Systeemi avaruudesta? Huomioita Tajua Mut! -toimintamallista kokeilun alkuvaiheessa Mikkelissä Nuorisotutkimusseura ry Pirkko Junttila-Vitikka ja Jussi Ronkainen

1. ”Systeemi avaruudesta?”
- huomioita Tajua Mut! -toimintamallista kokeilun
alkuvaiheessa Mikkelissä
Nuorisotutkimusseura ry/ -verkosto
Pirjo Junttila-Vitikka & Jussi Ronkainen

2. Tutkimuksen tavoite ja aineisto
 Tavoitteena selvittää nuorten, huoltajien, Tajua Mut! –hankkeen toimijoiden sekä
liputtamisessa mukana olleiden ammattilaisten näkemyksiä mallin toimivuudesta,
vahvuuksista, kehittämisen kohteista ja mahdollisesta vaikuttavuudesta sekä
 Nuorten ja huoltajien aineisto tuo näkyväksi laajemminkin palvelujärjestelmän
vuotokohtia sekä nuorten ja perheiden palvelutarpeita Mikkelissä.
Tutkimusaineisto:
 Nuorten aineisto: 1) viiden nuoren haastattelut, 2) päihdetyönohjaajan välittämä
tarina liputetun nuoren kokemuksista ja 3) ostoskeskuksesta tavoitettujen
nuorten kommentit
 Viiden huoltajan haastatteluaineisto
 Hanketoimijoiden aineisto: 1) hankeryhmän haastattelu + työpajatuotos; mukana
hankepäällikkö, kaksi etsivää nuorisotyöntekijää ja kaksi aktiiviliputtajaa 2)
ohjausryhmän haastattelu (8 hlöä); taustamateriaalina päihdetyöntekijän
kertomus nuoren ohjausprosessista sekä nuoren reflektio tilanteesta

3. Hanketoimijoiden kokemuksia ja
näkemyksiä Tajua Mut! -mallista
Toimintamallin hyötyjä palvelujärjestelmälle:
 nopea ja kustannustehokas keino löytää verkosto
 myös uusien kumppaneiden löytäminen
 pakottaa pysymään mukana yhteistyössä
 apua epämääräisiin tilanteisiin ja huoliin
 varhainen puuttuminen nuorten ongelmiin
 saadaan koottua tietoa nuorista ja heidän liikkeistään
 päällekkäisten töiden karsiminen
 helppokäyttöinen tekniikka

4. Hanketoimijoiden kokemuksia ja
näkemyksiä Tajua Mut! -mallista
Mä oon aivan fiiliksissä tästä. Ja tää on se juttu. Koska tää tietyllä tavalla
pakotti meidät olemaan sen nuoren kanssa aktiivisia. Tää oli
täysikäinen nuori. Yks toimijataho sanoi, että jos tapaamista ei koskaan
toteudu, niin heidän pitää miettiä, että lopetetaanko tämä, koska hän ei
voi vain lyödä kalenteria lukkoon tapaamisille, jotka ei koskaan toteudu.
Se että liputus tekee meille sen raamin, vaikka se on työntekijälle
hankalaa. Mut työntekijä ei voi kuitenkaan laskee irti, koska nuoren
etuahan tässä ajetaan. Eihän me tehdä tätä sen takia, että me saatais
vaan tästä palkkaa. Tää on meidän työtä ja me saadaan palkka tehdystä
työstä ja me pidetään siitä nuoresta kiinni. Ymmärrän ettei kukaan halua
tehdä turhaa työtä. Jossain vaiheessa aika ei riitä kaikkeen. Mutta tää
anto mahdollisuuden pitää kiinni silloinkin kun olisi voinut sanoa, että en
jaksa.
(hanketoimijoiden haastattelu)

5. Hanketoimijoiden kokemuksia ja
näkemyksiä Tajua Mut! -mallista
Toimintamallin hyötyjä nuorelle ja perheelle:
 nuoren itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen: nuori on itse
mukana kuulemassa ja keskustelemassa häntä koskevista asioista ja
hän saa vaikuttaa, ketä yhteistyöhön kutsutaan
”Liian paljon järjestelmässä on sitä, että asiantuntijat ovat
kerinneet keskustella nuoren asiat jo etukäteen ja päättää asiat.
Ja sitten, kun nuori tulee paikalle, niin sille ladellaan kaikki
valmiina.” (hanketoimijoiden haastattelu)
 perheen taakka kevenee, kun ammattilaiset tarjoavat aktiivisesti
apua; tukea myös koko perheelle
 perhe saa tietää, missä todella mennään
”Joskus käy niin, että perhe on se, joka yrittää haalia kaikkia
tahoja kasaan.” (hanketoimijoiden haastattelu)

6. Silloin ei puhuttu liputuksesta, vaan olisko se ollut joku
flägin-systeemi. Se tuotiin siis olkkaritiimiin, että tämmönen
tulee Mikkeliin, että se on jo päätetty. Sitten me katottiin
youtube-videoo, missä oli terveydenhoitaja tai opettaja
työpöytänsä takana aj sitten siellä oli tietokone ja sitten
siellä yhdisty jotain. Me oltiin kaikki tälläin – oikeesti
varmaan ensimmäinen ajatus oli, että mitä helvettiä. Mitä
me tehdään? Mitä meille tuodaan? Se tulee jostakin niinku
avaruudesta, että tämmönen systeemi tulee Mikkeliin. Ja sit
näytetään youtubesta. Kaikki ihan että mitäh? Sillä ei ollut
mitään pohjaa, mitään teoriaa. Meillä ei ollut mitään
ajatusta mitä tästä tapahtuu. No sitten hyvin nopeastihan se
rupes rakentumaan. (hanketoimijoiden haastattelu)
Mallin jalkauttamisen kipupisteitä
- ”systeemi avaruudesta”

7.  liikkeelle lähtö hidasta: lippupareja ei synny toivotulla tavalla
 päätös kokeilun aloittamisesta tehtiin alan työntekijöitä kuulematta;
alalla totuttu, että uudet avaukset lähtevät toimijoilta →
lähtöasetelmalla ehkä vaikutusta käynnistysongelmiin?
 haasteena nuorten parissa toimivien ammattilaisten houkutteleminen
aktiivikäyttäjiksi
 etsivien nuorisotyöntekijöiden rooli ”puhelinvaihteena”; kysyy luvan
yhteistyöhön nuorelta ja huoltajalta, mutta ei voi keskustella itse
asiasta, kun ei tiedä liputtamisen syytä; ei välttämättä ole mukana
auttamistyössä → rooli poikkeaa ydintehtävästä
 hukataanko etsivän osaamista ja resurssia epäolennaiseen?
Päihdetyönohjaajan tarina toisaalta osoittaa, että järjestelmän
toimivuus edellyttää auttajilta sitoutunutta otetta ja luottamuksellista
suhdetta nuoreen (= etsivää työotetta)
Mallin jalkauttamisen kipupisteitä

8.  myös muiden toimintamallien yhteensovittaminen
Tajua Mut! -toimintamallin kanssa herättää kysymyksiä,
esim. lastensuojelulaki (milloin tehdään ilmoitus, milloin
liputetaan?) ja poliisihallinnon lanseeraama Ankkuri-
malli →
 kyse laajemmasta kuntien nuorten palveluja koskevasta
ilmiöstä, jossa eri hallinnonaloille synnytetään uusia
monialaisia toimintamalleja eikä mikään taho ole perillä
kokonaisuudesta → kokonaiskoordinaatio puuttuu
Mallin jalkauttamisen kipupisteitä

9. Mallin jalkauttamisen kipupisteitä;
miksi lippupareja ei synny toivotulla tavalla?
Hanketoimijoiden arvio asiasta:
 liputuksella ei nähdä lisäarvoa nykyiseen
verkostoyhteistyöhön
 työntekijät pelkäävät, että liputtaminen tuo
lisätyötä
 uusi tekniikka ja järjestelmä oudoksuttavat
 liputuksen kriteerit ovat epäselvät → milloin huoli
riittävä liputukseen?
 pelko nuoren leimaamisesta
 yleinen asenne uutta kohtaan; muutosvastarinta

10. Nuorten kokemuksia ja näkemyksiä
Tajua Mut! -mallista
Ei meille nuorillekaan tullut tästä mitään negatiivista kuvaa.
Alkuun varsinkin kaikki oli tosi innostuneita just, että ei tästä
voi seurata ku pelkkää hyvää. Nuoretkin ovat kokeneet sen
niin, että vaikka ite haluais just, että olis sitä yhteistyötä, niin
et vaikka aikasemmin olis ite ottanut siihen, et voitasko tehä
näin, niin sit se ei oo onnistunut. Et nyt se tulee sit sieltä
ylempää, ei välttämättä tarvi tulla ees nuorelta iteltään se,
että pitäis tehdä yhteistyötä. Niin se on tosi hyvä juttu.
(ohjausryhmän haastattelu/nuorten edustaja)

