Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysieamkhanke
Raportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
eAMK webinaari: Palautetta ja tilastoja CampusOnlinesta, kevät 2019eamkhanke
Mitä mieltä opiskelijat olivat CampusOnlinesta ja sen verkko-opintotarjonnasta keväällä 2019? Entä miten opettajat ovat kokeneet verkko-opintojaksojen tarjoamisen CampusOnlinessa? Kerätyn palautteen lisäksi kuultiin myös CampusOnlinen tilastotietoja - mikä ammattikorkeakoulu tarjosi eniten opintojaksoja CampusOnlinessa ja mitkä olivat suosituimmat opintojaksot, entä kuinka paljon opintopisteitä syntyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019.
Webinaarin tallenne YouTubessa: https://youtu.be/CpM09YmyOaU
Onko CampusOnlinesta taloudellista hyötyä ammattikorkeakouluille? Miten paljon ristiinopiskelu tuottaa valtionrahoitusta nyt ja tulevaisuudessa? Mitkä ammattikorkeakoulut ovat hyötyneet taloudellisesti eniten? Entä voiko suunnitelmallisella osallistumisella saada säästöjä? Näiden kysymysten ympärillä oltiin, kun Jukka Jonninen Viivain Oy:stä kertoi CampusOnlinen talousselvityksen tuloksia.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/vmehAcnHTd8
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysieamkhanke
Raportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
eAMK webinaari: Palautetta ja tilastoja CampusOnlinesta, kevät 2019eamkhanke
Mitä mieltä opiskelijat olivat CampusOnlinesta ja sen verkko-opintotarjonnasta keväällä 2019? Entä miten opettajat ovat kokeneet verkko-opintojaksojen tarjoamisen CampusOnlinessa? Kerätyn palautteen lisäksi kuultiin myös CampusOnlinen tilastotietoja - mikä ammattikorkeakoulu tarjosi eniten opintojaksoja CampusOnlinessa ja mitkä olivat suosituimmat opintojaksot, entä kuinka paljon opintopisteitä syntyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019.
Webinaarin tallenne YouTubessa: https://youtu.be/CpM09YmyOaU
Onko CampusOnlinesta taloudellista hyötyä ammattikorkeakouluille? Miten paljon ristiinopiskelu tuottaa valtionrahoitusta nyt ja tulevaisuudessa? Mitkä ammattikorkeakoulut ovat hyötyneet taloudellisesti eniten? Entä voiko suunnitelmallisella osallistumisella saada säästöjä? Näiden kysymysten ympärillä oltiin, kun Jukka Jonninen Viivain Oy:stä kertoi CampusOnlinen talousselvityksen tuloksia.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/vmehAcnHTd8
Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 edusk...Petri Lempinen
Miltä näyttävät korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa keväällä 2019. Mukana eduskuntapuolueet SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Sininen tulevaisuus.
Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarjan viimeisessä webinaarissa pohditaan verkkotutkinnoissa toteutettuja ratkaisuja opetusteknologian ja tilojen käyttöön. Lisäksi esitellään digipedagogisten tukipalveluiden toteutustapoja.
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma lupasi ammatillisen koulutuksen reformin, jonka sisältö hahmottuu elokuussa julkaistuissa OKM:n ja VM.n budjettiesityksissä. Uusi hallitus jatkaa siitä, mihin vanha hallitus jäi.
Parhaimmillaan monialaisuus voi rikastaa niin opiskelijoiden kuin opettajankin ymmärrystä opintojakson aihepiiristä. Webinaarissa kuultiin, miten rakentaa toimiva monialainen verkko-opintojakso.
Millaisia ohjaustarpeita AMK-opiskelijalla on opintojen eri vaiheissa? Miten digitaalisten välineiden avulla voidaan vastata näihin tarpeisiin? Webinaarissa saatiin vinkkejä, kuinka hyödyntää eAMK:ssa syntynyttä digiohjauspolkukuvaa osana opiskelijoiden digiohjausta.
Puhujina Vesa Kuhanen JAMK:sta, Minna Koponen Saimiasta, Kaisa Seppälä HAMK:sta ja Johanna Henriksson HUMAK:sta.
Katso webinaari tallenne täältä: https://youtu.be/rcPPv-If92I
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
eAMK webinaari: YAMK opettajana verkossa – haasteita ja ratkaisujaeamkhanke
YAMK-opiskelijat odottavat aikataulultaan joustavia verkko-opintoja, jotka ovat laadukkaita, vastaavat työelämän osaamistarpeita sekä erottuvat AMK-opinnoista. Kuulostaako haasteelliselta toteuttaa? Webinaarissa esitellään käytännön esimerkkejä siitä, miten näitä haasteita on korkeakouluissa ratkottu.
Perjantain seminaarissa perehdytään talousosaamisen PISA-tutkimuksen tuloksiin ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin sekä konkreettisiin vinkkeihin koulujen yrittäjyyskasvatukseen. Talous tutuksi -kiertue toteutetaan kahtena etänä seurattavana aamupäiväseminaarina.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 edusk...Petri Lempinen
Miltä näyttävät korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa keväällä 2019. Mukana eduskuntapuolueet SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Sininen tulevaisuus.
Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarjan viimeisessä webinaarissa pohditaan verkkotutkinnoissa toteutettuja ratkaisuja opetusteknologian ja tilojen käyttöön. Lisäksi esitellään digipedagogisten tukipalveluiden toteutustapoja.
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma lupasi ammatillisen koulutuksen reformin, jonka sisältö hahmottuu elokuussa julkaistuissa OKM:n ja VM.n budjettiesityksissä. Uusi hallitus jatkaa siitä, mihin vanha hallitus jäi.
Parhaimmillaan monialaisuus voi rikastaa niin opiskelijoiden kuin opettajankin ymmärrystä opintojakson aihepiiristä. Webinaarissa kuultiin, miten rakentaa toimiva monialainen verkko-opintojakso.
Millaisia ohjaustarpeita AMK-opiskelijalla on opintojen eri vaiheissa? Miten digitaalisten välineiden avulla voidaan vastata näihin tarpeisiin? Webinaarissa saatiin vinkkejä, kuinka hyödyntää eAMK:ssa syntynyttä digiohjauspolkukuvaa osana opiskelijoiden digiohjausta.
