Mitä jytkyn ja vyöryn jälkeen näin internet muutti politiikan 10 kuukaudessa

3,601 views

Published on

5 Comments
7 Likes
Statistics
Notes
  • Tommi Turusen kommentti on erittäin hyvä ja tarpeellinen - antaa sopivasti ajattelun aihetta tämän hypen äärellä.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Ei netti muuttanut politiikkaa 10 kk:ssa Suomessa saati sosiaalinen media :) Uudet toimintamallit tulevat aluksi vakiintuneiden rinnalle. Esimerkiksi pankkitiskin suhteen nettiasiointi alkoi 1980-luvulla, nyt konttorien aukioloaikoja on jo supistettu, mutta ei niitä vielä vähään aikaan lakkauteta. Päähineestä arvioiden toimintamallit ennen nettiä elävät hyvinkin tuonne vuosiin 2020-2030 ja oletettavasti pidemmälle. Ensimmäiset Suomi-vaalit, joissa netillä / somella on isompaa merkitystä, ovat ehkä 2015.

    Sosiaalisella medialla on toki oma roolinsa esimerkiksi Arabikeväässä 2011, mutta se ei mitään käynnistä. Ihmiset käynnistävät. Esimerkiksi Iranin opiskelijamellakka - ja vallankumous - 2009 ei onnistunut sosiaalisesta mediasta huolimatta, tai ehkä juuri siksi. Perinteisellä Al-Jazeeralla, ja sillä että se näkyi netissä, oli yksi keskeinen rooli Arabikeväässä.

    +1 Tommi Turusen pointeille. Jytky syntyi osin netissä, ei sosiaalisessa mediassa, kun taas osa Haaviston sosiaalisen median kannatuksesta johtui jytkystä etc.

    Suomessa perustettiin esimerkiksi Tietoyhteiskuntapuolue 2006, mutta netti - saati sosiaalinen media - ei auttanut, kun 5 000 kannattajakortin kerääminen oli niin työlästä.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Politiikan kommentaattorit ovat kovasti korostaneet sosiaalisen median vaikutusta Haaviston menestykselle. Ikäväkseni olen havainnut, että ilmassa on paljon epäanalyyttista hypeä. Aina kun tulee jokin uusi teknologia joku ”asiantuntija” julistaa vallankumouksen alkaneeksi. On posketonta väittää, että internet muutti 10 kuukaudessa kaiken politiikassa.

    Kun arvioidaan sosiaalisen median vaikutusta esimerkiksi ihmisen äänestyspäätökseen, törmätään yhteiskuntatieteilijöille kovin tuttuun kausaalianalyysin problematiikkaan. Mistä tiedetään, että Haaviston nousussa juuri some oli merkityksellinen tekijä eikä jokin ihan muu asia? Mikä oli televisiotenttien vaikutus, jossa Haaviston miellyttävä ja pätevä persoona tuli esille oikeastaan ensimmäistä kertaa sadoille tuhansille ihmisille? Entä ahkera kampanjointi maakunnissa, jolloin Haavisto sai paljon näkyvyyttä maakuntalehdissä?

    Kun Haaviston menestyksestä puhutaan on aiheellista kysyä, kuinka paljon some itse asiassa tavoitti niitä Haavistoa äänestäneitä, jotka eivät kuulu kärjistäen sanottuna punavihreisiin yliopistokaupunkien latteliberaaleihin. Minulla on sellainen tuntuma, että some-kampanjointi tavoitti aika paljon niitä, jotka muutenkin olisivat äänestäneet Haavistoa. Se, että Haavisto sai paljon ääniä myös perinteisen vihreiden kannattajakunnan ulkopuolelta, voi perustua ihan johonkin muuhun tekijään kuin taitavaan some-kampanjointiin.

    Jotta Somen vaikutusta ihmisten äänestyspäätöksiin voisi edes jollain luotettavuudella arvioida, tarvitaan tieteellistä näyttöä. Tutkimusasetelman rakentaminen on kuitenkin äärimmäisen haasteellista.

    Miten tulee perussuomalaisten viime kevään eduskuntavaalimenestykseen, arvelen, että sosiaalisella medialla ei ollut siinä kovinkaan suurta roolia. Erityisesti jytkyä selitti se, että maakunnissa asuvat perinteiset keskustan äänestäjät siirtyivät persujen leiriin. Keskustaa rasitti pitkä hallitustaival, EU-myönteinen johto, jätevesiasetus ja Portugalin tukipaketin nousu vaalikeskustelujen keskiöön viimeiselle viikolla ennen vaaleja. Maahanmuuttokriittisen liikkeen syntymisessä Homma-forumilla on kiistatta vaikutusta, mutta luulen, että jytkyn syntymisessä maahanmuuttokriittisyys oli vain yksi pieni tekijä.

    Jaan lopuksi vielä ajatuksia herättävän artikkelin. Minusta monet Malcolm Gladwellin huomiot ovat vakavasti otettavia kaiken tämän some-hypen keskellä. Teknologista determinismiä kannattaisi välttää.
    http://www.newyorker.com/reporting/2010/10/04/101004fa_fact_gladwell
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Nopeaa reagointia Taneli :)
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
No Downloads
Views
Total views
3,601
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
90
Actions
Shares
0
Downloads
12
Comments
5
Likes
7
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Mitä jytkyn ja vyöryn jälkeen näin internet muutti politiikan 10 kuukaudessa

