SlideShare a Scribd company logo
Näkökulmia
kunnallisesta
   itse-
 hallinnosta
Hyödynnetty julkaisua: Haveri Arto, Stenvall Jari & Majoinen Kaija (toim.) (2011): Kunnallisen itsehallinnon peruskivet.
Acta nro 224. Kunnallistieteen yhdistys ja Suomen Kuntaliitto.
Näkökulmia kunnallisesta
    itsehallinnosta

     Uudistuva kunta



              Uusi
              Kunta
              2017



                           3
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta




Sisällysluettelo
1	       Jokaisen kuntalaisen itsehallinto............................................................................................ 5
2	       Mitä on kunnallinen itsehallinto?........................................................................................... 6
	        Itsehallinto on kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista....................................................... 6
	        Itsehallinto on asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä................................................................... 8
	        Itsehallinto on toimintavapautta.....................................................................................................10
	        Itsehallinto on taloudellista liikkumavaraa....................................................................................10
3	       Minkälainen on kunnan ja valtion välinen suhde?............................................................. 12
	        Itsehallinto aaltoliikkeessä................................................................................................................12
4	       Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa puolustaa?............................................................. 14
	        Onko itsehallinnolle vaihtoehtoa?...................................................................................................15
5	       Mikä on itsehallinnon tulevaisuus?...................................................................................... 18




Kirjoittaja:
Sini Sallinen                                                                                       1. painos
Tekstin toimitus:                                                                                   ISBN 978-952-213-930-6 (nid.)
Hanna Kaukopuro-Klemetti                                                                            ISBN 978-952-213-931-3 (pdf)
Kuvat:                                                                                              Paino: XXXXXXXXXXXXXXX
Heli Sorjonen                                                                                       Myynti: Kuntaliiton julkaisumyynti
© Suomen Kuntaliitto                                                                                www.kunnat.net/kirjakauppa
Helsinki 2012                                                                                       Tilausnumero 509404



4
1 | Jokaisen kuntalaisen itsehallinto




1	 Jokaisen kuntalaisen itsehallinto
Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu itsehallinnollisten
kuntien toimintaan. Kansalaiset ovat läpi koko elämän-          Käynnissä olevan kuntauudistuksen tavoitteena on laa-
sä kosketuksessa kuntien tuottamiin palveluihin. Kunnat         dukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamisen
takaavat, että saamme hoitoa vauvasta vanhuuden viimei-         ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen lisäksi vahvistaa
siin hetkiin saakka, voimme viihtyä päiväkodeissa ja oppia      myös kunnallista itsehallintoa. Kunnallinen itsehallinto
kouluissa, voimme virkistyä puistoissa ja kulkea kaduilla.      on laaja käsite ja siihen liittyy useita eri ulottuvuuksia.
Kunnat vastaavat noin kaksi kolmasosaa julkisista palveluista
ja työllistävät kuntayhtymien kanssa yhteensä noin 450 000      Tässä julkaisussa pohditaan, mitä on kunnallinen
henkilöä.                                                       itsehallinto 2010-luvulla ja mihin se on menossa. Toi-
                                                                vomme julkaisun jäsentävän itsehallinnollisen kun-
Kunnalla on merkittävä rooli myös työn ja paikallisen           tajärjestelmän ulottuvuuksia ja kokonaisuutta. Oman
elinvoiman edistäjänä. Asukkaiden paikallinen itsehallinto      näkökulmansa keskusteluun tuovat sekä alan tutkijat
edistää kansallista hyvinvointia, innovaatiopolitiikkaa ja      että itsehallintoa luottamustehtävässään toteuttavat
paikallistaloutta.                                              kuntapäättäjät.

                                                                Julkaisu on osa Suomen Kuntaliiton Uusi Kunta 2017
                                                                -ohjelman Uudistuva kunta -julkaisusarjaa. Julkaisusar-
                                                                jan tarkoituksena on tukea sitä toimintaa, jonka avulla
                                                                rakennetaan yhdessä kuntien kanssa toimintamalleja
                                                                ja kehityspolkuja elinvoimaiselle kunnalle ja elävälle
Itsehallinnollisilla kunnilla on                                itsehallinnolle. Käyttäen kuntien erilaistuviin toimin-
merkitystä niin kuntalaisten,                                   taympäristöihin soveltuvia ratkaisuja ja innovaatioita,
                                                                voidaan turvata kuntien palvelut ja laadukas elinympä-
palvelujen kuin koko Suomen                                     ristö kestävällä tavalla koko maassa.
kansantalouden kannalta.




                                                                                                                              5
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta




2	 Mitä on kunnallinen itsehallinto?
Kunnallisen itsehallinnon perimmäinen idea on se, että
samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomi-
                                                                              		Kuntalaisten
aan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa                 	 Taloudellinen	osallistumiseen
kehittämisen edistämiseksi.                                                   	 liikkumavara	 perustuva toiminta


Kunnallinen itsehallinto ja kunnallinen demokratia eivät tar-
koita samaa asiaa. Itsehallinto on käsitteenä laajempi, johon                 	 Toimintavapaus	Asukkaiden
kuuluu yhtenä elementtinä kunnallinen demokratia.                             		hyvinvoinnin
                                                                              		               mukainen toiminta

Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa kuntalaisten osallistumi-
seen ja vaikuttamiseen perustuvaa toimintaan, asukkaiden
hyvinvoinnin mukaista toimintaa, toimintavapautta sekä              Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus.
taloudellista liikkumavaraa.

Itsehallinto on kuntalaisten osallistumista ja
vaikuttamista
Kuntalaiset osallistuvat ja vaikuttavat kolmella eri tavalla: va-   Suoran osallistumisen käytännöt vaihtelevat kunnittain, sillä
litsemalla omat edustajansa päätöksentekoon, osallistumalla         kunnat voivat itse päättää, minkälaisia osallistumisen ja
suorasti sekä osallistumalla palveluiden kehittämiseen.             vaikuttamisen keinoja kuntalaisille tarjotaan.

Edustuksellisessa osallistumisessa kuntalaiset äänestävät           Käyttäjälähtöinen osallistuminen ja vaikuttaminen kohdis-
edustajat päättämään yhteisistä asioista. Demokraatti-              taa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia etenkin kunnan
sen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla           palveluihin. Kuntalaiset haluavat yhä enemmän vaikuttaa
valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset         itseään ja lähiyhteisöään koskeviin asioihin ja palveluihin.
kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä.           Käyttäjälähtöisyys mahdollistaa asiakkaiden tarpeiden
                                                                    mukaisten palvelujen kehittämisen sekä lisää asiakastyyty-
Suoran osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja kuntalaisilla        väisyyttä ja kustannustehokkuutta. Käyttäjälähtöisyyttä voi-
on käytössään useita. Kuntalaiset voivat vaikuttaa ilmaise-         daan toteuttaa sekä käyttäjää kuulemalla että osallistamalla
malla mielipiteensä esimerkiksi kunnan järjestämissä kuu-           käyttäjä mukaan palvelujen kehittämiseen.
lemistilaisuuksissa ja asiakasraadeissa, vastaamalla kunnan
lähettämiin kyselyihin, tekemällä aloitteita kunnanvaltuus-
tolle tai äänestämällä kunnallisissa kansanäänestyksissä.




6
2 | Mitä on kunnallinen itsehallinto?




”
Kuntalaisten osallisuudesta puhuttaessa tulee ymmär-
                                                          ”
                                                          Osallistumaan voi päästä monin tavoin ja eri tasoilla.
 tää erilaisten osallistumistapojen suuri määrä. Tänä      Usein meitä kiinnostavat eniten lähiympäristömme
 päivänä merkitystään ovat kasvattaneet maailmalla         asiat, mutta oman kunnan tasolta voi ponnistaa valta-
 laajasti levinneet demokratiainnovaatiot, kuten kansa-    kunnan politiikkaan asti. On innostavaa huomata, että
 laisraadit. Näkemyksenä on, että näiden uusien osal-      voi vaikuttaa asioihin. Aina ihmiset eivät halua sitoutua
 listumismallien kautta kyetään vastaamaan nykyistä        pitkiksi ajoiksi tai säännöllisiin kokoontumisiin. Joskus
 paremmin alati muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin.        on kiva olla mukana vaikkapa projektissa, jossa on
 Suomessa tulee tarttua tilaisuuteen ja pyrkiä paitsi      selkeä alku ja loppu. Ihmiset haluavat ottaa kantaa ja
 toteuttamaan jo hyväksi todettuja osallistumismalleja,    tulla kuulluiksi silloin, kun asioihin vielä on mahdollista
 myös kehittämään omia suomalaisia demokratiainno-         vaikuttaa. Uusia, erilaisia tapoja osallistua pitää ottaa
 vaatioita.                                                rohkeammin käyttöön.

 Harri Raisio,                                             Anni Laihanen,
 tutkijatohtori, Vaasan yliopisto                          kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Taipalsaari




Kunnallinen itsehallinto on sitä suurempaa, mitä
enemmän kuntalaiset äänestävät kunnallis-
vaaleissa, kertovat mielipiteitään ja pääsevät
vaikuttamaan itseään lähellä oleviin ratkaisuihin
sekä osallistuvat palvelujen suunnitteluun
ja kehittämiseen.




                                                                                                                         7
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta




Itsehallinto on asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä
Itsehallintoon kuuluu kuntien laaja vastuu kuntalaisten
hyvinvoinnin turvaamisesta. Kunta toimii alueellaan asuvien
                                                                  ” huolimatta, että lainsäätäjä voi velvoittaa kuntaa
                                                                  Siitä
kuntalaisten tarpeiden mukaisesti heidän hyvinvointiaan           vahvastikin tiettyyn toimintaan, kunta konkretisoi kun-
edistääkseen. Kunta edistää myös alueensa elinvoimaa ja           talaisten oikeudet. Valtuusto voi määritellä esimerkiksi
kestävää kehitystä paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden         kunnan palvelujärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset
mukaisesti.                                                       sisällöt. Suuri osa kunnan subjektiivis-oikeudellisista
                                                                  palvelutehtävistäkin on sellaisia, joiden käyttöön liittyy
Asukkaiden hyvinvointia edistävä toiminta on yhdenmu-             aina myös vapaaehtoisuutta. Vaikka jokin palveluetuus
kaistettu valtakunnallisella lainsäädännöllä. Valtio velvoittaa   on lainsäädännössä säädetty tarvitsijansa subjektiivi-
kuntia hoitamaan tietyt, etenkin kansalaisten hyvinvoin-          seksi oikeudeksi, oikeuden realisoitumiseen voidaan
tioikeuksiin ja -palveluihin liittyvät tehtävät ja velvoitteet.   vaikuttaa muuta palvelutarjontaa kehittämällä. Hyvänä
Lainsäädännöllinen yhdenmukaistaminen on lisääntynyt              esimerkkinä tästä voidaan mainita lasten päivähoidon
hyvinvointivaltion rakentamisen myötä.                            alaan kytkeytyvät erilaiset palvelumuodot.