Puhujina Vesa Kuhanen JAMK:sta, Minna Koponen Saimiasta, Kaisa Seppälä HAMK:sta ja Johanna Henriksson HUMAK:sta.
Katso webinaari tallenne täältä: https://youtu.be/rcPPv-If92I
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
eAMK webinaari: YAMK opettajana verkossa – haasteita ja ratkaisujaeamkhanke
YAMK-opiskelijat odottavat aikataulultaan joustavia verkko-opintoja, jotka ovat laadukkaita, vastaavat työelämän osaamistarpeita sekä erottuvat AMK-opinnoista. Kuulostaako haasteelliselta toteuttaa? Webinaarissa esitellään käytännön esimerkkejä siitä, miten näitä haasteita on korkeakouluissa ratkottu.
Perjantain seminaarissa perehdytään talousosaamisen PISA-tutkimuksen tuloksiin ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin sekä konkreettisiin vinkkeihin koulujen yrittäjyyskasvatukseen. Talous tutuksi -kiertue toteutetaan kahtena etänä seurattavana aamupäiväseminaarina.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019eamkhanke
This document discusses quality in online teaching through the CampusOnline program in Finnish universities of applied sciences. It provides an overview of the CampusOnline coaching program for teachers, which includes self-evaluation, webinars, meetings and badges. It also outlines the criteria for teachers to become CampusOnline experts and develop high quality online courses accessible to students across universities. Feedback from students on the technical support and quality of online courses is positive overall. The document advocates for collaboration across institutions to ensure quality standards and share resources for online learning.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceeamkhanke
The document describes an interactive exercise conducted to gain insight into the professional skills higher education graduates will need in 2025. Over 500 respondents, including alumni, higher education staff, and students, were asked to provide words or short phrases to the question "What professional skills will a higher education graduate need in 2025?". The responses were visualized in a word cloud. The document discusses the pros and challenges of this approach, and thanks the participants. It provides references for further information on anticipating future work skills and collaboration between higher education and the working world.
Yhteistoiminnallinen webinaari tarjosi luovia ideoita ja uusia toteutusmalleja verkkotyöpajojen järjestämiseen. Osallistujat pääsivät muotoilemaan yhdessä muiden osallistujien kanssa yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa.
Webinaarin tallenne löytyy täältä: https://video.haaga-helia.fi/media/Digilo%CC%88ylyt+28.11.2019.mp4/0_t6qtcu43
Haluatko tietää, miten tukea verkko-opiskelijan etenemistä opinnoissa ja mielekästä opiskelukokemusta? Webinaarissa jaettiin vinkkejä henkilöstölle verkkotutkinto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Katso webinaaritallenne täältä: http://turkuamk.adobeconnect.com/p00h2ndqay9r/
Webinaarissa jaettiin verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkkejä verkkotutkinto-opiskeluun eli siihen, miten organisoida verkossa opiskelua, työskentelyä ja vuorovaikutusta. Teemoina olivat mm. aikataulutus, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely ja motivaatio.
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
Miksi osaamismerkkejä kannattaa hakea, mitä hyötyä niistä on ja missä niitä voi hyödyntää? Webinaarissa kuultiin kokemuksia osaamismerkkien hyödyntämisestä niin opiskelijan, työntekijän, oppilaitosten kuin työnantajan näkökulmista.
Katso tallenne jälkikäteen täältä: https://youtu.be/IEHjs-8aC-E
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Miten sinä määrittelisit, millainen on onnistunut osaamismerkki? eAMK webinaarissa keskusteltiin, mikä tekee joistain osaamismerkeistä suositumpia kuin toisista. Saat tukea ja vinkkejä sellaisen merkin luomiseen, joka herättää laajalti kiinnostusta ja saa ihmiset hakemaan sitä. Webinaarissa vieraanana Tiina Rusanen Oulun ammattikorkeakoulusta.
Webinaaritallenne: https://youtu.be/yQjnv1AKrbk
Käytätkö tai oletko suunnitellut käyttäväsi vertaisarviointia verkko-opintojaksoillasi? Haluaisitko löytää uusia siihen soveltuvia työkaluja? Webinaarissa kuultiin muun muassa Pekka Peuran itse- ja vertaisarviointityökaluista sekä BigBlueButtonin ja Moodlen palaute- ja työpajatyökalujen käytöstä.
Webinaarin tallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YIezpkFhdzU
eAMK webinaari: Kuinka luoda menestyvä merkkiperhe?eamkhanke
Onko sinulla suunnitteilla osaamismerkkiperhe? Haluatko vinkkejä sen suunnitteluun? Kuinka luot menestyvän merkkiperheen -webinaarissa jaettiin hyviä käytänteitä merkkiperheen suunnitteluun. Puhujana oli Jaana Kullaslahti Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Webinaari on osa eAMK:n osaamismerkkiwebinaarisarjaa. Videotallenne löytyy täältä: https://youtu.be/m1cPG-0U2vo
Opiskelun lisääntyessä verkossa, niin ikään ohjauksen tarve lisääntyy. Opiskelijoille on tarjottava sisällöllistä ohjausta, mutta myös tieto- ja neuvontatyötä verkon kautta. eOpintopalvelut -webinaarissa esiteltiin eOpintopalvelut -mallia JAMKin casen kautta sekä kuultiin myös muiden amkien tukipalveluratkaisuja.
