Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän ja reformiministerityöryhmän ministerit kertoivat kärkihankkeiden etenemisestä 3.9.2015. Paikalla olivat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.
Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän ja reformiministerityöryhmän ministerit kertoivat kärkihankkeiden etenemisestä 3.9.2015. Paikalla olivat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.
Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten ...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurannan indikaattorit. Hämäläinen Päivi, johtava asiantuntija, THL.
Eeva Nykänen: sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Syftet med lagstiftningsreformen är framför allt att förbättra service som tillhandahålls hemma och boendeservice enligt socialvårdslagen. För socialvårdslagens del gäller reformen utöver äldre personer även andra klienter inom socialvården. Reformen träder i huvudsak i kraft samtidigt som strukturreformen av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster, det vill säga den 1 januari 2023.
Genom reformen ändras socialvårdslagen och äldreomsorgslagen. Till följd av dessa ändringar medför reformen även tekniska ändringar i klientavgiftslagen och i lagen om privat socialservice.
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
2. Etunimi Sukunimi2 16.4.2015
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta
sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
(”vanhuspalvelulaki”)
V
V
V
3. Lain tavoitteet
Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset)
– hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä
suoriutumista tuetaan
– vaikuttamismahdollisuus kunnan päätöksentekoon paranee
Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia)
– laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien
palvelujen saanti paranee
– mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen toteuttamiseen
vahvistuu
3 16.4.2015
4. Kunnan yleiset velvollisuudet ikääntyneen
väestön hyvinvoinnin & osallisuuden
tukemiseksi (luku 2)
16.4.2015
• Suunnitelma ja riittävät
resurssit ikääntyneen väestön
hyvinvoinnin tukemiseksi
• Hyvinvointia edistävät palvelut
Hyvinvoinnin,
terveyden &
toimintakyvyn
tukeminen
• Vanhusneuvostot
Osallisuuden
turvaaminen
4
5. Kunnan suunnitelmat hyvinvoinnin
tukemiseksi
Suunniteltava valtuustokausittain toimenpiteet
– ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä
– iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon
järjestämiseksi ja kehittämiseksi
Osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman
toteuttamiseksi
Tehtävä yhteistyötä kunnan sisällä ja muiden
toimijoiden kanssa
Hankittava riittävä määrä monipuolista
asiantuntemusta
5 16.4.2015
6. Kunnan tehtävät palvelujen järjestämisessä
Varmistettava palvelujen saatavuus ja
saavutettavuus (myös kielelliset oikeudet turvattava)
Arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua
Tarjottava neuvontapalveluja sekä erityisesti
riskiryhmiin kuuluville terveystarkastuksia,
vastaanottoja, kotikäyntejä, joihin kuuluu
– monipuolinen neuvonta ja ohjaus
– varhainen ongelmien tunnistaminen ja tuki
Julkaistava puolivuosittain tiedot, missä ajassa iäkäs
voi saada hakemansa palvelut
6 16.4.2015
7. Jokaiseen kuntaan vanhusneuvosto
Vanhusneuvosto on otettava mukaan kunnan
toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan
ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa
Vanhusneuvostoa koskeva pykälä siirtyi kuntalakiin
Vanhusneuvoston tehtävät määrittävä pykälä
vanhuspalvelulaissa
7 16.4.2015
9. Palvelutarpeiden selvittäminen
On aloitettava viipymättä, jos
– iäkäs henkilö tai joku hänen puolestaan sitä pyytää
– iäkäs henkilö on tehnyt hakemuksen sosiaalipalveluista
(hakemus voidaan tehdä myös suullisesti)
– neuvontapalveluissa on ilmennyt tarve selvitykselle
– iäkkään henkilön palvelun tarpeesta on tehty ilmoitus
– sosiaalipalveluja saavan iäkkään henkilön olosuhteissa
tapahtuu olennaisia muutoksia
Toimintakyky (fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen,
sosiaalinen) on arvioitava luotettavilla välineillä
Otettava huomioon ympäristön esteettömyys,
asumisen turvallisuus ja lähipalvelujen saatavuus
9 16.4.2015
10. Palvelusuunnitelma
Tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun iäkkään
henkilön toimintakyky on arvioitu.