Itsehallinnollisilla kunnilla on erityinen mahdollisuus ottaa     Asko Uoti,
toiminnassaan huomioon paikalliset tarpeet. Kunnilla on oi-       professori, Tampereen yliopisto
keus ottaa omilla päätöksillään hoitaakseen sellaisia asioita,
jotka se katsoo tarpeelliseksi paikallisissa olosuhteissa ja

                                                                  ”
joilla se haluaa täydentää valtion velvoittamia tehtäviä. Täl-
laisten vapaaehtoisten tehtävien kautta kuntien toiminnot
                                                                  Kansalaisten palvelujen järjestäminen asuinpaikasta
ovat erilaisia eri puolilla maata.
                                                                  riippumatta tulee olla yhteinen tavoite. Perusteellinen
                                                                  keskustelu tarvitaan siitä, mitä palveluja yhteisillä
                                                                  varoilla järjestetään. Sen jälkeen voidaan sopia kuntien
                                                                  ja valtion tehtävistä. Rahoitusjärjestelmän uudistami-
                                                                  sessa pitää ottaa huomioon eri alueiden olosuhteet.
Kunnallinen itsehallinto on                                       Kun tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa, voivat

sitä suurempaa, mitä enemmän                                      kunnat käyttää kaiken paikallisen osaamisen palvelu-
                                                                  jen järjestämisessä ja näin vahvistaa myös alueensa
kunta voi toimia paikallisten                                     elinvoimaisuutta.

tarpeiden ja olosuhteiden                                         Eija-Riitta Niinikoski,
mukaisesti.                                                       Nivalan kaupunginhallitus




8
Luku | luvun otsikko




                  9
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta




Itsehallinto on toimintavapautta                                Itsehallinto on taloudellista liikkumavaraa
Toimintavapauden mukaan kunnilla on mahdollisuus järjes-        Taloudellinen liikkumavara mielletään kunnan taloudellisik-
tää toimintansa järkevimpänä näkemällään tavalla. Kunnilla      si edellytyksiksi tehdä itsenäisiä päätöksiä toiminnoista ja
on tällä hetkellä paljon päätösvaltaa palvelujen organisoimi-   palveluista. Se tarkoittaa kuntien todellista mahdollisuutta
sessa ja järjestämisestä. Valtion lainsäädännölliset velvoit-   vaikuttaa omaan talouskehitykseensä päättämällä tuloistaan
teet ovat vaihdelleet vuosikymmenten ajan.                      ja menoistaan sekä varallisuudestaan ja veloistaan. Liikku-
                                                                mavaran arvioinnissa on olennaista, että kunnan talouden
Toimintavapaus mahdollistaa kuntien erilaiset organisaatiot     kehitysura on pitkällä aikavälillä kestävää ja velanotto
ja palvelujen järjestämistavat. Kunnat voivat sopeuttaa toi-    hallittua.
mintansa vallitseviin oloihin sen mukaan, mikä on kulloin-
kin sopivin, tehokkain ja järkevin tapa. Toimintavapauteen      Hyvän taloudellisen liikkumavaran avulla kunnat kykene-
sisältyy myös se, että kunnat voivat tarvittaessa järjestää     vät selviytymään paremmin lainsäädännössä asetetuista
palvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa.                    velvoitteista ja vastuista. Lisäksi laajan liikkumavaran turvin
                                                                kunnilla on parempi mahdollisuus ottaa hoitaakseen muita-
                                                                kin alueen olosuhteiden ja tarpeiden mukaisia tehtäviä.
     ” on vastuu huolehtia, että kunnilla on tarkoi-
     Valtiolla                                                  Taloudellinen liikkumavara rakentuu useista eri tekijöistä,
     tukseen riittävät voimavarat. Tämä rahoitusperiaatteen     joita ovat tuloveroprosentti, velkaantuneisuus, yli/alijäämä,
     nimellä tunnettu vaatimus on toistaiseksi toteutu-         rahavarojen määrä sekä kunnan tehtävät eli se, mihin kunta
     nut puutteellisesti. Alun perin kunnallisveron tuotto      tulorahoitusta tarvitsee.
     oli tarkoitettu kunnan itselleen ottamien tehtävien
     kattamiseen. Kun lakisääteiset velvoitteet ovat kas-
     vaneet, ovat kunnat joutuneet kattamaan menoja
     kunnallisveron tuotolla. Samalla kunnan edellytykset
     elinkeinopolitiikan ja kunnan kehittämisen hoitamiseen
     ovat kaventuneet. Kehitys on vakavassa ristiriidassa
     kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan riittävän vapaan      Kunnallinen itsehallinto on
     harkintavallan käyttämisoikeuden kanssa. Kuntien
     oikeudet tulisi säätää perustuslaissa täsmällisemmin.
                                                                sitä suurempaa, mitä
                                                                vapaammin kunta voi itse
     Aimo Ryynänen,
     emeritusprofessori, Tampereen yliopisto
                                                                organisoida toimintansa ja
                                                                järjestää palvelut.




10
2 | Mitä on kunnallinen itsehallinto?




Tosiasiallinen liikkumavara riippuu veroprosenttien ja takso-
jen tasosta tiettynä hetkenä. Matalat kunnallisveroprosentit
ja maksut antavat enemmän liikkumavaraa, sillä niitä on
                                                                 ”
                                                                 Ilman riittäviä taloudellisia edellytyksiä kunnalla ei
mahdollista tarvittaessa nostaa. Taseeseen kertynyt ylijää-      ole mahdollisuutta todelliseen itsehallintoon. Kunta ei
mä tuo taloudellista liikkumavaraa, sillä sitä voidaan käyttää   kuitenkaan itse voi täysin vaikuttaa taloudelliseen liik-
palvelujen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä investoin-       kumavaraansa. Väestönkehitys ja väestörakenne vai-
teihin lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.                        kuttavat suoraan siihen, minkälaiset resurssit kunnalla
                                                                 on käytettävissään ja kuinka paljon näiden resurssien
Korkeat kunnallisveroprosentit ja maksut tarkoittavat heik-      käyttöä tarvitaan. Myös kunnan sijainnilla on merkitys-
koa taloudellista liikkumavaraa, sillä niitä on vaikea enää      tä. Keskeisintä kunnan taloudellisessa liikkumavarassa
korottaa. Taseen kertynyt suhteellisen suuri alijäämä kertoo     on kuitenkin kunnan tehtävien ja rahoituksen välinen
heikosta taloudellisesta liikkumavarasta. Kunnan toimintoja      tasapaino.
ei voi enää lisätä ja kunnan on mahdollisesti turvauduttava
velanottoon. Myös valtionosuuksista riippuvaisten kuntien        Lotta-Maria Sinervo,
taloudellinen liikkumavara on heikkoa.                           yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto




                                                                 ”
                                                                 Kunnan itsehallinto on kuin veteen piirretty viiva.
                                                                 Kunnan isät haluaisivat sen pysyvän paikallaan, mutta
Kunnallinen itsehallinto on                                      ulkopuoliset voimat pyrkivät sitä liikuttelemaan. Vaalit

sitä suurempaa, mitä                                             ja vaihtuvat hallitukset ovat kuin myrsky ja tuulet,
                                                                 jotka pyrkivät vaikuttamaan kuntiin poliittisella pai-
enemmän kunnalla on                                              noarvollaan. Omasta näkökulmastani kunnan taloutta

taloudellista liikkumavaraa.                                     horjuttavat eniten valtiovallan päätökset lisävelvoit-
                                                                 teista sekä se, ettei lisärahaa velvoitteiden hoitami-
                                                                 seen heru.

                                                                 Kari Karasti,
                                                                 kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Posio




                                                                                                                             11
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta




3	 Minkälainen on kunnan ja valtion
	 välinen suhde?
Kunnallinen itsehallinto turvataan perustuslaissa. Sen            Itsehallinto aaltoliikkeessä
mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkai-           Ei ole olemassa tarkkaa mittaria siihen, missä määrin valtio
den itsehallintoon. Perustuslakiin on kirjattu kuntien oikeus     voi velvoittaa kuntia toimimaan tietyllä tavalla ja lisätä
kerätä kuntalaisilta veroja. Perustuslaki velvoittaa valtion      kuntia velvoittavia lakeja. Valtio on säännellyt kuntien toi-
säätämään kuntien tehtävistä ja hallinnon perusteista lailla.     mintaa ja tehtäviä vaihtelevasti vuosien saatossa. Valtio on
Perustuslaki turvaa itsehallinnollisen kuntajärjestelmän yh-      toisinaan tiukentanut otettaan, toisinaan taas mahdollistanut
teiskunnassamme. Valtio ei voi siten romuttaa kuntajärjes-        kuntien vapaamman toiminnan. Kunnallisen itsehallinnon
telmää lakkauttamalla kaikki kunnat ja siirtämällä tehtävät       laajuus on siten tehnyt aaltoliikettä ja ollut välillä laajempaa
valtiolle. Perustuslaki ei kuitenkaan suojaa nykyisten kuntien    ja välillä rajoitetumpaa.
rajoja. Valtio voi siten lainsäädännössä tarkemmin mainituin
edellytyksin muuttaa kuntajaotusta ja kuntien välisiä rajoja.     Sen arvioinnissa, missä määrin valtio voi puuttua kuntien toi-
                                                                  mintaan ja tehtäviin, ovat vastakkain kahdenlaiset tavoitteet
Perustuslaki turvaa itsehallinnollisen kuntajärjestelmän          ja arvot. Valtion puuttumista on perusteltu yleisillä yhteis-
kansanvaltaisuuden. Kuntalaiset itse päättävät yhteisistä         kunnallisilla hyvinvointitavoitteilla ja kansalaisten perusoi-
asioistaan ja vaikuttavat niihin monin eri tavoin. Lisäksi kun-   keuksilla, joita valtion lainsäädännöllä pyritään edistämään.
ta on lähin hallinnollinen taso kuntalaisiin nähden ja tuottaa    Sen sijaan valtion puuttumista on vastustettu laajalla itsehal-
palvelut mahdollisimman lähellä kuntalaisia.                      linnolla, joka takaa kuntien selviytymisen näiden yhteiskun-
                                                                  nallisten tavoitteiden toteuttamisesta.
Perustuslain mukaan valtio voi säätää kuntien tehtävistä
sekä hallinnosta ja toiminnasta lailla. Valtio ei voi määrätä     Valtio huolehtii kuntien tosiasiallisista taloudellisista edel-
uusia tehtäviä tai velvoittaa toimimaan tietyllä tavalla lakia    lytyksistä suoriutua tehtävistään. Samalla kun valtio säätää
alemman tasoisilla määräyksillä tai ohjeilla.                     kunnille hyvinvointipalveluihin liittyviä tehtäviä, se huolehtii
                                                                  taloudellisista edellytyksistä. Käytännössä tämä tarkoit-
                                                                  taa valtion myöntämiä valtionosuuksia kunnille tehtävien
                                                                  hoitamiseksi. Valtionosuuksien määrä on vaihdellut, mikä on
                                                                  vaikuttanut kuntien taloudelliseen liikkumavaraan. Jos valti-
                                                                  onosuuksia on leikattu, kunnat ovat joutuneet korottamaan
                                                                  veroja, ainakin jos säästökohteita ei ole löytynyt.




