Lahdessa yhdyskuntasuunnittelutyöryhmän jäsenille järjestetty aamutilaisuus vuorovaikutuksesta, osallistamisesta ja viestinnästä.

1. Vuorovaikutus
suunnittelussa
23.4.2015, Lahti
Henrik Saari

2. Esittäytymiskierros
Ensimmäinen ajatus, joka tulee
mieleen päivän aiheesta:
vuorovaikutuksesta?

3. Käsitteitä riittää
Käyttäjälähtöinen suunnittelu, osallistuminen, osallistaminen,
vuorovaikutus, palvelumuotoilu/kaupunkimuotoilu, osallistava
kaupunkisuunnittelu, oppiva kaupunkisuunnittelu, parviäly…

• Keskiössä käyttäjä, ei organisaatio
• Käyttäjien kuunteleminen
• Eri osapuolten välinen yhteistyö ja koko yhteisön osaamisen hyödyntäminen
• Suunnitelmallisuus

4. Vuorovaikutuksen eri tasot: osallistujalle
todenmukainen kuva
1) Tiedonvälitys
2) Keskustelu
3) Vaikuttava osallistuminen
Maija Faehnle ja Harry Schulman, 17.11.2014, Asukkaiden osallistumista pitää hyödyntää
paremmin, Vieraskynä, Helsingin Sanomat.

5. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
lainsäädännössä
Suomen perustuslaki (731/1999 2 §): Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja
vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Hallintolaki (434/2003 41 §): ... viranomaisen tulee varata näille henkilöille
mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua
mielipiteensä asiasta.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999): julkishallinnon avoimuus, oikeus
saada tietoa, muodostaa mielipide, vaikuttaa ja valvoa etujaan.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (2000): On oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja
yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Nuorisolaki (2006): Nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

6. Uusi kuntalaki: voimaan 1.5.2015

7. Osallistaminen avaa mahdollisuuksia

8. Paikallinen asiantuntijuus osaksi suunnittelua
• Resurssiviisasta: Tieto ja molemminpuolinen luottamus luovat edellytykset
kestävämmille ratkaisuille.
• Paikallinen tieto: Asukkailla ja ryhmillä on arvokasta paikallista ajantasaista
tietoa.
• Tuottaa ymmärrystä: Osalliset oppivat asiantuntijaprosessista ja
suunnittelijat osallisten lähtökohdista. Ymmärryksen lisääntyminen
vähentää ärtyneitä yhteydenottoja ja lisää läpinäkyvyyttä.
• Sitouttaa: lisää luottamusta ja ehkäisee konflikteja.
• Osallisuus: tuottaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Lasten ja
nuorten kohdalla aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen.

9. Miten ihmiset haluavat osallistua?
• Ihmiset entistä kiinnostuneempia vaikuttamaan elinympäristöönsä, mutta
edustuksellinen demokratia ei näytä riittävän?
• Yksi osallistumismalli ei sovi kaikille: erilaiset edellytykset, kiinnostus ja
resurssit.
• Digitalisaatio ja muiden sektorin muutos luo kasvavia odotuksia myös
kaupungeille.
• Viestinnän ja osallistamisen laajuus kannattaa suhteuttaa
suunnittelukohteen merkittävyyteen nähden.
• Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa: miten tämä toteutetaan?

10. Menetelmiä on paljon, mutta yhtä
patenttiratkaisua ei ole
• Keskustelevat asukasillat ja kaavoittajatapaamiset
• Työpajat
• Kävelykierrokset
• Kaavagalleriat
• Perinteiset ja pehmoGIS-kyselyt
• Sosiaalinen media
• Lain määrittelemä kuulemismalli

11. Jaa onnistumiskokemukset
Mitä menetelmiä olette
hyödyntäneet? Missä olette
onnistuneet?
Vinkkiseinä

14. Osallistamisen sudenkuopat
• Puutteellinen resursointi
• Näennäisosallistaminen
• Tulosten vaikea hyödynnettävyys
• Palautteenanto osallistumisesta
• Erilaisten ryhmien tavoittaminen: äänekkäät dominoivat
• Osallistumisen jatkuvuus: ”yhden hauskan illan ongelma”

