Raportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
eAMK webinaari: Palautetta ja tilastoja CampusOnlinesta, kevät 2019eamkhanke
Mitä mieltä opiskelijat olivat CampusOnlinesta ja sen verkko-opintotarjonnasta keväällä 2019? Entä miten opettajat ovat kokeneet verkko-opintojaksojen tarjoamisen CampusOnlinessa? Kerätyn palautteen lisäksi kuultiin myös CampusOnlinen tilastotietoja - mikä ammattikorkeakoulu tarjosi eniten opintojaksoja CampusOnlinessa ja mitkä olivat suosituimmat opintojaksot, entä kuinka paljon opintopisteitä syntyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019.
Webinaarin tallenne YouTubessa: https://youtu.be/CpM09YmyOaU
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaeamkhanke
Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma
Onko CampusOnlinesta taloudellista hyötyä ammattikorkeakouluille? Miten paljon ristiinopiskelu tuottaa valtionrahoitusta nyt ja tulevaisuudessa? Mitkä ammattikorkeakoulut ovat hyötyneet taloudellisesti eniten? Entä voiko suunnitelmallisella osallistumisella saada säästöjä? Näiden kysymysten ympärillä oltiin, kun Jukka Jonninen Viivain Oy:stä kertoi CampusOnlinen talousselvityksen tuloksia.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/vmehAcnHTd8
eAMK webinaari: Palautetta ja tilastoja CampusOnlinesta, kevät 2019eamkhanke
Mitä mieltä opiskelijat olivat CampusOnlinesta ja sen verkko-opintotarjonnasta keväällä 2019? Entä miten opettajat ovat kokeneet verkko-opintojaksojen tarjoamisen CampusOnlinessa? Kerätyn palautteen lisäksi kuultiin myös CampusOnlinen tilastotietoja - mikä ammattikorkeakoulu tarjosi eniten opintojaksoja CampusOnlinessa ja mitkä olivat suosituimmat opintojaksot, entä kuinka paljon opintopisteitä syntyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019.
Webinaarin tallenne YouTubessa: https://youtu.be/CpM09YmyOaU
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaeamkhanke
Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma
Onko CampusOnlinesta taloudellista hyötyä ammattikorkeakouluille? Miten paljon ristiinopiskelu tuottaa valtionrahoitusta nyt ja tulevaisuudessa? Mitkä ammattikorkeakoulut ovat hyötyneet taloudellisesti eniten? Entä voiko suunnitelmallisella osallistumisella saada säästöjä? Näiden kysymysten ympärillä oltiin, kun Jukka Jonninen Viivain Oy:stä kertoi CampusOnlinen talousselvityksen tuloksia.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/vmehAcnHTd8
Parhaimmillaan monialaisuus voi rikastaa niin opiskelijoiden kuin opettajankin ymmärrystä opintojakson aihepiiristä. Webinaarissa kuultiin, miten rakentaa toimiva monialainen verkko-opintojakso.
Millaisia ohjaustarpeita AMK-opiskelijalla on opintojen eri vaiheissa? Miten digitaalisten välineiden avulla voidaan vastata näihin tarpeisiin? Webinaarissa saatiin vinkkejä, kuinka hyödyntää eAMK:ssa syntynyttä digiohjauspolkukuvaa osana opiskelijoiden digiohjausta.
Puhujina Vesa Kuhanen JAMK:sta, Minna Koponen Saimiasta, Kaisa Seppälä HAMK:sta ja Johanna Henriksson HUMAK:sta.
Katso webinaari tallenne täältä: https://youtu.be/rcPPv-If92I
Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarjan viimeisessä webinaarissa pohditaan verkkotutkinnoissa toteutettuja ratkaisuja opetusteknologian ja tilojen käyttöön. Lisäksi esitellään digipedagogisten tukipalveluiden toteutustapoja.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019eamkhanke
This document discusses quality in online teaching through the CampusOnline program in Finnish universities of applied sciences. It provides an overview of the CampusOnline coaching program for teachers, which includes self-evaluation, webinars, meetings and badges. It also outlines the criteria for teachers to become CampusOnline experts and develop high quality online courses accessible to students across universities. Feedback from students on the technical support and quality of online courses is positive overall. The document advocates for collaboration across institutions to ensure quality standards and share resources for online learning.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceeamkhanke
The document describes an interactive exercise conducted to gain insight into the professional skills higher education graduates will need in 2025. Over 500 respondents, including alumni, higher education staff, and students, were asked to provide words or short phrases to the question "What professional skills will a higher education graduate need in 2025?". The responses were visualized in a word cloud. The document discusses the pros and challenges of this approach, and thanks the participants. It provides references for further information on anticipating future work skills and collaboration between higher education and the working world.
Yhteistoiminnallinen webinaari tarjosi luovia ideoita ja uusia toteutusmalleja verkkotyöpajojen järjestämiseen. Osallistujat pääsivät muotoilemaan yhdessä muiden osallistujien kanssa yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa.
Webinaarin tallenne löytyy täältä: https://video.haaga-helia.fi/media/Digilo%CC%88ylyt+28.11.2019.mp4/0_t6qtcu43
Haluatko tietää, miten tukea verkko-opiskelijan etenemistä opinnoissa ja mielekästä opiskelukokemusta? Webinaarissa jaettiin vinkkejä henkilöstölle verkkotutkinto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Katso webinaaritallenne täältä: http://turkuamk.adobeconnect.com/p00h2ndqay9r/
Webinaarissa jaettiin verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkkejä verkkotutkinto-opiskeluun eli siihen, miten organisoida verkossa opiskelua, työskentelyä ja vuorovaikutusta. Teemoina olivat mm. aikataulutus, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely ja motivaatio.
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
Miksi osaamismerkkejä kannattaa hakea, mitä hyötyä niistä on ja missä niitä voi hyödyntää? Webinaarissa kuultiin kokemuksia osaamismerkkien hyödyntämisestä niin opiskelijan, työntekijän, oppilaitosten kuin työnantajan näkökulmista.
Katso tallenne jälkikäteen täältä: https://youtu.be/IEHjs-8aC-E
More Related Content
Similar to CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysi
Parhaimmillaan monialaisuus voi rikastaa niin opiskelijoiden kuin opettajankin ymmärrystä opintojakson aihepiiristä. Webinaarissa kuultiin, miten rakentaa toimiva monialainen verkko-opintojakso.
Millaisia ohjaustarpeita AMK-opiskelijalla on opintojen eri vaiheissa? Miten digitaalisten välineiden avulla voidaan vastata näihin tarpeisiin? Webinaarissa saatiin vinkkejä, kuinka hyödyntää eAMK:ssa syntynyttä digiohjauspolkukuvaa osana opiskelijoiden digiohjausta.
Puhujina Vesa Kuhanen JAMK:sta, Minna Koponen Saimiasta, Kaisa Seppälä HAMK:sta ja Johanna Henriksson HUMAK:sta.
Katso webinaari tallenne täältä: https://youtu.be/rcPPv-If92I
Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarjan viimeisessä webinaarissa pohditaan verkkotutkinnoissa toteutettuja ratkaisuja opetusteknologian ja tilojen käyttöön. Lisäksi esitellään digipedagogisten tukipalveluiden toteutustapoja.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019eamkhanke
This document discusses quality in online teaching through the CampusOnline program in Finnish universities of applied sciences. It provides an overview of the CampusOnline coaching program for teachers, which includes self-evaluation, webinars, meetings and badges. It also outlines the criteria for teachers to become CampusOnline experts and develop high quality online courses accessible to students across universities. Feedback from students on the technical support and quality of online courses is positive overall. The document advocates for collaboration across institutions to ensure quality standards and share resources for online learning.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceeamkhanke
The document describes an interactive exercise conducted to gain insight into the professional skills higher education graduates will need in 2025. Over 500 respondents, including alumni, higher education staff, and students, were asked to provide words or short phrases to the question "What professional skills will a higher education graduate need in 2025?". The responses were visualized in a word cloud. The document discusses the pros and challenges of this approach, and thanks the participants. It provides references for further information on anticipating future work skills and collaboration between higher education and the working world.
Yhteistoiminnallinen webinaari tarjosi luovia ideoita ja uusia toteutusmalleja verkkotyöpajojen järjestämiseen. Osallistujat pääsivät muotoilemaan yhdessä muiden osallistujien kanssa yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa.
