Johanna Lammi-Taskula, THL, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Tapio Räsänen, Kela: Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoretTHL
Tapio Räsänen, Kela, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Tarja Heino, THL: Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoretTHL
Tarja Heino, THL, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointiTHL
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Koulutus ja nuorten hyvinvointi -webinaarin (15.11.2021) esitykset:
- Seminaarin avaus, Minna Elomaa-Krapu, Metropolia (s. 1–5)
- Opetusministeri Li Andersson, videotervehdys (ei julkaista)
- Johdatus aiheeseen: Koronapandemian vaikutukset koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin, Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto (s. 8–29)
- Koronaepidemian ja rajoittamistoimien vaikutukset nuorten opiskeluun sekä koulun polarisoituminen, Otto Helve, THL (s. 31–44)
- Digitaaliset ja pedagogiset ratkaisut, Jussi Okkonen, Tampereen yliopisto (s. 46–55)
- Koronapandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden uskoon, Jenni Helenius, THL (s. 57–84)
- Koulujen ja oppilaitosten palautuminen koronatilanteesta: Oppimisvaje, hyvinvointivaje ja koronan opit, Laura Francke, Opetushallitus (s. 86–88)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7987637
Tommi Vasankari, UKK-instituutti: Epidemian vaikutukset liikuntatottumuksiinTHL
Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Signe Jauhiainen, Kela, 20.9.2021, webinaarissa Miten palvelut ja etuudet ovat selvinneet epidemian aikana? (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7804778
Natalia Skogberg, THL, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Tapio Räsänen, Kela: Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoretTHL
Tapio Räsänen, Kela, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Tarja Heino, THL: Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoretTHL
Tarja Heino, THL, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointiTHL
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Koulutus ja nuorten hyvinvointi -webinaarin (15.11.2021) esitykset:
- Seminaarin avaus, Minna Elomaa-Krapu, Metropolia (s. 1–5)
- Opetusministeri Li Andersson, videotervehdys (ei julkaista)
- Johdatus aiheeseen: Koronapandemian vaikutukset koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin, Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto (s. 8–29)
- Koronaepidemian ja rajoittamistoimien vaikutukset nuorten opiskeluun sekä koulun polarisoituminen, Otto Helve, THL (s. 31–44)
- Digitaaliset ja pedagogiset ratkaisut, Jussi Okkonen, Tampereen yliopisto (s. 46–55)
- Koronapandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden uskoon, Jenni Helenius, THL (s. 57–84)
- Koulujen ja oppilaitosten palautuminen koronatilanteesta: Oppimisvaje, hyvinvointivaje ja koronan opit, Laura Francke, Opetushallitus (s. 86–88)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7987637
Tommi Vasankari, UKK-instituutti: Epidemian vaikutukset liikuntatottumuksiinTHL
Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Signe Jauhiainen, Kela, 20.9.2021, webinaarissa Miten palvelut ja etuudet ovat selvinneet epidemian aikana? (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7804778
Natalia Skogberg, THL, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Karin Blomgren, HUS, 20.9.2021, webinaarissa Miten palvelut ja etuudet ovat selvinneet epidemian aikana? (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7804778
Tässä artikkelissa tutkitaan kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoihin ja lapsiin.
Kotihoidon tukea maksetaan vaihtoehtona muille lasten tuetuille hoitomuodoille lasten
ollessa 1
–
2-vuotiaita. Tutkimuksessa käytetään laajoja rekisteriaineistoja, jotka mahdollis
-
tavat lasten kehityksen seuraamisen varhaislapsuudesta aikuisikään. Merkittävin aineisto
lasten kehityksen mittaamiselle on alle kouluikäisten lasten neuvolatarkastuksissa teh
-
tävät testit. Lasten kotihoidon tuen ja sen kunnallisten lisien variaation avulla pystytään
identifioimaan kotihoidon tuen kausaalinen vaikutus erotuksena pelkän hoitomuodon ja
myöhemmän kehityksen korrelaatiosta. Tulokset osoittavat, että suurempi kotihoidon tuki
pidentää äitien kotihoitojaksoja ja vähentää työllisyyttä. Lapsiin pidemmät kotihoitojaksot
vaikuttavat niin, että ne lisäävät todennäköisyyttä saada huonompi tulos neuvolan Lene-
testissä, eli kotihoidon vaihtoehtona varhaiskasvatus näyttäytyy tällä mittarilla parempana
vaihtoehtona 1
–
2-vuotiaille lapsille. Tutkimuksessa ei löydetä selkeitä vaikutuksia lasten
kouluarvosanoihin tai koulutusvalintoihin pidemmällä aikavälillä.
