Ammattina esimies. Esimiestyön tehtäväkenttä tarkasteltuna erilaisten roolien kautta. Miten johdamme itseämme toimimaan kulloinkin tarpeellisessa roolissa, sen sijaan että ajaudumme tiedostamatta omalle mukavuusalueelle.
Ammattina esimies. Esimiestyön tehtäväkenttä tarkasteltuna erilaisten roolien kautta. Miten johdamme itseämme toimimaan kulloinkin tarpeellisessa roolissa, sen sijaan että ajaudumme tiedostamatta omalle mukavuusalueelle.
Pomo puun ja kuoren välissä slideshare 10.06.2015Talentum Pro
Oletko pikkupomo vai tärkein lenkki? Lähiesimiehellä on valtaa: hän vaikuttaa keskeisesti työyhteisön hyvinvointiin ja yrityksen asiakastyytyväisyyteen.
Pomo puun ja kuoren välissä on selviytymisopas tiiminvetäjille, työnjohtajille, toimistopäälliköille... Sen avulla selviät johtamisen päivittäisistä ongelmista ja siitä saat työhösi esimerkkejä ja ratkaisumalleja. Sisäistät esimiehen keskeiset velvollisuudet ja oikeudet ja saat asiakas- ja ratkaisukeskeisen näkökulman työsi kehittämiseen. Kirja sopii oppaaksi myös esimiesuraa harkitseville ja uusille esimiehille.
Uuden työntekijän perehdyttäminen: Miksi se on niin tärkeätä ja miten se onni...Jaakko Koivula
Perehdyttäminen on sekä työnantajalle laissa määrätty velvollisuus, että ehdottoman välttämätöntä rekrytointien onnistumiselle. Lyhyessä esityksessä vastataan perehdyttämisen miksi ja miten -kysymyksiin ja esitellään esimerkkinä asiallinen perusperehdytys.
Virity ja Verkostoidu 3.11.2016 Jari Hakanen: Inspistä! Tuunaa työsiAito HSO
Professori Jari Hakasen puheenvuoro Aito HSO ry:n Virity ja Verkostoidu -semiaarissa 3.11.2016.
#virityjaverkostoidu #aitohso #työnimu #jarihakanen #työelämä
Diasarja antaa käytännön ohjeet siihen, miten henkilöstö voi yhdessä laatia työpaikalle pelisäännöt, jotta yhteishenki ja työilmapiiri säilyvät tai kohentuvat sekä varmistetaan sujuva työnteko ja ehkäistään kuormittumista.
Työelämässä tulostavoitteet ja deadlinet painavat päälle. Palavereita on liikaa ja ne ovat tehottomia. Sähköposteihin ja sosiaalisen median tietovirtaan hukkuu. Missä olikaan viimeisin versio raportista tai tarjouksesta? Kuinka saada ote omista työpäivistä ja työtehtävistä?
Ajanhallinta on yksi työelämän ja itsensä johtamisen keskeisimmistä taidoista. Ajanhallinnan avulla saa enemmän tuloksia, ja hallittu ajankäyttö lisää työhyvinvointia, kun kontrollin ja aikaansaamisen tunne lisääntyy.
Tässä esityksessä käsitellään ajanhallintaa yleisesti sekä tarjotaan runsaasti käytännönläheisiä vinkkejä ajanhallinnan tehostamiseksi.
http://www.tuplaamo.fi
Itsensä johtaminen on tavoitteita kohti etenemistä. Jos jätät tavoitteet tekemättä, kohtaa usein viimetingan.
Esitys Proakatemian ja Tamkin prosemma 2014.
Pomo puun ja kuoren välissä slideshare 10.06.2015Talentum Pro
Oletko pikkupomo vai tärkein lenkki? Lähiesimiehellä on valtaa: hän vaikuttaa keskeisesti työyhteisön hyvinvointiin ja yrityksen asiakastyytyväisyyteen.
Pomo puun ja kuoren välissä on selviytymisopas tiiminvetäjille, työnjohtajille, toimistopäälliköille... Sen avulla selviät johtamisen päivittäisistä ongelmista ja siitä saat työhösi esimerkkejä ja ratkaisumalleja. Sisäistät esimiehen keskeiset velvollisuudet ja oikeudet ja saat asiakas- ja ratkaisukeskeisen näkökulman työsi kehittämiseen. Kirja sopii oppaaksi myös esimiesuraa harkitseville ja uusille esimiehille.
