Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Similar to Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia? - Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija, Maaseutupolitiilan yhteistyöryhmä
Similar to Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia? - Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija, Maaseutupolitiilan yhteistyöryhmä (20)
More from Heini Maijanen
More from Heini Maijanen (18)
Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia? - Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija, Maaseutupolitiilan yhteistyöryhmä
- 1. Järjestöt–palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia? Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi 0400 895140
- 2. Kolmas sektori 1.palvelujen tuottajana 2.ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukijana 3.lähidemokratian vahvistajana
- 3. Mitä näistä karttaharjoituksista pitäisi ajatella?
- 4. 4 Esityksen kolme teesiä 1.Suomalainen (yhteis)kuntaja maailma ympärillä ovat muuttumassa todella paljon ja todella nopeasti. Ihmisten pitäisi olla hereillä ja toimia hyvän elämän puolesta. 2.On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joiden kohdalla a. keskittäminen ja isot organisaatiot ja b. perinteinen yritystoiminta eivät ole ratkaisu. Pitää rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, korostaen paikallisuutta ja kumppanuutta. 3.Kansalais-ja järjestötoiminnalla on oma paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Mutta kansalais- ja järjestötoiminnankin on elettävä ajan mukana.
- 5. Julkinen talous tiukkenee, kun huoltosuhde heikkenee
- 6. Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin
- 7. 7 Kansalais-ja järjestötoiminnasta on moneksi
- 8. 8 Suurimmat järjestöryhmät yhdistyksiä jäseniä kulttuuri-ja harrastusjärjestöt 28 000 5 000 000 sosiaali-ja terveysjärjestöt 13 000 1 000 000 ammatti-ja elinkeinoyhdistykset 12 000 4 500 000 kansalaistoimintaanja edunvalvontaan keskittyneet yhdistykset 11 000 3 000 000 koulutus-ja tutkimusyhdistykset 4 500 1 000 000 Erityisesti sosiaali-ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli palvelujen tuottajana ja uusien palvelumuotojen kehittäjänä. Joissain sosiaalipalveluissa järjestöjen rooli on avainasemassa. Esimerkiksi ensikotien hoitopäivistä yli 90% on järjestöjen tuottamia, turvakotien hoitopäivistä yli 80% ja päihdehuollon asumispalvelun asumispäivistä lähes 70%. Myös kulttuuri-ja harrastusjärjestöjen toiminta on suurelta osin ”palvelutoimintaa”. Lähteet: kansalaisyhteiskunta.fi, Aaro Harju, soste.fi
- 9. Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo-ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Maaseutu- kuntien palvelujen järjestämisen ”kova kehä” Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimus Pihlaja 2010
- 10. 10 Kansalais-ja järjestötoiminnasta on moneksi
- 11. 11 Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi myös työllistämään Euro on kova konsultti: Kuntien työmarkkinatukimaksut kasvavat 2013215 miljoonaa € 2014250 miljoonaa €, arvio 2015450 miljoonaa €, ennuste lähde: kunnat.net
- 12. Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo-ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Omaiset asuvat usein kaukana Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Maaseutu- kuntien palvelujen järjestämisen ”kova kehä” Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimus Pihlaja 2010
- 13. 2 2 7 15 16 46 49 58 58 60 Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, ettäjärjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi. Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyyvastaamaan palvelujen tuottamisesta itse. Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritystentehtävä, ei järjestöjen. Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisestatyövoimasta. Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjentoimintaa liiaksi. Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivatkiinnostuneita palvelujen tuottamisesta. Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon. Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita. Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän. Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa. Kolmannensektorinroolinkasvuapalvelujentuottajanajarruttaaeniten… N=111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa, sosiaalijohtajaa tai kunnansihteeriä
- 14. 14 Kansalais-ja järjestötoiminta lähtee aina aktiivisista ihmisistä, alhaalta ylös Hyvä hallinto ja politiikka mahdollistaa ja tukee kumppanuutta
- 15. 15 ”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa. Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa.” Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä 2014 Briitta Koskiaho, professori emerita, Tampereen yliopisto
- 16. 16 Sote-lakiluonnos: Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Hallituksen esitys, sote-laki, 8§, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa: ”Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötämuiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.” Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön!