15. ”Vaikka kaupunkiorganisaatio tai muu julkishallinto (tai meistä jokainen) voi
kokea yhä vilkkaamman palautteen ylimääräisenä rasitteena, ja usein kokeekin,
suunta on väistämätön. Tiedon saatavuuden ja avoimuuden paraneminen lisää
myös kriittistä palautetta, ja sen kanssa on julkisyhteisöjen yksinkertaisesti
pakko oppia elämään ja kääntämään se rasitteesta resurssiksi.
Tämä puolestaan edellyttää sitä, että viestintä ja vuorovaikutus nähdään kaiken
työn olennaisena osana, ei erillisenä tai ylimääräisenä velvoitteena. Kun
toiminta on joka tapauksessa yhä läpinäkyvämpää, myös toiminnan
perusteiden tulee olla läpinäkyviä – ja ne tehdään läpinäkyviksi viestinnällä ja
vuorovaikutuksella.
- - - Tyytymättömästä palautteesta syntyy helposti vääristynyt käsitys, että
mikään ei toimi ja kaikki on pielessä. Tämähän ei lainkaan pidä paikkaansa.”
Pekka Sauri (2015) Julkishallinto ja sosiaalinen media, s. 27.

16. Asiantuntijaorganisaatiossa
jokainen on viestijä.

17. Viestinnästä
• Olennaisinta on oikea, ajantasainen tieto.
• Ihmiset odottavat viestinnältä monimediaisuutta ja
toimivuutta.
• Asiantuntijaorganisaatiossa jokainen on viestijä ja myös
asiakaspalvelija?
• Vuorovaikutusta ei voi täysin delegoida.
Vastaukseksi ei enää riitä, että ”asia on näin”. Pitää pystyä
vastaamaan myös kysymykseen ”miksi?”.

19. Keskusteluun voi vaikuttaa ainoastaan
osallistumalla siihen
• Some on olennainen osa arkiviestintää ja tullut jäädäkseen.
• Älä provosoidu, vaan tarjoa tietoa ja osallistu.
• Vastaa aina asiallisiin kysymyksiin.
• ”Tapaturmavakuutus”: Osallistuminen hyvä, mutta proaktiivisuus
parempi  väärien tietojen oikominen, keskustelussa mukana
oleminen.
• Somessa on mahdollista mokata, mutta niin on muuallakin. Verkossa
tieto tallentuu ja leviää nopeasti.
• Kuinka tehokasta vuorovaikutusta some-tilien ylläpitäminen lopulta
on?

20. Jaa kokemuksia
Miten olette viestineet? Mitä kanavia
kannattaa käyttää? Mitä uutta
haluaisitte kokeilla?
Vinkkiseinä

21. Mitä seudullista yhteistyötä
voisimme tehdä asian
edistämiseksi?
Vinkkiseinä

22. Osallistava kaupunkisuunnittelu
Browne, Laura (2014) Osallistava kaupunkisuunnittelu: Lyhyt oppimäärä kaavoittajille. (PPT-esitys)
Oksman, Virpi & Ylikauppila, Mari & Väätänen, Antti (2014) Tulevaisuuden havainnollistava ja
osallistava kaupunkisuunnittelu. Näkökulmia uusiin digitaalisiin palveluihin. VTT. (PDF)
Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa (2007) Ympäristöministeriö. (PDF)
Staffans, Aija & Väyrynen, Erja (2009) Oppiva kaupunkisuunnittelu. Arkkitehtuurin laitos, TKK. (PDF)
Nopeaa luettavaa sosiaalisesta mediasta
Kortesuo, Katleena (2014) Sano se someksi 2. Organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan. Kauppakamari.
Sauri, Pekka (2015) Julkishallinto ja sosiaalinen media. (PDF)
Fasilitointia ja osallistamisoppia
Summa & Tuominen (2009) Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. (PDF)
Kuntalaiset keskiöön - Työkalupakki kuntalaisten osallistumiseksi palvelujen kehittämiseen ja
päätöksentekoon (2014) Kuntaliitto. (www)

23. Kiitos!
Henrik Saari
vuorovaikutussuunnittelija
Lahden kaupunki, maankäyttö
p. 044 416 3820, henrik.saari@lahti.fi
www.lahti.fi/kaavoitus
@LahtiTeky
facebook.com/LahtiTeky