Webinaaritallenne löytyy täältä: https://youtu.be/FNV5qkn39uo
2. eAMK-analyysiraportti
• Viivain Oy toteuttaa syksyn 2019 aikana analyysiraportin eAMK-hankkeeseen liittyen
• Analyysiraportin tarkoituksena on tarkastella eAMK-hankkeen sekä ammattikorkeakoulujen kasvavan
ristiinopiskelun ja laajentuvan avoimen ammattikorkeakoulun verkkotarjonnan vaikutuksia eri
näkökulmista
• Raportin tarkoituksena on havainnoida erityisesti eAMK-hankkeen yhteydessä lanseerattua ja vuodesta
2017 lähtien toiminnassa ollutta CampusOnlinea, ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista
opintotarjonnan alustaa
• Viivain Oy toteuttaa analyysin kolmessa osassa, jotka julkaistaa PowerPoint-muotoisina väliraportteina:
1. Talouden näkökulma, elokuu 2019
2. Vaikuttavuusanalyysi, lokakuu 2019
3. Tulevaisuuden skenaariot, joulukuu 2019
• Joulukuussa valmistuu myös loppuraportti
• Kaikki raportin osiot ja loppuraportti löytyvät osoitteesta www.eamk.fi
• Raportin tekijälle voi lähettää palautetta osoitteeseen jukka.jonninen@viivain.fi
3.9.2019
3. Osio 1: analyysitapa ja tavoitteet
• Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten
talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
• Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
• Ammattikorkeakoulukenttä
• Ammattikorkeakoulu
• Tutkinto-ohjelma
• Analyysissa kartoitetaan CampusOnlineen liittyvät tunnistetut talouden näkökulman tarpeet,
mahdollisuudet, riskit ja arvioidut jokaisesta neljästä näkökulmasta
• Aineistona analyysissa käytetään pääasiassa vuoden 2018 kesän ja syksyn dataa CampusOnlinessa
syntyneistä opintosuorituksista
• Tehty analyysi jakautuu kolmeen osioon
• Ensimmäisessä taustoitetaan relevantit selvitettävät asiat kustakin neljästä näkökulmasta
• Toisessa osiossa käydään läpi tilastojen pohjalta tehtyjä laskelmia asiaan liittyen
• Kolmannessa osiossa esitetään johtopäätökset kustakin neljästä näkökulmasta
• Tavoitteena on saada monipuolinen ja tarkka kuva CampusOnlinen kautta tapahtuvan ristiinopiskelun
talousnäkökulmasta eri osapuolten näkökulmasta katsoen sekä selvittää, onko CampusOnline –palvelusta
näille taloudellista hyötyä
3.9.2019
5. Opetus- ja kulttuuriministeriö
• OKM:n kannustavat linjaukset ja toimenpiteet ristiinopiskelua ja verkossa järjestettyä oppimistarjontaa
koskien on selitettävissä kansantaloudellisilla tekijöillä: koulutustasoa tulee saada uudistuvan työelämän
tarpeiden johdosta paranemaan, korkeakoulujen päällekkäisyyksiä karsittua ja nuoret aiempaa aiemmin
työelämään tuottamaan verotuloja
• Sipilän hallituskaudesta lähtien on koulutuspolitiikassa ollut vallassa yleisesti jaettu näkemys, jonka
mukaan miljoona suomalaista tulee kouluttaa uudelleen uudistuvaan työelämään ja koulutustasoa tulee
nostaa kautta linjan
• Elinikäinen oppiminen jatkuva oppiminen: korkeakouluja kannustetaan avaamaan
koulutustarjontansa työelämässä jo oleville jotta työn tuottavuus saataisiin kasvamaan ja työvoima
vastaamaan muuttuvaan kysyntään
• Toinen jo pidempään pinnalla ollut tavoite ministeriöllä on saada korkeakoulut profiloitumaan ja
keskittymään muutamiin vahvuuksiinsa ristiinopiskelu todennäköisesti omalta osaltaan johtaa tähän
suuntaan, mikäli siitä tulee arkea korkeakoulumaailmassa
• Kolmas tekijä on ollut tavoite saada nuoret aiempaa aikaisemmin kouluun ja valmistumaan digitaaliset
opetusmenetelmät mahdollistavat nopeamman valmistumisen ja purkavat etenemisesteitä
• OKM:n näkökulmasta eAMK-hankkeeseen ja CampusOnlineen liittyy tärkeä kysymys: miksi rahoittaa
toimintaa, mikä on korkeakouluille kannattavaa ja hyödyllistä muutenkin?
• Kysymys on relevantti sekä eAMK-hankkeen että korkeakoulujen yhteistyössä syntyneiden
opintopisteiden –valtionrahoitusmittarin kohdalla
3.9.2019
6. Ammattikorkeakoulukenttä
• Korkeakoulujen yhteistyössä syntyneiden opintopisteiden kuuluminen valtionrahoituksen mittareihin takaa sen, että
ristiinopiskelua tullaan harjoittamaan ammattikorkeakoulujen kesken
• Kysymys kuuluu, olisiko amk-kentälle taloudellisesti hyödyllisempää, mikäli ko. rahoituspaino kohdennettaisiin johonkin
toiseen mittariin
• Edelliseen liittyen voidaan kysyä, olisiko ammattikorkeakoulukentälle taloudellisesti kannattavaa harjoittaa ristiinopiskelua
CampusOnlinen kaltaisella konseptilla vaikkei se olisi kytketty valtionrahoitukseen?
• Hypoteesina voidaan esittää, ettei ristiinopiskelu ole nollasummapeliä, vaan todennäköisesti hyödyttää kaikkia osallistujia:
• Digitaalinen oppimisympäristö mahdollistaa säästöt tilakuluissa
• Ristiinopiskelu mahdollistaa kesälukukauden ja valmistumisen nopeutumisen
• Opiskelun valinnanvaran kasvu lisää opiskelijatyytyväisyyttä
• Ristiinopiskelu mahdollistaa ammattikorkeakoulujen erikoistumisen substansseissa
• Myös opiskelijat pystyvät räätälöimään osaamistaan entistä joustavammin
• Rahoitusmalliin on kuitenkin sisäänrakennettuna ominaisuus, missä asia joka hyödyttää kaikkia yhtä paljon ei hyödytä ketään
euroissa yhtään – ja jos joku suhteessa voittaa, toinen häviää päteekö tämä sama myös ristiinopiskelun kohdalla?
• Johtopäätösten kannalta tärkeä kysymys on, miten kalliita verkko-opintojaksot ovat suhteessa muihin opintojaksoihin?