11. Nuorten kokemuksia ja näkemyksiä
Tajua Mut! -mallista
 elämässään sivuraiteille ajautuneet ja monenlaisia korjaavia toimia
tarvitsevat nuoret (2 ) kokevat , että liputus kannattaa oikeasti, koska
1) se on nopeaa ja tehokasta silloin, kun nuori on valmis ottamaan
apua vastaan, 2) liputus kertoo välittämisestä.
Tutkija: Niin ja sä puhuit siitä että jos liputtaa niin se on jo merkki siitä
että välittää. Miksi just se on merkki siitä että välittää?
Nuori: No koska vittu se välittää ainakin just sen verran, että se oikeesti
haluu liputtaa sut. Niinku että se huoli on sen verran suuri ja silloin kun on
huoli niin se tarkottaa myös että ihminen välittää.
 nuorille on myös tärkeää, että nuoren itsemääräämisoikeutta
kunnioitetaan , että hän saa vaikuttaa mm. siihen, ketkä ovat mukana
yhteistyössä.
 Olipa järjestelmä, mikä hyvänsä, nuorelle tärkeää on kokemus
kuulluksi tulemisesta, välittämisestä ja auttajan sitoutumisesta.

12.  aineisto kertoo nuorten epäluottamuksesta viranomaisiin ja yleensä
aikuisiin → epäluottamus ilmenee monella eri tavalla…
 nuoren ongelmiin (kiusatuksi tulemiseen, päihteidenkäyttöön yms.) ei
ole puututtu, vaikka tarve on nähty
 nuori on kokenut kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä opettajan tai
vanhempien taholta; opettajakin osallistunut kiusaamiseen.
 nuori ei ole tullut kuulluksi terapiassa; ”Ei se niinku itestään puhunut
mut niinku – musta tuntu että sillä oli enemmän puheenvuoroa ku mulla.
Vaikka se ehkä joo puhu ihan fiksuja juttuja ja yritti varmaan ehkä
auttaa, mutta mulle se ei toiminut. Se että se puhu oikeesti mun
mielestä enemmän vittu itse siinä tunnin aikana ku mä.”
 nuori on kokenut, että suhde luotettavaan työntekijään katkeaa; jää
opintovapaalle, vaihtaa työpaikkaa tms.
 epäluottamus voi muodostua esteeksi nuoren haluun suostua
yhteistyöhön ; Tajua Mut! -mallikaan ei voi taata, minkälaisiin
kasvokkaisiin kohtaamisiin nuoret liputuksen kautta ajautuvat
Nuorten kokemuksia ja näkemyksiä nuorten
palveluista yleensä

13.  Huoltajien näkökulmasta palveluohjaus näyttää paikoin heikolta ja myös
palvelujen saavutettavuudessa on haasteita: 1) Huoltajat eivät aina
tiedä, mihin tai keneen ottaa yhteyttä, 2) nuorten ja perheiden
palveluntarvetta ei tunnisteta, 3) viranomaiset eivät itse tunne koko
palvelukenttää, 4) virastojen aukioloajat tuottavat ongelmia
 Monialaista ja –ammatillista yhteistyötä on tehty jo aiemmin, mutta
toimet on aloitettu liian myöhään eikä yhteistyö ole ollut tarpeeksi laaja-
alaista tai organisoitunutta
 Monialaisen yhteistyön ja matalan kynnyksen palvelukeskusten
kehittäminen näyttää helpottaneen tilannetta joiltakin osin
 Palveluissa pitäisi keskittyä enemmän nuorten aktivoimiseen ja
motivointiin. Tietyt toimintatavat, esimerkiksi ammattikoulutuksessa ja
kuntouttavassa työtoiminnassa, ruokkivat ja ylläpitävät toimettomuutta
 Viranomaiset eivät kerro (varsinkaan täysi-ikäisen) nuoren asioista ja
huoltajat kokevat itsensä ulkopuolisiksi ja neuvottomiksi.
Huoltajien huolenaiheet