Webinaarin tallenne löytyy täältä: https://video.haaga-helia.fi/media/Digilo%CC%88ylyt+28.11.2019.mp4/0_t6qtcu43
Haluatko tietää, miten tukea verkko-opiskelijan etenemistä opinnoissa ja mielekästä opiskelukokemusta? Webinaarissa jaettiin vinkkejä henkilöstölle verkkotutkinto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Katso webinaaritallenne täältä: http://turkuamk.adobeconnect.com/p00h2ndqay9r/
Webinaarissa jaettiin verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkkejä verkkotutkinto-opiskeluun eli siihen, miten organisoida verkossa opiskelua, työskentelyä ja vuorovaikutusta. Teemoina olivat mm. aikataulutus, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely ja motivaatio.
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
Miksi osaamismerkkejä kannattaa hakea, mitä hyötyä niistä on ja missä niitä voi hyödyntää? Webinaarissa kuultiin kokemuksia osaamismerkkien hyödyntämisestä niin opiskelijan, työntekijän, oppilaitosten kuin työnantajan näkökulmista.
Katso tallenne jälkikäteen täältä: https://youtu.be/IEHjs-8aC-E
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Miten sinä määrittelisit, millainen on onnistunut osaamismerkki? eAMK webinaarissa keskusteltiin, mikä tekee joistain osaamismerkeistä suositumpia kuin toisista. Saat tukea ja vinkkejä sellaisen merkin luomiseen, joka herättää laajalti kiinnostusta ja saa ihmiset hakemaan sitä. Webinaarissa vieraanana Tiina Rusanen Oulun ammattikorkeakoulusta.
Webinaaritallenne: https://youtu.be/yQjnv1AKrbk
Käytätkö tai oletko suunnitellut käyttäväsi vertaisarviointia verkko-opintojaksoillasi? Haluaisitko löytää uusia siihen soveltuvia työkaluja? Webinaarissa kuultiin muun muassa Pekka Peuran itse- ja vertaisarviointityökaluista sekä BigBlueButtonin ja Moodlen palaute- ja työpajatyökalujen käytöstä.
Webinaarin tallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YIezpkFhdzU
eAMK webinaari: Kuinka luoda menestyvä merkkiperhe?eamkhanke
Onko sinulla suunnitteilla osaamismerkkiperhe? Haluatko vinkkejä sen suunnitteluun? Kuinka luot menestyvän merkkiperheen -webinaarissa jaettiin hyviä käytänteitä merkkiperheen suunnitteluun. Puhujana oli Jaana Kullaslahti Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Webinaari on osa eAMK:n osaamismerkkiwebinaarisarjaa. Videotallenne löytyy täältä: https://youtu.be/m1cPG-0U2vo
Opiskelun lisääntyessä verkossa, niin ikään ohjauksen tarve lisääntyy. Opiskelijoille on tarjottava sisällöllistä ohjausta, mutta myös tieto- ja neuvontatyötä verkon kautta. eOpintopalvelut -webinaarissa esiteltiin eOpintopalvelut -mallia JAMKin casen kautta sekä kuultiin myös muiden amkien tukipalveluratkaisuja.
Webinaaritallenne löytyy täältä: https://youtu.be/FNV5qkn39uo
2. eAMK-analyysiraportti
• Viivain Oy toteuttaa syksyn 2019 aikana analyysiraportin eAMK-hankkeeseen liittyen
• Analyysiraportin tarkoituksena on tarkastella eAMK-hankkeen sekä ammattikorkeakoulujen kasvavan
ristiinopiskelun ja laajentuvan avoimen ammattikorkeakoulun verkkotarjonnan vaikutuksia eri
näkökulmista
• Raportti analysoi erityisesti eAMK-hankkeen yhteydessä lanseerattua CampusOnlinea,
ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista opintotarjonnan alustaa, joka korvasi kesällä 2018 sitä
aiemmin toimineen SummerSemesterin
• Viivain Oy toteuttaa analyysin kolmessa osassa, jotka julkaistaa PowerPoint-muotoisina väliraportteina:
1. Talouden näkökulma, elokuu 2019
2. Vaikuttavuusanalyysi, lokakuu 2019
3. Tulevaisuuden skenaariot, joulukuu 2019
• Joulukuussa valmistuu myös loppuraportti
• Kaikki raportin osiot ja loppuraportti löytyvät osoitteesta www.eamk.fi
• Raportin tekijälle voi lähettää palautetta osoitteeseen jukka.jonninen@viivain.fi
28.10.2019
3. Toisen väliraportin rakenne ja tavoitteet
• Väliraportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
• Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
• Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
• Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
• Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
• Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
• Aineistona analyysissa käytetään eAMK-hankkeelta saatua raakadataa kesän 2018 SummerSemester- sekä syksyn 2018, kevään 2019 sekä kesän 2019
CampusOnline-opintosuorituksista
• Aineisto kattaa siis kaikki SummerSemester / CampusOnline-opintojaksot ajanjaksolta 5/2018 – 8/2019
• Vaikka kesän 2018 data koskee vielä SummerSemesterin nimellä toiminutta palvelua, viitataan tässä kaikkeen dataan ja aineistoon CampusOnline-
nimellä
• Saatua dataa on Viivain Oy:n toimesta puhdistettu, yhtenäistetty ja paikattu mahdollisimman monipuolisen analyysin mahdollistamiseksi (ks. kalvo 4)
• Tehty analyysi jakautuu neljään osioon:
• Osio 1: Yleiskatsaus CampusOnline-tunnuslukuihin
• Osio 2: CampusOnline-opintojakson tuottajan näkökulma
• Osio 3: CampusOnline-opintojakson kuluttajan näkökulma
• Osio 4: Huomiot ja johtopäätökset
• Raportti on varsin laaja, joten lukijaa autetaan huomioimaan tärkeimmät havainnot omalla -symbolilla. Nämä tärkeimmät havainnot on myös kerätty
listaksi väliraportin viimeiselle kalvolle
• Tavoitteena on saada monipuolinen ja tarkka kuva CampusOnlinen kautta tapahtuvan ristiinopiskelun vaikuttavuudesta ja merkityksestä Suomen
ammattikorkeakouluille
28.10.2019
4. Analysoitavalle datalle tehdyt toimenpiteet
• Analyysissa on käytetty dataa, missä on pääpiirteissään seuraavat tiedot kaikista CampusOnlinessa suoritetuista opintojaksoista:
• Opintojakson nimi, laajuus (opintopisteissä), kieli, koulutusala järjestävä ammattikorkeakoulu
• Opintojaksolle ilmoittautuneiden ja hyväksyttyjen sekä sen suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärät kotiammattikorkeakouluittain
• Datalle on tehty useita toimenpiteitä, jotta siitä tehtävät laskelmat ja tilastot olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ja
kattaisivat koko aineiston:
• Kaikki opintojakson tarjoajan omille opiskelijoilleen tekemät suoritusmerkinnät (n. 1 500 op) on poistettu aineistosta koska näitä ei lasketa
yhteistyöopintopisteiksi
• Poikkeuksena on LAB-ammattikorkeakoulu, jossa yhdistyneiden Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat ennen
yhdistymistä suorittaneet toisen osapuolen järjestämiä CampusOnline-opintojaksoja, mitkä lasketaan yhteistyöopintopisteiksi
• Kajaanin ammattikorkeakoulun puuttuvat suorittajatiedot vuodelta 2019 on lisätty dataan olettaen että ne noudattavat samaa jakaumaa
kuin vuoden 2018 toteumat
• Datasta on poistettu ammattikorkeakoulujen raakadataan tekemien merkintöjen perusteella 16 opintojaksoa, mitä ei järjestetty tai mistä ei
vielä saatu suoritustietoja valmiiksi datan lähettämisen määräaikaan mennessä
• Dataan jää mukaan 42 opintojaksoa, joille ei ole ilmoittautunut opiskelijoista ja joista osa saattaa olla tosiasiallisesti peruuntunut
• Tutkinnon tason merkinnät on muutettu kaikki joko AMK- tai YAMK-muotoon siten, että ”perustaso” = AMK, ”AMK/YAMK” = AMK, puuttuva
merkintä = AMK, ellei opintojakson nimi viittaa suoraan YAMK-opintojaksoon
• Kieli on puuttuvissa tapauksissa lisätty perustuen opintojakson nimeen
• Koulutusala on puuttuvissa tapauksissa lisätty perustuen opintojakson nimeen
• Koulutusalat on jaettu ISCED-koreihin perustuen ammattikorkeakoulujen rahoituksessa käytettyihin suurimpia koulutusaloja mukailevia
koreja: Kulttuuri, Talous, Sote ja Tekniikka
• ”Yhteiskunnalliset” ISCED-ala on muutettu ”kaikki alat” muotoon
• Analyysin osissa, missä tarkastellaan vaikuttavuutta koulutusaloittain, on koulutusalamerkintöinä esiintyvät ”kielet” sekä ”kaikki” jaettu em.