• Nostaa kuluja: byrokratia suoritusmerkinnöissä, mahdollisesti suurempi tarve ohjata muualta tulevia opiskelijoita, IT-infran
kustannukset
• Laskee kuluja: ei tarvetta kiinteille tiloille, opintojaksot todennäköisesti skaalattavissa suuremmalle opiskelijamäärälle
halvemmalla
3.9.2019
7. Ammattikorkeakoulu
• Jokaiselle ammattikorkeakoululle on lähtökohtaisesti kannattavaa, että omat opiskelijat ottavat
muiden tarjoamia verkkokursseja tämän säästäessä opetuksen kuluja ja mahdollisesti
nopeuttaessa valmistumista purkamalla etenemisesteitä
• Ristiinopiskelun opintojaksojen järjestäminen muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoille on
periaatteessa aina kannattavaa, kun siitä saatu korvaus ylittää siitä aiheutuvat muuttuvat
kustannukset
• Muuttuvat kustannukset kuitenkin vaihtelevat paljon ammattikorkeakoulukohtaisesti
• Mikäli ammattikorkeakoulu pystyy tarjoamaan halvalla skaalautuvan opintojakson, on se
todennäköisesti joka tapauksessa erittäin kannattava ristiinopiskelun rahoituskontekstissa
• Analyysissa selvitetään tarkemmin, miten kannattavaa tämä on
• Jos ammattikorkeakoulu avaa opintojaksot myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille,
paranevat rahoituslaskelmat olennaisesti: avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteestä
saatava perusrahoituksen korvauksen ennustetaan olevan yli kaksinkertainen muuttuviin
kustannuksiin verrattuna ainakin vuoteen 2023 asti
• Ammattikorkeakoulun taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta on hyvä selvittää,
hyödyntävätkö myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat CampusOnline -palvelua
3.9.2019
8. Tutkinto-ohjelma
• Tutkinto-ohjelma on se organisaatioyksikkö, joka yleensä konkreettisesti toteuttaa CampusOnline
–palvelussa tarjottavat opintojaksot
• Se on samalla organisaatiotaso, joka saa suorimman hyödyn, kun omat opiskelijat suorittavat
muiden korkeakoulujen CampusOnlinessa tarjoamia opintojaksoja
• Tutkinto-ohjelman konteksti on talouslaskelmien kannalta haastava, sillä niitä rahoitetaan eri
ammattikorkeakouluissa hyvin eri tavoin
• Mikäli CampusOnlinen opintojaksojen järjestämistä ei oteta millään lailla huomioon
ammattikorkeakoulun sisäisessä rahanjaossa, voi se tuottaa tutkinto-ohjelmalle puhdasta
tappiota samaan aikaan kun se on hyvin kannattavaa ammattikorkeakoulu-tasolla
• Valtionrahoitus kohdentuu ammattikorkeakoulun ”pohjattomaan kassaan”
• Vastaavasti tutkinto-ohjelma hyötyy taloudellisesti käytännössä aina, kun sen omat opiskelijat
suorittavat muiden järjestämiä opintojaksoja
• Analyysissa tutkinto-ohjelman näkökulmaa tarkastellaankin ennen kaikkea em. asetelman
synnyttämän osaoptimointi-haasteen kautta
• Tähän haasteeseen pyritään etsimään ratkaisuehdotuksia
3.9.2019
10. Laskelmissa käytettyjä pohjaoletuksia 1/2
• Laskelmissa tarkastellaan vuotta 2018, mistä on löydettävissä suurin osa analyysissa tarvittavista ammattikorkeakoulujen
tuloksista ja taloustiedoista
• Niistä puuttuvat tiedot (lähinnä TKI:n omarahoitukseen liittyen) saadaan johtamalla ne aiempien vuosien toteumista
• Ammattikorkeakoulujen opetuspistekohtaiset kustannukset on saatu Vipusen Talous / Ammattikorkeakoulujen liikevaihto -
tilastosta poistamalla kunkin ammattikorkeakoulun kohdalla kokonaiskuluista TKI-toimintaan sekä opettajakoulutukseen
liittyvät kulut
• Opettajakoulutuksen kohdalla oletetaan, että amkilla on menoja tasan saman verran kuin se saa opettajakoulutus-
mittarista valtionrahoitusta vuonna 2018
• TKI-toimintaan liittyen oletetaan sen olevan kustannusneutraalia, jolloin amkin menoista poistetaan ulkopuolisten
TKI-tulojen verran rahaa sekä vuosien 2014-2017 yhteenlasketun toteumasta lasketun kertoimen mukaisesti
omarahoitusosuutta
• Lisäksi liiketoiminnan ja vastaavan opetukseen liittymättömän toiminnan osuus on arvioitu vähentämällä kuluissa
puolet ”Muu liikevaihto” sekä ”Toiminnan muut tuotot” –kohtien tuloista
• Näillä kustannuksilla katetuiksi opetuspisteiksi lasketaan Vipusessa olevan tiedon mukaisesti kaikki vuonna 2018 syntyneet
opintopisteet paitsi ulkomailta hyväksiluetut, ulkomaisessa harjoittelussa suoritetut sekä omien opiskelijoiden (muiden
järjestämässä opetuksessa) suorittamat yhteistyöopintopisteet, joista noin 2/3 on suoritettu CampusOnlinessa
• Opintopisteen tuottamisen muuttuviksi kustannuksiksi lasketaan vahvasti suuntaa-antavan arvion mukaan puolet
ammattikorkeakoulun kaikista (TKI / opettajakoulutuksen kustannukset puhdistettu) opintopisteen tuotantokustannuksista
• Näin saadaan jokaiselle ammattikorkeakoululle tämän omien tietojen pohjalta laskettu euromäärä opetuksen muuttuville
kustannuksille
• Saatu euromäärä ei luonnollisesti ole aivan tarkka, mutta antaa hyvin suuntaa sekä muuttuvien kustannusten yleisestä
tasosta että ammattikorkeakoulujen välisistä eroista muuttuvissa kustannuksissa
3.9.2019
11. Laskelmissa käytettyjä pohjaoletuksia 2/2
• Laskelmissa oletetaan, että yhteistyöopintopisteiden tuottaminen aiheuttaa ammattikorkeakoululle lähtökohtaisesti keskimäärin saman verran muuttuvia