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Mielenterveys-webinaarin (25.11.2021) esitykset:
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – aikuisväestö, Jaana Suvisaari, THL (s. 6–19)
- Hoitohenkilöstön kuormitus, HUS-pitkäaikaisseuranta, Tanja Laukkala, HUS (s. 21–29)
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – lapset ja nuoret, Laura Kauhanen, INVEST-lippulaiva (s. 31–55)
- Covid-19 tartunnan psyykkiset jälkioireet, Markku Partinen, Helsingin yliopisto (s. 57–91)
- Mielenterveyden ongelmat sosiaalityön asiakkailla, ongelmien tunnistaminen ja kokemukset hoitoon pääsystä epidemian aikana, Minna Kivipelto, THL (s. 93–100)
- Yhteenveto, Meri Larivaara, Mieli ry (s. 102–108)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/8023618
Ilmo Keskimäki, THL & Tampereen yliopisto: PäätöksentekoTHL
Ilmo Keskimäki, THL & Tampereen yliopisto, 20.9.2021, webinaarissa Miten palvelut ja etuudet ovat selvinneet epidemian aikana? (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7804778
Jari Pirhonen, Helsingin yliopisto: Ikääntyneet ja laitoshoidossa olevat, Sos...THL
Jari Pirhonen, Helsingin yliopisto, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYYn) hallituksen jäsen Heidi Vesterinen on tehnyt kyselyn Helsingin yliopiston perheellisille opiskelijoille. Kyselyn vastauskierros oli toukokuussa 2012 ja tänä aikana siihen vastasi yhteensä 121 opiskelijaa.
Opiskelijavanhemmilla oli kyselyn perusteella keskimäärin yhdestä kahteen alle kolmevuotiasta lasta. Kyselyyn vastanneista 73 % koki toimeentulonsa joko erittäin niukaksi tai sillä tavoin heikoksi, että koko ajan on säästettävä. Yhteiskunnan tarjoamin sosiaalietuuksin elävät perheelliset opiskelijat elävät selvästi köyhyysrajan alapuolella. Kyselyyn vastanneista perheellisistä opiskelijoista 53 % tekeekin ansiotöitä paikatakseen talouttaan.
Lastenhoidon, opintojen ja työn palapeli on erittäin haastava. Vastaajista 64 % arvioi että heillä on käytettävissä opintoihin vähän tai erittäin vähän aikaa. Perheelliset opiskelijat eivät siis pysty opiskelemaan siinä määrin kuin he haluaisivat. Nykyiset sosiaalietuudet eivät käytännössä mahdollista perheellisten opiskelijoiden päätoimista opiskelua.
Historiallisen pitkä taloustaantuma jatkuu Suomessa. Toistaiseksi sen vaikutuksista lapsiin ja lastensuojeluun tiedetään melko vähän. Sen sijaan meillä on kattavia tietoja 1990-luvun laman vaikutuksista. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että talouslamalla on pitkävaikutteisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä heijastuu myös lastensuojeluun. Esityksessä tarkastella talouslaman vaikutuksia erityisesti lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten hyvinvointiin.
Heikki Hiilamo
Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp: Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut? Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Marja Holm ja Anna Väre, THL: Vammaiset ja toimintarajoitteisetTHL
Marja Holm ja Anna Väre, THL, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
Mia Hakovirta: Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva eri maissa. Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Karin Blomgren, HUS, 20.9.2021, webinaarissa Miten palvelut ja etuudet ovat selvinneet epidemian aikana? (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7804778
Tässä artikkelissa tutkitaan kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoihin ja lapsiin.