neljään ISCED-koriin ammattikorkeakouluittain niiden osuuksien suhteessa
• Högskolan på Ålandin opiskelijoiden suorittamat 41 opintopistettä on poistettu aineistosta käsiteltäessä kuluttajien näkökulmaa
28.10.2019
5. Ammattikorkeakoulujen symbolit ja tunnusvärit
• Raportissa esitetään suuri määrä taulukoita
ja kuvaajia, joissa CampusOnline-tuloksia
esitetään ammattikorkeakouluittain
• Analyysin tulkintaa helpottamaan
ammattikorkeakoulun nimi korvataan
useissa tapauksissa sen tunnusvärillä ja/tai
symbolilla, jotka ovat viereisessä taulukossa
• Tunnusvärit pyrkivät noudattamaan
ammattikorkeakoulujen visuaalista ilmettä
ollen samalla mahdollisimman hyvin
toisistaan erottuvia
• Symboleissa hyödynnetään elementtejä
ammattikorkeakoulujen logoista sekä
tunnusväreistä
28.10.2019
Centria-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu
Humanistinen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu
LAB-ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Arcada
Lapin ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia
Raportissa käytetty ammattikorkeakoulun väri ja symboli
Koko Suomi
7. Yleiskatsaus analyysissa käsiteltävään dataan
• Analyysissa tarkasteltu data on saatu eAMK-hankkeelta ja
Viivain Oy on muokannut sitä kalvossa 4 kuvaillulla tavalla
• Analyysi koostuu neljästä tarkastelujaksosta
• Kesä 2018
• Syksy 2018
• Kevät 2019
• Kesä 2019
• Nämä tarkastelujaksot kattavat ajanjakson toukokuu 2018
– elokuu 2019
• Yhteensä aineisto kattaa muokkauksien jälkeen 130 064
opintopistettä, joista 41 on Högskolan på Ålandin
opiskelijoiden suorittamia eivätkä ole mukana analyysin
osioissa, joissa tarkastellaan opintopisteiden kuluttajien
näkökulmaa
• Opintojaksoja aineistossa on yhteensä 1 517 kappaletta
28.10.2019
8. CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet 5/2018 – 8/2019
• Suurin osa, 78 %, tarkasteltavan ajanjakson
opintopisteistä suoritettiin kesien 2018 ja 2019
aikana
• Opintopisteiden määrä laski kesällä 2019 noin
tuhannella verrattuna edelliskesään
• Syynä oli amk-tasoisten opintojaksojen
suoritetusten sekä keskimääräisen
op/suorittanut –keskiarvon lasku
• Yamk-opintopisteiden lukumäärä nousi
voimakkaasti
• Keskimäärin 93 % opintojaksoille ilmoittautuneista
hyväksytään opiskelijoiksi
• Suoritusprosentti on kaiken kaikkiaan 38 %
• Se laski jonkin verran vuonna 2019
• Yamk-tasoisten opintojaksojen osuus on ollut koko
ajan nousussa kolminkertaistuen kesällä 2019
verrattuna edeltävään kesään
28.10.2019
Ajankohta Ilmoittautuneet Hyväksytyt % Suorittaneet % Opintopisteet ka YAMK%
KESÄ2018 33223 30855 93% 12461 40% 54879 4,40
AMK 32658 30408 93% 12223 40% 53982 4,42
YAMK 565 447 79% 238 53% 897 3,77
SYKSY2018 3284 2645 81% 1190 45% 4811 4,04
AMK 3075 2436 79% 1129 46% 4520 4,00
YAMK 209 209 100% 61 29% 291 4,77
KEVÄT2019 18877 18088 96% 6270 35% 25457 4,06
AMK 17898 17237 96% 6071 35% 24497 4,04
YAMK 979 851 87% 199 23% 960 4,82
KESÄ2019 35377 32865 93% 12472 38% 53917 4,32
AMK 33949 31602 93% 12006 38% 51407 4,28
YAMK 1428 1263 88% 466 37% 2510 5,39
Yhteensä 90761 84453 93% 32393 38% 139064 4,29
AMK 87580 81683 93% 31429 38% 134406 4,28
YAMK 3181 2770 87% 964 35% 4658 4,83
4,7%
3,3%
CampusOnlinessasuoritetutopintopisteet5/2018-8/2019
1,6%
6,0%
3,8%
9. CampusOnline-opintopisteiden osuus kaikista opintopisteistä
• Tarkastelujakson aikana CampusOnline-
opintopisteet ovat muodostaneet 1,8 % kaikista
perustutkinto-opiskelijoiden suorittamista
opintopisteistä
• Kesäkuukausina tämä osuus on ollut noin 3 %,
mutta syys- ja kevätlukukaudella huomattavasti
vähemmän, vain 0,2 % - 1,5 %
• CampusOnline-opintopisteet muodostivat
tarkastelujakson aikana 77 % kaikista
korkeakoulujen yhteistyössä suoritetuista
opintopisteistä
• Näissä syksyn 2018 osuus oli huomattavasti muita
tarkastelujaksoja pienempi, mikä johtuu ainakin
osaksi siitä, että nämä opintojaksot olivat pilotteja
• Tuloksia tulkitessa tulee huomioida amk-
kohtaisesta tarkastelusta (ks. kalvot 25 ja 26)
selviävä epäsuhta CampusOnline-opintopisteiden
sekä kaikkien korkeakoulujen
yhteistyöopintopisteiden välillä
28.10.2019
10. CampusOnlinessa suoritettujen opintojaksojen koko
• Viiden opintopisteen laajuus on varsin
vakiintunut tyypillinen koko
CampusOnline-opintojaksolle
• Näistä viiden opintopisteen
opintojaksoista syntyy peräti lähes ¾
kaikista CampusOnline-opintopisteistä
• Opintojaksojen kokojen osuudet pysyivät
lähes täsmälleen samoina kesällä 2018
ja 2019
• Syksyllä ja keväällä CampusOnlinessa oli
tarjolla enemmän pienempiä
opintojaksoja, varsinkin kolmen
opintopisteen kokoisia
• Kolme opintopistettä on selvästi toiseksi
suurin laajuus opintojaksoille lähes 20 %
osuudella koko aineistossa
28.10.2019
kpl % kpl % kpl % kpl % kpl %
1 90 0% 0 0% 206 1% 167 0% 463 0%
2 1206 2% 238 5% 722 3% 1350 3% 3516 3%
3 8736 16% 1053 22% 6333 25% 8841 16% 24963 18%
4 1584 3% 324 7% 644 3% 1132 2% 3684 3%
5 40690 74% 3190 66% 16210 64% 40975 76% 101065 73%
6 1176 2% 6 0% 852 3% 876 2% 2910 2%
8 392 1% 0 0% 160 1% 176 0% 728 1%
10 300 1% 0 0% 150 1% 130 0% 580 0%
15 705 1% 0 0% 180 1% 270 1% 1155 1%
YHT 54879 100% 4811 100% 25457 100% 53917 100% 139064 100%
CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opintojakson koon mukaan
5/2018- 8/2019
YHTKESÄ2019KEVÄT2019SYKSY 2018KESÄ2018
Koko
11. CampusOnlinessa suoritettujen opintojaksojen kieli
• CampusOnlinessa suoritetaan opintoja pääasiassa suomeksi: kaikkiaan 86 % opintopisteistä on suoritettu
opintojaksoilla, joiden kieleksi on merkitty suomi
• Englanninkielisiä opintojaksoja on aineistossa yhteensä 13 %
• Osuus on suurin syksyllä ja keväällä, yli 15 %
• Osuus on hieman laskenut kesällä 2019 ollen enää vain 11 %
• Vieraskielisen opetuksen osuus noudattelee varsin tarkoin ammattikorkeakoulujen kaikista
opintopisteistä laskettu osuutta
• Vuonna 2018 noin 12,5 % ammattikorkeakouluista suoritetuista opintopisteistä suoritettiin
vieraskielisessä opetuksessa
28.10.2019
kpl % kpl % kpl % kpl % kpl %
Suomi 47 567 87 % 4 019 84 % 20 907 82 % 47 565 88 % 120 058 86 %
Englanti 7 049 13 % 792 16 % 4 435 17 % 6 109 11 % 18 385 13 %
Muut 263 0 % 0 0 % 115 0 % 243 0 % 621 0 %
YHT 54 879 100 % 4 811 100 % 25 457 100 % 53 917 100 % 139 064 100 %
CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opintojakson kielen mukaan 5/2018 - 8/2019
Koko
KESÄ 2018 SYKSY 2018 KEVÄT 2019 KESÄ 2019 YHT
12. CampusOnline-opintojaksojen koot ja lukumäärät
• CampusOnline-opintojaksojen kokoa
tarkastellaan jakamalla ne neljään luokkaan
opintojaksolle hyväksyttyjen opiskelijoiden
lukumäärän perusteella
• 0-20 opiskelijan luokan opintojaksoja on
selvästi muista enemmän
• Opintopisteitä tarkasteltaessa yli 80 opiskelijan
luokka erottuu muista lähes 60 % osuudellaan,
mikä on lähes kymmenkertainen määrä 0-20
opiskelija opintojaksojen tuottamaan
opintopistemäärään