12
3 | Minkälainen on kunnan ja valtion välinen suhde?




                                                13
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta




4	 Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa
	puolustaa?
Kuntalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekijöille. De-         Toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Kunnassa laaditaan
mokraattisesti ohjattu päätöksenteko on paras tapa välittää         vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja punnitaan tarkasti niiden
hyvinvointipalveluihin oikeutettujen tahto ja näkemykset            vaikutuksia. Kunta tiedottaa toiminnastaan, palveluistaan,
päätöksentekijöille. Kuntalaiset tuntevat poliittiset päättäjät     suunnitelmistaan ja tehdyistä päätöksistä. Kuntalaiset tietä-
ja heidän on helppo olla yhteydessä päättäjiin sekä seurata         vät, minkälaisia päätöksiä on tehty sekä minkälaisia vaihto-
heidän päätöksiään.                                                 ehtoja selvitetään.

Itsehallinto mahdollistaa yhteiset arvovalinnat sekä mo-            Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ovat monipuoliset.
nipuolisen päätösten ja ratkaisujen valmistelun. Kuntien            Kuntalaiset voivat vaikuttaa siihen, mihin heidän verorahan-
toiminnassa on yhdistetty luottamushenkilö- ja viranhalti-          sa käytetään. Kuntalaisten on mahdollista valita itselleen
jatoiminta. Luottamushenkilöiden tehtävänä on tehdä kunta-          sopivat osallistumiskeinot kunnassaan monivuotisten luot-
laisten yhteisiä arvovalintoja ja asukkaiden hyvinvoinnin ja        tamushenkilötoimien ja yksittäisten mielipiteen ilmaisujen
alueen kehittämisen kannalta järkeviä strategisia päätöksiä.        väliltä.
Viranhaltijoiden tehtävänä on valmistella ja toimeenpanna
luottamushenkilöiden tekemät päätökset. Nämä molemmat               Päätösten vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja
ovat tärkeitä kestävien päätösten ja ratkaisujen aikaansaa-         pitkällä aikajänteellä. Lähellä kuntalaisia olevat kunnat pys-
miseksi.                                                            tyvät arvioimaan, miten päätökset vaikuttavat kuntalaisiin,
                                                                    ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talou-
Yhteiset päätökset tehdään lähellä kuntalaisia. Kuntalaisia         teen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kunta on ainoa
lähellä olevalla päätöksenteolla ja hallinnollisella tasolla tur-   toimija, joka voi ottaa huomioon koko paikallisten palvelujen
vataan kuntalaisten ja alueen tarpeita vastaavat toiminnot ja       kokonaisuuden.
palvelut. Näin päätöksentekijöillä on mahdollisimman paljon
paikallista tietoa ja hyvät mahdollisuudet tutustua paikallisiin
olosuhteisiin. Lisäksi vältetään turhaa byrokratiaa.




14
4 | Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa puolustaa?




Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mui-          Itsehallinto mahdollistaa erilaiset, paikalliset ratkaisut.
denkin alojen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon päätökset        Itsehallinnollisille kunnille kuuluu mahdollisuus hallinnon,
voivat olla merkittävämpiä ja tehokkaampia. Kaavoituksen,         toiminnan ja palvelujen järjestämiseen itsenäisesti. Kunnat
rakentamisen, asumisen, liikenteen, koulutuksen sekä työ-         voivat itse päättää sopivimmat ja tehokkaimmat toimintata-
voimapolitiikan suunnittelussa on otettava aina huomioon          vat omalla alueellaan. Niinpä kuntien kyky vastata erilaisiin
päätösten vaikutukset terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvoin-       muutoksiin on hyvä. Kunnat voivat sopeuttaa toimintansa
tiin.                                                             paikallisesti erilaisiin olosuhteisiin nopeastikin olosuhteiden
                                                                  muuttuessa.
Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehditaan kokonaisvaltaises-
ti. Kunnalla on laaja vastuualue kuntalaisten hyvinvoinnista.     Onko itsehallinnolle vaihtoehtoa?
Kokonaisvaltainen näkemys kuntalaisten tarvitsemista pal-         Ilman kunnallista itsehallintoa hyvinvointiyhteiskuntamme ja
veluista on tehokasta, kun vastuu hyvinvoinnin kokonaisuu-        sen tasa-arvoinen ja kattava palvelukokonaisuus murenisi.
desta on yhdellä toimijalla.                                      Vain itsehallinnollinen kuntajärjestelmä pystyy huolehtimaan
                                                                  alueen asukkaiden tarpeista ja kehittämään alueellista elin-
Itsehallinto mahdollistaa sektoreiden välisen toimivan ja         voimaa. Vain demokraattinen päätöksenteko sekä rahoi-
tehokkaan yhteistyön. Kuntalaisten tarpeiden mukaiset pal-        tus- ja järjestämisvastuun säilyttäminen yhdessä takaavat
velut ovat laaja kokonaisuus. Toimivat palvelut edellyttävät      tasa-arvoisen ja kattavan palvelukokonaisuuden.
eri toimijoiden yhteistyön lisäksi sitä, että eri palvelujen ja
toimintojen yhteydet otetaan huomioon. Kunnassa yhteistyö         Ilman itsehallinnollista kuntajärjestelmää palvelutuotanto
eri sektorien kesken hoituu parhaimmalla tavalla samassa          uhkaisi sirpaloitua, ja markkinoilla toimivat yritykset tuottai-
organisaatiossa, yhteisen johdon ja poliittisen kokonaisvas-      sivat palvelut. Mikään toimija ei huolehtisi palvelutuotannon
tuun alaisuudessa.                                                kokonaisuudesta eikä kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuu-
                                                                  desta. Vaarana olisi, että myös kustannukset nousevat.
Kuntalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Itsehallinnollisen
hyvinvointipalveluja tuottavan kuntajärjestelmän keskeisin        Ilman kunnallista itsehallintoa kansalaisten luottamus jul-
merkitys on asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Kunta ei          kiseen sektoriin uhkaisi kadota. Kuntalaiset luottavat heitä
valikoi asiakkaitaan, vaan kaikki kuntalaiset ovat tasavertai-    mahdollisimman lähellä toimivaan julkiseen toimijaan.
sesti palvelujärjestelmän piirissä ja oikeutettuja hyvinvointi-
palveluihin.                                                      Jos kunnallista itsehallintoa ei olisi, demokraattinen järjes-
                                                                  telmä murentuisi. Itsehallinnollisella kuntajärjestelmällä on
Itsehallinnossa paikallinen elinvoima vahvistuu. Kunta on         perustavanlaatuinen merkitys koko maamme demokraatti-
hyvinvointipalveluiden järjestäjän lisäksi myös paikallisen       sen järjestelmän kannalta. Jos demokratiaa ei ole ankkuroitu
ja alueellisen elinvoiman ylläpitäjä ja vahvistaja. Kuntien       kansalaisia lähellä olevaan paikalliseen tasoon, koko kansan-
itsehallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen paikallisen elin-     valtainen hallintojärjestelmä on vaarassa.
voiman ja talouden kasvun sekä hyvinvoinnin turvaamisen.
Kunnat tunnistavat alueensa vahvuudet ja tekevät pitkä-
jänteistä strategista kehittämistyötä. Kunnat ovat alueensa
vahvoja ”kehitysmoottoreita”.


                                                                                                                                 15
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta




16
Luku | luvun otsikko




Itsehallinto meillä ja muualla
•	   Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna laaja kunnallinen itsehallinto. Päätöksenteko
	    on demokraattista, erillään valtiosta ja valtion valvonta on vähäistä. Maat, joissa kun-
	    nallista itsehallintoa kehitetään, ottavat usein esimerkkiä suomalaisesta ja pohjoismaises-
	    ta itsehallinnosta.

•	   Suomessa kuntalaisilla on laajat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa esittämällä mie-
	    lipiteitään suoraan ja vaikuttaa palvelujen kehittämiseen. Kunnissa myös kokeillaan laa-
	    jasti erilaisia vaikuttamiskeinoja. Tämä ei ole itsestäänselvyys kansainvälisesti vertailtuna.

•	   Suomessa korruptio on vähäistä ja hallintotoiminta läpinäkyvää. Joissakin muissa maissa
	    kuntalaiset saavat vähemmän tietoa kunnan toiminnasta ja päätöksistä, eivätkä voi luot-
	    taa puolueettomaan valmisteluun ja päätöksentekoon.

•	   Suomessa kunnilla on mahdollisuus toteuttaa omia, omilla päätöksillä otettuja vapaaeh-
	    toisia tehtäviä. Kansainvälisesti tarkasteltuna on tyypillisempää, että paikallistaso to-
	    teuttaa vain valtiotason päätöksien täytäntöönpanoa. Mahdollisuutta lakisääteisiä tehtä-
	    viä täydentäviin paikallisiin tehtäviin ei välttämättä ole.

•	   Suomessa kunnilla on verotusoikeus. Kaikissa maissa ei ole verotusoikeutta ja valtaa
	    päättää paikallisen veron suuruudesta. Kuntien taloudellinen liikkumavara on tuolloin
	    heikkoa tai jopa olematonta.

•	 Suomen kunnilla on paljon itsenäistä päätösvaltaa taloudellisten resurssien kohdentami-
	seen.

•	 Suomessa kunnat voivat soveltaa eri alueilla erilaisia malleja hallinnon, toiminnan ja pal-
	 velujen organisoinnissa. Joissakin maissa kunnilla ei ole niin paljon mahdollisuuksia päät-
	 tää organisoinnista eikä kunnilla ole välttämättä oikeutta edes kuntien väliseen yhteis-
	työhön.