kustannuksia kuin muut opintojaksot keskimäärin
• Tässä huomioidaan jatkolaskelmissa opintojakson skaala
• Yhteistyöopintojen koulutusalaa ei huomioida laskelmissa millään tavalla
• Laskelmissa oletetaan, että ammattikorkeakoulu saa samassa suhteessa säästöjä myös omien opiskelijoiden muiden korkeakoulujen opintojaksoilla
suorittamista opintopisteistä
• Opintojakson skaala huomioidaan alla olevan taulukon mukaisesti
• Mitä enemmän opintojaksolle hyväksytään ilmoittautuneita ristiinopiskelijoita, sitä pienemmät muuttuneet kustannukset opintojaksolla oletetaan
olevan
• Tilastojen perusteella voidaan päätellä merkittävän osa CampusOnlinen opintojaksoista olevan erittäin skaalautuvia massaopintojaksoja, joiden
yksikkökohtaiset muuttuvat kustannukset ovat maltillisia
• Kaikkiin opintojaksoihin lisätään taulukon mukaisesti arvioidut hallinnolliset lisäkustannukset
• Opintojakson kustannusten oletetaan olevan aina enintään 15 000 € + hallinnolliset kustannukset
• Yhteistyöopintopisteiden valtakunnallisen lukumäärän ennakoidaan kehittyvän Viivain Oy:n kesällä 2019 tekemän ennusteen mukaisesti
3.9.2019
Hyväksytyt
ristiinopiskelijat
opintojaksolla
Muuttuva
kustannus / op
Hallinnollinen tehtävä Kustannus
Alle 21 70 € Opintojakson rekisteröinti järjestelmään 200 € / toteutus
21 - 40 50 € Opiskelijan hyväksyminen opintojaksolle 8 € / opiskelija
41 - 80 40 € Opintosuorituksen rekisteröinti järjestelmään* 12 € / suoritus
Yli 80 30 € Toteutuksen hinta maksimissaan (pl. byrokratia) 15 000 €
Arvioitu keskimääräinen opintopistekohtainen muuttuva kustannus suhteessa toteutukselle hyväksyttyihin
ristiinopiskelun opiskelijoihin sekä arvioidut hallinnolliset kustannukset
Opintopisteen muuttuva kustannus CampusOnlinen arvioidut hallinnolliset kustannukset
*Järjestelmään rekisteröinti tehdään manuaalisesti opiskelijan koti-ammattikorkeakoulussa, joten kulut ohjataan sinne
12. Arvioidut opintopistekohtaiset muuttuvat kustannukset
• Käytettyjen pohjaoletusten mukaisesti
tehdyillä laskelmilla saadaan suuntaa-
antava arvio jokaisen
ammattikorkeakoulun
opintopistekohtaisista muuttuvista
kustannuksista vuonna 2018
• Nämä vaihtelevat 53 eurosta aina 72
euroon saakka koko Suomen
keskiarvon ollessa 59 euroa
• Laskelmien tuottamat luvut ovat
vahvasti suuntaa-antavia arvioita, joita
käytetään analyysin myöhemmissä
vaiheissa
3.9.2019
13. CampusOnlinen vuonna 2018 tuottamat opintopisteet
• Vuoden 2018 kesällä ja syksyllä
CampusOnlinen kautta suoritettiin
yhteensä lähes 60 000 ristiinopiskelun
opintopistettä
• Tämä on noin 2/3 kaikista vuoden
2018 ammattikorkeakoulujen
yhteistyössä suorittamista
opintopisteistä
• Ylivoimaisesti eniten ristiinopiskelun
opintopisteitä tuotti Savonia, yli 15
000 kpl
• Osa ammattikorkeakouluista on tullut
mukaan CampusOnline-toimintaan
hieman muita myöhemmin, mikä
vaikuttaa opintopistemääriin
3.9.2019
14. CampusOnlinen vuonna 2018 tuottama OKM-rahoitus
• Mikäli vuoden 2018 reaaliarvoinen
yhteistyöopintopisteiden 1 % OKM-
rahoituksen osuudesta 2/3
jaettaisiin suoraan näiden
opintopisteiden perusteella, olisi
jaettava summa 5,4 M€, eli noin 90
€ opintopistettä kohti
• Ylivoimaisesti eniten OKM-
rahoitusta saa Savonia, yhtä paljon
kuin 15 vähiten saavaa
ammattikorkeakoulua yhteensä
• Rahaa tulee
ammattikorkeakouluille suoraan
opintopisteiden suhteessa
3.9.2019
15. OKM-rahoituksen viive
• Valtionrahoitusta tarkasteltaessa tulee huomioida kaksi asiaa
• Rahoituksessa on 2-4 vuoden viive tuloksista rahoituksen saamiseen
• Rahoituksen perusteet päätetään sopimuskausittain, joten ne voivat muuttua kun sopimuskauden vaihtuessa
• Nyt yhteistyössä suoritetut opintopisteet on päätetty sisällyttää sopimuskauden 2021-2024 OKM-
rahoitukseen, mutta mikään ei takaa, että ne ovat siellä seuraavalla sopimuskaudella, joka alkaa vuonna
2025
• Rahoituksessa olevasta viiveestä johtuen vuonna 2020 syntyneet yhteistyössä suoritetut opintopisteet
ovat viimeiset, joista saa varmuudella kompensaation valtionrahoituksessa
3.9.2019
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026
SOPIMUSKAUSI 2021-2024
SOPIMUSKAUSI
2025-2029
2017
Sopimuskausi
Tulosvuodet, jotka
huomioidaan budjettivuoden
valtionrahoituksessa kukin
1/3 painolla
20182017
SOPIMUSKAUSI 2017-2020
2018
2019
2018
2019
2020
2019
2020
2021
2020
2021
2022
2021
2022
2023
2022
2023
2024
Budjettivuosi
16. CampusOnlinessa tarjotut opintojaksot opiskelijamäärittäin
• Ammattikorkeakoulun arvioituihin laskennallisiin
kustannuksiin vaikuttaa analyysissa opintojaksolle
hyväksyttyjen opiskelijoiden lukumäärä
• Oletuksena on, että runsaasti ristiinopiskelun
opiskelijoita hyväksyvät opintojaksot ovat
huomattavasti vähän hyväksyviä
kustannustehokkaampia
• Alla olevan taulukon eurot on laskelmissa vielä
suhteutettu ammattikorkeakoulukohtaiseen
opintopistekustannukseen
• Kuten viereisestä taulukosta huomataan, peräti 57
% opintopisteistä suoritetaan opintojaksoilla, joille
hyväksytään vähintään 80 ristiinopiskelun
opiskelijaa
• Vastaavasti vain 6 % opintopisteistä syntyy
opintojaksoilla, joille hyväksytään alle 21