  1. 2. Mitä jytkyn ja vyöryn jälkeen? – näin internet muutti Suomen politiikassa kaiken 10 kuukaudessa Taneli Heikka 5.2.2012
  2. 3. <ul><li>Eduskuntavaalit huhtikuussa 2011: Maahanmuuttokritiikki ja jytky </li></ul><ul><li>Presidentivaalit tammikuussa 2012: Haavisto-liike </li></ul><ul><li>Kaksi hyvin erilaista kansanliikettä, jotka käyttivät sosiaalista mediaa tehokkaalla tavalla </li></ul><ul><li>Liikkeet eivät olleet ennustettavissa politiikan perinteisistä instituutioista käsin </li></ul>
  3. 4. Jytky 2011: Internet osoittautuu tehokkaimmaksi tavaksi levittää uusi ideologia valtavirran tavoitteisiin.
  4. 5. Maahamuuttokriittinen liike luo pohjaa PS:n nousulle ja saa lisäksi 6-8 omaa, verkossa seulottua kovan linjan edustajaa eduskuntaryhmän sisään.
  5. 6. Haaviston some-vyöry 2012: Pekka Haavisto nousee verkostomedian nosteella presidentinvaalin toiselle kierrokselle
  6. 7. <ul><li>Mitä näiden kahden näennäisesti erilaisen ilmiön takana oli? </li></ul>
  7. 8. Taloudessa internet on jo pitkään mullistanut toimialoja. Isot yritykset romahtavat ja irtisanovat, uudet ja ketterät toimijat hyödyntävät teknologiaa ja valtaavat markkinat. Nyt internetin mullistava vaikutus politiikkaan alkaa näkyä Suomessa.
  8. 9. <ul><li>Valta Suomessa on ollut niillä puolueilla, joilla on tehokkain puolue- ja viestintäkoneisto: keskustalla, sdp:llä ja viime vuosina myös kokoomuksella. </li></ul><ul><li>Jytkyssä ja vyöryssä loistivat perussuomalaiset ja vihreät – jäsenmäärän ja kampanjabudjetin reppanat. </li></ul>
  9. 10. Menestys johtuu siitä, että PS ja vihreät asettuivat alttiiksi ihmisten aktiivisuudelle. Internet on omiaan tällaisen aktiivisuuden jakamiselle, kommentoimiselle ja muokkaamiselle – nykyajan poliittiselle osallistumiselle.
  10. 11. <ul><li>Internet muutti politiikassa kymmenessä kuukaudessa kolme asiaa, eli oikeastaan kaiken: </li></ul><ul><li>1. Ideologian luomisen (viestinnän) </li></ul><ul><li>2. Organisaation </li></ul><ul><li>3. Rahoituksen </li></ul>
  11. 12. 1. Ideologian ja poliittisen ohjelman luonti Maahanmuuttokriittinen liike osoittaa, että poliittisen ideologian luominen internetissä on mahdollista ja tehokasta
  12. 13. <ul><li>Ohjelman luominen osittain avoimesti sosiaalisessa mediassa toimi tehokkaasti myös ideologian viestintänä. </li></ul><ul><li>Kun ohjelma oli kypsä valtakunnalliseen jytkyyn, se oli levinnyt jo hyvin laajalle. </li></ul>
  13. 14. 2. Organisaatio: Haavisto-vyöryssä verkon mahdollistama itseorganisoimisen kyky nähtiin ensi kertaa täydessä voimassaan. Ihmiset tuottivat, versioivat ja levittivät poliittista toimintaa ja viestintää ilman keskusjohtoa ja käytännössä nollakustannuksin.
  14. 15. 3. Rahoitus: Sosiaalinen media on tehnyt poliittisesta sitoutumisesta ja tähän liittyvästä mikrolahjoittamisesta hyväksyttävää. Muutos on ollut nopea. Vielä vaalirahoituslakia säädettäessä 2010 tällaista ” amerikkalaista ” kulttuuria ei pidetty Suomessa todennäköisenä.
  15. 16. <ul><li>Mitä seuraavaksi? </li></ul>
  16. 17. <ul><li>Digitalisaation vaikutus politiikkaan on vasta alkamassa </li></ul><ul><li>Koko käsityksemme demokratiasta menee uusiksi </li></ul><ul><li>Haavisto-liike ja jytky eivät päässeet tavoitteeseensa, mutta ne näyttävät tulevaisuuden suunnan. </li></ul>
  17. 18. <ul><li>Seuraavaksi verkostomedian kautta aletaan vaikuttaa suoraan lainsäädäntöön vaalien välillä </li></ul><ul><li>Virkamiesten sosiaalisen median ohjeistukset, ihmisten lisääntyvä verkon käyttö ja uudet yhteisölliset verkkoalustat vievät tähän suuntaan. </li></ul>
  18. 19. Tämä antaa kansalaisille lainsäädäntöön suoraan ja avoimen vaikuttamisväylän, joka oli ennen mahdollista vain lobbareille ja puolueille.
  19. 20. <ul><li>Puolueista voittaa se, joka pystyy asettumaan alustaksi ihmisten omalle aktiivisuudelle. </li></ul><ul><li>Pian politiikan tekeminen avoimesti verkossa bottom-up on kaikkien puolueiden arkea. </li></ul>
  20. 21. <ul><li>Monia puolueiden nykyisistä tehtävistä käy tarpeettomiksi </li></ul><ul><li>Digitaalisten välineiden avulla ihmiset hoitavat itse toiminnan organisoimista, viestintää ja rahoitusta. </li></ul>
  21. 22. Tämä asettaa kyseenalaiseksi paitsi puolueiden toimintatapoja, myös esimerkiksi verotukseen perustuvan puoluetuen. Ihmiset lahjoittavat satoja tuhansia euroja mikrolahjoituksina lyhyessä ajassa arvostamalleen aatteelle. Puolue voi olla käytännössä vain pankkitili.
  22. 23. On epävarmaa, pystytäänkö uusia vaikuttamisen väyliä luomaan vanhojen instituutioiden sisälle, vai suuntautuuko ihmisten aktiivisuus enenevässä määrin nykyisten instituutioiden ohi. Photo by churchofpunk.
  23. 24. Hallinnon syrjäytyminen digitalisaatiosta voi olla jopa suurempi ongelma kuin kansalaisten syrjäytyminen uusista demokratian muodoista.
  24. 25. <ul><li>Netin avaama suunta demokratialle on kuitenkin myönteinen. </li></ul><ul><li>Suomalainen demokratia saa kansainvälisissä tutkimuksissa toistuvasti keskinkertaiset arvosanat ihmisten mahdollisuudesta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan (mm äänestysprosentit, Economist Intelligece Unit, UN eGovernment Survey). </li></ul><ul><li>Jytky ja vyöry osoittavat, että muutos parempaan alkaa suomalaisista itsestään, ja verkko toimii sille alustana. </li></ul>
  25. 26. <ul><ul><li>[email_address] </li></ul></ul><ul><ul><li>http://avajaopen.fi </li></ul></ul>

×