Määritellään palvelukokonaisuus joka tarvitaan
– toimintakyvyn tukemiseksi
– hyvän hoidon turvaamiseksi
Iäkkään henkilön kanssa on neuvoteltava
vaihtoehdoista ja hänen näkemyksensä on kirjattava
suunnitelmaan
10 16.4.2015
11. Vastuutyöntekijä
1.1.2015 alkaen sovellettava
Nimettävä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua
palvelujen toteuttamiseen liittyvissä asioissa esim.
– ei sairauden, päihdeongelman tai muun syyn vuoksi kykene
huolehtimaan itsestään
– vaikea elämäntilanne tai muutosvaihe, kuten leskeytyminen,
vakavan sairauden pahenemisvaihe tai kotiutus
laitoshoitojakson jälkeen
– monipalveluasiakkaat, jotka tarvitsevat apua
palvelukokonaisuuden hallinnassa
– turvattomuus, esim. muistisairaudesta johtuen
– omaishoitotilanteet, joissa omainen tarvitsee apua ja tukea
asiakkaan asioiden hoitamisessa.
11 16.4.2015
12. Vastuutyöntekijä
Tehtävät:
– seuraa palvelusuunnitelman toteutumista
– koordinoi palvelukokonaisuutta
– varmistaa, että tarvittava tieto kulkee eri tahojen välillä
– neuvoo ja auttaa palvelujen ja etuuksien saannissa
Tarve arvioitava aina palvelujen tarpeen
selvittämisen yhteydessä
12 16.4.2015
13. Vastuutyöntekijä
kuka voi toimia vastuutyöntekijänä:
– sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus
– asiakkaan tarpeisiin nähden riittävä sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelujärjestelmän tuntemus ja
ikääntymiseen liittyvä asiantuntemus
– kunta harkitsee olosuhteisiinsa parhaiten sopivan tavan
tehtävän hoitamiseksi esim.
joku asiakkaan kanssa työskentelevä työntekijä, jolla on riittävä
osaaminen asiakkaan tarpeisiin nähden
erillinen tehtävä, jolloin vastuutyöntekijät hoitavat päätyönään
monien asiakkaiden vastuutyöntekijän tehtävistä vrt.
asiakasvastaava tai muistikoordinaattori
toimintaa on kokeiltu pilottihankkeissa, joissa on
kehitetty toimintamalleja vastuutyöntekijän tarpeen
arvioimiselle ja tehtävien järjestämiselle.
13 16.4.2015
14. Sosiaalipalvelujen järjestäminen (päätös)
Kiireellisessä tapauksessa päätös tehtävä ja palvelut
järjestettävä viipymättä
Muussa tapauksessa päätös ilman aiheetonta
viivytystä ja myönnetyt palvelut viimeistään 3 kk:n
kuluessa päätöksenteosta
Kielteinen päätös, jos palvelua ei ole saatavissa
Päätöstä tehtäessä otettava huomioon
periaatesäännökset (mm. palvelujen riittävyys)
Riittävyyden arvioinnin perustana palveluntarpeiden
selvitys ja palvelusuunnitelma
14 16.4.2015
15. Palvelujen laadun varmistaminen (luku 4)
Rakenteet
• Henkilöstön
määrä ja
osaaminen
• Asianmukaiset
toimitilat
• Johtaminen
Prosessit
• Omavalvonta
• Asiakaspalaute
ja palvelujen
kehittäminen
sen perusteella
Tulokset
• Laadukkaat
palvelut
16.4.201515
16. Henkilöstö ja johtaminen toimintayksikössä
Henkilöstön määrän, koulutuksen ja
tehtävärakenteen on vastattava iäkkäiden määrää ja
palvelujen tarvetta
Palvelun tuottajan tiloissa on oltava riittävästi
henkilöstöä kaikkina vuorokaudenaikoina, jos
hoidettavana on iäkkäitä henkilöitä, jotka tarvitsevat
ympärivuorokautista hoivaa
Toimintayksikössä on oltava johtaja, joka vastaa,
että toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset.
