Sakari Sarkkola, Luke, Metsätalouden vesiensuojelupäivät 17. - 18.9.2019 Savonlinna

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Jatkuva kasvatus
vesiensuojelukeinona
turvemailla
Sakari Sarkkola,
Mika Nieminen, Kersti Haahti, Raija Laiho,
Hannu Hökkä, Timo Penttilä ja Markku Saarinen
Luonnonvarakeskus (Luke)
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 17.9.2019

2. © Luonnonvarakeskus
Metsänkäsittelyn vaikutukset turvemailla -
mitä haasteita?
Turvemaiden käytöstä suurempi kuormitus ilmakehään ja vesistöihin
kuin kivennäismailta
Runsasravinteiset, tuottoisat turvemaat menettävät maaperän hiiltä koko
ajan, sitä enemmän, mitä syvemmällä vedenpinnan taso on -> turpeesta
vapautuvan hiilen johdosta metsien hiilinielu on n. 25% pienempi kuin se olisi
ilman turvemaita.
Uudistamisvaiheessa, kun vedenpinta nousee lähelle maanpintaa,
päästävät vesiin suuret määrät hiiltä ja ravinteita, mm. fosforia;
kuormat moninkertaisia kangasmaihin verrattuina
Myös heikkotuottoisilta turvemailta pääsee uudistamisvaiheessa
vesiin hiiltä ja fosforia
Turvemaiden käytön hyväksyttävyyden lisääminen
-> Euroopassa jo alueellisia esimerkkejä soiden käytön voimakkaasta
rajoittamisesta
2

3. © Luonnonvarakeskus
• Lisäksi ojitusaluemetsien kulurakenne raskas:
- Investointitarpeita, joita ei kangasmaiden metsänkasvatuksessa
-Kunnostusojitukset
Pohjois-Suomessa vain luontainen uudistaminen taloudellisesti kannattavaa
Uudistamisen jälkeen pintakasvillisuuden torjunnan ja taimikonhoidon kulut
3 18.9.2019

4. © Natural Resources Institute Finland
Kuormituslisä(P,130Mg)
Vuosia uudisojituksen jälkeen
Lannoitus
<10 000 ha
TAUSTA 4 700 000 ha metsäojitettua suota
Päätehakkuu 15-20 000 haUudisojitus 0 ha
Kunnostusojitus
60 000 ha
- Metsätaloustoimenpiteet ojitusalueilla aiheuttavat lisäkuormitusta
-> kuormitus palautuu lähtötasolle n. 10:ssä vuodessa
- Ojitusalueilta tuleva typen ja fosforin taustakuorma kasvanut

5. © Luonnonvarakeskus
Uudistushakkuun jälkeinen vedenpinnan
nousu lisää huuhtoumaa
5 18.9.2019
-> P-kuorman lisä: n. 1,5 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen)
- Orgaanisen hiilen lisä: 200-400 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen)
Fosforikuormag/ha/v
Vedenpinnan syvyys, cm

6. © Luonnonvarakeskus6 18.9.2019
Avohakkuu
Aika
Avohakkuu Harvennuksia+kunn.ojitus Avohakkuu
Osittaishakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu
Aika
Tärkeää, että ei pohjaveden
pinnan ääreviä muutoksia!

7. © Luonnonvarakeskus
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen
avaintekijät ympäristövaikutusten hallinnassa:
• Jäävä puusto haihduttaa -> estää vedenpinnan nousua ja
edelleen hillitsee ravinteiden liikkeellelähtöä ja turpeen
hajoamista
• Jäävä puusto ja säilyvä pintakasvillisuus ottavat kiinni
vapautuvia ravinteita
• Kunnostusojitustarve vähenee
7 18.9.2019Poimintahakkuu
Kaistale/pienaukkohakkuu Ylispuiden poisto
(kuusialikasvos jätetään)

8. © Luonnonvarakeskus
• Tutkimustyö käynnistynyt Lukessa 2015. Hakkuut tehty 2016 ja 2017.
• Koealoja perustettu Metsähallituksen ja UPM-Kymmenen maille
- Yläharvennus- ja poimintatyyppinen hakkuu eri ppa-tasoihin korpisoilla
- Kaistale-/pienaukkohakkuu tai alikasvoksen vapauttaminen rämeillä
• Vedenpinnan tason ja puuston kehityksen seurannat kaikilla kohteilla,
vedenlaatu- ja KHK-päästömittaukset
osalla kohteista.
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tutkimus

9. © Luonnonvarakeskus
Mänty-ylispuuston
poisto,Tammela
(Mtkg II)

10. © Luonnonvarakeskus
Aika
1.3.2015
1.5.2015
1.7.2015
1.9.2015
1.11.2015
1.1.2016
1.3.2016
1.5.2016
1.7.2016
1.9.2016
1.11.2016
1.1.2017
1.3.2017
1.5.2017
1.7.2017
1.9.2017
1.11.2017
1.1.2018
1.3.2018
1.5.2018
1.7.2018
1.9.2018
1.11.2018
1.1.2019
Vedenpinnansyvyys,cm
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Ylispuuhakattu
Hakkaamaton
1.3.2015
1.5.2015
1.7.2015
1.9.2015
1.11.2015
1.1.2016
1.3.2016
1.5.2016
1.7.2016
1.9.2016
1.11.2016
1.1.2017
1.3.2017
1.5.2017
1.7.2017
1.9.2017
1.11.2017
1.1.2018
1.3.2018
1.5.2018
1.7.2018
1.9.2018
1.11.2018
1.1.2019
Vedenpinnansyvyys,cm
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Avohakattu
Hakkaamaton
2015 2016 20182017
2015 2016 20182017
Avohakkuu
Ylispuuhakkuu
10 18.9.2019Metsätieteen päivä
Ylispuuhakkuu, Tammela
Mtkg II
Hakkuut talvella 2016
-Ylispuumännikön
poisto ~200 m3/ha
->Jäänyt koivu ja alikasvos-
Kuusikko ~70 m3/ha
-Avohakkuu+maanmuokkaus
ja viljely
Hakkuiden vaikutus vedenpinnan tasoon
Vedenpinnan nousu
(8 koekenttää) loppukesällä:
Avohakkuu: 19-26 cm
Osittaishakkuu 5-15 cm

11. © Luonnonvarakeskus11 18.9.2019
Orgaaninen hiili
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori
Orgaanisen hiilen, kokonaistypen
ja –fosforin vuotuiset
keskipitoisuudet 1-2 v. ennen
hakkuuta sekä 1. ja 3. vuonna
ylispuuhakkuun jälkeen Lettosuolla
Vuosia hakkuusta
Vuosia hakkuusta
Vuosia hakkuusta

12. © Luonnonvarakeskus
Janakkala, Paroninkorpi
poimintahakkuukoe
(Rhtkg II)
12 18.9.2019

13. © Luonnonvarakeskus
Julian days
0 200 400 600 800 1000
DepthofWTL,cm
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Remaining stand G=17m2
Remaining stand G=12 m2
Control
Selection cutting
2016 2017
2018
13 18.9.2019
Kontrolli 26 m2
Hakkuu 25  17 m2 (32%)
Hakkuu 26  13 m2 (50%)
Vedenpinnan nousu 5-12 cm
riippuen sadannasta ja
haihduntaoloista
Hakkuu
13
Kuusikon poimintahakkuu, Janakkala

14. © Luonnonvarakeskus
Kokonaistyppi
2016 2017 2018
Ntot,mg/L
0
1
2
3
4
5
Poimintahakkuu
Hakkaamaton
14 18.9.2019
Orgaanisen hiilen, kokonaistypen ja –fosforin
vuotuiset keskipitoisuudet 1v. ennen hakkuuta
ja 2v. poimintahakkuun jälkeen Paroninkorvessa
Org. hiili
X Data
2016 2017 2018
DOC,mg/L
0
20
40
60
80
100
120
Poimintahakkuu
Hakkaamaton
Kokonaisfosfori
X Data
2016 2017 2018
Ptot,mg/L
0.0
0.1
0.2
0.3
0.4
Poimintahakkuu
Hakkaamaton
Hakkuu
Hakkuu
Hakkuu

15. © Luonnonvarakeskus15 18.9.2019Turvemaiden metsänhoito ja vesistöt, Metsäteollisuus ry
Vilppulan koe
Keskivedenpinnan syvyys
loppukesällä 2017 ja 2018
Kaistalehakkuu tehty
Maaliskuussa 2017
Vedenpinnan nousu~10 cm
Männikön kaistalehakkuut
(Vatkg)
Kaksi kasvukautta hakkuun jälkeen

16. © Luonnonvarakeskus
Häädetjärv
16 18.9.2019
Parkano 1
Parkano 2
Parkano 3
Vilppula
Parkanon ja Vilppulan
Kaistalehakkuukokeet.
Kokonaistypen ja –fosforin
keskipitoisuudet ennen
hakkuuta ja 2 v. hakkuun
jälkeen
Kaistalehakkuu
Kaistalehakkuu
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori
Parkano 1
Parkano 2
Parkano 3
Vilppula

17. © Luonnonvarakeskus17 18.9.2019
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori
Katilan kaistalehakkuukoe,
Tuusula. Kokonaisfosfori ja
kokonaistyppi ennen hakkuuta ja
2 v. hakkuun jälkeen
Kaistahehakkuu
Kaistahehakkuu

18. © Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä
• Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella on mahdollista
vähentää/välttää tavanomaisista metsätaloustoimenpiteistä
aiheutuvaa kuormitusta
-> kunnostusojitusten kuormituslisät jäävät pois
-> Avohakkuuseen verrattuna pienempi kuormitus, kuitenkin
erityisesti fosforihuuhtouma kasvaa myös jatkuvapeitteisten
hakkuiden jälkeen
• Toisaalta ojitusalueilta tuleva taustakuorma ei ole alentunut
-> hakkuilla vaikutusta, pidempi seuranta-aika tarvittaisiin
-> turpeen hajoaminen ei kokonaan lopu, vaikka se
voi hidastuakin vedenpinnan nousun myötä
• Lisää tietoa tarvitaan tekijöistä, jotka vaikuttavat ojitusalueilta
tulevan huuhtouman muodostumiseen.
18 18.9.2019

19. © Luonnonvarakeskus
Tutkimusorganisaatiot ja yhteistyökumppanit
• Turvemaiden uusien metsänhoitomenetelmien tutkimusta aloitettu ja jatketaan
useissa hankkeissa Luken, Helsingin yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen,
Koneen säätiön, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Akatemian
rahoittamana.
• Suoria yhteistyökumppaneita lisäksi UPM-Kymmene, Suomen
Ympäristökeskus (Syke), Metsäkeskus ja Metsähallitus
19 18.9.2019

20. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
18.9.201920