Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu/Johanna Seppälä
•
0 likes•326 views
Johanna Seppälän esitys Lapinlahden Lähteellä 3.11.2016.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu/Johanna Seppälä
Similar to Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu/Johanna Seppälä (20)
More from THL
More from THL (20)
Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu/Johanna Seppälä
- 1. Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Johanna Seppälä Vuorovaikutuspäällikkö Helsingin kaupunginkanslia 1.11.2016 Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia
- 2. 1.11.2016 2
- 3. 1.11.2016 Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 3 Käyttäjien osallisuus Toimivat ja reilut palvelut Palveluiden ja kaupungin käyttäjälähtöinen kehittäminen yhdenvertaisuus huomioiden. Alueellinen vaikuttaminen Omaleimaiset ja yhteisölliset alueet Paikkaperustainen kehittäminen ja yhdessä tekeminen alueellisissa yhteistyön ja viestinnän rakenteissa. Aktivismi ja omaehtoisen toiminnan muodot Meidän Stadi Kaupunki yhteisöllisyyden, vaikuttavien tekojen ja kohtaamisten paikkana ja mahdollistajana. Asiointi ja asiakaskokemus osallistumisen ja vuorovaikutuksen rakentajana Olet tullut juuri oikeaan paikkaan Myönteinen ja yhtenäinen palvelukulttuuri ja vuorovaikutteinen viestintä positiivisen kaupunkikokemuksen välittäjänä. Kaupungin toiminta ja päätöksenteko Avoin ja osallistava Helsinki Kaupungin monipuoliset osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat ja menetelmät verkossa ja kasvokkain. Kaupunkilaisten tieto ja osaminen Yhdessä parempaa kaupunkia Hyödynnetään kaupunkilaisten ja yhteisöjen asiantuntemusta ja osaamista kaupungin toiminnan ja palvelujen kehittämisessä sekä päätöksenteon valmistelussa. Osallisuusmallin valmistelu • Osallisuustyöryhmä on tähän mennessä tunnistanut oheisia osallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä aihekokonaisuuksia:
- 5. Suuri joukko kaupunkilaisia mukana tekemässä, monia asukastilaisuuksia 1.11.2016 Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 5
- 6. Helsinkiläinen lähestymistapa alueelliseen osallistumiseen? • Helsingin johtamisjärjestelmään ei olla perustamassa alueellisia vaaleilla valittuja ja päätösvaltaisia toimielimiä. • Alueellisen osallistumisen kokeilusta 2013 saadut kokemukset osoittavat mm., että yhtenäisiä alueellisia ja menetelmällisiä rakenteita asukkaiden ja eri kaupunkitoimijoiden vaikuttamiselle ja osallistumiselle tulee kehittää jatkossa. • Helsingissä on nykyisin monia paikallisia ja säännöllisesti kokoontuvia yhteistyötä ja tiedonvaihtoa edistäviä ryhmiä. Kaupungin työntekijöiden säännöllinen läsnäolo näissä ”aluefoorumeissa” on koettu tärkeäksi. Olennaista on ollut rakenteen säännöllisyys, tunnettavuus ja se että kokoontumisella on merkitystä molempien osapuolien toiminnassa. • Osallisuusmalliin toivotaan ratkaisuehdotuksia yhteistyötä ja keskustelua edistävistä alueellisista rakenteista ja menettelytavoista. • Visio aluekoordinaatiota ja yhteistyötä edistävistä aluetyöntekijöistä, joiden avulla parannetaan kaupunkiorganisaation löydettävyyttä ja saavutettavuutta alueellisten asioiden osalta sekä edistetään alueellista näkökulmaa ja parempaa koordinaatiota valmistelussa ja viestinnässä. 1.11.2016 6