Uuden työntekijän perehdyttäminen: Miksi se on niin tärkeätä ja miten se onni...Jaakko Koivula
Perehdyttäminen on sekä työnantajalle laissa määrätty velvollisuus, että ehdottoman välttämätöntä rekrytointien onnistumiselle. Lyhyessä esityksessä vastataan perehdyttämisen miksi ja miten -kysymyksiin ja esitellään esimerkkinä asiallinen perusperehdytys.
Virity ja Verkostoidu 3.11.2016 Jari Hakanen: Inspistä! Tuunaa työsiAito HSO
Professori Jari Hakasen puheenvuoro Aito HSO ry:n Virity ja Verkostoidu -semiaarissa 3.11.2016.
#virityjaverkostoidu #aitohso #työnimu #jarihakanen #työelämä
Diasarja antaa käytännön ohjeet siihen, miten henkilöstö voi yhdessä laatia työpaikalle pelisäännöt, jotta yhteishenki ja työilmapiiri säilyvät tai kohentuvat sekä varmistetaan sujuva työnteko ja ehkäistään kuormittumista.
Työelämässä tulostavoitteet ja deadlinet painavat päälle. Palavereita on liikaa ja ne ovat tehottomia. Sähköposteihin ja sosiaalisen median tietovirtaan hukkuu. Missä olikaan viimeisin versio raportista tai tarjouksesta? Kuinka saada ote omista työpäivistä ja työtehtävistä?
Ajanhallinta on yksi työelämän ja itsensä johtamisen keskeisimmistä taidoista. Ajanhallinnan avulla saa enemmän tuloksia, ja hallittu ajankäyttö lisää työhyvinvointia, kun kontrollin ja aikaansaamisen tunne lisääntyy.
Tässä esityksessä käsitellään ajanhallintaa yleisesti sekä tarjotaan runsaasti käytännönläheisiä vinkkejä ajanhallinnan tehostamiseksi.
http://www.tuplaamo.fi
Itsensä johtaminen on tavoitteita kohti etenemistä. Jos jätät tavoitteet tekemättä, kohtaa usein viimetingan.
Esitys Proakatemian ja Tamkin prosemma 2014.
Pidä huolta itsestäsi ja työkaveristasiMinna Liminka
Käyn puhumassa descomilaisten henkilöstötapahtumissa työhyvinvoinnista. Tämä esitys on kohdistettu huoltojoukoille, eli taloushallinnolle, viestinnälle, markkinoinnille, HR:lle ja assistenteille.
Petteri Kallion esitys itsensä johtamisesta ja ajanhallinnasta:
Istutko iltakaudet koneen ääressä? Onko tekemättömiä töitä yhä enemmän, vaikka käytät myös vapaa-aikaasi rästitöiden tekemiseen? Mitä teet kun sähköpostisi pursuilee avaamattomia viestejä, puhelin soi ja työkaverit pommittavat jatkuvasti kysymyksillä? Tuntuuko, että toimisto on kuin
keskeytystehdas? Voisiko asialle tehdä jotain?
Itsensä johtaminen, oman työn suunnittelu ja ajankäyttö ovat stressin vähentämisen avaimia. Työ on muuttunut merkittävästi digitalisaation myötä, mutta suurin osa työtavoistamme johtaa jopa satojen vuosien päähän. Tarvitsemme siis entistä parempia tapoja johtaa itseämme ja työkaluja ajanhallintaa selvitäksemme nykyaikaisessa tietotyössä paremmin
Tämän setin aikana käyn läpi tehokkaan työskentelyn
avaimia, siten että työn hallinnan tunne lisääntyy.
Luennon aikana esitellään paljon esimerkkitapauksia, jotka demonstroivat, että työtapoja muuttamalla ja uusia menetelmiä kokeilemallaon mahdollista saada paljon enemmän aikaan vähemmällä, jopa nopeammin ja paremmin. Luennon materiaali perustuu sekä tutkimukseen että käytännön omakohtaisiin kokeiluihin.
