Miten kuvaat toiminta-alueittain etenevän oppilaan vahvuuksia, toimintakykyä ja oppimistavoitteita? Tutustutaan toiminta-alueittain etenevän opetuksen palapelimalliin, joka antaa opettajalle vinkkejä yksilöllisen opetuksen suunnitteluun.
Pedagogiset asiakirjat, sanallinen arviointi ja monet muut oppilaasta kirjoitettavat tekstit ovat opettajan arkea. Nettikahvilassa pohditaan mm. miten kirjoittaa mahdollisimman oppilaslähtöisesti, miten asettaa realistiset tavoitteet ja arvioida niiden saavuttamista.
Miten kuvaat toiminta-alueittain etenevän oppilaan vahvuuksia, toimintakykyä ja oppimistavoitteita? Tutustutaan toiminta-alueittain etenevän opetuksen palapelimalliin, joka antaa opettajalle vinkkejä yksilöllisen opetuksen suunnitteluun.
Pedagogiset asiakirjat, sanallinen arviointi ja monet muut oppilaasta kirjoitettavat tekstit ovat opettajan arkea. Nettikahvilassa pohditaan mm. miten kirjoittaa mahdollisimman oppilaslähtöisesti, miten asettaa realistiset tavoitteet ja arvioida niiden saavuttamista.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2017THL
THL:n tilastoraportin (12/2018) keskeiset tulokset kuvioina.
Tiedot kuvaavat hyvinvointia, terveyttä sekä yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävää toimintaa peruskouluissa. Tietojen avulla tuetaan koulujen arjessa tapahtuvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön suunnittelua ja kehittämistä. Ne myös mahdollistavat oppilashuollon toteutumisen suunnitelmallisen arvioinnin.
Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013−2015. Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina. LIKES-tutkimuskeskus 2016.
Veikkolan koti ja koulu -yhdistys järjesti syyslukukauden aluksi kyselyn, jossa huoltajilta ja opettajilta kysyttiin kodin ja koulun välisen yhteistyön toimivuudesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 335 huoltajaa ja 15 opettajaa sekä Veikkolan että Vuorenmäen kouluista. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2017THL
THL:n tilastoraportin (12/2018) keskeiset tulokset kuvioina.
Tiedot kuvaavat hyvinvointia, terveyttä sekä yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävää toimintaa peruskouluissa. Tietojen avulla tuetaan koulujen arjessa tapahtuvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön suunnittelua ja kehittämistä. Ne myös mahdollistavat oppilashuollon toteutumisen suunnitelmallisen arvioinnin.
Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Tutkija Anni Matikan esitys,
tilaisuudessa "Pohjalaisten nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn valossa ja tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen", 11.3.2014
Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013−2015. Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina. LIKES-tutkimuskeskus 2016.
Veikkolan koti ja koulu -yhdistys järjesti syyslukukauden aluksi kyselyn, jossa huoltajilta ja opettajilta kysyttiin kodin ja koulun välisen yhteistyön toimivuudesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 335 huoltajaa ja 15 opettajaa sekä Veikkolan että Vuorenmäen kouluista. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään 1,4 miljardia joka vuosi.
OAJ:n oppivelvollisuusmallin avulla jokainen saa hyvän perustan osaamiselleen. Uudistamalla oppivelvollisuutta rohkeasti nyt, voidaan estää nuorten syrjäytymistä ja nostaa suomalaisten koulutustasoa. Kyse on pitkällä siirtymäajalla toteutettavasta uudistuksesta, josta on tehtävä ratkaisut tulevassa hallitusohjelmassa.
OAJ selvitti touko-kesäkuussa tehdyssä kyselyssä, miten korona-ajan opetusjärjestelyt ovat toimineet varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa.
Korona-aikana opettajien jo ennestään korkealla ollut arvostus on entisestään vahvistunut suomalaisten keskuudessa.
Liki kaikki Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että opettajien työ on arvokasta koko yhteiskunnalle (97 %), vastuullista (96 %) ja vaativaa (91 %).
OAJ:n Fiilismittari kuitenkin kertoo, että arvostus ei välity riittävästi opettajille asti. Korvaamattomasta työstä tarvitaan kunnon korvaus - ja työolojen pitää olla sellaiset, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysieamkhanke
Raportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
Yhteistoiminnallinen webinaari tarjosi luovia ideoita ja uusia toteutusmalleja verkkotyöpajojen järjestämiseen. Osallistujat pääsivät muotoilemaan yhdessä muiden osallistujien kanssa yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa.
