Köyhyys on yksi parhaiten osoitettuja riskitekijöitä lasten mieltenterveyden häiriöille. Suurten tuloerojen maissa köyhyyden vaikutus on vieläkin voimakkaampi. Perheen toimeentulon parantuessa riski pienenee ja jo aiheutuneet ongelmat korjaantuvat nopeammin. Lasten psyykkistä sairastavuutta voidaan vähentää sosiaalipoliittisin päätöksin.

1. Toimeentulojalasten
mielenterveys
Jaana Wessman (LL, FT, lspy eval), 24.4.2016

2. Paljonontutkittu
Esim Reiss (et al) 2013 katsausartikkeli: 55 tutkimusta, 52:
ssa selvä yhteys alemman sosiaaliluokan ja lapsen heikomman
mielenterveyden välillä.
Yhdessäkään tutkimuksessa köyhyys tai alempi sosiaaliluokka
ei parantanut hyvinvointia.

3. Kiistatontaon,että
Heikosti toimeentulevien perheiden lapsilla on enemmän
mielenterveyden häiriöitä.
Perheen tulotaso vaikuttaa lasten mielenterveyteen vielä
enemmän kuin vanhemman työttömyys tai koulutustaso.
Matalissa sosiaaliluokissa lapsilla on jopa kolminkertainen
riski sairastua mielenterveyden häiriöihin verrattuna
ylempiin luokkiin.

4. Tarkemminottaenvaikuttaasiltä,että
Erityisesti äidin kokemat taloudelliset vaikeudet lapsen
varhaisvuosina ovat suuri riski.
Vanhempien korkea koulutustaso lyhentää ongelmien kestoa
jonkin verran, mutta ei poista köyhyyden vaikutuksia.
Vanhempien köyhyys vaikuttaa voimakkaammin pieniin lapsiin
kuin nuoriin (sic!). Vaikutuksella ei ole sukupuolieroja.
Maiden välillä on tässä huomattavia eroja siten, että mitä
suuremmat tuloerot, sitä suurempi vaikutus.

5. Milleköyhyysaltistaa?
Voimakkaimmat yhteydet masennukseen, ahdistuneisuuteen ja
käytöhäiriöihin. Jotain näyttöä myös ADHD:n yhteydestä.
Runsasta alueellista vaihtelua tuloksissa
(kulttuuririippuvainen ilmiasu?).
Useamman kuin yhden häiriön samanaikaiselle esiintyvyydelle,
“tilanteen komplisoitumiselle”.
Alakouluiässä ei kiusaamiselle sinänsä, mutta kylläkin
kiusaamisen pitkittymiselle (sekä uhrina että tekijänä).

6. Pitkäaikaisseurantatutkimuksistatiedetään,että
Mitä pitempään köyhyys jatkuu, sitä suurempi riski sairastua
on. (Annos-vaste!)
Köyhyyden jatkuessa häiriön paranemisen todennäköisyys on
pienempi kuin hyvin toimeentulevilla, myös lapsilla jotka
saavat hoitoa.
Köyhän perheen toimeentulon parantuessa riski sairastua
pitenee ja jo syntyneet ongelmat paranevat nopeammin.

7. Ongelmatkasaantuvat!
Köyhyys on riski yksinäänkin, vaikka lapsella muuten kaikki
olisi hyvin.
Köyhyyden jatkuessa kuitenkin se aiheuttaa seikkoja, jotka
myös ovat riskitekijöitä. Taloudelliset vaikeudet lisäävät
muun muassa:
● Vanhempien mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä ja
väkivaltaisuutta
● Avioeroja
● Vanhemmuustaitojen puutteita
● Ulkopuolisuutta kaveriporukoista

8. Syitäjaseurauksia
Köyhyys
Lapsen
mielenterveyden
ongelmat
Vanhemman
mielenterveyden
ongelmat
Vanhemman
stressi
Huonot
kasvatustavat
Ulkopuolisuuden
kokemus
Yksinhuoltajuus

9. Suomessa
Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on
kolminkertaistunut vuodesta 1995.
Lapsiperheiden osuus alimmasta tuloluokasta on kasvanut.
Lapsiperheköyhyys on yleisintä perheissä, joissa lapset ovat
pieniä.
Lapsiperheiden köyhyyttä lisäävät eniten työttömyys ja
sosiaaliturvan ostovoiman jälkeenjääneisyys.

10. Mikäsuojaalapsia?
Köyhyyden väliaikaisuus.
Aikuisten mielenterveyspalvelujen hyvä saatavuus.
Pienet tuloerot.
Vanhempien stressitasojen laskeminen.
Tasa-arvoisuuden kokemus koulussa / harrastuksissa.
Kokemus lämpimistä perhesuhteista.

11. Takehomemessages
Tuloerojen kasvaminen ja lapsiperheköyhyyden lisääntyminen
lisää lasten käytösongelmia, masentuneisuutta ja muuta
pahoinvointia.
(Toisin kuin esimerkiksi kännyköiden tai tietokonepelien
käyttö.)
Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on yksi tehokkaimmista
tunnetuista keinoista ennaltaehkäistä lasten psyykkistä
sairstavuutta.

12. Kirjallisuutta
Reiss, F. Socioeconomic inequalities and mental health
problems in children and adolescents: A systematic review.
Social Science & Medicine 90 (2013) 24-31.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lapsiköyhyys on Suomessa
kasvussa. Stop Köyhyys -hanke, 2010.