Luennon pohjaksi on rakennettu myös pieni verkkokysely, jolla luennon sisältöä voidaan tarkemmin kohdistaa asiakkaan tärkeimpiin kehittämiskohteisiin
Luentoa on pidetty sekä isoissa että pienissä organisaatioissa,
johtajille sekä työntekijöille.
“Hyvät konkreettiset esimerkit, mitä työlle voisi tehdä.”
“Alamme heti kokeilemaan muutamaa juttua.”
" Huippuosaaja, viihdyttävä ammattimies"
Esityksen sisältö perustuu kokemukseeni ja tekemääni selvitykseen isojen yritysten terveys- ja hyvinvointijohtamisesta, jossa havaitsin selvät askeleet miten yritykset ottavat työkykyjohtamisen haltuunsa. Esityksen lopusta pääset katsomaan halutessasi myös aiheesta tekemäni webinaarin.
Hyvinvointiin liittyvästä johtamisesta käytetään paljon eri termejä ja sisältö termien alla vaihtelee yrityksestä toiseen. Mitä näiden termien takana on? Mitä työkykyjohtamisella yleisesti ottaen tarkoitetaan? Minkälaisissa eri vaiheissa yritykset ottavat työkykyjohtamisen haltuunsa ja mitkä ovat haasteet?
http://www.sovelto.fi/ratkaisut/hyvinvointi-ja-tuottavuus/loisto
LOISTO-palvelulla poistat pahoinvointia, jolloin osaamattomuudesta, tehottomuudesta ja turhautumisesta johtuvat kustannukset laskevat. Lisäksi aikaansaat hyvinvointia, jolloin itseohjautuvuuden, innovatiivisuuden ja paremman yhteistyön tuottovaikutukset lisääntyvät. LOISTO-palvelu lisää tuottavuutta hyvinvoinnilla.
Marjukka Laineen esitys 24.9.2014 tilaisuudessa "Verkostoitumisella tukea monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen". Katso esitykseen liittyen tiivistelmä kriteereistä osoitteesta http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/Documents/Hyv%C3%A4n%20johtamisen%20kriteerit_tiivistelma.pdf
Work&Life Café 7.4.2016, Helsinki
Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta – Kaisa Välivehmas
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020 -hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Huhtikuun Work&Life Cafén teemaan Omien vahvuuksien tunnistaminen – Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta johdatteli Kaisa Välivehmas, UniikkiUra Oy:stä.
Työn ja joht_muutos_work_lifecafe 04022016_marja vilukselaTyoelama2020
Work&Life Café 4.2.2016, Helsinki
Näkökulmia työn ja johtamisen muutokseen – Marja Viluksela
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020- hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Ensimmäisen Work&Life Cafén teemaan Näkökulmia työn ja johtamiseen muutokseen johdatteli Marja Viluksela.
Stanford University conducts research on work, technology, and their intersection through various centers. Some key areas of research include big data and analytics, engagement and virtual environments, and massive open online courses. Theories of interest include new institutionalism and sociomaterial theory. Hot topics include sensors, smart grids, sustainability, and quantified self using mobile devices to track health and wellbeing.
1. 1. INNOVATIIVISUUS JA TUOTTAVUUS
Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät
Perusasiat kunnossa, arki ja
velvoitteiden hoitaminen sujuvaa.
Panostetaan kehittämiseen aluksi
erillisillä hankkeilla, sitten
monipuolisesti ja suunnitelmallisesti.
Sisältää myös hyvän perustason asiat.
Erinomaiset tai maailmanluokan tuot-
teet, palvelut, toimintakonseptit, työyh-
teisöt ja niiden jatkuva kehittäminen.
Sisältää myös kehittäjävaiheen asiat.
NÄKEMYS KEHITTÄMISESTÄ
Kehittäminen nähdään tärkeäksi
osaksi toimintaa, mutta sitä tehdään
sattumanvaraisesti.
Kehittäminen on suunnitelmallista.
Sille asetetaan tavoittet ja mittarit.
Tuottavuuden parantaminen on koko
organisaatiolle oppimisprosessi, joka
tukee sen kehittämis- ja innovaatio-
osaamista ja henkilöstön työelämä-
valmiuksia.
HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN JA OSALLISTAMINEN
Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa
työhönsä.
Kehittäminen on jokaisen tehtävä.
Kuullaan henkilöstöä, kumppaneita
ja asiakkaita.
