Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Arja Lyytikäinen: Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin

2,048 views

Published on

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
seminaaei 22,1.2016

Published in: Food
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Arja Lyytikäinen: Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin

  1. 1. Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin Arja Lyytikäinen, pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukunta www.vrn.fi Julkistamistilaisuus, Helsinki 22.1.2016 Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  2. 2. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille 1. Ruoka osana elämäntapaa Syödään yhdessä 2. Koko perheen terveyttä edistävä syöminen - Ateriarytmi säännölliseksi - Terveellinen, turvallinen ja ympäristön kannalta suositeltava koko perheen ruokavalio 3. Ruoka ennen raskautta ja raskausaikana 4. Imetysajan ruoka 5. Imeväisikäisen lapsenruoka Imetyksestä perheruokailuun 6. Leikki- ja alakouluikäisten ruoka - Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa 7. Nuorten ruoka - Urheilevan lapsen ja nuoren ruoka 8. Vegaaniruoka, erityisruokavaliot ja muut erityistilanteet Perheen ateriarytmi ja terveyttä edistävät ruokavalinnat Hyvinvointi- oppiminen ja ruoka Raskauden alun, ja ajan sekä lapsen ensimmäisten elinvuosien erityis- tarpeet: aikaikkuna lapsen elinikäiseen terveyteen Lapsi ja nuori taitojen oppijana: Lapsi ja nuori perheessä Syömisen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus à useita tapoja koostaa terveyttä edistävä kokonaisuus Imetys ja oikea- aikainen kiinteä ruoka à syömään oppimisen tukeminen Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  3. 3. Väestön ravitsemussuositukset pohjana: Koko perheelle samaa ruokaa Säännöllisesti Monipuolisesti Kukin oman energian- tarpeensa mukaan Vaihtelevuus Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  4. 4. Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisasti. Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  5. 5. Lapsilähtöinen ruokailu • Lapsen osallisuuden vahvistaminen - lapsi mukaan aterian valmisteluun • Myönteisen palautteen antaminen hyvistä asioista lapsen syömisessä tärkeää • Yhdessäolo ruokailutilanteissa tärkeintä: aikuinen on läsnä lapselle • Ruokailupaikka - yhdessä pöydän ääressä vai yksin television ääressä? • Ruokailu ei ole palkitsemista eikä rankaisemista varten • Aikuisten oma toiminta: roolimallina lapselle Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  6. 6. Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät Pitävät siitä mikä on tuttua Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein Ref.Susanna AngléArja Lyytikäinen 22.1.2016
  7. 7. Syömään oppimisen tukeminen • Perhe oppimisympäristönä – Perheen aikuiset roolimallina - aikuinen läsnä syödessä • yhteiseen ruokapöytään, samaa perheen ruokaa soveltuvin osin – Maisteluannoksista kiinteään ruokaan • Hieno- ja karkeamotoriset taidot – Harjaantuminen: sormiruoat, kädestä syöminen valmiuksien kehittymisen mukaan, karkeat ruoat ja purtavat – Sensorinen oppiminen: “makukoulu” kaikin aistein • Makumieltymysten syntyminen – Monipuolinen tarjonta (ei turhia rajoituksia) – Happamet ja karvaat ruoka-aineet --> kasvikset, marjat • Ruokapuhe – Vanhempi-lapsi varhainen vuorovaikutus – Ruokien ja syömisen sanoittaminen • Syömään oppimisen kehitykselliset piirteet – Ruokahalun luontainen vaihtelu, neofobia ja nirso syöminen – Lapsen syömiskehityksen myönteinen huomioiminen • Kasvatuskumppanuus – Varhaiskasvatus ja koulu Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  8. 8. Syömään oppimisen vaiheet Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  9. 9. Säännöllinen syöminen – terveyttä edistävän syömisen perusta Kokonaisuus ja arjen hyvät valinnat ratkaisevat Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  10. 10. Kun ruoka-ajat joustavat - lapselle ruokaa tutussa rytmissä napostelua välttäen Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  11. 