paljon
Kokonaisfosfori Kokonaistyppi
Lähde: Vuoksen vesienhoitosuunnitelma 2016-21

6. Metsätalouden
vesistökuormitus
• Latvavesistöissä
metsätalous voi olla ainoa
vesistökuormitusta
aiheuttava
maankäyttömuoto
• Metsien käsittely
turvemailla,
kunnostusojitukset ja
metsänuudistaminen
maanmuokkauksineen
aiheuttavat suurimman
osa metsätalouden
kiintoainekuormituksesta
ja merkittävän osan
fosforikuormasta

7. Metsätalouden vesistökuormitus
• Metsäteollisuuden uudet investoinnit
lisäävät puun käyttöä
• Harvennus- ja uudistushakkuut sekä
maanmuokkaukset lisääntyvät puun käytön
suhteessa
• Hakkuita tullaan lisäämään myös
turvemailla, joiden käsittelyllä on erityinen
merkitys vesiensuojelun kannalta
• Metsätalouden
vesiensuojelumenetelmiä
täytyy kehittää
vesistöystävällisemmiksi,
toimenpiteiden
suunnittelua täytyy
tarkentaa sekä harkita
tarkkaan vesistöjä
erityisesti kuormittavien
työlajien käyttöä

8. Mitä vesistökuormitus on?
• Kiintoainekuormitus
› Kiintoaines voi olla
kivennäismaalajeja
(esim. hiesu) tai
orgaanisia maalajeja
(esim. turve).
› Kiintoainekuormitukseen
vaikuttaa maalaji,
valunnan määrä,
pinnanmuodot,
virtaamanopeus, kaivuun
ajankohta, sademäärät.

9. Mitä vesistökuormitus on?
• Ravinnekuormitus
› Haitallisimpia kasvien
pääravinteet typpi (N) ja
fosfori (P). Muita yleisiä
kalium (K), kalsium (Ca).
› Sitoutuneena
kiintoaineeseen tai veteen
liuenneina
• Humuskuormitus
• Happamuuskuormitus
• Metallikuormitus
• Pohjavesiin kohdistuva
kuormitus

10. Mikä aiheuttaa vesistökuormitusta?
• Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen alttiiksi eroosiolle
ja syöpymiselle sekä voimistavat hetkellisiä virtaamia
• Metsänkäsittely turvemailla
• Kunnostusojitus
• Metsänuudistaminen
• Maanmuokkaus
• Puunkorjuun maastovauriot

11. Yli 90 % metsätalouden
aiheuttamasta
kiintoainekuormasta
Yli puolet fosforikuormasta
Kunnostusojitukset

12. Mikä aiheuttaa kuormitusta?
• Lannoitus, hakkuut ja kulotus
• Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja
edelleen vesistöihin.

13. Mitä vesistökuormituksesta aiheutuu ?
• Kiintoaine samentaa
veden, laskeutuu
pohjaan, aiheuttaa
liettymistä ja ojien
tukkeutumista.
• Pienissä virtavesissä
pohja ”umpeutuu”, jolloin
esim. kutupaikat
katoavat.

14. Mitä vesistökuormituksesta aiheutuu ?
• Ravinteet ja orgaaninen hiili
lisäävät veden
perustuotantoa, levien ja
vesikasvien kasvua, joka
edelleen voi aiheuttaa
leväkukintoja, veden
samentumista,
hapettomuutta, kalakuolemia
ja veden yleistä
käyttökelvottomuutta.
• Orgaaninen aines kuluttaa
hajotessaan veden happea
ja voi aiheuttaa syvänteiden
hapettomuutta. Hapettomuus
vapauttaa pohjasta
ravinteita.

15. Keskeiset toimet metsätalouden
vesistökuormituksen vähentämiseksi
• Kuormitustekijöiden tunnistaminen
• metsätalouden toimenpiteet ja niiden määrä
• toimenpiteiden kuormittavuus suhteessa vastaanottavaan vesistöön
• eroosioriski
• Toimenpiteiden tarveharkinta
• ajoitus
• menetelmät
• Suojavyöhykkeet
• Vesiensuojelurakenteet

16. Pieksämäen pinta-ala n. 183 500 ha
Luonnonsuojelualueet
1 %
Pellot
5 % Muut
5 %
Metsätalousmaa
89 %
- Vesialueita 14 %
kokonaispinta-alasta
- rantaviivaa 2280 km
(sis. Järvet, lammet
ja joet)

17. Maaperä
- Turvemaita 22 %
- Myös soistumien
osuus suuri;
turvemaita +
soistumia yht. 30 %
- Kangasmaalajina
pääosin hiekka- ja
soramoreeni

18. Ojitusalueet Etelä-Savossa

19. Uudis- ja kunnostusojitukset
Pieksämäen alueella (ha)
99 148
505
2016
7260
5813
3676
1941
4840
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2018
Sarja1
- Kaivettua ojaa 11 300 km

20. Ojitusten tarveharkinta
• Kannattavuuden
näkökulma selkeä kriteeri:
puun tuottaminen,
ympäristöarvot
• Ravinteisuus: liian karut ja
uusinvestointikelvottomat
alueet
• Biologinen kuivatus,
kuutiomäärärajat
• Kangasmaiden ojitukset

21. Eroosioriskin tunnistaminen, ojitukset
Eroosioriskin tunnistaminen - ojitukset
- Pintavesien virtausmalli

22. Ojitushankekohtaisia menetelmiä - virtaamansäätöpato

23. Ojitushankekohtaisia
menetelmiä:
- laskeutusallas
- kosteikko
- pintavalutuskenttä

24.  Määrä kasvussa, vastaa aiempia kunnostusojituspinta-aloja
 Huomioitava kuormittavien tekijöiden ajoitus valuma-alueella
Turvemaametsien uudistaminen

25. Maanmuokkausmenetelmän valinta

26. Suojavyöhykkeet
• Suojavyöhyke vähentää kiintoaineen ja ravinteiden päätymistä vesistöön tai
pienveteen

27. Kyyveden latvat –
metsätalouden vesiensuojelun
yleissuunnitelma v. 2015 (Ely-
+ Metsäkeskus)
• Ojitustarveselvitys –> ¼
ojitusalueista
kunnostusojituskelpoisia,
lopuilla tarveharkintaa
• Turvemaiden uudistamisalueet
(12 % turvemaametsistä)
• Eroosioriski- ja
kosteikkoaluemallinnus
• Vesiensuojeluesitykset
- Toteutus KEMERA -
luonnonhoitohankkeina tai
tulevien ojitusten yhteydessä.

28. Kuormitus Kuriin –
hankkeen
vesistökohtaisia
tilaisuuksia

29. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus