Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Innomarkkinat 2014

1. Kestävä paikallisyhteisö –
kunta kokoavana voimana:
näkökulmana
demokratia
Innomarkkinat 18.11.2014 Messukeskus
Ritva Pihlaja
erityisasiantuntija, tutkija
ritva.pihlaja@pp.inet.fi

2. 2
Suomalaisen (yhteis)kunnan
demokratiaperusta on nopeasti
rapautumassa
Demokratia pitäisi hahmottaa
nykyistä monipuolisemmin
Ryhtiä kuntakeskusteluun:
kumppanuuskunnat vahvistaisivat
myös demokratiaa
1
2
3

3. Valtavia muutoksia
julkisissa rakenteissa
Yhteiskunnan demokratiaperusta muuttuu
Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM Kartta: SYKE

4. 44
Kuntavaaleissa äänesti alle 60%
50
55
60
65
70
75
1992 1996 2000 2004 2008 2012
Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012
Lähes 450.000 eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä
suomalaista jätti kuntavaaleissa 2012 äänestämättä
Edustuksellisen
demokratian
legitimiteetti ei
ole kovin vahva

5. 5
”2000-luvun kuntaliitoskunnissa
äänestysprosentti laski lähes kaksi
kertaa jyrkemmin kuin kunnissa,
joissa ei ole tehty liitosta.”
Helsingin Sanomat 3.11.2012
Mitä isompi kunta,
sitä laiskemmin
äänestetään

6. 6
Uudessa Oulussa on nyt
134 valtuutettua
vähemmän kuin
liittyneissä kunnissa oli
aiemmin valtuutettuja
yhteensä
Kaikkiaan luottamus-
henkilöpaikat vähenivät
550 → 230
Luottamushenkilöiden määrä
vähenee kuntaliitoksissa,
puhumattakaan sote-alueilla

7. 7
Luottamushenkilön työ on
entistä vaativampaa
Organisaatiot, asiat,
budjetit, alueet ja
alueelliset erot ovat
entistä isompia.
Ongelmatkin ovat usein
entistä ilkeämpiä.
Kuka viitsii/ehtii/osaa/jaksaa?
Tämäkin ohentaa
edustuksellista demokratiaa.

8. 8
”Seitsemässä kunnassa
kymmenestä kuntalaiset
kokevat ennemmin
epäluottamusta kuin
luottamusta kuntansa
päätöksentekoa kohtaan.”
(Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa)
Suomalaiset eivät luota
kuntansa päätöksentekoon

9. 9
Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta
Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu
Kuntien sisäiset alueelliset erot
kasvavat kuntaliitosten myötä
Oulun kaupungin
pinta-alasta peräti
81 % on maaseutua
• 49 % harvaan asuttua
maaseutua
• 32 % kaupunkien
läheistä maaseutua
Näillä maaseutualueilla asuu
4,5 % kaupungin asukkaista

10. 10
Mikä on
kansalaisten ja
lähiyhteisöjen
rooli ja
vastuu?
Hyvinvointi(yhteis)kunta
ei säily yksin julkisen sektorin
toimin ja voimin

11. 11
Pitäisikö asialle tehdä jotain?

12. 12
Demokratian vanha paradigma:
”Demokratiassa on kysymys vallasta.
Kansalaisten uudet osallistumisen ja
vaikuttamisen tavat vain lisäävät
kuntien tehtäviä ja hallintoa.
Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan
osallistumaan ja vaikuttamaan, kun
tähänkin asti on pärjätty
edustuksellisen demokratian keinoin?”
Demokratian uusi paradigma:
”Kansalaisten osallistuminen ja
vaikuttaminen on myös konkreettista
toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa
hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja
koko yhteiskunnan kehittämiseksi.
Kansalaiset motivoituvat aidosti
mukaan omavastuisempaan
toimintaan, kun heille tarjotaan uusia
vaikuttavia osallistumisen ja
vaikuttamisen kanavia.”
Äänestäjiä, asiakkaita, veronmaksajia
– vai myös toimijoita ja kumppaneita?
soveltaen Harju & Pihlaja 2013

13. 13
Tulevaisuuden kunta on
kumppanuuskunta
Kumppanuus kuntaorganisaation ja
kuntayhteisön toimijoiden kesken voi olla
1. keskustelukumppanuutta
2. kehittämiskumppanuutta
3. suunnittelukumppanuutta
4. palvelukumppanuutta
5. budjettikumppanuutta
6. toimijakumppanuutta

14. 14
Sote-lakiluonnos:
Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisestä kuuluu jatkossakin
ensisijaisesti kunnille
Kunnat tarvitsevat
järjestöjä kumppaniksi
tähän työhön!

15. 15
Demokratia vahvistuu
kumppanuuksia vahvistamalla
yhteistyö → verkostot → kumppanuus
”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa
pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina
sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa.
Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa.”
”Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt
julkisen sektorin ja
kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden
kumppanuuden harjoittamiselle.
Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa
kaikkien asianosaisten tahojen tulisi
istua saman pöydän ääreen sopimaan
vastuistaan ja velvollisuuksistaan.”
Briitta Koskiaho (2014):
Kumppanuuden
sosiaalipolitiikkaa
etsimässä

16. 16
Kunta-
organisaatio
• henkilöstö ja poliitikot
• keskushallinto ja sektorit
Seurakunta
• työntekijät ja päättäjät
• vapaaehtoiset Järjestöt
• perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne
• uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta
Kuntayhteisön
muut toimijat
• yritykset, oppilaitokset jne
Rivikuntalaiset
Tarvitaan keskustelua ja sopimista,
kuka tekee mitäkin