Johtamisen tuettava laadukasta palvelujen
kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä,
yhteistyötä, toimintatapojen kehittämistä.
16 16.4.2015
17. Asiantuntemuksen turvaaminen
sovellettava 1.1.2015 lukien
kunnassa tarvitaan monipuolista osaamista, jotta
– ikääntyneen väestön palvelut osataan suunnitella ja toteuttaa
laadukkaasti ja vaikuttavasti
– iäkkäiden henkilöiden palveluiden tarve pystytään
selvittämään kattavasti ja monipuolisesti
17 16.4.2015
18. Asiantuntemuksen turvaaminen
erityisasiantuntemusta tulee olla tarjolla ainakin
seuraavilta osa-alueilta:
– hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
– gerontologinen hoito- ja sosiaalityö
– geriatria
– lääkehoito
– ravitsemus
– monialainen kuntoutus
– suun terveydenhuolto
Kunnan ei tarvitse palkata omaan henkilöstöönsä
kaikkea tarvittavaa osaamista vaan sitä voidaan
– tuottaa yhteistyössä toisten kuntien ja kuntayhtymien kanssa
– ostamalla yksityisiltä tai järjestöiltä
18 16.4.2015
19. Valvonta
Omavalvonta
– sovelletaan 1.1.2015 lukien
– työkalu, jolla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua
toimintayksiköiden päivittäisessä työssä
– perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa
palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden
näkökulmasta
– toimintayksikön johtaja huolehtii
– omavalvontasuunnitelma pidettävä nähtävänä, toteutumista
seurattava mm. asiakkailta ja henkilöstöltä kerättävän
palautteen avulla
– Valvira on antanut määräyksen suunnitelman sisällöstä,
laatimisesta ja seurannasta 25.6.2014 ja laatinut ohjaava
lomakepohjan
Viranomaisvalvonta
– voimassa olevien valvontasäännösten mukaisesti
19 16.4.2015
20. Vanhuspalvelulain toimeenpano
Lain toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia arviolta yhteensä
151 miljoonaa.
Valtion osuus kokonaisuudesta on 82 miljoonaa, kuntien 69
miljoonaa.
Yleisten sosiaalipalveluiden osalta valtionosuus on 25,44 %
vuonna 2015
Vanhuspalvelulain mukaisten toimien kohdalla
valtionosuusprosentti on normaalia korkeampi: 54,3 %
Valtio tukee siten lain toteuttamista poikkeuksellisella
osuudella.
Valtionosuus toteutuu täysimääräisesti vuoden 2015
talousarviossa lain kaikkien velvoitteiden tultua sovellettavaksi.
16.4.201520
21. Pitkäaikainen laitoshoito
1.1.2015 voimaan tullut vanhuspalvelulain muutos
täsmentää laitoshoidon kriteereitä siten, että se
entistä paremmin toteuttaa lain tavoitetta kotiin
annettavien palveluiden ensisijaisuudesta.
Toimenpiteellä parannetaan palveluiden
asiakaslähtöisyyttä.
Rakennemuutos vähentää kustannusten kasvua.
Laitoshoidon (terveyskeskuksen vuodeosasto,
vanhainkoti) kriteerit:
– lääketieteelliset perusteet
– asiakas- ja potilasturvallisuus
– ennen laitoshoitopäätöksen tekemistä on selvitettävä muut
palveluiden järjestämismahdollisuudet
– laitoshoitoa koskeva ratkaisu tulee perustella
21 16.4.2015
23. Palvelurakennetta on aina tarkasteltava
kokonaisuutena!
Palvelurakenne ja
palveluvalikoima on
suunniteltava kunnan
asukkaiden tarpeet
huomioon ottaen
Palvelujen peittävyyttä ja
kohdentamista on seurattava
Päivi Voutilainen16.4.2015