                                                                                                               17
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta




5	 Mikä on itsehallinnon tulevaisuus?

Kunnat huolehtivat kuntalaisistaan yhä monimutkaisemmas-
                                                                 Valtio on säännellyt ja ohjannut kuntien toimintaa keski-
sa maailmassa. Koko kunnallinen järjestelmä on murrokses-
                                                                 tetysti, jotta kuntajärjestelmä säilyy yhdenmukaisena ja
sa. Itsehallinnollisten kuntien toimivuuden turvaaminen tule-
                                                                 kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu. Nyt näyttää siltä,
vaisuudessa edellyttää, että keksimme vastauksen moneen
                                                                 yhdenmukaisuuden sijasta on tärkeää, että kunnilla on
hankalaan kysymykseen.
                                                                 mahdollisimman laaja vapaus päättää, miten ne toimintansa
                                                                 organisoivat ja tehtävänsä hoitavat.
Kuntien on uudistuttava, jotta palvelut ja kuntalaisten tar-
peet kohtaisivat vieläkin paremmin. Tämä tarkoittaa, että
                                                                 Kunnat ja valtio voivat olla tulevaisuudessa yhä enemmän
kunnan on määriteltävä uudelleen perustehtävänsä. Kunnan
                                                                 vuorovaikutuksessa toimivia kumppaneita. Valtio ja kunnat
on muunnuttava palvelujen järjestäjästä alueen kokonaisval-
                                                                 ovat yhdessä vastuussa hyvinvointipalveluista ja toimin-
taisen elinvoiman vahvistajaksi ja hyvinvoinnin mahdollista-
                                                                 taympäristön haasteisiin vastaamisesta. Kuntien luottamus
jaksi. Tämä edellyttää, että kunnilla on todellista taloudel-
                                                                 valtioon on kuitenkin merkittävästi heikentynyt. Kunnilla ja
lista liikkumavaraa, jotta se voi ottaa hoitaakseen tehtäviä
                                                                 valtiolla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet intressiensä
omilla päätöksillään.
                                                                 ja tavoitteiden toteuttamiseen ja todelliseen keskinäiseen
                                                                 vuorovaikutukseen. Näin saataisiin aikaan myös jaetumpaa
Samalla kun kunta muuttuu, muuttuvat myös kuntalaisten
                                                                 vastuuta ja tuloksellisempaa ohjausta.
roolit ja velvollisuudet. Uusi tilanne pakottaa miettimään,
missä kulkevat kunnan ja kuntalaisen vastuun rajat? Vastuus-
                                                                 Itsehallinnollinen kuntajärjestelmä on niin merkittävä hy-
sa olemme tulleet 2010-luvulla tien päähän, sillä kuntien
                                                                 vinvointivaltiomme tulevaisuuden kannalta, että on syytä
tehtäviä ei voi enää lisätä.
                                                                 turvata järjestelmän jatkuvuus ja kestävyys. Kunnallisen
                                                                 itsehallinnon laajuus vaihtelee mitä ilmeisimmin myös tule-
Tuleville sukupolville on tarvetta kehittää uusia osallistumi-
                                                                 vaisuudessa. Perusidea on säilynyt samana jo yli 150 vuotta,
sen ja vaikuttamisen keinoja ja käytäntöjä. Erityisen tär-
                                                                 ja toivottavasti säilyy jatkossakin Snellmannin aatteen
keää on miettiä sitä, miten voimme parantaa kuntalaisten
                                                                 mukaisesti.
vaikutusmahdollisuuksia itseään lähellä oleviin palveluihin.
Tulevaisuuden osallistumisen muodot mahdollistavat kunta-
laisten ja kunnan työntekijöiden yhteiskehittelyn palveluiden
uudistamisessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota lasten ja
nuorten osallisuuteen ja siihen kasvattamiseen. Toisaalta
heidän omaksumansa uudenlaiset osallistumismuodot voi-
vat olla niitä käytäntöjä, jotka jatkossa määrittävät tulevai-
suuden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot.



18
5 | Mikä on itsehallinnon tulevaisuus?




   ”
  Itsehallinnon idea on, että tie syntyy kävelemällä ja
                                                                    ”
                                                                    Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja lähiympä-
  yhteisö yhteisellä tekemisellä. Itsehallinto tarjoaa kan-         ristöön motivoi aktiivisuuteen, samoin pelko välin-
  salaisilleen monia mahdollisuuksia kohdata toisensa               pitämättömyyden huonoista seurauksista. Tunne
  ja oppia ymmärtämään elämän moninaisuutta. Ilman                  vaikuttamisen mahdollisuudesta ja vastuunkannon
  muiden läsnäoloa ihmiset yksilöityvät vain omaan                  velvollisuudesta saa ihmiset liikkeelle, inhimillisen ja
  itseensä. Kuntien olosuhteita koskeva tietämys on                 sosiaalisen pääoman tuottamaan yhteistä ja yksilöl-
  hajautunutta eikä sitä voida vaivatta keskittää valtiol-          listä hyvää. Tässä on kuntapäättäjänkin innostuksen
  le. Paikalliset yhteisöt luovat ja soveltavat tietämystä          lähde. Itsenäiset kunnat ovat hyvä rakenne ennen
  nopeammin ja tehokkaammin kuin valtio. Kuntien                    kaikkea siksi, että ihmiset tuntevat voivansa päättää
  ratkaisut kilpailevat keskenään ja hyviksi havaitut ideat         omista asioistaan ja jos päättävät huonosti, seuraa siitä
  leviävät nopeasti eri kuntiin.                                    ikävyyksiä itselle. Tämä vallan ja vastuun cocktail on
                                                                    vielä vahvempi motivaattori kuin paikallisidentiteetti
  Risto Harisalo,                                                   itsessään.
  professori, Tampereen yliopisto
                                                                    Markku Pyykkölä,
                                                                    Keravan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen,
                                                                    tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja




”Kokemuksen luulisi opettaneen, että ihmiset
p
­ anevat mitä suurinta painoa siihen, että saavat itse
järjestää ne yhteiskunnalliset muodot, joihin heidän
pitää alistua. …kunnilla pitäisi olla vapaus tehdä niin
tai olla tekemättä, jäädä vanhalleen tai siirtyä uuteen
järjestykseen, aina sen mukaan kuin katsovat etujen-
sa vaativan.”
J. V. Snellmann, Litteraturbladista v. 1860 (kirjoitelma kunnallislaitoksen uudistamisesta)


                                                                                                                                 19
8/2012
www.kunnat.net

More Related Content

What's hot

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kuntien toiminnassa -esimerkkinä ravitsemus
Terveydenedistämisaktiivisuus  (TEA) kuntien toiminnassa -esimerkkinä ravitsemusTerveydenedistämisaktiivisuus  (TEA) kuntien toiminnassa -esimerkkinä ravitsemus
Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kuntien toiminnassa -esimerkkinä ravitsemus
THL
 
10 MYYTTIÄ JA FAKTAA KUNTAUUDISTUKSESTA
10 MYYTTIÄ JA FAKTAA KUNTAUUDISTUKSESTA10 MYYTTIÄ JA FAKTAA KUNTAUUDISTUKSESTA
10 MYYTTIÄ JA FAKTAA KUNTAUUDISTUKSESTA
TimoAro
 
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutustaElina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
THL
 
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössäMaarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Socca_osaamiskeskus
 
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
THL
 
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessaEeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
THL
 
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassaRiikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
THL
 
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Sosiaalisen  kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSosiaalisen  kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Socca_osaamiskeskus
 
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
SYL
 
Yhteisösosiaalityön perinne ja ammattilaisten uudet haasteet Kati Närhi 23.01...
Yhteisösosiaalityön perinne ja ammattilaisten uudet haasteet Kati Närhi 23.01...Yhteisösosiaalityön perinne ja ammattilaisten uudet haasteet Kati Närhi 23.01...
Yhteisösosiaalityön perinne ja ammattilaisten uudet haasteet Kati Närhi 23.01...
Socca_osaamiskeskus
 
matthies_osallistava_sosiaaliturva
matthies_osallistava_sosiaaliturvamatthies_osallistava_sosiaaliturva
matthies_osallistava_sosiaaliturva
THL
 
Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian ...
Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian ...Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian ...
Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian ...
Heini Maijanen
 
Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratiaKestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
Innokyla
 
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaElina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
THL
 
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistäElina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Socca_osaamiskeskus
 
Faktasivu kunta ja soteuudistus-080513
Faktasivu kunta  ja soteuudistus-080513Faktasivu kunta  ja soteuudistus-080513
Faktasivu kunta ja soteuudistus-080513
Markku Pyykkölä
 
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessäKuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
THL
 
Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalial...
Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalial...Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalial...
Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalial...
Socca_osaamiskeskus
 
Sitra palveluevoluutio -konsepti
Sitra palveluevoluutio -konsepti Sitra palveluevoluutio -konsepti
Sitra palveluevoluutio -konsepti
Sitra / Uusi johtajuus
 
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaEveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
THL
 

What's hot (20)

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kuntien toiminnassa -esimerkkinä ravitsemus
Terveydenedistämisaktiivisuus  (TEA) kuntien toiminnassa -esimerkkinä ravitsemusTerveydenedistämisaktiivisuus  (TEA) kuntien toiminnassa -esimerkkinä ravitsemus
Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kuntien toiminnassa -esimerkkinä ravitsemus
 
10 MYYTTIÄ JA FAKTAA KUNTAUUDISTUKSESTA
10 MYYTTIÄ JA FAKTAA KUNTAUUDISTUKSESTA10 MYYTTIÄ JA FAKTAA KUNTAUUDISTUKSESTA
10 MYYTTIÄ JA FAKTAA KUNTAUUDISTUKSESTA
 
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutustaElina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
 
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössäMaarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
 
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
 
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessaEeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
 
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassaRiikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
 
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Sosiaalisen  kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSosiaalisen  kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
 
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
 
Yhteisösosiaalityön perinne ja ammattilaisten uudet haasteet Kati Närhi 23.01...
Yhteisösosiaalityön perinne ja ammattilaisten uudet haasteet Kati Närhi 23.01...Yhteisösosiaalityön perinne ja ammattilaisten uudet haasteet Kati Närhi 23.01...
Yhteisösosiaalityön perinne ja ammattilaisten uudet haasteet Kati Närhi 23.01...
 
matthies_osallistava_sosiaaliturva
matthies_osallistava_sosiaaliturvamatthies_osallistava_sosiaaliturva
matthies_osallistava_sosiaaliturva
 
Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian ...
Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian ...Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian ...
Järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian ...
 
Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratiaKestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
Kestävä paikallisyhteisö - kunta kokoavana voimana: näkökulmana demokratia
 
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaElina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
 
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistäElina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
 
Faktasivu kunta ja soteuudistus-080513
Faktasivu kunta  ja soteuudistus-080513Faktasivu kunta  ja soteuudistus-080513
Faktasivu kunta ja soteuudistus-080513
 
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessäKuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
 
Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalial...
Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalial...Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalial...
Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalial...
 
