Suon yskänrohdos kihokin kosteikkoviljelyllä lisäarvoa ojitettujen soiden kestävään ja ilmastoystävälliseen käyttöön/Leila Korpela (Luke)

Suon yskänrohdos kihokin kosteikkoviljelyllä lisäarvoa ojitettujen soiden kestävään ja ilmastoystävälliseen käyttöön/Leila Korpela (Luke)

• 1.
  © Luonnonvarakeskus Kihokki -Suon yskänrohdos- Kosteikkoviljelyllä lisäarvoa ojitettujen soiden kestävään ja ilmastoystävälliseen käyttöön Leila Korpela, Luke 5.3.2019 co-creation työpaja, Kankaanpää
• 2.
  Suomessa meillä onrunsaasti soita, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suot, suokasvit, ovatkin meille suuri aarreaitta  Voisiko perinteisistä lääkekasveista kuten kihokeista (Drosera) saada uusia lääkkeitä? 9.3.2019 Leila Korpela 2 Pyöreälehtinen kihokki Pitkälehtinen kihokki (yleisempi) HannuNousiainen/Luke HannuNousiainen/Luke Nyt ja tulevaisuudessa tarvitsemme uusia lääkkeitä, koska antibiootit eivät välttämättä enää tehoa (esim. tuberkuloosi, lintuinfluennsa, ym. uudet epidemiat ) !
• 3.
  9.3.2019 Leila Korpela3 HannuNousiainen/Luke Pyöreälehtikihokki on pieni, moni- vuotinen, hyönteisiä pyydystävä (lihansyöjä) suokasvi. Se kasvaa ravinne- köyhillä avosoilla, usein rahkasammal- mättään ja välipinnan reunassa, sitä löytyy myös umpeenkasvaneista ojista. Pitkälehtikihokki kasvaa märemmillä paikoilla. Kihokki kukkii heinä-elokuulla. 10-20 kasviyksilöä =1 g
• 4.
  Kihokin vaikuttavat aineetja lääkekäyttö • Naftokinoneja (kuten plumbagiini, 7-metyylijugloni, flavonoideja (esim.kversetiini) > vaikuttavat keuhkoputkia laajentavasti → irrottavat limaa • 7-metyylijuglonin on todettu jopa estävän tuberkuloosibakteerin (Mycobacterium tuberculosis) kasvua (Bapela et al. 2006) • Vaikuttavia aineita on koko kasvissa, eniten kukassa. • Lehtien nystyissä tai pisaroissa limamainen aine sisältää valkuaisaineita hajottavaa entsyymiä (myös sokereita). Entsyymi sulattaa hyönteisproteiinin sen ravinnoksi. • Vanhastaan esim. hinkuyskään ja lehtinystyjen limaa syylien poistoon • Tämän päivän teollisuus käyttää sitä yskänlääkkeen valmistuksessa jota käytetään astman ja bronkiitin hoidossa • Suomalaista pyöreälehtistä kihokkia viedään Sveitsiin, josta siitä valmistetaan Vogelin ”Drosinula-mikstuuraa ! Lääkekäyttö: • 4H –yhdistyksen toimesta kihokkia kerätään Pohjois-Suomen soilta n.500-2000 kg/vuosi (kerääjälle n. 48-50€/kg).
• 5.
  Kihokin viljelyä lääkekasviksiPohjois-Satakunnan heikkotuottoisilla turvemailla –pilotti-tutkimusprojekti (2016- 2019) Luken tutkijat: Leila Korpela, Tytti Sarjala, Niko Silvan, Jenni Tienaho Harjoittelijat : Meri-Tuulia Pelkonen, Maarit Kallio, Sari Kantinkoksi Tavoitteet yleisesti: Hankkeen taustalla on selvittää lisätä vihreän biotalouden mukaisia uusia mahdollisuuksia metsä-/ suoalueiden monikäytölle paikallisille toimijoille Pohjois-Satakunnassa. Taustalla myös: Kihokin viljelykoe v.1993-1997 MTT:n koeasemalla Mikkelissä > tulokset silloin lupaavia (Galambosi 2013) • Selvitetään olisiko lääkekasvi-kihokin viljely yksi sopiva monikäytön muoto ja alueen heikkotuottoisten, ojitettujen turvemaiden jatkohyödyntämisen keino. Osatavoitteita: Selvitetään ja tutkitaan kihokin viljelyä rahkasammaleen korjuupaikoilla heti sen jälkeen kun rahkasammal on kerätty kasvihuonekäyttöön kasvualustaksi (Niko Silvan yhteistyössä EcoMoss Oy:n kanssa)
• 6.
  • Pohjois-Satakunnan Leader- aktiivinen Pohjois-Satakunta maaseudun kehittämisyhdistys rahoittaa (http://www.aktiivinen.fi/leader_pohjois-satakunta) • Yhteistyötä TAMK:n ,TTY:n, alueen 4H-yhdistyksen sekä Oulun seudun 4H- yhdistyksen kanssa Tavoitteet (jatkoa) • Testataan ja kehitetään menetelmä kihokin lisäämiseksi kasvullisesti solukkoviljelyllä (Tytti Sarjalan ohj.opinnäytetyö Meri-Tuulia Pelkonen 2017 TAMK) • Analysoidaan kihokin bioaktiivisia aineita Parkanon toimipaikan laboratoriossa (Tytti Sarjalan ohj. Meri-Tuulia Pelkonen 2017 TAMK, v. 2018 alusta lähtien väitöskirjatyötä Jenni Tienaho Luke, TTY) • Tehdään P- Satakunnan soilla kihokki-inventointia (v.2017 opinnäytetyö Maarit Kallio TAMK, v. 2018 Luk, luontokartoittaja Sari Kantinkoski) • Toteutetaan haastattelututkimus alueen metsänomistajille, jossa selvitetään paikallisten kiinnostusta omien turvemaiden kihokin keruuseen ja /tai jopa viljelyyn (Leila Korpela, Maarit Kallio).
• 7.
  Projektin Tuloksista Viljely • Rahkasammaleenkeruualalle pieni siemenkylvökoe 2016 • 2017 kesällä > pieniä kihokin taimia hyvin, myös kokeen ulkopuolella • 2018 kesällä kuivuus verotti, silti kihokin taimia löytyi !  Nämä alueet ovat kihokille sopivia alustoja niin kaunan kunnes varjostavammat suokasvit valtaavat alan (sopiva jatkuva kosteus ja alhainen pH) ! 7 9.3.2019 Leila Korpela Kihokin siemeniä, syksy 2016 Potentiaalisia kihokin viljelyalueita P-Satakunnassa ovat rahkasammaleen keruualueet (EcoMoss /Biolan, n.100ha)
• 8.
  • Kasvullinen lisäysmenetelmäon saatu onnistumaan jo 2017 keväällä ! 3 viikkoa 1. jaosta3 viikkoa kylvöstä  kasvatus ja testaus verrattuna luonnon kihokkiin jatkuu! 0,3 g 14g > 4,5kk • Kihokin bioaktiivisten aineiden analysointi HPLC menetelmällä (ensimmäiset ajot jo 2016-2017)!  Vaikuttavien aineiden ja kihokin kokonais -bioaktiivisuuden testaus jatkuu (Jenni Tienaho ) Taimia talvisilmuista labrassa
• 9.
  9 9.3.2019Teppo Tutkija INVENTOINTI-JA HAASTATTELUTULOKSIA Kesän 2017 Kihokki-inventointi (1.7.-14.9.) ja metsän-omistajien haastattelu (invnetoija Maarit Kallio TAMK) Inventoidut kohteet P- Satakunnassa ja Luoteis-Pirkanmaalla. - Kohteita oli yhteensä 52 !
• 10.
  • Kihokkeja eiole nevoilla tasaisesti, yhden nevan koeruutujen kihokkimäärä vaihtelee merkittävästi. Esimerkkikuva nevalta, jossa alla olevalla neliön ruudulla kasvoi 77 kihokkia. Vaihtelu saattoi olla esim. 1-100 /ruutu ! ojanreunoillaladon jäänteillä Nevoilla Muunlaisilla suon pinnoilla jopa runsaammin! Kesän 2017 kohteilla
• 11.
  Kihokkien keskiarvo (kpl /m2 ) kunnittain. Kaikkien inventoitujen kohteiden keskiarvotulos on 17 kpl / m2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Ikaalinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kihniö Parkano Pomarkku Kihokkeja kpl/ m2
• 12.
  12 9.3.2019Leila Korpela KIHOKINKERÄÄMINEN • Kyselytutkimuksia lähetettiin 300kpl ja vastauksia saatiin alle 10% 76 % 24 % Vastaajien sukupuolijakauma M N 29 % 71 % Metsänomistajien suhtautuminen kihokin poimintaan EI KYLLÄ 17 % 58 % 12 % 13 % Total M EI M KYLLÄ N EI N KYLLÄ METSÄNOMISTAJIEN HAASTATTELUTULOKSIA 2017
• 13.
  TÄYDENNYSINVENTOINTIA heinä-elokuu 2018 (inventoijaSari Kantinkoski)  Kukinta oli selvästi runsaampaa kuin kesällä 2017 ! Kesä 2018 oli kuuma ja kuiva, siitä huolimatta kihokkeja löytyi hyvin ! • Inventointikohteina: osa (16kpl) kesän 2017 kohteista, rahkasammaleen korjuu- aloja (6kpl) ja erilaisia turvemaan häiriöpintoja, ojat, eläinten kulkureitit ym. yhteensä 51 turvemaan kohdetta, 11P- Satakunnan Leader- kunnan alueella (- Merikarvia), osa myös Seinäjoelta + yksi kohde Virroilta • Tarkasteltiin kihokin runsautta myös keruuta ajatellen sekä kihokin kukkimista.  Hyviä kohteita ovat Satakunnan selkeät suuret keidassuot, joilla kosteutta riittävästi!  Rahkasammaleen korjuukohteet, kun korjuusta on n.2, mutta alle 7-10 vuotta  Yleisesti häiriökohteilta löytyi kihokkia enemmän, tietyt ojat, eläinten polut jne  Puolet (23) kohteista voitiin pitää suhteellisen hyvinä kohteina  Keruuta ajatellen muutama sopiva, kun on myös helppo saavutettavuus!
• 14.
  KESÄN 2018 täydennysinventoinnintuloksia 0 50 100 150 200 250 KA MAX
• 15.
  Erilaisia kasvupaikkoja
• 16.
  YHTEENVETO ja Pohdintaa Tarvitaan: •maan/metsänomistajien ja mahdollisten paikallisten yritysten aktivoimista ! • Kihokille on jo kansainvälistä kysyntää (BioForce AG Sveítsi, japanilaiset)! • Kotimaassa ? • Kasvullinen lisäys onnistuu ! - mahdollinen taimikasvatus kasvihuoneessa? • Bioaktiivisten yhdisteiden analysointi jatkuu ! • Bioaktiivisten aineiden (naftokinonit) analyysillä saadaan tietoa pitoisuuksista ja siten luodaan paremmat mahdollisuudet kihokin tuotteistamiseen Suomessa! • Rahkasammaleenkorjuu-alat ovat sopivia alustoja kihokin viljelyyn! • Viljelyä varten tarvitaan hyväkasvuisten kihokkien siemeniä ? • Mahdollisesti ensin kihokkien taimikasvatusta kasvihuoneissa, nopeuttaa vilejlykiertoa, mutta työläämpää? • P- Satakunnassa on myös sopivia keruukohteita ! - Keruun organisointi ? • Viljelymenetelmää edelleen kehittämällä taataan kihokin parempi saatavuus, samalla vähennetään luonnon soilla keruupainetta!
• 17.
  Luken tutkijat Leila Korpela Projektinvetäjä, Kasvi – ja suoekologia Jenni Tienaho Bioaktiiviset yhdisteet, kemia, biosensorit, väitöskirjan osa Niko Silvan Kenttätutkimukset, suoekologia, Rahkasammaleen korjuu Riina Muilu-Mäkelä molekyylibiologia, NGS Tytti Sarjala Bioaktiiviset yhdisteet, uuttaminen,testaus, HPLC, endofyytit, Biomassan kasvattaminen labrassa Yhteistyötahot Leader- aktiivinen Pohjois-Satakunta maaseudun kehittämisyhdistys (http://www.aktiivinen.fi/leader_pohjois-satakunta) Rahoittaja
• 18.
  © Luonnonvarakeskus Kiitos! 9.3.2019Leila Korpela18