Download to read offline
Uploaded byInnokyla
Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Innomarkkinat 2014
More Related Content
Similar to Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
- 1. Kestävä paikallisyhteisö – kuntakokoavana voimana: näkökulmana demokratia Innomarkkinat 18.11.2014 Messukeskus Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi
- 2. 2 Suomalaisen (yhteis)kunnan demokratiaperusta onnopeasti rapautumassa Demokratia pitäisi hahmottaa nykyistä monipuolisemmin Ryhtiä kuntakeskusteluun: kumppanuuskunnat vahvistaisivat myös demokratiaa 1 2 3
- 3. Valtavia muutoksia julkisissa rakenteissa Yhteiskunnandemokratiaperusta muuttuu Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM Kartta: SYKE
- 4. 44 Kuntavaaleissa äänesti alle60% 50 55 60 65 70 75 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012 Lähes 450.000 eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä suomalaista jätti kuntavaaleissa 2012 äänestämättä Edustuksellisen demokratian legitimiteetti ei ole kovin vahva
- 5. 5 ”2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laskilähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta.” Helsingin Sanomat 3.11.2012 Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään
- 6. 6 Uudessa Oulussa onnyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä Kaikkiaan luottamus- henkilöpaikat vähenivät 550 → 230 Luottamushenkilöiden määrä vähenee kuntaliitoksissa, puhumattakaan sote-alueilla
- 7. 7 Luottamushenkilön työ on entistävaativampaa Organisaatiot, asiat, budjetit, alueet ja alueelliset erot ovat entistä isompia. Ongelmatkin ovat usein entistä ilkeämpiä. Kuka viitsii/ehtii/osaa/jaksaa? Tämäkin ohentaa edustuksellista demokratiaa.
- 8. 8 ”Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevatennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan.” (Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa) Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon
- 9. 9 Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypinväestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu Kuntien sisäiset alueelliset erot kasvavat kuntaliitosten myötä Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua • 49 % harvaan asuttua maaseutua • 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista
- 10. 10 Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen roolija vastuu? Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin
- 11. 11 Pitäisikö asialle tehdäjotain?
- 12. 12 Demokratian vanha paradigma: ”Demokratiassaon kysymys vallasta. Kansalaisten uudet osallistumisen ja vaikuttamisen tavat vain lisäävät kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin?” Demokratian uusi paradigma: ”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on myös konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.” Äänestäjiä, asiakkaita, veronmaksajia – vai myös toimijoita ja kumppaneita? soveltaen Harju & Pihlaja 2013
- 13. 13 Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta Kumppanuuskuntaorganisaation ja kuntayhteisön toimijoiden kesken voi olla 1. keskustelukumppanuutta 2. kehittämiskumppanuutta 3. suunnittelukumppanuutta 4. palvelukumppanuutta 5. budjettikumppanuutta 6. toimijakumppanuutta
- 14. 14 Sote-lakiluonnos: Vastuu hyvinvoinnin jaterveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön!
- 15. 15 Demokratia vahvistuu kumppanuuksia vahvistamalla yhteistyö→ verkostot → kumppanuus ”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa. Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa.” ”Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle. Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan.” Briitta Koskiaho (2014): Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä
- 16. 16 Kunta- organisaatio • henkilöstö japoliitikot • keskushallinto ja sektorit Seurakunta • työntekijät ja päättäjät • vapaaehtoiset Järjestöt • perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne • uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta Kuntayhteisön muut toimijat • yritykset, oppilaitokset jne Rivikuntalaiset Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin