5. Maiden
määrä
2017 2018 2019
28
48
70
150%
kasvua maiden
määrässä, joissa on
käytetty organisoituja
sosiaalisen median
manipulointikampanjoita
Lähde: Bradshaw & Howard 2019: The Global Disinformation Order: 2019
Global Inventory of Organised Social Media Manipulation.
8. Demokraattisen keskustelukulttuurin muutos:
yksinkertaisempaa ja julmempaa?
• Huomio/Addiktioalgoritmit: sisältöjen
laadulla ei ole mitään väliä, kunhan ne
pitävät ihmiset palveluissa
mahdollisimman pitkään.
• Tutkimuksissa on havaittu, että viha ja
närkästys ovat tehokkaita viestin
levittäjiä.
• Näiden tunteiden herättäminen on
alustan etu, ja näitä tunnetiloja taitavasti
hyödyntävät toimijat ovat vahvoilla.
9. Suomessakin somen
logiikka suosii
kärjekästä keskustelua
Kansanedustajien Twitter-viestinnässä nokittelu ja
kampanjointi korostuivat sekä määrällisesti (keltaiset palkit)
että vaikuttavuudeltaan (mustat palkit) verrattuna politiikan
arkisempiin aiheisiin. Tarkastelujakso on maaliskuusta 2019
maaliskuuhun 2020.
Lähde: Meedius International: Tutkimus
kansanedustajien viestinnästä
sosiaalisessa mediassa
10. Lähde: ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon”:
https://tietokayttoon.fi/-/tutkimus-yleistyva-vihapuhe-vahentaa-osallistumista-
politiikkaan-ja-julkiseen-keskusteluun
12. Huomioalgoritmien
tyrannia
Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen
kannalta?
• Mediavälitteinen vaikuttaminen polarisoituu: Niiden tahojen valta
kasvaa, joilla on kyky hyödyntää tai varaa ostaa tehokkaimpia
vaikuttamiskeinoja, muiden vaikutusmahdollisuudet heikkenevät
• Entistäkin keskeisimmiksi vaikuttamisen tavoiksi nousevat
häikäilemättömyys, kyky vedota tunteisiin, kyky erottua muista ja
toisaalta myös kyky pysytellä jatkuvasti näkyvissä viestinnän määrän
ansiosta. Huomio ja kyky kärjistää on valtaa
• Luottamus yhteiskunnan rakenteita, instituutioita ja muita ihmisiä
kohtaan on heikentynyt ja politiikan raadollistuminen on madaltanut
yleistä mielenkiintoa yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan
13. Portinvartijoiden
kasvava valta
Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen
kannalta?
• Valta säädellä tiedonvälitystä on keskittynyt sekä perinteisille että
uusille portinvartijoilla, mikä on johtanut entistäkin korostuneemmin
suuruuden ekonomiaan informaatiomarkkinoilla
• Vaikutusvaltaa yhteiskuntaan on niillä, jotka osaavat läpäistä vahvojen
portinvartijoiden seulan. Tieto on edelleen valtaa
• Mediavälitteinen viestintä, samoin kuin esimerkiksi poliittinen toiminta,
on ammattimaistunutta ja samalla myös etääntynyt ihmisten arjesta
• Yhteiskunnasta kumpuavat heikot signaalit tai vaihtoehtoiset äänet eivät
välttämättä pääse esiin tai osallisiksi keskusteluun. Samalla osa
kansankunnan voimavaroista jää hyödyntämättä. Julkisessa
keskustelussa muodostuva kuva osallistumisen tavoista ja muodoista voi
jäädä kapeaksi
14. Luottamusta
vahvistavat verkostot
Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen
kannalta?
• Luottamusta vahvistavat verkostot mahdollistavat moninaiset
vaikuttamisen tavat ja vallan muodot. Vahvoilla ovat toimijat, jotka ovat
yhteistyökykyisiä ja joilla on sosiaalista pääomaa, jonka varaan rakentaa
ja kehittää verkostoja kulloisenkin tarpeen mukaan: sekä hetkellisesti
tietyn aiheen ympärille että pitkäjänteisemmin. Kyky innostaa on
valtaa
• Sosiaalisen median alustojen monipuolistuminen ja ihmisten kasvanut
autonomia suhteessa heitä ympäröivään mediatodellisuuteen ovat
muuttaneet toimijuussuhteita: osallistumisen paikkoja on entistä
enemmän ja kansalaisella on aiempaa paremmat mahdollisuudet valita
itseään kiinnostavat tavat vaikuttaa ja ottaa kantaa
• Tämä pakottaa yhteiskunnalliset toimijat perustelemaan olemassaolonsa
entistä paremmin ihmisten kielellä ja arjen tasolla
15. Eriytyvät
mediatodellisuudet
Mitä kehitys voi tarkoittaa mediavälitteisen vaikuttamisen
kannalta?
• Yksittäisten asioiden tai aiheiden ympärille rakennetuilla tai
rakentuneilla liikkeillä, jotka pystyvät mobilisoimaan omia kannattajiaan
tai kohderyhmiään joko spontaanisti tai kampanjanomaisesti. Kyky
politisoida yksittäisiä aiheita on valtaa.
• Omassa viiteryhmässään ennestään tunnetut toimijat ovat puolueille
tärkeitä äänestäjien aktivoimisessa.
• Erilaisten ihmisryhmien ja ihmisten osallisuus voi eriytyä sekä
osallistumisaktiivisuuden että aiheiden suhteen. Toiset jättäytyvät
yhteiskunnallisen osallistumisen ja keskustelun ulkopuolelle, toisille
osallisuus voi olla luonteeltaan pistemäistä ”kevytvaikuttamista”, jotkut
taas saattavat olla hyvin aktiivisia yksittäisen aihepiirin suhteen.
• Kansallisen tason visiot ja laajempi keskustelu yhteiskunnan
arvopohjasta voi jääda taka-alalle.
17. Pelikentän tasaaminen edellyttää toimia eri
tasoilla
1. Miten käyttäytymiseen voidaan
vaikuttaa?
• Sisältöjen laatustandardointi,
kannusteiden poistaminen valeuutisten
levittämiseltä, uudenlaisia vaihtoehtoja
osallistumiselle
2. Mitä voidaan tehdä rakenteille?
• Mikrotargetoinnin rajoittaminen,
tiukempi julkaisijan vastuu, alustojen
yhteensopivuuden parantaminen
3. Miten arvojen ja ajatusmalliemme tulisi
muuttua?
• Kriittinen teknologialukutaito,
datatietoisuus, ymmärrys omasta
vastuusta
Käyttäytyminen
1
Rakenteet
2
Ajattelumallit
3
VAIKUTUSTEN
LAAJUUS