ristiinopiskelijaa
• Samaan aikaan alle 21 ristiinopiskelijan
opintojaksoja on lähes kaksinkertainen määrä yli
80 ristiinopiskelijan opintojaksoihin verrattuna
3.9.2019
op pts pts% op pts pts% op pts pts% op pts pts%
Savonia-ammattikorkeakoulu 6 95 1% 6 410 3% 10 1460 10% 22 13390 87% 15355
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 23 457 6% 22 1699 21% 13 2050 26% 9 3794 47% 8000
Karelia-ammattikorkeakoulu 16 431 7% 6 198 3% 13 1406 22% 13 4333 68% 6368
Kajaanin ammattikorkeakoulu 10 57 1% 18 652 15% 39 2754 63% 9 940 21% 4403
Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 25 1% 0 0 0% 0 0 0% 25 3757 99% 3782
Centria-ammattikorkeakoulu 28 658 19% 20 1207 34% 7 1644 47% 0 0 0% 3509
Humanistinen ammattikorkeakoulu 1 10 0% 4 235 7% 5 420 13% 6 2626 80% 3291
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 13 307 12% 18 443 17% 15 874 33% 8 1042 39% 2666
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 3 37 1% 14 600 23% 9 692 26% 7 1318 50% 2647
Turun ammattikorkeakoulu 9 241 9% 14 1243 49% 7 856 34% 1 200 8% 2540
LAB-ammattikorkeakoulu 10 190 13% 10 371 25% 5 218 14% 4 735 49% 1514
Oulun ammattikorkeakoulu 31 284 21% 6 303 22% 2 172 13% 5 595 44% 1354
Vaasan ammattikorkeakoulu 0 0 0% 2 53 6% 5 480 52% 2 387 42% 920
Hämeen ammattikorkeakoulu 10 105 12% 2 81 10% 3 272 32% 3 391 46% 849
Yrkeshögskolan Arcada 14 150 18% 2 90 11% 4 435 53% 1 150 18% 825
Tampereen ammattikorkeakoulu 2 51 9% 4 168 30% 4 345 61% 0 0 0% 564
Satakunnan ammattikorkeakoulu 14 328 78% 2 90 22% 0 0 0% 0 0 0% 418
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 1 9 3% 2 51 15% 0 0 0% 1 273 82% 333
Laurea-ammattikorkeakoulu 1 50 21% 2 60 26% 1 125 53% 0 0 0% 235
Lapin ammattikorkeakoulu 1 50 32% 1 105 68% 0 0 0% 0 0 0% 155
Yrkeshögskolan Novia 4 6 6% 4 96 94% 0 0 0% 0 0 0% 102
Diakonia-ammattikorkeakoulu 0 0 0% 0 0 0% 0 0 0% 0 0 0% 0
Koko Suomi 198 3541 6% 159 8155 14% 142 14203 24% 116 33931 57% 59830
Kesän jasyksyn 2018ammattikorkeakoulun tuottamien ristiinopiskelun opintojaksojen ja opintopisteiden
jakautuminen opintojaksolle hyväksyttyjen ristiinopiskelun opiskelijoiden lukumäärän mukaan
Ammattikorkeakoulu Yhteensä
0- 20 21- 40 41- 80 yli 80
17. CampusOnlinen vuoden 2018 arvioidut tuotantokustannukset
• CampusOnlinen tuotantokustannusten
profiili poikkeaa selvästi tuloprofiilista
• Tämä johtuu siitä, että esim. Savonialla
peräti 87 % CampusOnlinen
opintopisteistä tulee opintojaksoilta, joille
hyväksytään vähintään 80 opiskelijaa
• Metropolialla jopa 99 % CampusOnlinen
ristiinopiskelun opintopisteistä tulee
vähintään 80 opiskelijan opintojaksoista
jolloin kustannustehokkuus on arvion
mukaan ensiluokkaisella tasolla
• Toisessa ääripäässä on SAMK, jonka
tuottamista opintopisteistä 78 % tulee
opintojaksoilta joille hyväksytään enintään
20 opiskelijaa
• Suuntaa-antavan arvion mukaan
CampusOnlineen tuotetun opintopisteen
kulut ammattikorkeakoululle vaihtelevat
välillä 24 € - 82 €
• Yhteensä opetuskulut ovat arviolta 2,4 M€
3.9.2019
18. Suosituimmat ristiinopiskelun opintojaksot vuonna 2018
• Viisi suosituinta vuoden 2018 CampusOnlinen opintojaksoa tuottivat kukin
yhteensä vähintään tuhat opintopistettä vähintään 200 opiskelijalle
• Opintojaksot tuottivat laskennallista OKM-perusrahoitusta vähintään 100 000 €
• Opintojaksojen menoja on mahdotonta tietää tarkasti, mutta laskelmissa
käytetyillä oletuksilla näiden suurten opintojaksojen menot olisivat hallintoon
kuluvine ylimääräisine kuluineen noin 18 000 € - 20 000 €
• Yksittäiset opintojaksot voivat siis tuottaa merkittäviä tuloja järjestävälle
ammattikorkeakoululle ja järjestää opetusta parhaimmillaan lähes 400 opiskelijalle
3.9.2019
Opintojakso Järjestäväamk Ilmoittautuneet Hyväksytyt Suorittaneet Opintopisteet Arvioidutmenot OKM-rahoituksentulot
Sijoitustoiminta, 5op Savonia 568 568 362 1810 -19744€ 163684€
Lean-johtamisenperusteet, 5op Savonia 396 396 265 1325 -18368€ 119824€
Seksuaalisuus jaseksuaaliterveydenedistäminen, 5op Savonia 350 350 252 1260 -18000€ 113946€
Liikuntajaravitsemushoitoosaksi mielenterveyttä, 5op Savonia 378 378 225 1125 -18224€ 101737€
Johtaminenjatyöyhteisötaidot, 5op Humak 435 435 221 1105 -18680€ 99929€
Vuoden2018kesänjasyksynviisi opintopistemäärältäänsuurintaopintojaksoa
19. Omien opiskelijoiden suoritukset CampusOnlinessa vuonna 2018
• CampusOnlinen taloudellisen
vaikuttavuuden laskemiseksi tulee
huomioida myös säästöt, mitä
ammattikorkeakoulut saavat kun
niiden omat opiskelijat suorittavat
maksutta ristiinopiskelun opintojaksoja
muiden järjestäminä
• Eniten opintopisteitä ovat suorittaneet
TUAMK:n opiskelijat, jonka jälkeen
tulevat Laurea, Metropolia sekä LAB
• Opintopisteiden määrä korreloi varsin
hyvin ammattikorkeakoulujen koon
kanssa, poikkeuksina VAMK, jolla on
selvästi kokoaan enemmän suorituksia
ja Haaga-Helia, jolla kokoaan
vähemmän ristiinopiskelun
opintopisteitä
3.9.2019
20. Tuleeko omien opiskelijoiden ristiinopiskelusta säästöjä?
• Korkeakoulun saama säästö omien opiskelijoiden CampusOnline-opiskelusta on haastava arvioitava.
