2. Osallisuus. Mitä, kuka, missä, miten, miksi?
• Tunteena syntyy kun olemme osallisena jossakin yhteisössä
esimerkiksi opiskelun, työn, harrastuksen kautta.
• Yhteisöissä ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja
luottamuksena, sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä.
• Yhteiskunnassa tarkoittaa jokaisen mahdollisuutta terveyteen,
koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin
suhteisiin.
• Kansallisella tasolla vaikuttaa demokratian perusrakenteena.
Kansalaisella on oikeus tasavertaisena osallistua ja vaikuttaa itseään
koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen.
”Osallisuutta edistämällä torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä
sekä vähennetään eriarvoisuutta.”
Lähde
https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus
2.11.2016Taina Schneider2
4. Osallisuus sote- ja maakuntauudistuksessa?
Taina Schneider4
Maakuntalakiehdotus luo edellytykset asukkaiden osallistumis -ja
vaikuttamismahdollisuuksille.
• Asukkailla ja palvelujen käyttäjällä on oikeus osallistua ja vaikuttaa
maakunnan toimintaan muun muassa osallistumalla keskustelu ja
kuulemistilaisuuksiin, asukasraateihin, maakunnan toimielimiin sekä
osallistumalla palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.
• Maakuntavaltuuston tehtävänä on vastata siitä, että asukkailla on
käytössään monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia.
• Maakuntastrategiassa on otettava huomioon ja täsmennettävä asukkaiden
osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia. (Alustavat ehdotukset sote- ja
maakuntauudistuksen lainsäädännöksi 29.6.2016. Tiivistelmät lakiluonnosten keskeisitä asioista.)
Lisää aiheesta
Alustavat ehdotukset sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi 29.6.2016
Sote-uudistus ja osallisuus THL:n sivuilla Asiakkaat ja osallisuus
5. Taina Schneider, Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 2016 Turku5
Osallisuus palvelujen järjestämisessä / hankinnassa?
Suunnittelu Hankinta Toimeenpano Mitä opimme?
Tarveanalyysiin
osallistuminen
Hankintaan
osallistuminen
Seurantaan
osallistuminen
Analyysi
Ensisijainen
kohderyhmä:
Palvelun käyttäjät,
läheiset
Tavoite:
Selvittää
asiakastarpeet.
Nähdä asiakkaat
yhteistyökumppanina.
Ensisijainen
kohderyhmä:
Etujärjestöt ym.
Tavoite:
Kokemusten ja
hyvien kontaktien
hyödyntäminen.
Vaatimusten
asettaminen hankinnalle
Tavoite:
Lisätä asiakkaiden
osallistumista ja
yhteistyötä toiminnassa
Kohderyhmä:
Todelliset
palvelujen käyttäjät
Tavoite:
Tarkastella laatua
asiakkaiden
kokemusten
perusteella.
Luoda laadun
parantamisen tai
sanktioiden
perusteet.
Kohderyhmä:
Kunta, maakäräjät
Opitun hyödyntäminen
Tavoite:
Analysoida ja tehdä
johtopäätöksiä
asiakasyhteistyöstä.
Luoda prosessista
pohjaa uusiin
hankintoihin.
Lähde: SKL 2014 Samverkan med
brukare och patienter i
upphandlingsprocessen
Ks. myös NVC 2016
Päihdepalvelujen hankinnat
pohjoismaissa.
6. Kysymykset ja ohje ryhmille
Osallisuus korvaushoidon järjestämisessä ja hankinnoissa?
(Suunnittelu- / valmisteluvaiheessa? Hankinnan aikana? Toimeenpanovaiheessa / sopimusaikana?)
1. Kuka? Ketkä?
2. Miten? Mikä edistää?
3. Mikä estää? Estääkö jokin?
• Keskustelkaa ja vastatkaa ryhmänä kysymyksiin (tai yhteen erityisesti kiinnostavaan
kysymykseen). Jakakaa oman taustayhteisönne kokemuksia ja ideoikaa rohkeasti
uutta.
• Kirjatkaa ryhmänne keskeiset ajatukset työpajan muille ryhmille jaettavaksi.
• Ryhmätyöt kootaan työpajan päätteeksi yhteenvetokeskustelussa, ja kooste
esitellään lyhyesti iltapäivän seminaarissa
Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 21.10.2016 TurkuTaina Schneider6