- 17. 17 Kansalais-ja järjestötoiminnasta on moneksi
- 18. Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo-ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Omaiset asuvat usein kaukana Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Maaseutu- kuntien palvelujen järjestämisen ”kova kehä” Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimus Pihlaja 2010
- 19. 19 Kansalais-ja järjestötoiminnasta on moneksi
- 20. Vanha paradigma: ”Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin?” Uusiparadigma: ”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.” Mitä lähidemokratia on? Harju & Pihlaja 2013 paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi Demokratian vanha ja uusi paradigma
- 21. Lähidemokratia tarkoittaa järjestöjen näkökulmasta paitsi tiivistyvää yhteistyötä ja erilaisia kumppanuuksia kunnan kanssa, myös vireää ja aktiivista järjestöjen omaa toimintaa. ”Kukoistava kansalaisyhteiskunta on edellytys pidemmälle viedylle lähidemokratialle.” Pihlaja & Sandberg 2012 !
- 22. Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta voikaan tarkoittaa? Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Kylä- suunnitelmia Matalan kynnyksen tapaamis- paikkoja Kylätaloja & asukas-ja korttelitupia Säännöllisiä ”kunnanisien” ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Kansalais- foorumeita, -raateja ja -neuvostoja Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Leader- toimintatavanhyödyntämistä Kuntien järjestö- strategioita Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Yhteis- suunnittelua Alueiden kehittämis- suunnitelmia Uuden ajan talkoita Keskustelu- tilaisuuksia Matalan kynnyksen palvelu- pisteitä Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia Kortteli-ja kylä- kokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Elävää ja monipuolista kansalais-ja järjestö- toimintaa Palvelu- osuuskuntia Ravintola- päiviä
- 23. 23 Lähidemokratia on erilaisia kumppanuuksia kunnan ja kansalais-ja järjestötoimijoiden kesken 1.Keskustelukumppanuutta 2.Kehittämiskumppanuutta 3.Suunnittelukumppanuutta 4.Palvelukumppanuutta 5.Budjettikumppanuutta 6.Toimijakumppanuutta
- 24. Kunta- organisaatio •henkilöstö ja poliitikot •keskushallinto ja sektorit Seurakunta •työntekijät ja päättäjät •vapaaehtoiset Järjestöt •perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jnejne •uudenlainen kansalais-ja järjestötoiminta Kuntayhteisön muut toimijat •yritykset, oppilaitokset jne ”Rivi- kuntalaiset” Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekeemitäkin
- 25. ”Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpide-ehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa.” Hyviä ajankohtaisia esimerkkejä ”Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014–2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön.”
- 26. 26 ”Britannian tapaan myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle. Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan.” Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä 2014 Briitta Koskiaho, professori emerita, Tampereen yliopisto
- 27. 27 sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu Kaupunki- maaseutuluokitus 2010 (SYKE) Alueelliset erot otettava huomioon
- 28. 28 Esityksen kolme teesiä 1.Suomalainen (yhteis)kuntaja maailma ympärillä ovat muuttumassa todella paljon ja todella nopeasti. Ihmisten pitäisi olla hereillä ja toimia hyvän elämän puolesta. 2.On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joiden kohdalla a. keskittäminen ja isot organisaatiot ja b. perinteinen yritystoiminta eivät ole ratkaisu. Pitää rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, korostaen paikallisuutta ja kumppanuutta. 3.Kansalais-ja järjestötoiminnalla on oma paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Mutta kansalais- ja järjestötoiminnankin on elettävä ajan mukana.