Säästöjen toteutumista edesauttaa mm. valinnaisten opintojakson tarjonnan suunnittelu eli oman
koulutustarjonnan reagointi laskevaan kysyntään
• On perusteltu oletus käyttää säästöissä muuttuvien kustannusten euromäärää. Voidaan olettaa, että
ammattikorkeakoulu kykenee ainakin pitkällä tähtäimellä sopeuttamaan tarjontaansa muuttuneen
kysynnän mukaiseksi vaikka tässä tiedetäänkin olevan merkittäviä haasteita
• Analogioita:
a. Miten paljon ammattikorkeakoulun kulut pienenevät kun sen satunnaisesti valitut opiskelijat suorittavat 5 000 op CampusOnlinessa?
b. Miten paljon ammattikorkeakoulun kulut kasvavat, kun ulkopuoliset opiskelijat suorittavat 5 000 op sen satunnaisesti valituilla opintojaksoilla?
c. Miten paljon tehtyjen lentojen määrä kasvaa, kun 5 000 ihmistä lentää yhden ylimääräisen satunnaisesti valitun lennon?
• Jokaisessa analogiassa voidaan perustellusti sanoa, ettei tuotannon volyymi (opintojaksot / lennot)
muutu mitenkään kysynnän muuttuessa, koska opintojaksoa ei lopeteta tai synnytetä 1-2 opiskelijan tai
uutta lentoyhteyttä perusteta 1-2 matkustajan vuoksi
• Kuitenkin tiedetään, että pitkällä tähtäimellä opintojaksojen määrä riippuu hyvin pitkälti opiskelijoiden
määrästä ja lentojen määrä lentomatkustajien määrästä
• Näin ollen paras tapa arvioida laskennallinen säästö omien opiskelijoiden CampusOnline –opiskelusta on
olettaa tarjonnan lopulta sopeutuvan muuttuneeseen kysyntään ja soveltaa keskimääräisiä opintopisteen
tuottamisen muuttuvia kustannuksia
• Säästöjen saaminen edellyttää kuitenkin aktiivisia toimenpiteitä ammattikorkeakoululta
3.9.2019
21. Säästöt omien opiskelijoiden ristiinopiskelusta
• Kun CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet
kerrotaan ammattikorkeakoulun arvioidulla
opintopisteen muuttuvalla kustannuksella,
saadaan tälle koitunut arvioitu omien
opetuskulujen säästö
• TUAMK on säästänyt laskennallisesti eniten,
arviolta lähes 0,4 M€, jonka jälkeen tulevat LAB,
Laurea ja Metropolia yli 0,3 M€ laskennallisilla
säästöillä
• Yhteensä ammattikorkeakoulut ovat säästäneet
arviolta 3,37 M€ opetuskuluissa kun niiden
opiskelijat ovat suorittaneet ristiinopiskelun
opintojaksoja CampusOnlinessa
• Tämä summa kuvaa säästöä, minkä
ammattikorkeakoulut arviolta saavat, kun ovat
sopeuttaneet opintojaksotuotantonsa
muuttuneen kysynnän oloihin
• Tätä lukua käytetään analyysissa taloudellisen
yhteisvaikutuksen laskemiseen (kalvo 23)
3.9.2019
22. Varovainen laskelma omien opiskelijoiden säästöistä
• Merkittävien säästöjen saaminen omien opiskelijoiden
suorittamista CampusOnlinen opinnoista edellyttää
toiminnan suunnittelua, millä tarjonta muokataan
vastaamaan muuttunutta kysyntää. On todennäköistä, että
tämä prosessi on vielä monessa ammattikorkeakoulussa
kesken
• Nykytilannetta kuvaamaan on tehty vaihtoehtoinen
varovainen laskelma, jossa on huomioitu:
• CampusOnlinen opintoja suorittaneiden prosenttiosuus
koko opiskelijamäärässä
• Säästöjen syntyminen pääasiassa ammattikorkeakoulun
omien toteutusten volyymien pienenemisestä ja tämän
aiheuttamasta hieman pienemmästä
opettajaresurssista
• Ammattikorkeakoululle syntyneet hallinnointikulut
• Tällä varovaisella laskelmalla säästöt laskevat koko maan
tasolla 0,49 M€ tasolle, mikä on huomattavasti pienempi
säästö kuin suoraan keskimääräisellä opintopisteen
muuttuvalla kustannuksella laskettu 3,37 M€ säästö
• Ammattikorkeakoulujen järjestys hieman muuttuu, koska
laskelmassa oletetaan eniten säästöä saatavan sellaisissa
ammattikorkeakouluissa, missä suurin prosenttiosuus
opiskelijoista on suorittanut CampusOnline –opintoja
• Kun suorittajia on enemmän, tulee myös enemmän
mahdollisuuksia korvata kokonaisia opintojaksoja
CampusOnline-opinnoilla
3.9.2019
23. CampusOnlinen arvioitu taloudellinen yhteisvaikutus
• Laskettaessa yhteen kaikki
kolme tunnistettua talouden
näkökulmasta relevanttia
tekijää, saadaan arvioitu
kokonaisvaikutus
• OKM-rahoitus: +5,4 M€
• Säästöt: +3,4 M€
• Opetuskulut: -2,43 M€
• Yhteensä: +6,4 M€
• Savonia on arvion mukaan
CampusOnlinen suurin
hyötyjä yli miljoonan euron
nettovoitolla
• Kaikki ammattikorkeakoulut
jäävät arvion mukaan voitolle,
kolmea lukuun ottamatta yli
100 000 €
3.9.2019
24. CampusOnlinen talousvaikutus ilman OKM-rahoitusta
• Kun yhteistyössä suoritetuista opintopisteistä
saatu OKM-rahoitus poistetaan laskelmista
saadaan selville CampusOnlinen ”itsenäinen”
taloudellinen vaikutus kullekin
ammattikorkeakoululle
• Talousvaikutus on koko Suomen tasolla arviolta
lähes miljoona euroa positiivinen
• Vaikutus on positiivinen, koska
ammattikorkeakoulujen säästöt omien
opiskelijoiden CampusOnlinessa suorittamista
opintojaksoista arvioidaan alhaisten
tuotantokustannusten takia suuremmiksi kuin
näiden opintojaksojen järjestämisen
kustannukset
• Tästä näkökulmasta katsottuna suurimpia
voittajia ovat ne ammattikorkeakoulut, joiden
opiskelijat saavat paljon opintosuorituksia
CampusOnlinesta, mutta jotka eivät itse tuota
opetusta samassa mitassa
• Mikäli käytetään kalvon 22 varovaista laskelmaa
omien opiskelijoiden CampusOnline –opintojen
säästöistä, muuttuvat laskelmat varsin paljon
3.9.2019
25. CampusOnlinen tuottamat avoimen opintopisteet
• Yksi merkittävä tekijä CampusOnlinen taloudellisten vaikutusten
laskemiselle on avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteiden
rooli: koska osa CampusOnlinen opintojaksoista on auki myös
avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille, syntyykö sitä kautta
lisää myös avoimen ammattikorkeakoulun opintosuorituksia?