14.  Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhdistävät usein oppimisvaikeudet,
lukihäiriöt ja koulukiusaaminen. Koulujen arki ja käytännöt eivät taivu
riittävästi huomioimaan erilaisia oppijoita, mikä voi käynnistää nuoren
kohdalla palvelunohjaus- ja syrjäytymiskierteen.
 Nuorten huono-osaisuus ja ongelmien kasautuminen ovat usein osa
ylisukupolvista kehitystä. Liputusjärjestelmään yhdistettyjen nuorten
taustalta löytyy samanlaisia ongelmia jo heidän vanhempiensa ja
isovanhempiensa kohdalla. Myös huoltajat itse nostavat esiin perhetyön
ja perheiden varhaisen tuen tarpeellisuuden.
Syrjäytymisen ja palveluntarpeen
juurille

15.  Tajua Mut!-järjestelmän ja monialaisen yhteistyön pitää tähdätä
ehdottomasti varhaiseen tukeen, vaikka tämä ei olekaan toteutunut
pilottihankkeessa
 Halukkaiden vanhempien roolia monialaisessa verkostotyössä pitää
vahvistaa. Ammattilaisten tulisi tietoisesti pyrkiä rakentamaan ja
vahvistamaan nuoren ja vanhempien suhdetta ja pitämään huoltajat
mukana verkostossa
 Tajua Mut! -malli olisi hyvä kiinnittää osaksi perhetyötä ja koko perheen
tukea. Järjestelmä pitäisi myös sitoa osaksi laajempaa varhaisen tuen
monialaista toimintamallia.
 Tajua Mut! -järjestelmään liittyvää koulutusta, markkinointia ja
viestintää vanhemmille pitäisi tehostaa ja kehittää.
Tajua Mut!-mallin kehittäminen
huoltajien näkemysten pohjalta

16. Sähköinen järjestelmä vai laajempi toimintamalli?
 aineisto puhuu monella tapaa sen puolesta, että sähköinen
järjestelmä ei riitä, vaan tarvitaan malli, joka ohjaa myös liputuksesta
seuraavaa toimintaa.
Nythän tää meidän systeemi ei hirveästi anna ratkaisuja tähän
varsinaiseen auttamiseen… Tällä puolella on vähän tuntunut
siltä, että sitä työkenttää olis aika paljon tällä konkreettisen
auttamisen puolella. Nyt se on hyvin vahvasti ollut yksittäisen
sosiaali- tai nuorisotyöntekijän työsarkaa. Se oikeastaan häviää
sinne kahdenväliseen kontaktiin se koko juttu. Se ei oo läpinäkyvä
mihinkään. Sosiaalisella puolella kun kattoo näitä
tietojärjestelmiäkin niin eihän siellä seurata tuloksia – nyt mä
puhun tosi rumasti ja kärjistetysti – ei siellä seurata niitä
ollenkaan, jos mä sanon näin tosi rumasti. Kukaan ei tiedä mitä
siellä tapahtuu siellä prosessissa kun mä hoidan jotain nuorta tai
lasta siinä. (ohjausryhmän haastattelu)

17.  Mallia voisi markkinoida nuorille niin, että nuori itse voi pyytää jotakin
toivomaansa henkilöä/tahoa liputtamaan hänet ja saada mukaan
verkostoon.
 Verkostoyhteistyön ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta on tärkeää,
että mahdollisuus liputtamiseen on myös muilla kuin ammattilaisilla
(vapaa-aika, harrastukset).
 Mahdollisuutta nuoren itsensä liputtamiselle sekä huoltajien
mahdollisuutta liputukseen voisi tarkastella tarkemmin.
 Mallin kohdistaminen Mikkelin hanketta nuoremmille ikäluokille ja
lapsille edistää ajatusta varhaisesta tuesta.
 Malli kaipaa lisää tunnettavuutta, jotta kynnys liputtaa madaltuu; ei vain
hanke, vaan toimintatapa.
 Kehitetään viestintää, koulutusta ja markkinointia huoltajille, nuorille ja
nuorten parissa toimiville niin, että mallia koskeva tieto lisääntyy ja että
liputus nähtäisiin myönteisenä signaalina.
Kehittämisajatuksia (aineistosta nousevia)