Sitra palveluevoluutio -konsepti
Sitra palveluevoluutio -konsepti Sitra palveluevoluutio -konsepti
Sitra palveluevoluutio -konsepti
 
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaEveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
 

Viewers also liked

Verkkovaikuttaminen
VerkkovaikuttaminenVerkkovaikuttaminen
Verkkovaikuttaminen
Markku Pyykkölä
 
Scala interiors
Scala interiorsScala interiors
Scala interiors
Scala Interiors
 
Valitut kokoomuksen luottamushenkilöt
Valitut kokoomuksen luottamushenkilötValitut kokoomuksen luottamushenkilöt
Valitut kokoomuksen luottamushenkilöt
Markku Pyykkölä
 
Markku ehdokasesite a6_low_1
Markku ehdokasesite a6_low_1Markku ehdokasesite a6_low_1
Markku ehdokasesite a6_low_1
Markku Pyykkölä
 
Website design essentials
Website design essentialsWebsite design essentials
Website design essentials
fumra
 
konstipasi anak
konstipasi anakkonstipasi anak
konstipasi anak
Mahira Bayu Adifta
 
Lääkäriasemien vertailu
Lääkäriasemien vertailuLääkäriasemien vertailu
Lääkäriasemien vertailu
Markku Pyykkölä
 
To luottamushenkilönä keravalla 1
To luottamushenkilönä keravalla 1To luottamushenkilönä keravalla 1
To luottamushenkilönä keravalla 1
Markku Pyykkölä
 
bahaya msg (monosodium glutamat) terhadap kesehatan masyarakat
bahaya msg (monosodium glutamat) terhadap kesehatan masyarakatbahaya msg (monosodium glutamat) terhadap kesehatan masyarakat
bahaya msg (monosodium glutamat) terhadap kesehatan masyarakat
Mahira Bayu Adifta
 
pengaruh obat anti tuberkulosis kombinasi dosis tetap terhadap kadar asam urat
pengaruh obat anti tuberkulosis kombinasi dosis tetap terhadap kadar asam uratpengaruh obat anti tuberkulosis kombinasi dosis tetap terhadap kadar asam urat
pengaruh obat anti tuberkulosis kombinasi dosis tetap terhadap kadar asam urat
Mahira Bayu Adifta
 
Ruotsi 291113 mb_1
Ruotsi 291113 mb_1Ruotsi 291113 mb_1
Ruotsi 291113 mb_1
Markku Pyykkölä
 
Ankkuritoiminta[1]
Ankkuritoiminta[1]Ankkuritoiminta[1]
Ankkuritoiminta[1]
Markku Pyykkölä
 
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2017
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2017Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2017
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2017
Markku Pyykkölä
 
nyeri punggung bawah
nyeri punggung bawahnyeri punggung bawah
nyeri punggung bawah
Mahira Bayu Adifta
 
Presentation creanet
Presentation creanetPresentation creanet
Presentation creanet
Gianluca Bombardi
 
Presentazione creanet eng
Presentazione creanet engPresentazione creanet eng
Presentazione creanet eng
Gianluca Bombardi
 

Viewers also liked (16)

Verkkovaikuttaminen
VerkkovaikuttaminenVerkkovaikuttaminen
Verkkovaikuttaminen
 
Scala interiors
Scala interiorsScala interiors
Scala interiors
 
Valitut kokoomuksen luottamushenkilöt
Valitut kokoomuksen luottamushenkilötValitut kokoomuksen luottamushenkilöt
Valitut kokoomuksen luottamushenkilöt
 
Markku ehdokasesite a6_low_1
Markku ehdokasesite a6_low_1Markku ehdokasesite a6_low_1
Markku ehdokasesite a6_low_1
 
Website design essentials
Website design essentialsWebsite design essentials
Website design essentials
 
konstipasi anak
konstipasi anakkonstipasi anak
konstipasi anak
 
Lääkäriasemien vertailu
Lääkäriasemien vertailuLääkäriasemien vertailu
Lääkäriasemien vertailu
 
To luottamushenkilönä keravalla 1
To luottamushenkilönä keravalla 1To luottamushenkilönä keravalla 1
To luottamushenkilönä keravalla 1
 
bahaya msg (monosodium glutamat) terhadap kesehatan masyarakat
bahaya msg (monosodium glutamat) terhadap kesehatan masyarakatbahaya msg (monosodium glutamat) terhadap kesehatan masyarakat
bahaya msg (monosodium glutamat) terhadap kesehatan masyarakat
 
pengaruh obat anti tuberkulosis kombinasi dosis tetap terhadap kadar asam urat
pengaruh obat anti tuberkulosis kombinasi dosis tetap terhadap kadar asam uratpengaruh obat anti tuberkulosis kombinasi dosis tetap terhadap kadar asam urat
pengaruh obat anti tuberkulosis kombinasi dosis tetap terhadap kadar asam urat
 
Ruotsi 291113 mb_1
Ruotsi 291113 mb_1Ruotsi 291113 mb_1
Ruotsi 291113 mb_1
 
Ankkuritoiminta[1]
Ankkuritoiminta[1]Ankkuritoiminta[1]
Ankkuritoiminta[1]
 
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2017
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2017Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2017
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014 2017
 
nyeri punggung bawah
nyeri punggung bawahnyeri punggung bawah
nyeri punggung bawah
 
Presentation creanet
Presentation creanetPresentation creanet
Presentation creanet
 
Presentazione creanet eng
Presentazione creanet engPresentazione creanet eng
Presentazione creanet eng
 

Similar to Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta

Elinvoimatekoja kunnissa
Elinvoimatekoja kunnissaElinvoimatekoja kunnissa
Elinvoimatekoja kunnissa
Hallintoakatemia
 
SDP ja kuntauudistus
SDP ja kuntauudistusSDP ja kuntauudistus
SDP ja kuntauudistusSDP
 
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014
Demos Helsinki
 
Tiina Lauhde: Seniori vamos
Tiina Lauhde: Seniori vamosTiina Lauhde: Seniori vamos
Tiina Lauhde: Seniori vamos
THL
 
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelmaSDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP
 
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Maaseutupolitiikan verkosto
 
Osallisuuden abc, fasilitaattorivalmennukset/ osallisuuspeli
Osallisuuden abc, fasilitaattorivalmennukset/ osallisuuspeliOsallisuuden abc, fasilitaattorivalmennukset/ osallisuuspeli
Osallisuuden abc, fasilitaattorivalmennukset/ osallisuuspeli
Virve Hyysalo
 
Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria
Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria
Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria
Demos Helsinki
 
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiotJorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
THL
 
Johanna Selkee alueverkostot 20092017
Johanna Selkee alueverkostot 20092017Johanna Selkee alueverkostot 20092017
Johanna Selkee alueverkostot 20092017
Taiteen edistämiskeskus (Taike)
 
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminenKunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Sitra / Hyvinvointi
 
STEA Teemarahoitus
STEA TeemarahoitusSTEA Teemarahoitus
STEA Teemarahoitus
Marjo Orava
 
Sosiaalipolitiikka sanna natunen
Sosiaalipolitiikka sanna natunenSosiaalipolitiikka sanna natunen
Sosiaalipolitiikka sanna natunen
Samuli Sukkula
 
Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011
Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011
Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011
Kolmas Lähde
 
Järjestövuosi 2013
Järjestövuosi 2013Järjestövuosi 2013
Järjestövuosi 2013SDP
 
Johtaminen muutoksessa laitio
Johtaminen muutoksessa laitioJohtaminen muutoksessa laitio
Johtaminen muutoksessa laitio
Tommi Laitio
 
Tulevaisuuden kunta, Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015
Tulevaisuuden kunta, Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015Tulevaisuuden kunta, Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015
Tulevaisuuden kunta, Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015
Juha Kostiainen
 
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
Sumoalaiset kehitysjärjestöt - Fingo
 
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunkiAvoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki
Deliberatiivisendemokratianinstituutti
 
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiotRatkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
THL
 

Similar to Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta (20)

Elinvoimatekoja kunnissa
Elinvoimatekoja kunnissaElinvoimatekoja kunnissa
Elinvoimatekoja kunnissa
 
SDP ja kuntauudistus
SDP ja kuntauudistusSDP ja kuntauudistus
SDP ja kuntauudistus
 
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014
 
Tiina Lauhde: Seniori vamos
Tiina Lauhde: Seniori vamosTiina Lauhde: Seniori vamos
Tiina Lauhde: Seniori vamos
 
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelmaSDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
 
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
Yhteistyon tiivistaminen uusissa_maakunnissa_asko_peltola_kumppanuuspaiva_181...
 
Osallisuuden abc, fasilitaattorivalmennukset/ osallisuuspeli
Osallisuuden abc, fasilitaattorivalmennukset/ osallisuuspeliOsallisuuden abc, fasilitaattorivalmennukset/ osallisuuspeli
Osallisuuden abc, fasilitaattorivalmennukset/ osallisuuspeli
 
Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria
Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria
Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria
 
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiotJorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
 
Johanna Selkee alueverkostot 20092017
Johanna Selkee alueverkostot 20092017Johanna Selkee alueverkostot 20092017
Johanna Selkee alueverkostot 20092017
 
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminenKunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
 
STEA Teemarahoitus
STEA TeemarahoitusSTEA Teemarahoitus
STEA Teemarahoitus
 
Sosiaalipolitiikka sanna natunen
Sosiaalipolitiikka sanna natunenSosiaalipolitiikka sanna natunen
Sosiaalipolitiikka sanna natunen
 
Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011
Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011
Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011
 
Järjestövuosi 2013
Järjestövuosi 2013Järjestövuosi 2013
Järjestövuosi 2013
 
Johtaminen muutoksessa laitio
Johtaminen muutoksessa laitioJohtaminen muutoksessa laitio
Johtaminen muutoksessa laitio
 
Tulevaisuuden kunta, Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015
Tulevaisuuden kunta, Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015Tulevaisuuden kunta, Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015
Tulevaisuuden kunta, Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015
 
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
Kansalaisyhteiskuntalinjaus - täyttyivätkö odotukset?
 
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunkiAvoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki
 
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiotRatkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
 

Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta

  • 1. Näkökulmia kunnallisesta itse- hallinnosta
  • 2. Hyödynnetty julkaisua: Haveri Arto, Stenvall Jari & Majoinen Kaija (toim.) (2011): Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Acta nro 224. Kunnallistieteen yhdistys ja Suomen Kuntaliitto.
  • 3. Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta Uudistuva kunta Uusi Kunta 2017 3
  • 4. Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta Sisällysluettelo 1 Jokaisen kuntalaisen itsehallinto............................................................................................ 5 2 Mitä on kunnallinen itsehallinto?........................................................................................... 6 Itsehallinto on kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista....................................................... 6 Itsehallinto on asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä................................................................... 8 Itsehallinto on toimintavapautta.....................................................................................................10 Itsehallinto on taloudellista liikkumavaraa....................................................................................10 3 Minkälainen on kunnan ja valtion välinen suhde?............................................................. 12 Itsehallinto aaltoliikkeessä................................................................................................................12 4 Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa puolustaa?............................................................. 14 Onko itsehallinnolle vaihtoehtoa?...................................................................................................15 5 Mikä on itsehallinnon tulevaisuus?...................................................................................... 18 Kirjoittaja: Sini Sallinen 1. painos Tekstin toimitus: ISBN 978-952-213-930-6 (nid.) Hanna Kaukopuro-Klemetti ISBN 978-952-213-931-3 (pdf) Kuvat: Paino: XXXXXXXXXXXXXXX Heli Sorjonen Myynti: Kuntaliiton julkaisumyynti © Suomen Kuntaliitto www.kunnat.net/kirjakauppa Helsinki 2012 Tilausnumero 509404 4
  • 5. 1 | Jokaisen kuntalaisen itsehallinto 1 Jokaisen kuntalaisen itsehallinto Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu itsehallinnollisten kuntien toimintaan. Kansalaiset ovat läpi koko elämän- Käynnissä olevan kuntauudistuksen tavoitteena on laa- sä kosketuksessa kuntien tuottamiin palveluihin. Kunnat dukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamisen takaavat, että saamme hoitoa vauvasta vanhuuden viimei- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen lisäksi vahvistaa siin hetkiin saakka, voimme viihtyä päiväkodeissa ja oppia myös kunnallista itsehallintoa. Kunnallinen itsehallinto kouluissa, voimme virkistyä puistoissa ja kulkea kaduilla. on laaja käsite ja siihen liittyy useita eri ulottuvuuksia. Kunnat vastaavat noin kaksi kolmasosaa julkisista palveluista ja työllistävät kuntayhtymien kanssa yhteensä noin 450 000 Tässä julkaisussa pohditaan, mitä on kunnallinen henkilöä. itsehallinto 2010-luvulla ja mihin se on menossa. Toi- vomme julkaisun jäsentävän itsehallinnollisen kun- Kunnalla on merkittävä rooli myös työn ja paikallisen tajärjestelmän ulottuvuuksia ja kokonaisuutta. Oman elinvoiman edistäjänä. Asukkaiden paikallinen itsehallinto näkökulmansa keskusteluun tuovat sekä alan tutkijat edistää kansallista hyvinvointia, innovaatiopolitiikkaa ja että itsehallintoa luottamustehtävässään toteuttavat paikallistaloutta. kuntapäättäjät. Julkaisu on osa Suomen Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 -ohjelman Uudistuva kunta -julkaisusarjaa. Julkaisusar- jan tarkoituksena on tukea sitä toimintaa, jonka avulla rakennetaan yhdessä kuntien kanssa toimintamalleja ja kehityspolkuja elinvoimaiselle kunnalle ja elävälle Itsehallinnollisilla kunnilla on itsehallinnolle. Käyttäen kuntien erilaistuviin toimin- merkitystä niin kuntalaisten, taympäristöihin soveltuvia ratkaisuja ja innovaatioita, voidaan turvata kuntien palvelut ja laadukas elinympä- palvelujen kuin koko Suomen ristö kestävällä tavalla koko maassa. kansantalouden kannalta. 5
  • 6. Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 2 Mitä on kunnallinen itsehallinto? Kunnallisen itsehallinnon perimmäinen idea on se, että samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomi- Kuntalaisten aan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa Taloudellinen osallistumiseen kehittämisen edistämiseksi. liikkumavara perustuva toiminta Kunnallinen itsehallinto ja kunnallinen demokratia eivät tar- koita samaa asiaa. Itsehallinto on käsitteenä laajempi, johon Toimintavapaus Asukkaiden kuuluu yhtenä elementtinä kunnallinen demokratia. hyvinvoinnin mukainen toiminta Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa kuntalaisten osallistumi- seen ja vaikuttamiseen perustuvaa toimintaan, asukkaiden hyvinvoinnin mukaista toimintaa, toimintavapautta sekä Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. taloudellista liikkumavaraa. Itsehallinto on kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista Kuntalaiset osallistuvat ja vaikuttavat kolmella eri tavalla: va- Suoran osallistumisen käytännöt vaihtelevat kunnittain, sillä litsemalla omat edustajansa päätöksentekoon, osallistumalla kunnat voivat itse päättää, minkälaisia osallistumisen ja suorasti sekä osallistumalla palveluiden kehittämiseen. vaikuttamisen keinoja kuntalaisille tarjotaan. Edustuksellisessa osallistumisessa kuntalaiset äänestävät Käyttäjälähtöinen osallistuminen ja vaikuttaminen kohdis- edustajat päättämään yhteisistä asioista. Demokraatti- taa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia etenkin kunnan sen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla palveluihin. Kuntalaiset haluavat yhä enemmän vaikuttaa valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset itseään ja lähiyhteisöään koskeviin asioihin ja palveluihin. kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Käyttäjälähtöisyys mahdollistaa asiakkaiden tarpeiden mukaisten palvelujen kehittämisen sekä lisää asiakastyyty- Suoran osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja kuntalaisilla väisyyttä ja kustannustehokkuutta. Käyttäjälähtöisyyttä voi- on käytössään useita. Kuntalaiset voivat vaikuttaa ilmaise- daan toteuttaa sekä käyttäjää kuulemalla että osallistamalla malla mielipiteensä esimerkiksi kunnan järjestämissä kuu- käyttäjä mukaan palvelujen kehittämiseen. lemistilaisuuksissa ja asiakasraadeissa, vastaamalla kunnan lähettämiin kyselyihin, tekemällä aloitteita kunnanvaltuus- tolle tai äänestämällä kunnallisissa kansanäänestyksissä. 6
  • 7. 2 | Mitä on kunnallinen itsehallinto? ” Kuntalaisten osallisuudesta puhuttaessa tulee ymmär- ” Osallistumaan voi päästä monin tavoin ja eri tasoilla. tää erilaisten osallistumistapojen suuri määrä. Tänä Usein meitä kiinnostavat eniten lähiympäristömme päivänä merkitystään ovat kasvattaneet maailmalla asiat, mutta oman kunnan tasolta voi ponnistaa valta- laajasti levinneet demokratiainnovaatiot, kuten kansa- kunnan politiikkaan asti. On innostavaa huomata, että laisraadit. Näkemyksenä on, että näiden uusien osal- voi vaikuttaa asioihin. Aina ihmiset eivät halua sitoutua listumismallien kautta kyetään vastaamaan nykyistä pitkiksi ajoiksi tai säännöllisiin kokoontumisiin. Joskus paremmin alati muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. on kiva olla mukana vaikkapa projektissa, jossa on Suomessa tulee tarttua tilaisuuteen ja pyrkiä paitsi selkeä alku ja loppu. Ihmiset haluavat ottaa kantaa ja toteuttamaan jo hyväksi todettuja osallistumismalleja, tulla kuulluiksi silloin, kun asioihin vielä on mahdollista myös kehittämään omia suomalaisia demokratiainno- vaikuttaa. Uusia, erilaisia tapoja osallistua pitää ottaa vaatioita. rohkeammin käyttöön. Harri Raisio, Anni Laihanen, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Taipalsaari Kunnallinen itsehallinto on sitä suurempaa, mitä enemmän kuntalaiset äänestävät kunnallis- vaaleissa, kertovat mielipiteitään ja pääsevät vaikuttamaan itseään lähellä oleviin ratkaisuihin sekä osallistuvat palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. 7
  • 8. Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta Itsehallinto on asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä Itsehallintoon kuuluu kuntien laaja vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta. Kunta toimii alueellaan asuvien ” huolimatta, että lainsäätäjä voi velvoittaa kuntaa Siitä kuntalaisten tarpeiden mukaisesti heidän hyvinvointiaan vahvastikin tiettyyn toimintaan, kunta konkretisoi kun- edistääkseen. Kunta edistää myös alueensa elinvoimaa ja talaisten oikeudet. Valtuusto voi määritellä esimerkiksi kestävää kehitystä paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden kunnan palvelujärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset mukaisesti. sisällöt. Suuri osa kunnan subjektiivis-oikeudellisista palvelutehtävistäkin on sellaisia, joiden käyttöön liittyy Asukkaiden hyvinvointia edistävä toiminta on yhdenmu- aina myös vapaaehtoisuutta. Vaikka jokin palveluetuus kaistettu valtakunnallisella lainsäädännöllä. Valtio velvoittaa on lainsäädännössä säädetty tarvitsijansa subjektiivi- kuntia hoitamaan tietyt, etenkin kansalaisten hyvinvoin- seksi oikeudeksi, oikeuden realisoitumiseen voidaan tioikeuksiin ja -palveluihin liittyvät tehtävät ja velvoitteet. vaikuttaa muuta palvelutarjontaa kehittämällä. Hyvänä Lainsäädännöllinen yhdenmukaistaminen on lisääntynyt esimerkkinä tästä voidaan mainita lasten päivähoidon hyvinvointivaltion rakentamisen myötä. alaan kytkeytyvät erilaiset palvelumuodot. Itsehallinnollisilla kunnilla on erityinen mahdollisuus ottaa Asko Uoti, toiminnassaan huomioon paikalliset tarpeet. Kunnilla on oi- professori, Tampereen yliopisto keus ottaa omilla päätöksillään hoitaakseen sellaisia asioita, jotka se katsoo tarpeelliseksi paikallisissa olosuhteissa ja ” joilla se haluaa täydentää valtion velvoittamia tehtäviä. Täl- laisten vapaaehtoisten tehtävien kautta kuntien toiminnot Kansalaisten palvelujen järjestäminen asuinpaikasta ovat erilaisia eri puolilla maata. riippumatta tulee olla yhteinen tavoite. Perusteellinen keskustelu tarvitaan siitä, mitä palveluja yhteisillä varoilla järjestetään. Sen jälkeen voidaan sopia kuntien ja valtion tehtävistä. Rahoitusjärjestelmän uudistami- sessa pitää ottaa huomioon eri alueiden olosuhteet. Kunnallinen itsehallinto on Kun tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa, voivat sitä suurempaa, mitä enemmän kunnat käyttää kaiken paikallisen osaamisen palvelu- jen järjestämisessä ja näin vahvistaa myös alueensa kunta voi toimia paikallisten elinvoimaisuutta. tarpeiden ja olosuhteiden Eija-Riitta Niinikoski, mukaisesti. Nivalan kaupunginhallitus 8
  • 9. Luku | luvun otsikko 9
  • 10. Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta Itsehallinto on toimintavapautta Itsehallinto on taloudellista liikkumavaraa Toimintavapauden mukaan kunnilla on mahdollisuus järjes- Taloudellinen liikkumavara mielletään kunnan taloudellisik- tää toimintansa järkevimpänä näkemällään tavalla. Kunnilla si edellytyksiksi tehdä itsenäisiä päätöksiä toiminnoista ja on tällä hetkellä paljon päätösvaltaa palvelujen organisoimi- palveluista. Se tarkoittaa kuntien todellista mahdollisuutta sessa ja järjestämisestä. Valtion lainsäädännölliset velvoit- vaikuttaa omaan talouskehitykseensä päättämällä tuloistaan teet ovat vaihdelleet vuosikymmenten ajan. ja menoistaan sekä varallisuudestaan ja veloistaan. Liikku- mavaran arvioinnissa on olennaista, että kunnan talouden Toimintavapaus mahdollistaa kuntien erilaiset organisaatiot kehitysura on pitkällä aikavälillä kestävää ja velanotto ja palvelujen järjestämistavat. Kunnat voivat sopeuttaa toi- hallittua. mintansa vallitseviin oloihin sen mukaan, mikä on kulloin- kin sopivin, tehokkain ja järkevin tapa. Toimintavapauteen Hyvän taloudellisen liikkumavaran avulla kunnat kykene- sisältyy myös se, että kunnat voivat tarvittaessa järjestää vät selviytymään paremmin lainsäädännössä asetetuista palvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa. velvoitteista ja vastuista. Lisäksi laajan liikkumavaran turvin kunnilla on parempi mahdollisuus ottaa hoitaakseen muita- kin alueen olosuhteiden ja tarpeiden mukaisia tehtäviä. ” on vastuu huolehtia, että kunnilla on tarkoi- Valtiolla Taloudellinen liikkumavara rakentuu useista eri tekijöistä, tukseen riittävät voimavarat. Tämä rahoitusperiaatteen joita ovat tuloveroprosentti, velkaantuneisuus, yli/alijäämä, nimellä tunnettu vaatimus on toistaiseksi toteutu- rahavarojen määrä sekä kunnan tehtävät eli se, mihin kunta nut puutteellisesti. Alun perin kunnallisveron tuotto tulorahoitusta tarvitsee. oli tarkoitettu kunnan itselleen ottamien tehtävien kattamiseen. Kun lakisääteiset velvoitteet ovat kas- vaneet, ovat kunnat joutuneet kattamaan menoja kunnallisveron tuotolla. Samalla kunnan edellytykset elinkeinopolitiikan ja kunnan kehittämisen hoitamiseen ovat kaventuneet. Kehitys on vakavassa ristiriidassa kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan riittävän vapaan Kunnallinen itsehallinto on harkintavallan käyttämisoikeuden kanssa. Kuntien oikeudet tulisi säätää perustuslaissa täsmällisemmin. sitä suurempaa, mitä vapaammin kunta voi itse Aimo Ryynänen, emeritusprofessori, Tampereen yliopisto organisoida toimintansa ja järjestää palvelut. 10
  • 11. 2 | Mitä on kunnallinen itsehallinto? Tosiasiallinen liikkumavara riippuu veroprosenttien ja takso- jen tasosta tiettynä hetkenä. Matalat kunnallisveroprosentit ja maksut antavat enemmän liikkumavaraa, sillä niitä on ” Ilman riittäviä taloudellisia edellytyksiä kunnalla ei mahdollista tarvittaessa nostaa. Taseeseen kertynyt ylijää- ole mahdollisuutta todelliseen itsehallintoon. Kunta ei mä tuo taloudellista liikkumavaraa, sillä sitä voidaan käyttää kuitenkaan itse voi täysin vaikuttaa taloudelliseen liik- palvelujen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä investoin- kumavaraansa. Väestönkehitys ja väestörakenne vai- teihin lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. kuttavat suoraan siihen, minkälaiset resurssit kunnalla on käytettävissään ja kuinka paljon näiden resurssien Korkeat kunnallisveroprosentit ja maksut tarkoittavat heik- käyttöä tarvitaan. Myös kunnan sijainnilla on merkitys- koa taloudellista liikkumavaraa, sillä niitä on vaikea enää tä. Keskeisintä kunnan taloudellisessa liikkumavarassa korottaa. Taseen kertynyt suhteellisen suuri alijäämä kertoo on kuitenkin kunnan tehtävien ja rahoituksen välinen heikosta taloudellisesta liikkumavarasta. Kunnan toimintoja tasapaino. ei voi enää lisätä ja kunnan on mahdollisesti turvauduttava velanottoon. Myös valtionosuuksista riippuvaisten kuntien Lotta-Maria Sinervo, taloudellinen liikkumavara on heikkoa. yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto ” Kunnan itsehallinto on kuin veteen piirretty viiva. Kunnan isät haluaisivat sen pysyvän paikallaan, mutta Kunnallinen itsehallinto on ulkopuoliset voimat pyrkivät sitä liikuttelemaan. Vaalit sitä suurempaa, mitä ja vaihtuvat hallitukset ovat kuin myrsky ja tuulet, jotka pyrkivät vaikuttamaan kuntiin poliittisella pai- enemmän kunnalla on noarvollaan. Omasta näkökulmastani kunnan taloutta taloudellista liikkumavaraa. horjuttavat eniten valtiovallan päätökset lisävelvoit- teista sekä se, ettei lisärahaa velvoitteiden hoitami- seen heru. Kari Karasti, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Posio 11
  • 12. Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 3 Minkälainen on kunnan ja valtion välinen suhde? Kunnallinen itsehallinto turvataan perustuslaissa. Sen Itsehallinto aaltoliikkeessä mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkai- Ei ole olemassa tarkkaa mittaria siihen, missä määrin valtio den itsehallintoon. Perustuslakiin on kirjattu kuntien oikeus voi velvoittaa kuntia toimimaan tietyllä tavalla ja lisätä kerätä kuntalaisilta veroja. Perustuslaki velvoittaa valtion kuntia velvoittavia lakeja. Valtio on säännellyt kuntien toi- säätämään kuntien tehtävistä ja hallinnon perusteista lailla. mintaa ja tehtäviä vaihtelevasti vuosien saatossa. Valtio on Perustuslaki turvaa itsehallinnollisen kuntajärjestelmän yh- toisinaan tiukentanut otettaan, toisinaan taas mahdollistanut teiskunnassamme. Valtio ei voi siten romuttaa kuntajärjes- kuntien vapaamman toiminnan. Kunnallisen itsehallinnon telmää lakkauttamalla kaikki kunnat ja siirtämällä tehtävät laajuus on siten tehnyt aaltoliikettä ja ollut välillä laajempaa valtiolle. Perustuslaki ei kuitenkaan suojaa nykyisten kuntien ja välillä rajoitetumpaa. rajoja. Valtio voi siten lainsäädännössä tarkemmin mainituin edellytyksin muuttaa kuntajaotusta ja kuntien välisiä rajoja. Sen arvioinnissa, missä määrin valtio voi puuttua kuntien toi- mintaan ja tehtäviin, ovat vastakkain kahdenlaiset tavoitteet Perustuslaki turvaa itsehallinnollisen kuntajärjestelmän ja arvot. Valtion puuttumista on perusteltu yleisillä yhteis- kansanvaltaisuuden. Kuntalaiset itse päättävät yhteisistä kunnallisilla hyvinvointitavoitteilla ja kansalaisten perusoi- asioistaan ja vaikuttavat niihin monin eri tavoin. Lisäksi kun- keuksilla, joita valtion lainsäädännöllä pyritään edistämään. ta on lähin hallinnollinen taso kuntalaisiin nähden ja tuottaa Sen sijaan valtion puuttumista on vastustettu laajalla itsehal- palvelut mahdollisimman lähellä kuntalaisia. linnolla, joka takaa kuntien selviytymisen näiden yhteiskun- nallisten tavoitteiden toteuttamisesta. Perustuslain mukaan valtio voi säätää kuntien tehtävistä sekä hallinnosta ja toiminnasta lailla. Valtio ei voi määrätä Valtio huolehtii kuntien tosiasiallisista taloudellisista edel- uusia tehtäviä tai velvoittaa toimimaan tietyllä tavalla lakia lytyksistä suoriutua tehtävistään. Samalla kun valtio säätää alemman tasoisilla määräyksillä tai ohjeilla. kunnille hyvinvointipalveluihin liittyviä tehtäviä, se huolehtii taloudellisista edellytyksistä. Käytännössä tämä tarkoit- taa valtion myöntämiä valtionosuuksia kunnille tehtävien hoitamiseksi. Valtionosuuksien määrä on vaihdellut, mikä on vaikuttanut kuntien taloudelliseen liikkumavaraan. Jos valti- onosuuksia on leikattu, kunnat ovat joutuneet korottamaan veroja, ainakin jos säästökohteita ei ole löytynyt. 12
  • 13. 3 | Minkälainen on kunnan ja valtion välinen suhde? 13
  • 14. Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 4 Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa puolustaa? Kuntalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekijöille. De- Toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Kunnassa laaditaan mokraattisesti ohjattu päätöksenteko on paras tapa välittää vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja punnitaan tarkasti niiden hyvinvointipalveluihin oikeutettujen tahto ja näkemykset vaikutuksia. Kunta tiedottaa toiminnastaan, palveluistaan, päätöksentekijöille. Kuntalaiset tuntevat poliittiset päättäjät suunnitelmistaan ja tehdyistä päätöksistä. Kuntalaiset tietä- ja heidän on helppo olla yhteydessä päättäjiin sekä seurata vät, minkälaisia päätöksiä on tehty sekä minkälaisia vaihto- heidän päätöksiään. ehtoja selvitetään. Itsehallinto mahdollistaa yhteiset arvovalinnat sekä mo- Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ovat monipuoliset. nipuolisen päätösten ja ratkaisujen valmistelun. Kuntien Kuntalaiset voivat vaikuttaa siihen, mihin heidän verorahan- toiminnassa on yhdistetty luottamushenkilö- ja viranhalti- sa käytetään. Kuntalaisten on mahdollista valita itselleen jatoiminta. Luottamushenkilöiden tehtävänä on tehdä kunta- sopivat osallistumiskeinot kunnassaan monivuotisten luot- laisten yhteisiä arvovalintoja ja asukkaiden hyvinvoinnin ja tamushenkilötoimien ja yksittäisten mielipiteen ilmaisujen alueen kehittämisen kannalta järkeviä strategisia päätöksiä. väliltä. Viranhaltijoiden tehtävänä on valmistella ja toimeenpanna luottamushenkilöiden tekemät päätökset. Nämä molemmat Päätösten vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja ovat tärkeitä kestävien päätösten ja ratkaisujen aikaansaa- pitkällä aikajänteellä. Lähellä kuntalaisia olevat kunnat pys- miseksi. tyvät arvioimaan, miten päätökset vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talou- Yhteiset päätökset tehdään lähellä kuntalaisia. Kuntalaisia teen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kunta on ainoa lähellä olevalla päätöksenteolla ja hallinnollisella tasolla tur- toimija, joka voi ottaa huomioon koko paikallisten palvelujen vataan kuntalaisten ja alueen tarpeita vastaavat toiminnot ja kokonaisuuden. palvelut. Näin päätöksentekijöillä on mahdollisimman paljon paikallista tietoa ja hyvät mahdollisuudet tutustua paikallisiin olosuhteisiin. Lisäksi vältetään turhaa byrokratiaa. 14