Koko henkilöstö osallistuu aktiivisesti
kehittämiseen.
Organisaatio kykenee käsittelemään ja
hallitsemaan epäjatkuvuuksista aiheuvia
muutoksia ja epävarmuuksia.
TUOTTAVUUSTYÖ JA INNOVAATIOT
Kehittämisen kohteena toiminnan
tehokkuus.
Kehittämisen kohteena on
organisaation tarjoamat tuotteet,
palvelut ja toimintatavat, julkisissa
organisaatioissa myös toiminnan
tuloksellisuus ja vaikuttavuus.
Kehitetään samanaikaisesti tuottavuutta
ja työelämän laatua.
Tyypillinen kokemus työpäivästä voisi
olla tämä: saatiin aikaan, ja työyhteisöltä
ja esimiehiltä siihen tukea.
Tuloksellisuuden paranemisen hyödyt
jakautuvat oikeudenmukaisesti koetulla
tavalla.
UUDEN TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN
Seurataan teknologian kehitystä/
hyödynnetään uutta teknologiaa.
Hyödynnetään nykyaikaisten
teknologian mahdollisuuksia
monipuolisesti.
Uuden teknologian mahdollisuuksia
osataan käyttää uusien ratkaisujen ja
palvelujen tuottamiseksi ja kehittämiseksi.
2. 2. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ
Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät
Perusasiat kunnossa, arki ja
velvoitteiden hoitaminen sujuvaa.
Panostetaan kehittämiseen aluksi
erillisillä hankkeilla, sitten
monipuolisesti ja suunnitelmallisesti.
Sisältää myös hyvän perustason asiat.
Erinomaiset tai maailmanluokan tuot-
teet, palvelut, toimintakonseptit, työyh-
teisöt ja niiden jatkuva kehittäminen.
Sisältää myös kehittäjävaiheen asiat.
SISÄINEN YHTEISTYÖ
Noudatetaan yhteistoimintaa edistäviä
lakeja, säädöksiä ja sopimuksia.
Henkilöstö tuntee organisaation
tilanteen.
Kehittämisehdotusten teko on
mahdollista.
Arkipäivän yhteistyö ja vuorovaikutus
sujuvaa.
Henkilöstöä kuunnellaan ja kannustetaan
aloitteellisuuteen.
Tarvittaessa käynnistetään yhteisiä
kehityshankkeita.
Yhteistyö on jatkuvaa ja vastavuoroista.
Sen tarkoitus on pitkäjänteinen
kehittäminen.
Johto ja henkilöstö ovat aloitteellista.
Riskien ottaminen ja virheiden
tekeminen on sallittua.
ULKOINEN YHTEISTYÖ
Kumppanuus- ja asiakassuhteet saattavat
olla kertaluonteisia mutta ne hoidetaan
asiallisesti.
Kumppania ja asiakasta kuunnellaan ja
palaute otetaan huomioon toimintaa
kehittäessä.
Tavoitellaan pitkäjänteistä eri osapuolia
hyödyttävää yhteistyötä.
Verkostojen välisessä kilpailussa pyritään
strategiseen kumppanuuteen ja sen
vahvistamiseen.
Lisäarvoa etsitään yhdessä osapuolten
parhaaksi.
LUOTTAMUSTA VAHVISTAVAT TOIMINTATAVAT
Noudatetaan tehtyjä sopimuksia.
Toimitaan luottamuksen arvoisesti.
Luottamusmies- ja työsuojeluhenkilöstö
valittu ja yhteistyö toimivaa.
Organisaation johto kehittää ja edistää
aktiivisesti yhteistyötä.
Työyhteisötaitoja ja -kulttuuria
kehitetään ja niitä arvostetaan.
Luottamusmies ja työsuojelu-
valtuutettujen sekä työnantajien
edustajien osaamisen kehittämisestä
ja yhteistoimintamahdollisuuksista
huolehditaan.
Yhteistyön toimivuutta ja tuloksellisuutta
arvioidaan, seurataan ja parannetaan
avoimesti keskustellen ja kehittäen.
Luottamusmies ja työsuojelu-
valtuutettujen sekä työnantajien
edustajien osaamisen ja yhteistoiminnan
kehittäminen järjestelmällistä toimintaa.