• Kesien 2018 ja 2019 opintojaksoja
tarkasteltaessa huomataan, että suurimman
luokan osuus on selkeästi kasvanut
• Peräti 93 % CampusOnline-opintojaksolle
ilmoittautuneista hyväksytään opiskelijoiksi ja
näistä 38 % suorittaa opintojakson hyväksytysti
• Pienimmille opintojaksoille hyväksytään
selvästi harvempi osa ilmoittautuneista kuin
suurille
28.10.2019
op N op% op N op% op N op% op N op% op N
KESÄ2018 3206 171 6% 6986 134 13% 13112 131 24% 31575 106 58% 54879 542
SYKSY2018 553 26 11% 1135 23 24% 1040 9 22% 2083 9 43% 4811 67
KEVÄT2019 2766 146 11% 4707 107 18% 5972 75 23% 12012 66 47% 25457 394
KESÄ2019 3400 169 6% 5502 104 10% 9932 108 18% 35083 133 65% 53917 514
Yhteensä 9925 512 7% 18330 368 13% 30056 323 22% 80753 314 58% 139064 1517
Hyväksytyt%
Suorittaneet%
Hyväksytyt%=hyväksyttyjenosuusilmoittautuneista,Suorittaneet%=suorittaneidenosuushyväksytyistä
42,7% 39,1% 37,4% 38,1% 38,4%
69,4% 87,3% 93,5% 98,2% 93,0%
CampusOnline-opintopisteidenjaopintojaksojenlukumääräthyväksyttyjenopiskelijoidenmukaanjaoteltuna5/2018-8/2019
Ajankohta
0-20 21-40 41-80 yli80 YHT
13. CampusOnlinessa suoritettujen opintojaksojen ISCED-kori
• CampusOnlinessa opintojakson toteuttaja on
merkinnyt sille yhden tai useamman
koulutusalan
• Toteuttaja on voinut merkitä myös ”kaikki”,
mikäli opintojakso sopii kaikille
koulutusaloille tai ”kielet”, mikäli kyseessä
on kieltenopetus
• Viidesosa kaikista opintojaksoista on merkitty
kaikille sopiviksi ja hieman alle kymmenes
kieltenopetukseksi
• Kun alat jaetaan ISCED-koreihin ja verrataan
lukumääriä koko maan 5/2018 – 8/2019
osuuksiin, pystytään tarkastelemaan, mitkä
ISCED-alat korostuvat CampusOnline-opinnoissa
• Kulttuurin osuus on lähes kaksinkertainen
CampusOnline-opinnoissa ja tekniikan osuus
huomattavasti pienempi kuin koko Suomen
toteuma
• Opintopisteiden kuluttajan näkökulmasta ISCED-
alojen osuuksia tarkastellaan kalvoilla 38 ja 39
28.10.2019
Kategoria op %
Kaikki 56066 21%
Kielet 22169 8%
KULTTUURI 24656 9% 13% 7% 95%
TALOUS 49867 19% 27% 26% 2%
SOTE 64966 25% 35% 34% 4%
TEKNIIKKA 45538 17% 25% 33% -26%
Yksiopintopistevoiollamerkittyuseaankategoriaan
%ISCED
Campus-
Online
%ISCED
Suomi
Suhde
CampusOnline-opintopisteidenjakautuminenISCED-koreihin
16. CampusOnline-opintopisteet ammattikorkeakouluittain
• Savonia on tuottanut tarkastelujakson
aikana peräti 37 600 CampusOnline-
opintopistettä, mikä on ylivoimaisesti
eniten koko Suomessa
• Selvällä erolla toiseksi eniten tuottanut
ammattikorkeakoulu on XAMK jota
seuraavat Karelia, Metropolia sekä KAMK
• Vähiten CampusOnline-opintopisteitä on
tarkastelujakson aikana tuottanut Novia,
vain 224 kpl
• Myös DIAK, Haaga-Helia, SAMK, Arcada,
TAMK sekä VAMK jäävät alle 1 000
CampusOnline-opintopisteeseen
28.10.2019
17. Ammattikorkeakoulun %osuus CampusOnline-opintopisteistä
• Savonia on ylivoimaisesti suurin
CampusOnline-opintopisteiden tuottaja
Suomessa 27 % osuudellaan
• Sen osuus on myös kasvussa, sillä kesän 2019
CO-opintopisteistä se tuotti jo lähes 35 %
• XAMK ja Karelia tuottivat 13 % ja 9,5 % CO-
opintopisteistä, Metropolia ja KAMK yli 7 %
• Erot ammattikorkeakoulujen välillä ovat
erittäin suuria: peräti yhdeksän
ammattikorkeakoulua tuotti alle prosentin
koko maan CO-opintopisteistä
• Savonian osuus tarkasteluajanjakson CO-
opintopisteistä on suurempi kuin 15
pienimmän osuuden ammattikorkeakoulun
yhteensä
28.10.2019
18. Yamk-tasoisten opintojaksojen %osuus CampusOnline-opintopisteistä
• Aineistossa opintojakson toteuttaja-ammattikorkeakoulu on
merkinnyt sille tutkinnon tasoksi joko amk tai yamk
• Koko aineistossa 3,3 % opintopisteistä on tullut
opintojaksoista, jotka on merkitty yamk-tasoisiksi
• Tarkasteluajankohtana yamk-opiskelijat suorittivat Vipusen
mukaan 5,2 % ammattikorkeakoulujen opintopisteistä, eli
CampusOnline-opintopisteissä osuus on selvästi pienempi
• Eroa voi kuitenkin selittää mm. yamk-opintojakson
määritelmän epäselvyys
• Erot ammattikorkeakoulujen tuottamien CampusOnline-
opintopisteiden yamk-osuuksissa ovat erittäin suuret
• VAMK:lla osuus on suurin, peräti yli 31 %
• Myös OAMK:lla ja HAMK:lla osuus on yli 20 %
• Yhdeksällä ammattikorkeakoululla ei ole lainkaan yamk-
tasoisiksi merkittyjä CO-opintojaksoja
• Huomionarvoista on yamk-opintopisteiden osuuden peräti
kolminkertaiseksi yltynyt kasvu kesällä 2019 verrattuna
kesään 2018
• Niiden osuus on kasvanut etenkin HAMK:lla ja OAMK:lla
28.10.2019
19. CampusOnline-opintosuoritusten keskimääräinen koko
• Kalvossa 10 tarkastellaan koko maan tasolla
CampusOnline-opintojaksojen kokoa ja huomataan,
että viiden opintopisteen opintojakso on vallitseva
normi
• Ammattikorkeakoulujen välillä on kuitenkin yllättävän
suuria eroja CampusOnline-suoritusten
keskimääräisessä koossa
• Suurin keskiarvo 5,22 on Laurealla, joka järjestää vain
5 ja 10 opintopisteen kokoisia CampusOnline-
opintojaksoja
• Myös Lappi, Arcada ja Savonia yltävät yli viiden
keskiarvoon
• Pienin on Novian 2,87, mikä selittyy keskittymisellä
kolmen opintopisteen kokoisiin opintojaksoihin
• Myös VAMK, LAB, TAMK ja SEAMK järjestävät selvästi
keskimääräistä pienempiä CampusOnline-opintojaksoja
28.10.2019
20. CampusOnline-opintojaksolle hyväksyttyjen prosenttiosuudet
• Tarkasteluajanjakson aikana peräti 93 %
CampusOnline-opintojaksolle ilmoittautuneista
hyväksyttiin opintojaksolle opiskelijaksi
• Peräti kuudella ammattikorkeakoululla – Arcada,
XAMK, Humak, Haaga-Helia, Centria ja Metropolia –
tämä prosentti oli 100 %
• Kuudella muulla prosentti oli yli 90 %
• Tilastoista on pääteltävissä, että opintojaksolle
hyväksyminen on yleensä pelkkä muodollisuus: kaikki
ilmoittautuneet hyväksytään
• Tämä ei kuitenkaan koske aivan kaikkia
ammattikorkeakouluja, sillä neljällä prosentti oli alle 80
%
• SAMK:lla prosentti oli pienin, vain 50 %
• OAMK:lla, HAMK:lla sekä TAMK:lla prosentti oli 68 % -
76 %
28.10.2019
21. CampusOnline-opintojakson suorittaneet hyväksytyistä
• CampusOnline-opintojakson suoritti
tarkasteluajanjakson aikana 38 % opintojaksolle
hyväksytyistä opiskelijoista
• Tämä prosentti vaihteli ajanjakson mukaan välillä
35 % - 45 % ollen korkein syksyllä 2018
• Erot ammattikorkeakoulujen välillä ovat suuria:
DIAK:n CampusOnline-opintojakson suoritti 57 %
hyväksytyistä Metropolian luvun ollessa tästä vain
kolmannes, eli 19 %
• DIAK:n lisäksi parhaiten menestyivät XAMK,
Centria sekä Savonia yli 50 % osuuksilla
• Metropolian ohella JAMK, Novia sekä KAMK jäivät
alle 30 % suoritusprosenttiin
28.10.2019
22. CampusOnline-opintojaksojen lukumäärät
• CampusOnline-opintojaksojen listaus
tarkastelujaksoittain paljastaa XAMK:n
ja KAMK:n tuottaneen eniten
opintojaksoja
• KAMK oli suurin tuottaja kesällä 2018
sekä keväällä 2019 ja XAMK nousi sen
ohi kesällä 2019
• Moni ammattikorkeakoulu järjesti
kesällä 2019 huomattavasti vähemmän
opintojakso kuin edelliskesänä, mm.