  • 15. 4 | Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa puolustaa? Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mui- Itsehallinto mahdollistaa erilaiset, paikalliset ratkaisut. denkin alojen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon päätökset Itsehallinnollisille kunnille kuuluu mahdollisuus hallinnon, voivat olla merkittävämpiä ja tehokkaampia. Kaavoituksen, toiminnan ja palvelujen järjestämiseen itsenäisesti. Kunnat rakentamisen, asumisen, liikenteen, koulutuksen sekä työ- voivat itse päättää sopivimmat ja tehokkaimmat toimintata- voimapolitiikan suunnittelussa on otettava aina huomioon vat omalla alueellaan. Niinpä kuntien kyky vastata erilaisiin päätösten vaikutukset terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvoin- muutoksiin on hyvä. Kunnat voivat sopeuttaa toimintansa tiin. paikallisesti erilaisiin olosuhteisiin nopeastikin olosuhteiden muuttuessa. Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehditaan kokonaisvaltaises- ti. Kunnalla on laaja vastuualue kuntalaisten hyvinvoinnista. Onko itsehallinnolle vaihtoehtoa? Kokonaisvaltainen näkemys kuntalaisten tarvitsemista pal- Ilman kunnallista itsehallintoa hyvinvointiyhteiskuntamme ja veluista on tehokasta, kun vastuu hyvinvoinnin kokonaisuu- sen tasa-arvoinen ja kattava palvelukokonaisuus murenisi. desta on yhdellä toimijalla. Vain itsehallinnollinen kuntajärjestelmä pystyy huolehtimaan alueen asukkaiden tarpeista ja kehittämään alueellista elin- Itsehallinto mahdollistaa sektoreiden välisen toimivan ja voimaa. Vain demokraattinen päätöksenteko sekä rahoi- tehokkaan yhteistyön. Kuntalaisten tarpeiden mukaiset pal- tus- ja järjestämisvastuun säilyttäminen yhdessä takaavat velut ovat laaja kokonaisuus. Toimivat palvelut edellyttävät tasa-arvoisen ja kattavan palvelukokonaisuuden. eri toimijoiden yhteistyön lisäksi sitä, että eri palvelujen ja toimintojen yhteydet otetaan huomioon. Kunnassa yhteistyö Ilman itsehallinnollista kuntajärjestelmää palvelutuotanto eri sektorien kesken hoituu parhaimmalla tavalla samassa uhkaisi sirpaloitua, ja markkinoilla toimivat yritykset tuottai- organisaatiossa, yhteisen johdon ja poliittisen kokonaisvas- sivat palvelut. Mikään toimija ei huolehtisi palvelutuotannon tuun alaisuudessa. kokonaisuudesta eikä kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuu- desta. Vaarana olisi, että myös kustannukset nousevat. Kuntalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Itsehallinnollisen hyvinvointipalveluja tuottavan kuntajärjestelmän keskeisin Ilman kunnallista itsehallintoa kansalaisten luottamus jul- merkitys on asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Kunta ei kiseen sektoriin uhkaisi kadota. Kuntalaiset luottavat heitä valikoi asiakkaitaan, vaan kaikki kuntalaiset ovat tasavertai- mahdollisimman lähellä toimivaan julkiseen toimijaan. sesti palvelujärjestelmän piirissä ja oikeutettuja hyvinvointi- palveluihin. Jos kunnallista itsehallintoa ei olisi, demokraattinen järjes- telmä murentuisi. Itsehallinnollisella kuntajärjestelmällä on Itsehallinnossa paikallinen elinvoima vahvistuu. Kunta on perustavanlaatuinen merkitys koko maamme demokraatti- hyvinvointipalveluiden järjestäjän lisäksi myös paikallisen sen järjestelmän kannalta. Jos demokratiaa ei ole ankkuroitu ja alueellisen elinvoiman ylläpitäjä ja vahvistaja. Kuntien kansalaisia lähellä olevaan paikalliseen tasoon, koko kansan- itsehallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen paikallisen elin- valtainen hallintojärjestelmä on vaarassa. voiman ja talouden kasvun sekä hyvinvoinnin turvaamisen. Kunnat tunnistavat alueensa vahvuudet ja tekevät pitkä- jänteistä strategista kehittämistyötä. Kunnat ovat alueensa vahvoja ”kehitysmoottoreita”. 15
  • 16. Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 16
  • 17. Luku | luvun otsikko Itsehallinto meillä ja muualla • Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna laaja kunnallinen itsehallinto. Päätöksenteko on demokraattista, erillään valtiosta ja valtion valvonta on vähäistä. Maat, joissa kun- nallista itsehallintoa kehitetään, ottavat usein esimerkkiä suomalaisesta ja pohjoismaises- ta itsehallinnosta. • Suomessa kuntalaisilla on laajat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa esittämällä mie- lipiteitään suoraan ja vaikuttaa palvelujen kehittämiseen. Kunnissa myös kokeillaan laa- jasti erilaisia vaikuttamiskeinoja. Tämä ei ole itsestäänselvyys kansainvälisesti vertailtuna. • Suomessa korruptio on vähäistä ja hallintotoiminta läpinäkyvää. Joissakin muissa maissa kuntalaiset saavat vähemmän tietoa kunnan toiminnasta ja päätöksistä, eivätkä voi luot- taa puolueettomaan valmisteluun ja päätöksentekoon. • Suomessa kunnilla on mahdollisuus toteuttaa omia, omilla päätöksillä otettuja vapaaeh- toisia tehtäviä. Kansainvälisesti tarkasteltuna on tyypillisempää, että paikallistaso to- teuttaa vain valtiotason päätöksien täytäntöönpanoa. Mahdollisuutta lakisääteisiä tehtä- viä täydentäviin paikallisiin tehtäviin ei välttämättä ole. • Suomessa kunnilla on verotusoikeus. Kaikissa maissa ei ole verotusoikeutta ja valtaa päättää paikallisen veron suuruudesta. Kuntien taloudellinen liikkumavara on tuolloin heikkoa tai jopa olematonta. • Suomen kunnilla on paljon itsenäistä päätösvaltaa taloudellisten resurssien kohdentami- seen. • Suomessa kunnat voivat soveltaa eri alueilla erilaisia malleja hallinnon, toiminnan ja pal- velujen organisoinnissa. Joissakin maissa kunnilla ei ole niin paljon mahdollisuuksia päät- tää organisoinnista eikä kunnilla ole välttämättä oikeutta edes kuntien väliseen yhteis- työhön. 17
  • 18. Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 5 Mikä on itsehallinnon tulevaisuus? Kunnat huolehtivat kuntalaisistaan yhä monimutkaisemmas- Valtio on säännellyt ja ohjannut kuntien toimintaa keski- sa maailmassa. Koko kunnallinen järjestelmä on murrokses- tetysti, jotta kuntajärjestelmä säilyy yhdenmukaisena ja sa. Itsehallinnollisten kuntien toimivuuden turvaaminen tule- kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu. Nyt näyttää siltä, vaisuudessa edellyttää, että keksimme vastauksen moneen yhdenmukaisuuden sijasta on tärkeää, että kunnilla on hankalaan kysymykseen. mahdollisimman laaja vapaus päättää, miten ne toimintansa organisoivat ja tehtävänsä hoitavat. Kuntien on uudistuttava, jotta palvelut ja kuntalaisten tar- peet kohtaisivat vieläkin paremmin. Tämä tarkoittaa, että Kunnat ja valtio voivat olla tulevaisuudessa yhä enemmän kunnan on määriteltävä uudelleen perustehtävänsä. Kunnan vuorovaikutuksessa toimivia kumppaneita. Valtio ja kunnat on muunnuttava palvelujen järjestäjästä alueen kokonaisval- ovat yhdessä vastuussa hyvinvointipalveluista ja toimin- taisen elinvoiman vahvistajaksi ja hyvinvoinnin mahdollista- taympäristön haasteisiin vastaamisesta. Kuntien luottamus jaksi. Tämä edellyttää, että kunnilla on todellista taloudel- valtioon on kuitenkin merkittävästi heikentynyt. Kunnilla ja lista liikkumavaraa, jotta se voi ottaa hoitaakseen tehtäviä valtiolla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet intressiensä omilla päätöksillään. ja tavoitteiden toteuttamiseen ja todelliseen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Näin saataisiin aikaan myös jaetumpaa Samalla kun kunta muuttuu, muuttuvat myös kuntalaisten vastuuta ja tuloksellisempaa ohjausta. roolit ja velvollisuudet. Uusi tilanne pakottaa miettimään, missä kulkevat kunnan ja kuntalaisen vastuun rajat? Vastuus- Itsehallinnollinen kuntajärjestelmä on niin merkittävä hy- sa olemme tulleet 2010-luvulla tien päähän, sillä kuntien vinvointivaltiomme tulevaisuuden kannalta, että on syytä tehtäviä ei voi enää lisätä. turvata järjestelmän jatkuvuus ja kestävyys. Kunnallisen itsehallinnon laajuus vaihtelee mitä ilmeisimmin myös tule- Tuleville sukupolville on tarvetta kehittää uusia osallistumi- vaisuudessa. Perusidea on säilynyt samana jo yli 150 vuotta, sen ja vaikuttamisen keinoja ja käytäntöjä. Erityisen tär- ja toivottavasti säilyy jatkossakin Snellmannin aatteen keää on miettiä sitä, miten voimme parantaa kuntalaisten mukaisesti. vaikutusmahdollisuuksia itseään lähellä oleviin palveluihin. Tulevaisuuden osallistumisen muodot mahdollistavat kunta- laisten ja kunnan työntekijöiden yhteiskehittelyn palveluiden uudistamisessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen ja siihen kasvattamiseen. Toisaalta heidän omaksumansa uudenlaiset osallistumismuodot voi- vat olla niitä käytäntöjä, jotka jatkossa määrittävät tulevai- suuden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot. 18
  • 19. 5 | Mikä on itsehallinnon tulevaisuus? ” Itsehallinnon idea on, että tie syntyy kävelemällä ja ” Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja lähiympä- yhteisö yhteisellä tekemisellä. Itsehallinto tarjoaa kan- ristöön motivoi aktiivisuuteen, samoin pelko välin- salaisilleen monia mahdollisuuksia kohdata toisensa pitämättömyyden huonoista seurauksista. Tunne ja oppia ymmärtämään elämän moninaisuutta. Ilman vaikuttamisen mahdollisuudesta ja vastuunkannon muiden läsnäoloa ihmiset yksilöityvät vain omaan velvollisuudesta saa ihmiset liikkeelle, inhimillisen ja itseensä. Kuntien olosuhteita koskeva tietämys on sosiaalisen pääoman tuottamaan yhteistä ja yksilöl- hajautunutta eikä sitä voida vaivatta keskittää valtiol- listä hyvää. Tässä on kuntapäättäjänkin innostuksen le. Paikalliset yhteisöt luovat ja soveltavat tietämystä lähde. Itsenäiset kunnat ovat hyvä rakenne ennen nopeammin ja tehokkaammin kuin valtio. Kuntien kaikkea siksi, että ihmiset tuntevat voivansa päättää ratkaisut kilpailevat keskenään ja hyviksi havaitut ideat omista asioistaan ja jos päättävät huonosti, seuraa siitä leviävät nopeasti eri kuntiin. ikävyyksiä itselle. Tämä vallan ja vastuun cocktail on vielä vahvempi motivaattori kuin paikallisidentiteetti Risto Harisalo, itsessään. professori, Tampereen yliopisto Markku Pyykkölä, Keravan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja ”Kokemuksen luulisi opettaneen, että ihmiset p ­ anevat mitä suurinta painoa siihen, että saavat itse järjestää ne yhteiskunnalliset muodot, joihin heidän pitää alistua. …kunnilla pitäisi olla vapaus tehdä niin tai olla tekemättä, jäädä vanhalleen tai siirtyä uuteen järjestykseen, aina sen mukaan kuin katsovat etujen- sa vaativan.” J. V. Snellmann, Litteraturbladista v. 1860 (kirjoitelma kunnallislaitoksen uudistamisesta) 19