YHTEISTYÖ HYVINÄ JA HUONOINA AIKOINA
Yhteistyön tavoitteena on ongelmien
poistaminen.
Hyvinä aikoina luotu yhteistyö kantaa
myös huonoina aikoina.
Vaikeina aikoina lisätään avointa
keskustelua ja yhteisiä ponnistuksia
vahinkojen minimisoimiseksi.
Tunnistetaan ja ennakoidaan
toimintaympäristössä tapahtuvat
muutokset ja esimerkiksi kysynnän
vaihtelut.
Luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja
menettelytapoja erilaisiin tilanteisiin.
3. 3. OSAAVA TYÖVOIMA
Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät
Perusasiat kunnossa, arki ja
velkoitteiden hoitaminen sujuvaa.
Panostetaan kehittämiseen aluksi
erillisillä hankkeilla, sitten
monipuolisesti ja suunnitelmallisesti.
Sisältää myös hyvän perustason asiat.
Erinomaiset tai maailmanluokan tuot-
teet, palvelut, toimintakonseptit, työyh-
teisöt ja niiden jatkuva kehittäminen.
Sisältää myös kehittäjävaiheen asiat.
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA
Osaaminen riittää perustehtävien
tekemiseen.
Osaamisen kehittämisen lähtökohtana
on työtehtävien ja niiden muutosten
edellyttämät vaatimukset.
Työyhteisö mahdollistaa aidon
oppimisen ja osaamisen hyödyntämisen.
Tarvittavaa osaamista kehitetään myös
yhdessä kumppanien kanssa.
Henkilöstön kanssa tehdään
suunnitelmallista yhteistyötä
osaamisen kehittämiseksi.
Työyhteisöt ja yksilöt kykenevät
laajasti oppimaan ja uudistumaan.
Johdetaan ja ennakoidaan osaamista.
Työ itsessään on kehittävää.
HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN
Henkilöjohtamisen perusasiat ja
yhteistyötaidot ovat kunnossa.
Tehdään tarvittavat henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmat.
Henkilöstöjohtaminen on
kehittämispainoitteista.
Tulevaisuuden työvoiman lähteet on
tunnistettu ja uuden henkilöstön
kanavat ja tavat tulla mukaan
työyhteisöön mietitty.
Henkilöstöjohtaminen on edistyksellistä,
strategialähtöistä ja aktiivisen
kehittämisen kohteena.
Monimuotoisuutta johdetaan.
Palkitsemista ja palkitsemisen
kokonaisuuksia johdetaan ja kehitetään.
KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖ
Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö on
tunnistettu.
Osataan hyödyntää tarjolla olevia
koulutus-, tieto-, neuvonta- ja
ohjauspalveluja.
Otetaan esimerkiksi harjoittelijoita ja
kesätyöntekijöitä perehtymään
työelämään.
Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on
vastavuoroista ja toimivaa.
Yritykset ja organisaatiot voivat tehdä
tiivistä yhteistyötä koulutuksen
järjestäjien kanssa esimerkiksi
henkilöstön osaamisen kehittämiseksi,
uusien työntekijöiden ja vastavalmistu-
neiden rekrytoimiseksi, opinnäytteiden
tekemiseksi ja oppisopimuskoulutuksen
järjestämiseksi.
Yhteistyö koulutuksen, tutkimuksen ja
työelämän välillä on suunnitelmallista ja
pitkäjänteistä.
Aktiivinen vaikuttaminen siihen, että
koulutusjärjestelmä tuottaa tulevaisuu-
den työelämässä tarvittavia taitoja.
Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi
tehdään räätälöityjä ratkaisuja työpaikan
tarpeista lähtien.
4. 4. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS
Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät
Perusasiat kunnossa, arki ja
velvoitteiden hoitaminen sujuvaa.
Panostetaan kehittämiseen aluksi
erillisillä hankkeilla, sitten
monipuolisesti ja suunnitelmallisesti.
Sisältää myös hyvän perustason asiat.
Erinomaiset tai maailmanluokan tuot-
teet, palvelut, toimintakonseptit, työyh-
teisöt ja niiden jatkuva kehittäminen.
Sisältää myös kehittäjävaiheen asiat.
TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
Työpaikan työolot täyttävät
lainsäädännön vaatimukset.
