Muutama ajatus osaamisen johtamisesta tänään ja huomenna. Asennetta ja oppimiskykyä kannattaa etsiä jo rekrytointivaiheessa ja osaaminen ymmärtää laajasti koko uran ajan.
Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Muutama ajatus osaamisen johtamisesta tänään ja huomenna. Asennetta ja oppimiskykyä kannattaa etsiä jo rekrytointivaiheessa ja osaaminen ymmärtää laajasti koko uran ajan.
Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Tietojohtaminen ja tiedolla johtaminenMiia Kosonen
Esitys yhteisömanagerikurssilla, Mikkeli 27.8.2015. Pikakatsaus siihen, mitä ovat tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen, ja miten ne eroavat toisistaan? Tieto ja oppiminen yhteisömanagereiden työn näkökulmasta.
30.10.07 Jaettu johtajuus erilaisissa oppimisympäristöissä ja didaktinen kollaboraatio - Johtajuus ja opettajuus uudistuvien oppimisympäristöjen maailmassa
Ajatuksia työuran varrelta koskettaen yrityksen kulttuuria ja identiteettiä. Yrityksen kulttuuri ja identiteetti on viimeisinä vuosina alkanut kiinnostamaan entistä enemmän ja erityisesti sen vaikutus ihmisiin ja sitä kautta yrityksen menestymiseen.
Tietojohtaminen ja tiedolla johtaminenMiia Kosonen
Esitys yhteisömanagerikurssilla, Mikkeli 27.8.2015. Pikakatsaus siihen, mitä ovat tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen, ja miten ne eroavat toisistaan? Tieto ja oppiminen yhteisömanagereiden työn näkökulmasta.
30.10.07 Jaettu johtajuus erilaisissa oppimisympäristöissä ja didaktinen kollaboraatio - Johtajuus ja opettajuus uudistuvien oppimisympäristöjen maailmassa
Ajatuksia työuran varrelta koskettaen yrityksen kulttuuria ja identiteettiä. Yrityksen kulttuuri ja identiteetti on viimeisinä vuosina alkanut kiinnostamaan entistä enemmän ja erityisesti sen vaikutus ihmisiin ja sitä kautta yrityksen menestymiseen.
Yleiskatsaus yhteisömanagerin tehtäviin. Mitä tekee yhteisömanageri, entä sisältömanageri? Yhteisön määritelmä. Tarpeet. Motivaatio. Tavoitteellisuus. Mittarit. Yhteisöjen johtaminen. Millainen on hyvä yhteisömanageri. Yhteisömanageroinnin tulevaisuus.
Suomalaisen hip hop kulttuurin taustarakenne ja muutoksetPetro Poutanen
Vaasan Mediatutkimuksen päivillä 2014 pitämäni esitelmä verkostoanalyysi-työryhmässä. Kuinka verkostoanalyysiä voi käyttää hip hop -artistien taustarakenteen selvittämiseksi?
Tiedeviestinnän murros sosiaalisessa mediassa -seminaarin työryhmässä 23.4. pidetty esitelmä yhdessä Sampsa Saikkosen kanssa. Ks. lisää http://blogs.helsinki.fi/tiedeviestinta/
Esitelmä Sosiaalisen median seminaarisarjassa 30.10.2013 yhdessä Salla-Laaksosen ja Olli Parviaisen kanssa otsikolla "Presidentinvaalit 2012 – Pöhinän alkulähteillä".
Developing Dynamic Intellectual Capital through Creative Group Dynamics: The ...Petro Poutanen
A presentation at Conference ECIC 2012 in a paper session stream D: Innovation, Strategy and Performance at Tuesday 24 April 2012 in Helsinki, Finland.
Troika on epäformaaliin vertaisoppimiseen (non-formal peer-learning) perustuva oppimiskonsepti ja verkkopalvelu (www.troikalearning.org). Troika esittäytyi Sulautuva opetus & oppiminen -seminaarissa, Helsingin yliopistossa 7.3.2013
(http://blogs.helsinki.fi/sulop2013/ohjelma/b3/).
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
1. Petro Poutanen
VTM, apurahatutkija
Helsingin yliopisto
Sosiaalitieteiden laitos
www.organisaatioviestinta.fi
Comma - viestinnän johtamisen koulutusohjelma
Palmenia, Lahti, 23.1.2013
Organisaation viestintä ja luovan
ajattelun tukeminen
2. Mitä on luovuus
organisaatiossa?
AGENDA
Miten viestintä liittyy
luovuuteen?
Miten viestinnän
ammattilainen voi tukea
organisaationsa luovuutta?
5. 1950-luvulta lähtien luovuutta ei ole pidetty
enää mystisenä ilmiönä tai yksinäisen neron
LUOVA AJATTELU?
puuhana
Luovuus on uusien, yllättävien
(ja käyttökelpoisten) ideoiden
tuottamista! Luovuutta tutkitaa psykologiassa,
Innovaatio on näiden ideoiden kauppatieteissä, organisaatiotieteissä,
kehittelyä, testaamista ja
taiteiden ja kirjallisuuden tutkimuksessa,
viemistä markkinoille!
historian tutkimuksessa,
!
Paradoksi: kuinka tietää onko
yhteiskuntatieteissä…
idea käyttökelpoinen, ennen
kuin se on testattu?!