VAMK, Arcada, HAMK, KAMK sekä
TUAMK
• Kesän 2019 suurimpia nousijoita olivat
kappalemäärällä laskien Lappi, XAMK
sekä Metropolia ja prosentuaalisesti
Lappi, Haaga-Helia sekä Laurea
28.10.2019
kpl %
Centria-ammattikorkeakoulu 50 2 49 56 157 6 12 %
Diakonia-ammattikorkeakoulu 0 1 9 1 11 1 -
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 3 1 5 9 18 6 200 %
Humanistinen ammattikorkeakoulu 13 3 7 13 36 0 0 %
Hämeen ammattikorkeakoulu 17 1 13 8 39 -9 -53 %
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 43 11 46 47 147 4 9 %
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 60 7 46 69 182 9 15 %
Kajaanin ammattikorkeakoulu 71 2 64 44 181 -27 -38 %
Karelia-ammattikorkeakoulu 46 2 12 35 95 -11 -24 %
LAB-ammattikorkeakoulu 19 10 22 25 76 6 32 %
Lapin ammattikorkeakoulu 1 2 3 13 19 12 1200 %
Laurea-ammattikorkeakoulu 3 1 7 8 19 5 167 %
Metropolia Ammattikorkeakoulu 25 1 35 32 93 7 28 %
Oulun ammattikorkeakoulu 43 1 7 39 90 -4 -9 %
Satakunnan ammattikorkeakoulu 12 4 10 9 35 -3 -25 %
Savonia-ammattikorkeakoulu 38 6 17 40 101 2 5 %
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 28 5 10 31 74 3 11 %
Tampereen ammattikorkeakoulu 8 2 7 14 31 6 75 %
Turun ammattikorkeakoulu 26 4 21 17 68 -9 -35 %
Vaasan ammattikorkeakoulu 9 0 1 0 10 -9 -100 %
Yrkeshögskolan Arcada 20 0 0 0 20 -20 -100 %
Yrkeshögskolan Novia 7 1 3 4 15 -3 -43 %
Koko Suomi 542 67 394 514 1 517 -28 -5 %
CampusOnline-opintojaksot tuottaja-ammattikorkeakouluittain tarkastelujaksoina
Muutos kesät 19 vs 18
Tuottaja-ammattikorkeakoulu
KESÄ
2018
SYKSY
2018
KEVÄT
2019
KESÄ
2019
YHT
23. CampusOnline-opintojaksojen esiintyvyys
• Samaa opintojaksoa tarjotaan tyypillisesti
toistuvasti CampusOnlinessa, eli se voi
esiintyä samanlaisena joka kesän ja vielä
keväänkin tarjonnassa
• Vain 32 % aineiston opintojaksoista oli
sellaisia, joita tarjottiin vain kerran
tarkastelujakson aikana – ja osaa näistäkin
tarjotaan mahdollisesti myöhemmin
toiseen kertaan
• Kerran, kaksi kertaa ja kolme kertaa
esiintyviä opintojaksoja oli kaikki lähes
saman verran, 477 – 483 kappaletta
• Toistuvuus saattaa olla pieni riski
osallistujamäärien kehityksen kannalta,
koska usein esiintyessään opintojakson
potentiaalisten osallistujien määrä
pienenee ajan myötä
28.10.2019
N N% N N% N N% N N% N N% N N%
Centria-ammattikorkeakoulu 8 5% 26 17% 123 78% 0 0% 0 0% 0 0% 157 2,7
Diakonia-ammattikorkeakoulu 9 82% 2 18% 0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 11 1,2
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 14 78% 0 0% 0 0% 4 22% 0 0% 0 0% 18 1,7
Humanistinen ammattikorkeakoulu 12 33% 14 39% 6 17% 4 11% 0 0% 0 0% 36 2,1
Hämeen ammattikorkeakoulu 22 56% 4 10% 9 23% 4 10% 0 0% 0 0% 39 1,9
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 37 25% 51 35% 45 31% 4 3% 10 7% 0 0% 147 2,3
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 57 31% 57 31% 51 28% 12 7% 5 3% 0 0% 182 2,2
Kajaanin ammattikorkeakoulu 17 9% 46 25% 114 63% 4 2% 0 0% 0 0% 181 2,6
Karelia-ammattikorkeakoulu 28 29% 44 46% 18 19% 0 0% 5 5% 0 0% 95 2,1
LAB-ammattikorkeakoulu 35 46% 24 32% 9 12% 8 11% 0 0% 0 0% 76 1,9
Lapin ammattikorkeakoulu 11 58% 8 42% 0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 19 1,4
Laurea-ammattikorkeakoulu 13 68% 6 32% 0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 19 1,3
Metropolia Ammattikorkeakoulu 13 14% 24 26% 45 48% 0 0% 5 5% 6 6% 93 2,8
Oulun ammattikorkeakoulu 42 47% 36 40% 12 13% 0 0% 0 0% 0 0% 90 1,7
Satakunnan ammattikorkeakoulu 8 23% 14 40% 9 26% 4 11% 0 0% 0 0% 35 2,3
Savonia-ammattikorkeakoulu 37 37% 40 40% 24 24% 0 0% 0 0% 0 0% 101 1,9
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 22 30% 42 57% 6 8% 4 5% 0 0% 0 0% 74 1,9
Tampereen ammattikorkeakoulu 17 55% 8 26% 6 19% 0 0% 0 0% 0 0% 31 1,6
Turun ammattikorkeakoulu 42 62% 26 38% 0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 68 1,4
Vaasan ammattikorkeakoulu 10 100% 0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 10 1,0
Yrkeshögskolan Arcada 18 90% 2 10% 0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 20 1,1
Yrkeshögskolan Novia 11 73% 4 27% 0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 15 1,3
Koko Suomi 483 32% 478 32% 477 31% 48 3% 25 2% 6 0% 1517 2,1
5 6
YHT ka.