Kehittämisessä on usein kysymys
ongelmien poistamisesta ja
haittojen vähentämisestä.
Työhyvinvointi- ja työturvallisuustyön
vaikuttavuutta arvioidaan ja sille on
asetettu tavoitteet.
Edistetään työntekijöiden liikuntaa,
terveyttä ja työkykyä.
Työhyvinvointi- ja työturvallisuustyö sekä
työkyvyn johtaminen ovat luonteva osa
työpaikan strategista toimintaa.
Johto seuraa työhyvinvoinnille ja
työturvallisuudelle asetettujen
tavoitteiden saavuttamista.
Tuottavuutta ja työhyvinvointia
kehitetään samanaikaisesti.
TYÖKUORMITUKSEN JA RISKIEN HALLINTA
Tapaturmista, altistumisista fysikaalisille
ja kemiallisille tekijöille sekä liiallisesta
kuormituksesta pyrittävä eroon.
Siisteydestä, järjestyksestä, koneiden
ja laitteiden kunnosta sekä työssä
tarvittavista suojaimista ja välineistä
huolehditaan.
Työpaikalla on toteutettu terveyteen ja
työkykyyn vaikuttavien riskien arviointi.
Työt räätälöidään ihmisten erityis-
tarpeiden, esim. osatyökyvyn mukaan.
Työhyvinvointi, työturvallisuus ja riskien
hallinta otetaan huomioon toiminnan
suunnittelussa, työaikajärjestelyissä ja
investoinneissa.
Organisaatiolla on kehittynyt riskien
hallinta- ja turvallisuuskulttuuri.
Työyhteisö ja johtaminen suojaavat
ylikuormitukselta tulevaisuuden
työtehtävissä.
TYÖTERVEYSHUOLTO
Työterveyshuolto on järjestetty ja
sitä toteutetaan.
Työterveyshuollon asiantuntemusta
hyödynnetään ennakoivasti sekä
työpaikan kehittämisessä että
työkyvyn tukemisessa.
Työterveyshuolto on työpaikan
strateginen kumppani työn,
työkyvyn ja terveydenkin kehittämisessä.
TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN JA MUUTOSTEN HALLINTA
Työyhteisön tilaa seurataan ja sitä
kehitetään yhdessä jatkuvasti.
Ihmisiä kohdellaan arvostavasti.
Kiusaamiseen ja epäasialliseen
kohteluun puututaan.
Työyhteisön häiriöihin puututaan ja
ne selvitetään.
Henkilöstöä kuullaan työtä koskevien
muutosten yhteydessä.
Työn tekemiseen saa tukea
työtovereilta ja esimieheltä.
Työyhteisössä on tilaa erilaisille
ihmisille ja siihen on helppo tulla
mukaan.
Muutosten toteuttamisessa
hyödynnetään erilaisia
henkilöstöä osallistavia keinoja.
Työyhteisö huomioi onnistumiset.
Innostunut ilmapiiri välittyy myös
asiakkaille ja ulkopuolisille.
TYÖN MIELEKKYYS JA VOIMAVARAT
Työllä on tarkoitus ja se ei tylsistytä
tekijäänsä.
Työn tavoitteista keskustallaan.
Työ edistää terveyttä ja tuo sisältöä
elämään.
Työ koetaan mielekkääksi ja
palkitsevaksi.
Työn vetovoima- ja voimavaratekijöitä
pyritään järjestelmällisesti vahvistamaan.
Työn imu ja innostus ovat työnteon
arkea.
Työnteolle ominaista on tarmokkuus,
omistautuminen ja uppoutuminen
työhön.
TYÖKYVYN HALLINTA JA EDISTÄMINEN
Esimiehet puuttuvat merkkeihin
työkyvyn alenemisesta ja huonosta
työssä jaksamisesta.
Työ ei heikennä ihmisten työkykyä ja
terveyttä eikä estä terveellisten
elämäntapojen valitsemista.
Työpaikalla on käytössä varhaisen tuen
malli sen toteutumista tuetaan,
esimerkiksi esimiehiä kouluttamalla ja
tekemällä yhteistyötä työterveyshuollon
ja kuntoutuksen kanssa.
Varhaisen tuen malli on osa
työpaikan henkilöstöjohtamista.