Kotihoidon tukea maksetaan vaihtoehtona muille lasten tuetuille hoitomuodoille lasten
ollessa 1
–
2-vuotiaita. Tutkimuksessa käytetään laajoja rekisteriaineistoja, jotka mahdollis
-
tavat lasten kehityksen seuraamisen varhaislapsuudesta aikuisikään. Merkittävin aineisto
lasten kehityksen mittaamiselle on alle kouluikäisten lasten neuvolatarkastuksissa teh
-
tävät testit. Lasten kotihoidon tuen ja sen kunnallisten lisien variaation avulla pystytään
identifioimaan kotihoidon tuen kausaalinen vaikutus erotuksena pelkän hoitomuodon ja
myöhemmän kehityksen korrelaatiosta. Tulokset osoittavat, että suurempi kotihoidon tuki
pidentää äitien kotihoitojaksoja ja vähentää työllisyyttä. Lapsiin pidemmät kotihoitojaksot
vaikuttavat niin, että ne lisäävät todennäköisyyttä saada huonompi tulos neuvolan Lene-
testissä, eli kotihoidon vaihtoehtona varhaiskasvatus näyttäytyy tällä mittarilla parempana
vaihtoehtona 1
–
2-vuotiaille lapsille. Tutkimuksessa ei löydetä selkeitä vaikutuksia lasten
kouluarvosanoihin tai koulutusvalintoihin pidemmällä aikavälillä.
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjan Mielenterveys-webinaarin (25.11.2021) esitykset:
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – aikuisväestö, Jaana Suvisaari, THL (s. 6–19)
- Hoitohenkilöstön kuormitus, HUS-pitkäaikaisseuranta, Tanja Laukkala, HUS (s. 21–29)
- Pandemiaan liittyvät psyykkiset haasteet ja ongelmat – lapset ja nuoret, Laura Kauhanen, INVEST-lippulaiva (s. 31–55)
- Covid-19 tartunnan psyykkiset jälkioireet, Markku Partinen, Helsingin yliopisto (s. 57–91)
- Mielenterveyden ongelmat sosiaalityön asiakkailla, ongelmien tunnistaminen ja kokemukset hoitoon pääsystä epidemian aikana, Minna Kivipelto, THL (s. 93–100)
- Yhteenveto, Meri Larivaara, Mieli ry (s. 102–108)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/8023618
Ilmo Keskimäki, THL & Tampereen yliopisto: PäätöksentekoTHL
Ilmo Keskimäki, THL & Tampereen yliopisto, 20.9.2021, webinaarissa Miten palvelut ja etuudet ovat selvinneet epidemian aikana? (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7804778
Jari Pirhonen, Helsingin yliopisto: Ikääntyneet ja laitoshoidossa olevat, Sos...THL
Jari Pirhonen, Helsingin yliopisto, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYYn) hallituksen jäsen Heidi Vesterinen on tehnyt kyselyn Helsingin yliopiston perheellisille opiskelijoille. Kyselyn vastauskierros oli toukokuussa 2012 ja tänä aikana siihen vastasi yhteensä 121 opiskelijaa.
Opiskelijavanhemmilla oli kyselyn perusteella keskimäärin yhdestä kahteen alle kolmevuotiasta lasta. Kyselyyn vastanneista 73 % koki toimeentulonsa joko erittäin niukaksi tai sillä tavoin heikoksi, että koko ajan on säästettävä. Yhteiskunnan tarjoamin sosiaalietuuksin elävät perheelliset opiskelijat elävät selvästi köyhyysrajan alapuolella. Kyselyyn vastanneista perheellisistä opiskelijoista 53 % tekeekin ansiotöitä paikatakseen talouttaan.
Lastenhoidon, opintojen ja työn palapeli on erittäin haastava. Vastaajista 64 % arvioi että heillä on käytettävissä opintoihin vähän tai erittäin vähän aikaa. Perheelliset opiskelijat eivät siis pysty opiskelemaan siinä määrin kuin he haluaisivat. Nykyiset sosiaalietuudet eivät käytännössä mahdollista perheellisten opiskelijoiden päätoimista opiskelua.
Historiallisen pitkä taloustaantuma jatkuu Suomessa. Toistaiseksi sen vaikutuksista lapsiin ja lastensuojeluun tiedetään melko vähän. Sen sijaan meillä on kattavia tietoja 1990-luvun laman vaikutuksista. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että talouslamalla on pitkävaikutteisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä heijastuu myös lastensuojeluun. Esityksessä tarkastella talouslaman vaikutuksia erityisesti lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten hyvinvointiin.