CampusOnline-opintojaksojen jakautuminen esiintymismäärän mukaan 5/2018- 8/2019
kpl sen mukaan, kuinka monta kertaa sama opintojakso esiintyy tarkastelujaksolla
Jos samasta opintojaksosta on eri toteutus kielen tai koulutusasteen mukaan, lasketaan nämä samaksi opintojaksoksi
Tuottaja-ammattikorkeakoulu
1 2 3 4
24. CampusOnline-opintojakson keskimääräiset esiintymiskerrat
• Koko Suomessa sama opintojakso
esiintyy analysoitavassa CampusOnline-
aineistossa keskimäärin 2,12 kertaa
• Eniten samoja opintojaksoja toteuttavat
Metropolia, Centria sekä KAMK, kukin
yli 2,5 kerran keskiarvolla
• Tässäkin tarkastelutavassa erot
ammattikorkeakoulujen välillä ovat
suuria, sillä VAMK:lla keskiarvo oli tasan
1 ja Arcadalla, DIAK:lla sekä Noviallakin
alle 1,3
28.10.2019
26. CampusOnline-opintopisteiden suhteellinen osuus 2/2
• Edelliseltä kalvolta selviää, miten suuri osuus ammattikorkeakoulun
toteuttamat CampusOnline-opintopisteet ovat suhteessa sen kaikkiin
perustutkinto-opiskelijoiden suorittamiin opintopisteisiin sekä kaikkiin
korkeakoulujen yhteistyössä tuottamiin opintopisteisiin
• Merkittävin suhteellinen volyymi on Savonialla, jonka tuottamat
CampusOnline-opintopisteet ovat peräti 10 % suhteessa sen perustutkinto-
opiskelijoiden suorittamiin opintopisteisiin
• Yleensä osuus on kuitenkin varsin pieni, 11 ammattikorkeakoululla alle
prosentti
• Suhteessa korkeakoulujen yhteistyössä suorittamiin opintopisteisiin – mitä
CampusOnline-opintopisteetkin ovat – osuus on koko maassa 77 %
• Se kuitenkin vaihtelee rajusti, kuten viereinen kuvaaja osoittaa:
merkittävällä osalla CampusOnline-opintopisteet kattavat valtaosan
yhteistyö-opintopisteistä, osalla vain alle puolet
• Merkille pantavaa on se, että varsinkin lyhyemmän tarkastelujakson sisällä
CampusOnline-opintojaksoja on usein jopa enemmän kuin kaikkia
yhteistyöopintopisteitä yhteensä
• Esimerkiksi OAMK:lla CampusOnline-opintopisteitä on koko tarkastelujaksolla
26 % enemmän kuin kaikkia korkeakoulujen yhteistyössä suorittamia
opintopisteitä, vaikka CampusOnline-opintopisteet ovat yksi yhteistyössä
suoritettujen opintopisteiden alalaji
• Ammattikorkeakouluilla esiintyvät erot viittaavat siihen, että määritelmissä
ja/tai niiden raportoinnissa saattaa olla eroavaisuuksia ammattikorkeakoulujen
kesken, mikä on saattanut johtaa joko opintopisteiden yli- tai aliraportointiin
• Tällä saattaa olla myös taloudellista merkitystä, koska yhteistyöopintopisteistä
myönnetään valtionrahoitusta
28.10.2019
27. CampusOnline-opintopisteet ISCED-koreittain
• Ammattikorkeakoulut eroavat selvästi toisistaan
kun tarkastellaan niiden toteuttamien
CampusOnline-opintojaksojen jakautumista
ISCED-koreihin
• VAMK, LAB ja OAMK ovat erikoistuneet
opintojaksoihin, jotka sopivat kaikkien alojen
opiskelijoille
• Centrialla ja Savonialla painottuvat kieliopinnot
• DIAK, Novia sekä Humak tarjoavat
poikkeuksellisen paljon kulttuurin alan
opintojaksoja
• Arcada, KAMK, SAMK, Laurea sekä HAMK
tuottavat CampusOnlineen hyvin paljon talouden
ISCED-korin toteutuksia
• DIAK, XAMK ja Karelia ovat erikoistuneet sote-alan
toteutuksiin
• Metropolian opintopisteistä peräti 96 % tarjotaan
tekniikan alalla ja sen lisäksi myös Novian, Haaga-
Helian, JAMK:n sekä TAMK:n tarjonnassa
painottuvat tekniikan opintojaksot
28.10.2019
kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl %
Centria-ammattikorkeakoulu 3150 25% 2513 20% 2051 16% 1983 15% 1195 9% 1932 15%
Diakonia-ammattikorkeakoulu 0 0% 0 0% 105 28% 0 0% 272 72% 0 0%
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 204 19% 45 4% 45 4% 296 28% 0 0% 459 44%
Humanistinen ammattikorkeakoulu 4033 32% 957 8% 2258 18% 905 7% 4044 33% 225 2%
Hämeen ammattikorkeakoulu 53 1% 0 0% 163 4% 1790 49% 313 9% 1353 37%
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2224 25% 230 3% 135 2% 1044 12% 1293 15% 3859 44%
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 1642 9% 986 5% 100 1% 3456 18% 10361 55% 2137 11%
Kajaanin ammattikorkeakoulu 1306 12% 733 7% 159 1% 6765 61% 1263 11% 852 8%
Karelia-ammattikorkeakoulu 1975 13% 1082 7% 1555 10% 1731 11% 8215 54% 701 5%
LAB-ammattikorkeakoulu 6507 53% 271 2% 225 2% 2670 22% 2157 18% 372 3%
Lapin ammattikorkeakoulu 307 29% 50 5% 0 0% 30 3% 390 37% 285 27%
Laurea-ammattikorkeakoulu 355 22% 25 2% 25 2% 815 51% 175 11% 190 12%
Metropolia Ammattikorkeakoulu 395 4% 0 0% 0 0% 30 0% 0 0% 10110 96%
Oulun ammattikorkeakoulu 2218 44% 14 0% 92 2% 358 7% 516 10% 1842 37%
Satakunnan ammattikorkeakoulu 149 18% 0 0% 0 0% 482 58% 77 9% 120 14%
Savonia-ammattikorkeakoulu 25115 20% 14330 11% 15515 12% 23200 18% 31035 25% 16790 13%
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 3274 28% 586 5% 868 7% 2622 22% 2322 20% 2151 18%
Tampereen ammattikorkeakoulu 315 26% 0 0% 120 10% 35 3% 274 23% 473 39%
Turun ammattikorkeakoulu 2230 33% 342 5% 1110 16% 880 13% 899 13% 1382 20%
Vaasan ammattikorkeakoulu 592 63% 0 0% 0 0% 240 25% 14 1% 99 10%
Yrkeshögskolan Arcada 0 0% 5 1% 80 10% 535 65% 110 13% 95 12%
Yrkeshögskolan Novia 22 10% 0 0% 50 22% 0 0% 41 18% 111 50%
Koko Suomi 56066 21% 22169 8% 24656 9% 49867 19% 64966 25% 45538 17%
Yksi opintopiste voi olla merkitty useaan kategoriaan
Tuottaja-ammattikorkeakoulu
CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen ISCED-koreihin toteuttajittain 5/2018- 8/2019
Kaikki Kielet KULTTUURI TALOUS SOTE TEKNIIKKA
29. CampusOnline-opintopisteet opintojaksoa kohti
• Tarkasteltavassa aineistossa on mukana 139 064
CampusOnlinen kautta suoritettua opintopistettä jotka
ovat syntyneet 1 517 opintojaksolla
• Keskimäärin opintojaksoa kohden on siis syntynyt 91
opintopistettä
• Luku vaihtelee suuresti ammattikorkeakouluittain
• Ylivoimaisesti eniten – lähes kaksi kertaan enemmän kuin
seuraavaksi tuleva – opintopisteitä opintojaksoa kohden
on kerännyt Savonia, peräti 372 opintopistettä
• Seuraavina tulevat Humak ja Karelia noin 140
opintopisteen keskiarvollaan
• Myös Metropolia, XAMK sekä VAMK ovat tuottaneet
valtakunnan keskiarvoa enemmän CampusOnline-
opintopisteitä opintojaksoa kohden
• Vähiten opintopisteitä on tuottanut Novia, vain 15
opintopistettä opintojaksoa kohden, eli 1/25 siitä mitä
Savonia
• Myös SAMK, TAMK, DIAK, JAMK, Haaga-Helia sekä Arcada
ovat tuottaneet selvästi alle puolet koko Suomen
keskiarvosta
28.10.2019
31. CampusOnline-opintopistesuoritukset ammattikorkeakouluittain (kpl)
• Jokaisesta ammattikorkeakoulusta on
osallistuttu CampusOnline-opintojaksoilla
opiskeluun
• Määrät vaihtelevat rajusti TUAMK:n yli 17
000:sta opintopisteestä DIAK:n alle
300:aan.