11. Terveyden edistäminen ruokavalinnoilla Lisää Vaihda Vähennä Kasvikset (mukaan lukien sienet), marjat, hedelmät Vähäkuituinen vilja täysjyväviljaan Sokeri Öljy Pähkinät, mantelit, siemenet Voi ja voipohjaiset levitteet kasvimargariineiksi tai öljyyn Runsasrasvaiset maitotuotteet rasvattomiin ja vähärasvaisiin Eläinrasvat, kookos- ja palmuöljy Kala Herneet, pavut ja linssit Punainen liha osittain siipikarjaan Eläinproteiini osittain kasviproteiiniin Punainen liha ja makkarat Runsassuolaiset tuotteet vähäsuolaisiin: leivät, juustot, leikkeleet Jodioimaton suola jodisuolaksi Suola Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  12. 12. Ruoka- aineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kasvikset, hedelmät ja marjat Monipuolisesti, sesongin mukaan 500 g/vrk eli 5-6 annosta/vrk 250 g/vrk eli noin 5 annosta/vrk Palkokasvit Monipuolisesti; pääaterioilla proteiinin lähteenä viikoittain Viikoittain Viikoittain Peruna Keitetty peruna; satunnaisesti rasvaiset perunaruoat ja jalosteet Viljavalmisteet ja viljalisäkkeet Vähäsuolaiset täysjyvävaihtoehdot (puurot, leivät, pasta, riisi) 6 annosta naisille ja 9 annosta miehille > 4 annosta iän- ja energiantarpeen mukaan Nestemäiset maitovalmisteet Vähärasvaisia (< 1 % rasvaa) ja rasvattomia 5-6 dl/vrk Leikki-ikäiselle riittää 4 dl/vrk Juusto < 17 % rasvaa 2-3 vp/vrk 1 vp/vrk Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  13. 13. Ruoka- aineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kala Kalalajia vaihdellen 2-3 ateriaa/vko 2-3 ateriaa/vko Siipikarja Nahaton > 2-3 ateriaa/vko > 2-3 ateriaa/vko Punainen liha (nauta, sika, lammas), lihavalmisteet ja makkara Vähärasvainen liha; vähäsuolaiset valmisteet < 500 g kypsänä/vko Puolet aikuisen annoksesta < 250 g kypsänä/vko Kananmuna (2-3 kpl/vko) (2-3 kpl/vko) Öljy/kasvimar- gariinit Pähkinät ja siemenet Öljy tai > 60 % kasvi- margariini Lajeja vaihdellen 2-3 rkl tai 6-8 tl/vrk 30 g/vrk 1-1,5 rkl tai 4-6 tl /vrk 15 g/vrk Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  14. 14. Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  15. 15. Suositukset suolasta Imeväisikä: Ei lisättyä suolaa eikä suolaisia elintarvikkeita Alle 2-vuotiaat: < 2 g/vrk 2-10-vuotiaat: 3-4 g/vrk Aikuiset: < 5 g/vrk Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  16. 16. Ravitsemuksellisesti täysipainoiset kokonaisuudet rakentuvat monin eri tavoin – tukea lautasmalleista Täysipainoiseen kokonaisuuteen kuuluvat täysjyväleipä sekä kullekin sopiva ruokajuoma Monikulttuurinen lautasmalli Lapsen ja aikuisen lautasmalli – annokset syöjän mukaan Vegaanin lautasmalli Arja Lyytikäinen 22.1.2016
  17. 17. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille Keskeiset asiat • Vanhemmat luovat suotuisan ympäristön pienen lapsen syömään oppimiselle ja antavat tuen ja mallin aikuistuvalle nuorelle hyvästä arjesta • Yhdessä syöminen edistää koko perheen hyvinvointia • Säännöllinen ateriarytmi luo perustan terveyttä edistävälle syömiselle • Koko perhe syö samaa, monipuolisesti ja vaihtelevasti koottua ruokaa imeväisiän maisteluannoksista lähtien – Joka aterialle kasviksia, marjoja ja hedelmiä sesongin mukaan ja eri muodoissaan. – Syödään täysjyväleipää sekä -viljalisäkkeitä ja perunaa aterioilla – Valitaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. – Suositaan aterioilla kalaa, siipikarjan lihaa ja kasvisproteiinin lähteitä (pavut, herneet, linssit ja leivillä kasvispäällysteet). Punaista lihaa, makkaraa ja lihavalmisteita ei syödä päivittäin. – Huolehditaan pehmeiden rasvojen riittävästä saannista: Valitaan kasvimargariineja ja lisätään öljyn, pähkinöiden, siementen ja manteleiden käyttöä. – Juodaan janoon vettä. – Käytetään sokeria säästeliäästi ja vain ripaus jodioitua suolaa. • Ravitsemuksellisesti täysipainoiset ateriat rakentuvat monin eri tavoin - kokonaisuus pitkällä aikavälillä ratkaisee Julkaisu saatavilla: www.vrn.fiArja Lyytikäinen 22.1.2016
  18. 18. Kun syömisen perusta on kunnossa - sinne mahtuu myös sattumia Arja Lyytikäinen 22.1.2016

×