18.  Liputtajien osaamisen kehittäminen niin, että he osaavat kertoa nuorelle ja
huoltajille mallista siten, ettei sitä koeta rangaistuksena vaan
mahdollisuutena.
 Halukkaat huoltajat tulisi sitoa tiiviimmin osaksi verkostoyhteistyötä ja pohtia
järjestelmän ulottamista osaksi perhetyötä ja perheiden tukea.
 Kehitetään entistä enemmän varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen
mahdollisuutena ja moniammatillisen verkostoyhteistyön kehittämisen
välineenä.
 Toisaalta malli lisää mahdollisuuksia myös korjaavan työn puolelle löytämällä
paremmin tippuneet nuoret ja tiivistämällä verkostoyhteistyötä.
 Etsivän nuorisotyön roolia olisi syytä pohtia niin, että heidän ydinosaamisensa
nuorten ja perheiden tukijoina tulisi paremmin hyödynnettyä.
 Liputuksen jälkeisen verkostotyön käynnistämiseen liittyviä toimia pitää
tehostaa. Tällä hetkellä verkostotyön käynnistäminen liputuksen jälkeen vie
liian paljon aikaa.
 Nuorten elinpiiri levittyy useiden kuntien alueelle. Tämä tukee tarvetta
toimintamallin levittämisestä muihin kuntiin, mutta se tulee myös huomioida
järjestelmän kehittämisessä.
Kehittämisajatuksia (aineistosta nousevia)

19.  siihen, että liputtavilla tahoilla on hyvin erilainen suhde nuoreen;
esim. opettajan tai juniorivalmentajan ydintehtävä poikkeaa etsivän
tai päihdetyöntekijän tehtävästä →
 asiaa tulisikin toisaalta tarkastella eri hallinnonalojen ja
ammattiryhmien näkökulmasta erikseen ja
 toisaalta toimintamalli pitäisi yhdistää osaksi kunnan
kokonaisvaltaista ja monialaista palvelujen suunnittelua
 mallin konkreettisiin vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin: 1)
millaiseen yhteistyöhön liputusjärjestelmä on johtanut, 2) miten se
on edistänyt moniammatillista yhteistyötä pitkällä aikavälillä, 3)
millaisia pidempiaikaisia vaikutuksia järjestelmällä on ollut nuorelle
ja hänen perheelleen ja 4) millaisia kustannusvaikutuksia Tajua
Mut! - toimintamallilla on ollut palvelujärjestelmälle?
Tutkijoiden esille nostoja
- jatkossa kannattaisi kiinnittää huomiota…

20.  Gretschel, Anu & Junttila-Vitikka, Pirjo (2014) Kokemuksia nuorten Suunta-
ohjauksesta verkossa. ”Yläfemma sulle, kun autoit eteenpäin! Tässähän tuntee itsensä
kuin toiseksi ihmiseksi!”. Sitran selvityksiä 76. Helsinki: Sitra & Nuorisotutkimusseura/-
verkosto.
 Puuronen, Anne (2014) Etsivän katse. Etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan
kehittäminen – näkökulmia käytännön työstä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/-
verkosto.
 Puuronen, Anne (2014) Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnyksen
palvelumallit. Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-kehittämisprojektin
prosessiarviointi. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 60. Helsinki: Picaset Oy.
http://www.a-klinikka.fi/sites/default/files/kosketuspinta.pdf
 Rimpelä, Matti (2011) Puheenvuoro. Teoksessa Ritva Uhinki & Ailo Uhinki (toim.)
Anna nuorelle tulevaisuus – ettei kukaan syrjäydy. Turun lapsi- ja
nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 2/2011. Turun yliopisto, 11-18.
 Souto, Anne-Mari (2013) Toiselta asteelta pudonneet vai pudotetut? Näkökulmia
ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen Nuorisotakuun toteuttamiseen. Teoksessa
Jussi Ronkainen & Marika Punamäki (toim.) Nuoret ja syrjäytyminen Itä-Suomessa.
Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuksia ja raportteja 78, 117-130.
Lähteet

21. Nuorisotutkimusseura/ -verkosto
Tutkijat:
Pirjo Junttila-Vitikka, KM, nuorisotutkija ja -kouluttaja
Demello koulutus- ja ryhmänohjauspalvelut
Jussi Ronkainen, YTT, johtaja – nuorisoalan tutkimus- ja
kehittämiskeskus Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu
Rahoitus: Sitra
Tutkimuksen toteutus