• TUAMK:n ohella myös Laurea, LAB sekä
Metropolia ovat kuluttaneet erittäin
paljon CampusOnline-opintopisteitä,
jokainen yli 14 000
• DIAK:n jälkeen vähiten CampusOnline-
opintopisteitä ovat tarkasteluajankohtana
kuluttaneet Arcada, Novia, Humak sekä
KAMK
28.10.2019
32. CampusOnline-opintopistesuoritukset ammattikorkeakouluittain (%)
• CampusOnline-opintopisteiden suoritusmääriä on
tarkoituksenmukaista tarkastella suhteuttaen ne
ammattikorkeakoulun tarkasteluajanjakson
perustutkinto-opiskelijoiden suorittamien
opintopisteiden kokonaismäärään
• CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet vastasivat
5/2018 – 8/2019 noin 1,84 % kaikista Suomessa
suoritetuista opintopisteistä
• Suhteessa aktiivisimmin CampusOnlinea hyödynsivät
Laurean opiskelijat, joiden suorittamista
opintopisteistä peräti 3,6 % syntyi CampusOnlinessa
• Myös LAB:n ja TUAMK:n opiskelijat suorittivat yli 3 %
opintopisteistään CampusOnlinessa
• Vähiten CampusOnlinea hyödynnettiin DIAK:n,
Novian, Savonian, Arcadan sekä Haaga-Helian
opiskelijoiden toimesta, alle prosentin kaikista
opintopisteistä
28.10.2019
33. Tuotettujen ja kulutettujen opintopisteiden suhde
• Sekä tuotettujen (kalvo 16) että kulutettujen (kalvo 31)
CampusOnline-opintopisteiden lukumäärät vaihtelevat
voimakkaasti ammattikorkeakoulujen välillä, osa
ammattikorkeakouluista profiloituu pääasiassa niiden
tuottajina, osa kuluttajina
• Suurin vaihtelu on kuitenkin näiden suhdeluvussa, jossa
jaetaan tuotetut CampusOnline-opintopisteet kulutetuilla
• Ylivoimaisesti suurin suhdeluku on Savonialla, peräti yli 17,
eli se on tuottanut 17-kertaisen opintopistemäärän
suhteessa kuluttamiinsa
• Myös KAMK, Humak ja Karelia yltävät korkeaan
suhdelukuun
• Toisessa ääripäässä on Laurea, joka on tuottanut vain noin
7 % kuluttamiensa CampusOnline-opintopisteiden
lukumäärästä
• Laurean suhdeluvun ero Savoniaan on 237-kertainen
• Myös TAMK:lla, SAMK:lla, Haaga-Helialla sekä Lapilla on
hyvin alhainen alle 0,2 suhdeluku
28.10.2019
37. Opintopisteiden jakautuminen ammattikorkeakouluittain 4/4
• Ensimmäisessä taulukossa näytetään, miten CampusOnline-opintopisteet jakautuvat opiskelijan
kotiammattikorkeakoulun mukaan kappalemäärittäin
• Taulukosta pystyy havaitsemaan, miten epätasaisesti sekä opintopisteiden tuotanto että niiden kulutus on
jakautunut ammattikorkeakoulujen kesken
• Toisessa taulukossa esitetään samat tiedot prosentteina opiskelijan kotiammattikorkeakoulun kaikista
CampusOnline-opintopisteistä
• Prosentteina ilmaistuna taulukko kertoo, että suoritusmäärät eroavat varsin vähän – yksittäisten
ammattikorkeakoulujen prosentti on lähellä koko maan keskiarvoa
• Esimerkiksi Savonia tuottaa 27 % koko maan CampusOnline-opintopisteistä ja 15 ammattikorkeakoulun kohdalla
tämä prosentti on välillä 23 % - 35 % pienimmän ollessa 13 % ja suurimman 37 %
• Eniten opintopisteitä kuluttanut TUAMK on prosentin sisällä tuottaja-ammattikorkeakoulun koko maan
keskiarvosta lähes jokaisen ammattikorkeakoulun kohdalla
• Kolmannessa taulukossa raportoidaan samat tiedot prosentteina tuottaja-ammattikorkeakoulujen kaikista
CampusOnline-opintopisteistä
• Vertikaaliset luvut ovat hyvin yhdenmukaisia, mikä kertoo siitä, että opiskelijat ovat tilastojen mukaan
valikoituneet varsin satunnaisesti eri ammattikorkeakoulujen opintojaksoille
• Tulokset viittaavat siihen, että CampusOnline-portaali antaa varsin tasa-arvoisen näkyvyyden kaikkien
ammattikorkeakoulujen tarjoamille opintojaksoille: yksittäisen ammattikorkeakoulun opintojaksot ovat
suhteessa kutakuinkin yhtä suosittuja kaikkien kuluttaja-ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden näkökulmasta
28.10.2019
38. CampusOnline-opintopisteet ISCED-koreittain
• CampusOnline-opintopisteille on tehty laskelma, minkä avulla
pystytään arvioimaan, miten suuri osa kunkin ISCED-korin
opintopisteistä on suoritettu CampusOnlinessa
• Laskelma on tehty siten, että useaan kategoriaan (ISCED-korit sekä
”kaikki” ja ”kielet”) kuuluvista opintojaksoista tulleet opintopisteet on
ensin jaettu näiden prosenttiosuuksien suhteessa
ammattikorkeakouluittain
• Tämän jälkeen kategorioiden ”kaikki” ja ”kielet” opintopisteet on
jaettu ISCED-korien opintopisteiden suhteessa
ammattikorkeakouluittain
• Näin on saatu suuntaa-antava arvio CampusOnline-opintopisteiden
osuudesta ISCED-koreittain sekä ammattikorkeakouluittain että koko
Suomen tasolla
• Koko Suomen tasolla laskelma viittaa siihen, että kulttuurin ja soten
opiskelijat hyödyntävät CampusOnlinea hieman talouden ja tekniikan
opiskelijoita ahkerammin
28.10.2019
40. CampusOnlinen vaikutus opiskelijapalautteeseen 1/2
• Kolme valmistuneiden opiskelijoiden AVOP-
kyselyn kysymystä liittyy läheisesti
CampusOnlineen ja ristiinopiskeluun:
• Minulla oli mahdollisuus jakaa opintoni
tasaisesti opintojeni ajalle
• Opinnoissani hyödynnettiin hyvin verkko-
oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia
• Korkeakouluni opintojen tarjonta
mahdollisti ympärivuotisen opiskelun
• Nämä kaikki kolme sijoittuvat 98 kysymyksestä
11 suhteellisesti eniten keskiarvoa vuodesta
2016 nostaneen joukkoon
• CampusOnlineen liittyvät AVOP-kysymykset ovat
siis nousseet lähes nopeimmin kaikista
• Parannus on ollut kysymyksissä keskimäärin yli
neljä prosenttia
28.10.2019
2016 2019
Valmistuneita ja jo työelämään siirtyneitä entisiä opiskelijoita
(alumneja) hyödynnettiin onnistuneesti osana opintojani.
3,69 3,88 5,34 % 1
Tiedän hyvin mistä ja miten hakea minulle sopivia töitä tai miten
työllistää itseni.
5,13 5,40 5,29 % 2
Olen saanut opintojeni aikana riittävästi tukea urasuunnitteluun. 4,00 4,20 5,19 % 3
Minulle tarjottiin riittävästi mahdollisuuksia osallistua opintoihin,
joissa työskenneltiin yhdessä työelämän kanssa.
4,30 4,50 4,88 % 4
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelmani (HOPS) ohjasi ja edisti
oppimistani.
4,70 4,92 4,85 % 5
Korkeakouluni henkilöstö on tukenut minua riittävästi
työelämäsuhteiden rakentamisessa.
4,29 4,50 4,80 % 6
Olen tyytyväinen opintojeni kautta luomiini työelämäsuhteisiin. 4,80 5,02 4,77 % 7
Minulla oli mahdollisuus jakaa opintoni tasaisesti opintojeni ajalle. 5,11 5,33 4,31 % 8
Opinnoissani hyödynnettiin hyvin verkko-oppimisen tarjoamia
mahdollisuuksia.
5,23 5,45 4,18 % 9
Työelämän asiantuntijoiden osaamista hyödynnettiin onnistuneesti
korkeakouluni toiminnassa.
4,60 4,77 3,90 % 10
Korkeakouluni opintojen tarjonta mahdollisti ympärivuotisen
opiskelun.
5,34 5,54 3,88 % 11
Yhteensä 5,01 5,10 1,81 % -
Opinnoissani kehityin asioiden ja ideoiden esittämisessä yleisön
edessä.
5,61 5,57 -0,70 % 96
Koin olevani osa opiskelijayhteisöä. 5,36 5,32 -0,79 % 97
Itsenäistä opiskelua oli sopivasti. 5,13 5,08 -1,02 % 98
Valmistuneiden opiskelijoiden AVOP-kyselyn tulokset 2016 ja 2019 (26.10.2019 tilanne), eniten
parantuneet ja heikentyneet arviot kysymyksittäin
Kysymys
Keskiarvo
Muutos Sijoitus
41. CampusOnlinen vaikutus opiskelijapalautteeseen 2/2
• Valmistuneiden tyytyväisyys CampusOnlineen keskeisesti liittyviin ilmiöihin on siis kiistattomasti
parantunut, vieläpä selvästi enemmän kuin tyytyväisyys keskimäärin, mutta missä määrin tämä on
CampusOnlinen ansiota?
• Tätä pyritään selvittämään tarkastelemalla korrelaatioita ISCED-korin tasolla kahden ilmiön välillä:
• Miten monta prosenttia tyytyväisyys on muuttunut vuosien 2016 ja 2019 välillä
• Miten monta prosenttia kaikista suoritetuista opintopisteistä on ollut CampusOnlinessa suoritettuja (kalvo
39)
• Laskelman taustalla on oletus, että vuonna 2019 valmistuneista merkittävällä osalla on jo ollut
ainakin tiedossa mahdollisuus suorittaa CampusOnline-opintojaksoja, kun taas vuonna 2016
valmistuneista kenelläkään ei ollut vastaavaa mahdollisuutta
• ISCED-korin tasoinen tarkastelu ajanjaksolta 5/2018 – 8/2019 tuo (käytössä 30kpl vastaajan
minimi sekä 2016 että 2019 AVOP-vastauksille) yhteensä 76 datapistettä ja tekee datasta
mielekkäämmän, sillä ISCED-alojen välillä on suuria eroja yksittäisten ammattikorkeakoulujen
tasolla
• Korrelaatio näiden ilmiöiden välillä on kaikkien kysymysten kohdalla joko lievästi tai kohtalaisesti
negatiivinen, eli mitä suurempi osuus opintopisteistä on suoritettu CampusOnlinessa, sitä
heikommin opiskelijaryhmän keskiarvo on kehittynyt AVOP-kyselyssä
• Vastaavasti mitä vähemmän opiskelijat ovat CampusOnlinea hyödyntäneet, sitä paremmin heidän
arvionsa ko. ilmiöistä on kehittynyt
• Syitä tälle tulokselle on haastavaa löytää, mutta yksi voisi olla se, että AVOP-kyselyyn vastataan
nimenomaan oman ammattikorkeakoulun näkökulmasta ja onnistuneet kokemukset
CampusOnlinen verkko-opinnoista nostavat rimaa, kun arvioidaan omaa kotiammattikorkeakoulua
• Tuloksista ei voida vetää varmoja johtopäätöksiä CampusOnlinen vaikutuksesta
opiskelijatyytyväisyyteen, mutta löydetty negatiivinen korrelaatio on mielenkiintoinen tulos
28.10.2019
Minulla oli mahdollisuus jakaa opintoni tasaisesti opintojeni ajalle:
Opinnoissani hyödynnettiin hyvin verkko-oppimisen tarjoamia
mahdollisuuksia:
Korkeakouluni opintojen tarjonta mahdollisti ympärivuotisen opiskelun:
Korrelaatiokerroin: -0,0823
Korrelaatiokerroin: -0,2733
Korrelaatiokerroin: -0,2147
42. CampusOnlinen vaikutus valmistuminopeuteen
• CampusOnline-opintopisteitä suoritetaan paljon kesällä ja opiskelijoille tehdyissä kyselyissä
moni on todennut pystyneensä suorittamaan CampusOnlinen avulla rästiin jääneitä opintoja
• Näiden anekdoottien sekä CampusOnlinen varsin suuren volyymin perusteella voidaan
olettaa sen vaikuttaneen opiskelijoiden valmistumisnopeuteen, mutta näkyykö tämä jo
tilastoissa?
• Analyysissa on tarkasteltu ISCED-koreittain valmistumisnopeuden kehitystä (määräajassa
valmistunut = 1, enintään 12kk ylittänyt = 0,5, yli 12kk ylittänyt = 0) vuosien 2019 ja 2016
välillä
• Tämän datan korrelaatio CampusOnlinessa suoritettuihin opintopisteiden kanssa (kalvo 39)
on selvitetty viereisessä kuvaajassa siten että havainto on poistettu, mikä valmistuneita on
ollut alle 30 kappaletta joko 2019 tai 2016
• Saatu korrelaatiokerroin on hyvin lievästi negatiivinen mutta kun siitä siivotaan kolme eniten
poikkeavaa arvoa – joissa 2019 valmistuneiden määrä on ollut vain hieman yli 30 kpl –
korrelaatiokertoimeksi tulee lähes tasan 0
• Kun korrelaatiokerroin otetaan koko ammattikorkeakoulun tasolla, on myös se lähellä nollaa,
0,0626
• Tuloksista voidaan todeta, ettei CampusOnlinen vaikutusta valmistumisnopeuteen ole
ainakaan toistaiseksi havaittavissa valmistuneiden datasta. Tämä ei tarkoita, etteikö
vaikutusta olisi, mutta:
• CampusOnline on niin uusi ilmiö, että verrattain harvalla vuonna 2019 valmistuneella on siitä vielä
merkittävissä määrin kokemuksia, jolloin mahdollinen vaikutus ei vielä ilmene tilastoissa
• CampusOnline-opintopisteet kattavat vain 1,8 % kaikista perustuskinto-opiskelijoiden suorittamista
opintopisteistä, joten sen vaikutus jää hyvin helposti muiden tekijöiden varjoon
28.10.2019
Korrelaatiokerroin: -0,1394
Korrelaatiokerroin: -0,0403
Kolme eniten
poikkeavaa varsin
pienen opiskelijajoukon
havaintoa poistetaan
44. Tärkeimmät huomiot ja johtopäätökset vaikuttavuusanalyysista
1. CampusOnlinessa tuotetaan hieman alle 2 % kaikista Suomen ammattikorkeakouluissa tuotetuista opintopisteistä (kalvo 9)
2. CampusOnlinessa tuotettujen opintopisteiden määrä ei ole enää ainakaan kesän osalta kasvussa: kesällä 2019 jäätiin kesän 2018 tasolle (kalvot 7 ja 8)
3. Viisi opintopistettä on vakiintunut koko CampusOnline-opintojaksolle (kalvo 10)
4. Peräti 93 % ilmoittautuneista hyväksytään CampusOnline-opintojaksolle, mutta näistä vain 38 % suorittaa opintojakson (kalvo 12)
5. Savonia on ylivoimaisesti suurin CampusOnline-opintojaksojen tuottaja (kalvot 16 ja 17)
6. CampusOnline-opintopisteiden ja korkeakoulujen yhteistyöopintopisteiden tilastoinnissa on epäselvyyksiä, millä saattaa olla vaikutusta myös
rahoitukseen (kalvot 25 ja 26)
7. Ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja tuotettujen CampusOnline-opintojaksojen ISCED-aloissa ja opiskelijamäärissä (kalvot 27 ja 28)
8. Osa ammattikorkeakouluista profiloituu vahvasti CampusOnline-opintojaksojen tuottajina, osa niiden kuluttajina (kalvo 33)
9. CampusOnline-opintojaksojen kysyntä noudattelee varsin tarkoin ammattikorkeakoulujen volyymia eikä selkeitä ”pareja” muodostu mikä viittaa siihen,
että CampusOnline-portaali antaa varsin tasa-arvoisen näkyvyyden kaikkien ammattikorkeakoulujen tarjoamille opintojaksoille (kalvot 34-37)
10. On viitteitä, että CampusOnlinessa järjestetään suhteessa enemmän kulttuurin ja soten ISCED-korien opintojaksoja ja vähemmän talouden ja tekniikan
ISCED-korien (kalvot 38 ja 39)
11. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijapalautteessa CampusOnlineen liittyvien kysymysten keskiarvot ovat eniten nousseiden joukossa kun
tarkastellaan vuosia 2016-2019, mutta CampusOnlinen vaikutusta tähän kehitykseen ei pystytä varmentamaan (kalvot 40 ja 41)
12. CampusOnlinessa suoritetuilla opinnoilla ei vielä ole tilastoista todennettavissa olevaa positiivista vaikutusta valmistumisnopeuteen, mutta tämä voi
selittyä mm. CampusOnlinen uutuudella, jolloin vain harva sitä hyödyntänyt on ehtinyt valmistua vuonna 2019 (kalvo 42)
28.10.2019