Webinaarin tallenne löytyy täältä: https://video.haaga-helia.fi/media/Digilo%CC%88ylyt+28.11.2019.mp4/0_t6qtcu43
Haluatko tietää, miten tukea verkko-opiskelijan etenemistä opinnoissa ja mielekästä opiskelukokemusta? Webinaarissa jaettiin vinkkejä henkilöstölle verkkotutkinto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Katso webinaaritallenne täältä: http://turkuamk.adobeconnect.com/p00h2ndqay9r/
Webinaarissa jaettiin verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkkejä verkkotutkinto-opiskeluun eli siihen, miten organisoida verkossa opiskelua, työskentelyä ja vuorovaikutusta. Teemoina olivat mm. aikataulutus, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely ja motivaatio.
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
Miksi osaamismerkkejä kannattaa hakea, mitä hyötyä niistä on ja missä niitä voi hyödyntää? Webinaarissa kuultiin kokemuksia osaamismerkkien hyödyntämisestä niin opiskelijan, työntekijän, oppilaitosten kuin työnantajan näkökulmista.
Katso tallenne jälkikäteen täältä: https://youtu.be/IEHjs-8aC-E
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaeamkhanke
Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
2. 8.12.2017
MIKSI KYSELY TEHTIIN?
Haluttiin selvittää…
…ovatko opettajat
kokeneet jotain
sellaista, mitä
ympärivuotisuu-
dessa tulee ottaa
huomioon.
…yleisesti
muutoskokemuksia
ja asenteita
…nouseeko
tarjonnan suhteen
asioita, joihin on
kiinnitettävä
huomiota
kehitystyössä
3. KYSELYYN OSALLISTUNEET
Centria amk
Hämeen amk
Lahden amk
Laurea amk
Lapin amk
Turun amk
Vastaajat valikoitiin sen tiedon perusteella,
että nämä amk:t ovat järjestäneet
kesäopintoja jo useamman vuoden. Kyselyä
voidaan laajentaa tarvittaessa.
Vastaajat ovat järjestäneet kesäopintoja 8-16
vuotta.
8.12.2017
4. Tuloksia: Opettajien suhtautuminen kesällä järjestettäviin
opintoihin
• Kaikkien vastaajien mukaan asenne on ollut pääosin
positiivinen
• Toisaalta vain murto-osa opettajista ovat mukana
kesäopinnoissa eikä suurta joukkoa saada mukaan
• On opettajia, jotka eivät halua luopua 8 viikon
kesälomasta
• Ketään ei pakoteta kesälukukauteen, mutta monet
näkevät sen keinona rytmittää talven työtaakkaa
8.12.2017 Photo Minna Scheinin
5. Tuloksia: Opettajien työtuntien jako
• kaikilla toteuttajilla kesäopintojen työtuntien jako sujunut joustavasti ottaen
huomioon opettajan virkaehtosopimuksen mukaisen oikeuden kesäloman pitoon
• lähitapaamiset painottuvat touko-kesäkuulle ja elokuulle
• ymmärretään, että loman aikana ei tarvitse opettaa
• pitkällä opinnoissa olevia opiskelijoita on käytetty kesäpomoina opettajan
vapaajakson aikana (laajat kesäprojektit)
• Kesäopintojen järjestämisessä ei ole pääsääntöisesti ollut tarvetta keskustella
luottamusmiehen kanssa opettajien oikeuksista ja/tai velvollisuuksista. Yksi
vastaus: ”ehkä jossain alkuvaiheessa”
8.12.2017 Photo Minna Scheinin
6. Tuloksia: Kesälukukausi osana koko lukuvuoden
suunnittelua ja markkinointi
• Osana koko lukuvuoden suunnittelua
• kyllä ja ei
• systemaattinen tarjonta ja osa lukuvuotta kehittyy koko ajan
• Markkinointi:
• Jotkut vastaajista ovat markkinoineet, toisaalta korostaen
opettajien työtaakan jakamista, toisaalt opiskleijoiden
opintopistekertymien lisääntymisellä.
• Ehdottomasti virkaehtosopimuksen mukaan toimiminen
nostettiin myös esiin vastauksissa.
8.12.2017 Photo Minna Scheinin
7. 8.12.2017
Mitä muuta?
@ kesäportaalin organisointi on koettu hyvänä
@ yliopistosektoria toivotaan mukaan
@ kieliopintoja toivotaan kesätarjontaan
enemmän
@ kesäopintojen tuutoroinnin laatu vaihtelee
enemmän kuin muun tarjonnan
@ kesäopintotarjonta selkeästi tarpeelliinen
opiskelijoille
8. •Mitään huolestuttavaa ei tästä minikyselystä noussut
esille
•Miten saadaan suuret joukot mukaan?
•Hyviä käytänteitä, esim. kesäpomot
•Miten verkko-opettajia tuetaan ja koulutetaan,
pedagoginen laatu;
•systemaattisuus opettajien tukitoiminnoissa
8.12.2017
Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteissä huomioitavaa
Photo Minna Scheinin