Nykyisin kiinteä osa yrityselämää ja
à Organisaatiossa
käyttökelpoisuus / soveltuvuus liiketoiminnan konsultointia
täytyy aina pitää mielessä!
6. LUO
VUU
DESSA
ON KYSE…
…uusien ja hyvien ideoiden keksimisestä ja
jakamisesta siten, että se auttaa työntekijöitä
tekemään työnsä paremmin ja päätymään koko
organisaation kannalta tyydyttävämpiin ratkaisuihin
9. Vaatii harjoittelua,
nykyinen ajattelu
juurtunutta, uudet ideat
tulenarkoja, ”taiteellisuus”
tuntuu vieraalta, luovuus
on johtajien
”innovaatiojargonia”,
uudet ideat tietää
muutosta, onko uusi aina
hyvä? Jne…
10. Luovuus itsessään ei ole
positiivista tai negatiivista,
vaan keino tai kyky
päämäärien
saavuttamiseksi!
Tehtävämme on siis
varmistaa, että kaikilla
on kunnolliset työkalut
ja että ympäristö tukee
niiden käyttöä!
12. Organisaatioviestinnän
VIESTINNÄLLÄ innovaatiofunktion mukaan
KESKEINEN OSA viestintä on uusien ideoiden ja
toimintatapojen tuottamista ja
Motivaatio, arviointi, palaute, kehittämistä tai visiota,
yhteistyö ja verkostoituminen,
missiota, tehtävää, rakennetta,
organisaatiokulttuuri, visio,
toimintaa koskevan muutoksen
arvot ja työympäristö,
johtamista ja läpiviemistä …
ongelmanratkaisu,
Myös henkilöstön
muutosjohtaminen, neuvottelu kehitysehdotuksiin ja tutkimus-
ja suostuttelu…! ja suunnittelutoimiin liittyy
viestintä (Daniels, Spiker &
Papa 1997, p. 103).!
LUOVUUDELLA MYÖS
SIJANSA
13. Organisaation
luovuuden
ytimessä on tiedon
liikkuminen
Parhaat ideat syntyvät
usein yllättävissä
paikoissa ja silloin, kun
niiden ei odoteta
syntyvän
14. Paitsi olemalla
itse luova…
1
2
3
MITEN
viestinnän ammattilainen voi
tukea organisaation luovuutta?
15. Kieli
Organi-
Koulutus saatio-
kulttuuri
Organisaation
luovuus
viestinnän
Yhteisöl- ammattilaisen Johta-
lisyys näkökulmasta juus
Viestintä-
Palkitse-
teknolo-
minen
giat
Lähde: Glenda Jacobs (2004)
16. Kuinka ”luovuus” ja
”innovaatiot” määritellään
organisaatiossa?
Kuinka viestiä luovuudesta
myönteisesti mutta ei
vieraannuttavasti?
Haasteena ”järkevä”
ajattelu
17. Kulttuuri, jossa uuden
etsimistä ja vanhan
kyseenalaistamista tuetaan
Tasapuolisuus,
moniäänisyys, ideointiin ja
arviointiin rohkaiseva
järjestelmä
Henkilökohtaiset taidot
18. Visio ja tavoitteet auttavat
luovuuden ohjaamisessa ja
sitouttavat uudistumiseen
Esimerkki, tarinat, matalat
rakenteet, keinojen
vapaus, maltti ratkaisujen
kanssa
19. Kielteinen palaute tappaa
luovuuden, epäkriittisyys luo
vääränlaista konsensusta
Palkitsemisen täytyy tukea
sisäistä motivoitumista
Palautteen pitää kannustaa
kokeiluun ja riskinottoon
20. Teknologia tukee yksilön ja
ryhmien ideointia
Visuaalisuus herättää
mielleyhtymiä
Internet on pullollaan
ajattelun, tiedon ja
yhteistyönhallinnan
sovelluksia
23. Viestinnän ammattilainen voi
YHTEENVETO tukea ja luoda…
1) tiedon ja ideoiden vaihtoa, VUOROVAIKUTUS
vuorovaikutusta ja verkottumista
organisaation eri ihmisten kesken
TIETO
2) tiedon ja ideoiden vaihtoon ja
verkottumiseen kannustavaa
ilmapiiriä MIELIKUVAT
3) innovatiivisten muutosten
läpiviemistä ja omaksumista
25. Lähteet
Daniels, T. D., Spiker, B. K., & Papa, M. J. (1997). Perspectives on organizational
communication (4th ed.). Madison, Wis.: Brown & Benchmark.
Estrin, J. (2009). Closing the innovation gap: Reigniting the spark of creativity in a global
economy. New York: McGrew Hill.
Jacobs, G. (2004). Communication for creative thinking in a corporate context. In S. M. Oliver
(Ed.), Handbook of corporate communication and public relations: Pure and applied (pp. 380–
392). London: Routledge.
Poutanen, P. K. & Parviainen, O. (2012) Innobrokerit – Innovaatioviestinnän yleisluento.
Lahden ammattikorkeakoulu. Lahti, 2.12.2011.
http://www.slideshare.net/poutapepe/innovaatioviestint-ja-innobrokervalmennus
Seeck, H. (2008). Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatio-teorioihin. Helsinki:
Gaudeamus.