- 7. Digitaaliset ratkaisut osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisessä • Verkkopalveluiden välityksellä kaupunkilaiset pääsevät sujuvasti ajasta ja paikasta riippumatta osallistumaan ja vaikuttamaan valmisteluun ja päätöksentekoon. • • Avoimen datan ja tiedon julkaisemisen myötä kaupungin tuottama asiakirja- ja muu tietoaineisto on helposti ja esteettömästi kaupunkilaisten avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä. • Helsinki-kanava tarjoaa verkkolähetyksiä muun muassa Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksista ja Ylipormestarin asukasilloista. Tilaisuuksia voi seurata sekä suorina lähetyksinä että tallenteina. • Helsingin kaupungin palautejärjestelmä varmistaa kaupungille annetun palautteen ohjautumisen oikeaan paikkaan ilman, että palautteen antajan täytyisi tietää kenen vastuualueelle asia kuuluu • Digitaalinen Helsinki –ohjelma edistää avoimen hallinnon tavoitteita erityisesti lisäämällä ihmisten palaute-, vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kaupungin ja sen palvelujen kehittämiseen erilaisten digitaalisten ratkaisujen avulla. • Miten digitaalisuutta kannattaisi hyödyntää osallisuusmallissa, mitä uusia palveluita verkko- osallistumisen työkalupakkiin tarvitaan? 7
- 8. Osallistuvan budjetoinnin vakiinnuttaminen ja laajentaminen • Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät, miten julkisia varoja käytetään, mitä julkisia toimia niillä rahoitetaan. Tähän voi liittyä ehdotusten yhteinen valmistelu tai avoin menettely • Kaupunginvaltuusto on linjannut yhdeksi osallistumisen kehittämisen tavoitteeksi laajentaa osallistuvan budjetoinnin käyttöä Helsingissä. • Helsingissä menetelmää on toistaiseksi käytetty mm. nuorisotyössä, kirjaston aineistohankinnassa, katujen ja puistojen ja uuden Maunula- talon suunnittelussa • Kansainvälisiä esimerkkejä osallistuvan budjetoinnin soveltamistavoista ja laajuudesta löytyy mm. New Yorkista, Reykjavikista, Pariisista ja Madridista. Osallistuvan budjetoinnin kautta päätettävät määrärahat ovat olleet: Madrid n. 20 €/asukas, Pariisi n. 60 €/asukas, Reykjavik n. 30 €/asukas. Laskettuna 40 eurolla/asukas, olisi Helsingin osallistavan budjetoinnin suuruusluokka n. 25 miljoona euroa vuodessa • Menetelmälle on tyypillistä avoimesti ja vaiheittain etenevä toteutus, jossa kaupunkilaiset: 1. tuottavat ideoita ja ehdotuksia siitä, mihin rahat tulisi käyttää, 2. priorisoivat ideoista parhaat jatkoon äänestysvaiheeseen 3. äänestävät itselleen tärkeätä hankepakettia 4. kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneita ideoita arvioituaan niiden realistiset toteutusmahdollisuudet • Millainen osallistuvan budjetoinnin malli sopisi Helsinkiin? 8
- 9. Asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistuminen palveluiden kehittämiseen • Helsinki haluaa vahvistaa asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumista palveluiden kehittämiseen. Pitääkö erityisryhmille järjestää omia kanavia, vai ovatko kaikki oletuksena samalla viivalla? • Käyttäjien osallistumista palvelun kehittämiseen voidaan edistää esimerkiksi käyttäjä- ja asiakasneuvostoin, asukastilaisuuksin ja – kyselyin. • Käyttäjälähtöisessä palveluiden ja toiminnallisten kokonaisuuksien suunnittelussa voidaan kerätä rajatulta asiakas- tai käyttäjäkohde- ryhmältä täsmällistä tietoa, palautetta ja ideoita, jonka avulla voidaan tehostaa ja tarkoituksenmukaistaa palvelutuotantoa • Mm. kirjasto, kaupunginmuseo, kaupunkisuunnitteluvirasto, ympäristökeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto ovat perustaneet palveluiden käyttäjistä koottuja raateja/neuvostoja, joiden tavoitteena on ollut lisätä asiakaslähtöisyyttä palveluiden kehittämisessä. • Viime vuosina Helsinki on kehittänyt monia julkisia palveluitaan yhdessä muotoilun ammattilaisten kanssa. Kaupungille on nimitetty myös ensimmäistä kertaa muotoilujohtaja vahvistamaan kaupungin strategista kehittämistä ja muotoilun hyödyntämistä julkisten palvelujen suunnittelussa. • Millaisia käytäntöjä uudessa osallisuusmallissa voisi olla palveluiden käyttäjälähtöisyyden lisäämiseksi? 9
- 10. Osallisuusmalli kaupungin tasolla kysymyksiä, painotuksia • Alueellisuus – temaattisuus? • Ikäryhmittäin – yhdessä? • Yhdenmukaisesti – positiivista erityskohtelua? • Ympäristönparannus – palveluverkko? • Palaute (koetusta) – aloitteet (tulevasta) ? • Kaupungin toimesta - Asukkaiden toimesta? 10