Heikki Hiilamo
Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp: Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut? Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Marja Holm ja Anna Väre, THL: Vammaiset ja toimintarajoitteisetTHL
Marja Holm ja Anna Väre, THL, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
Mia Hakovirta: Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva eri maissa. Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Toimeentulon vaikutus lasten mielenterveyteenJaana Wessman
Köyhyys on yksi parhaiten osoitettuja riskitekijöitä lasten mieltenterveyden häiriöille. Suurten tuloerojen maissa köyhyyden vaikutus on vieläkin voimakkaampi. Perheen toimeentulon parantuessa riski pienenee ja jo aiheutuneet ongelmat korjaantuvat nopeammin. Lasten psyykkistä sairastavuutta voidaan vähentää sosiaalipoliittisin päätöksin.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. Teemassa mukana olevat tutkimukset
• Finlapset-kysely 03–12/2020 vauvaperheiden terveydestä, hyvinvoinnista ja
palveluista (THL): 8977 äitiä ja 5843 isää, joilla 3–6 kk lapsi.
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finlapset-
lasten-nuorten-ja-perheiden-terveys-ja-hyvinvointi
• Koronapandemia ja varhaiskasvatus -kysely 11–12/2020 pienten lasten
vanhemmille koronan vaikutuksista lastenhoidon ratkaisuihin ja perheen
hyvinvointiin (JY & THL): 1313 äitiä ja 537 isää, joilla noin 5 v lapsi.
https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/kotisivut/varhaiskasvat
us-ja-koronapandemia
• COVID-19-epidemian taloudelliset vaikutukset lapsiperheissä -
rekisteritutkimus (THL): ansiotulojen lasku ja tulonsiirtojen tasoittava vaikutus eri
väestöryhmissä ja alueellisesti, erityisesti lapsiperheissä.
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/covid-19-
epidemian-taloudelliset-vaikutukset-lapsiperheissa
21.9.2021
Johanna Lammi-Taskula 2
6. Vanhempien ansiotyön määrän muutos
koronapoikkeusaikana keväällä 2020
21.9.2021 6
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Äidit
Isät
merkittävästi suurempi jonkin verran suurempi
sama kuin aiemmin jonkin verran pienempi
merkittävästi pienempi
Viisivuotiaiden lasten vanhempien kysely JY & THL 2020
7. Vanhempien kokemukset ansiotyön ja lastenhoidon
yhteensovittamisesta ennen koronapandemiaa sekä
sen aikana
21.9.2021 7
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Isät
Äidit
Isät
Äidit
Isät
Äidit
Loppuvuo
si
2020
Kevät
2020
Tammikuu
2020
vaikeaa ei helppoa eikä vaikeaa helppoa
Viisivuotiaiden lasten vanhempien kysely JY & THL 2020
10. Yksinäisyys vauvaperheissä vanhemman
sukupuolen mukaan 2020, %
21.9.2021
Johanna Lammi-Taskula 10
0
5
10
15
20
25
30
35
tuntee itsensä
yksinäiseksi
voi jakaa iloja ja suruja
vain puolison kanssa
saa lastenhoitoapua vain
puolisolta
synnyttänyt/korkeakoul
synnyttänyt/peruskoul
toinen/korkeakoul
toinen/peruskoul
11. Yhteenveto
• Koronaepidemia on vaikuttanut pikkulapsiperheiden arjen sujumiseen,
ihmissuhteisiin sekä vanhempana jaksamiseen sekä myönteisesti että kielteisesti.
• Sosiaalisen etäisyyden suositus merkitsi vähäisempää arjen tukea lasten
vanhemmille, kun kasvokkaisten tapaamiset sekä ystävien että sukulaisten
kesken vähenivät.
• Perheen yhteisen ajan merkitys korostui, sen myötä osassa perheitä myös
ristiriidat lisääntyivät.
• Vauvaperheissä yksinäisyys vaivasi erityisesti vähemmän koulutettuja äitejä.
• Rajoituksiin liittyvien lomautusten ja irtisanomisten myötä tulot pienenivät myös
lapsiperheissä keväällä 2020, mutta palautuivat kesän ja syksyn myötä.
Vauvaperheissä noin viidesosalla toimeentulo vaikeutui.
• Suuri osa pienten lasten vanhemmista siirtyi etätyöhön; etenkin äidit jatkoivat
työskentelyä ainoastaan työpaikalla, ja monella työmäärä kasvoi.
• Etätyötä tehneet työskentelivät usein tavanomaisesta poikkeavina aikoina.
Etenkin äidit kokivat ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen aiempaa
vaikeammaksi. 21.9.2021 11
12. • Koronaepidemian jatkuessa ja
sen jälkeen on syytä kiinnittää
huomiota pienten lasten
vanhempien jaksamiseen ja
heille tarjottuun varhaiseen
tukeen ja ennalta ehkäiseviin
peruspalveluihin.
21.9.2021
Johanna Lammi-Taskula 12