• Tähän ei saada suoraa vastausta mistään tilastosta, sillä
CampusOnlinen kotisivu ohjaa potentiaaliset avoimen opiskelijat
ilmoittautumaan amkien avoimen prosessin kautta
• Asiaa voidaan vahvasti suuntaa-antavasti selvittää vertaamalla
avoimen opintopisteiden suorituskuukausia
yhteistyöopintopisteiden vastaaviin
• Viereisessä kuvaajassa on jaettu avoimen, yhteistyön sekä
perustutkinto-opiskelijoiden vuonna 2018 suorittamat opintopisteet
prosentteina suorituskuukausille
• Mikäli CampusOnline tuottaisi merkittäviä määriä myös avoimen
opintopisteitä, pitäisi tämän näkyä siten, että avoimen opintopisteitä
syntyisi huomattavan paljon niinä kesäkuukausina, jolloin valtaosa
CampusOnlinen opintopisteistä suoritetaan
• Kuvaajasta huomataan, että avoimen opintopisteet noudattavat
lähes täsmälleen samaa kertymätahtia kuin perustutkinto-
opiskelijoiden, eikä mitään havaittavaa lisäystä ole nähtävissä
kesäkuukausina
• Kuvaajan perusteella voidaan olettaa, ettei CampusOnline tuota juuri
lainkaan avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteitä
3.9.2019
26. CampusOnlinen vaikutus kesäopiskelun volyymiin
• Yksi potentiaalisesti merkittävä positiivinen talousvaikutus
CampusOnlinesta – ja sen vuosien 2016-2017 edeltäjästä Summer
Semesteristä – olisi kesällä suoritettujen opintojen volyymin kasvu, mikä
todennäköisesti johtaisi myös valmistumisen aikaistumiseen
• Extra Vipusen tilastojen mukaan heinä-elokuussa – kuukausien jolloin
CampusOnlinessa on eniten opintojaksoja – suoritettujen
opintopisteiden osuus koko Suomen opintopisteistä on noussut varsin
voimakkaasti vuosina 2017 ja 2018 suhteessa 2016 toteumaan
• Tämä noin 10 % nousu on tilastojen mukaan suureksi osaksi seurausta
CampusOnlinesta. Luku on todennäköisesti vielä suurempi, koska
Summer Semester tuotti noin 10 000 opintopistettä jo 2016 kesällä.
Mutta vuodelta 2015 ei valitettavasti ole saatavilla kuukausittaisia
tietoja opintopisteiden kertymistä
• Kun yhteistyöopintopisteet poistetaan laskelmasta, on nousu vuonna
2017 lähes 5 % kun taas vuonna 2018 on lähes 4 % laskua
• Lukujen perusteella on pääteltävissä, että kesäopintojen suosio nousi
vuonna 2017 varsin voimakkaasti ja että tämä uusi taso saavutettiin
myös 2018
• Mutta vuonna 2018 CampusOnline –suoritukset eivät enää
kasvattaneet kokonaisvolyymia, vaan korvasivat ennen muilla tavoilla
suoritettuja kesäopintoja
• Puhtaina opintopisteinä heinä-elokuun luvut ovat kasvaneet 2016
vuoden 275 000:sta 2018 vuoden lähes 300 000 opintopisteeseen
• Tämä kasvu tarkoittaa, että todennäköisesti CampusOnlinen ansiosta
ainakin useat kymmenet – mahdollisesti sadat – opiskelijat valmistuvat
aiemmin kuin ilman sitä olisivat valmistuneet, mutta tarkkaa vaikutusta
on erittäin vaikea arvioida
3.9.2019
27. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden kehitys
• Heinäkuun lopun tietojen
mukaan tammi-kesäkuun
kumulatiivinen
yhteistyöopintopisteiden
lukumäärä on peräti 82 %
vuoden 2018 vastaavaa
ajankohtaa edellä
• Ennusteen mukaan nousua
tulee vuonna 2019
kokonaisuudessaan noin 45 %
• Samaan aikaan jatkuvan
oppimisen opintopisteet ovat
16 % kasvussa vuonna 2019
• Pitkän aikavälin ennusteen
mukaan yhteistyöopintopisteet
löytävät tasapainotason 180
000 vuosittaisessa
opintopisteessä ja jatkuvan
oppimisen opintopisteet 600
000 opintopisteessä
3.9.2019
28. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto
• Opintopisteiden määrän kasvaessa
voimakkaasti, laskee niistä
myönnetyn OKM-rahoituksen
yksikkötuotto samassa suhteessa
• Ennusteen mukaan
yhteistyöopintopisteen OKM-
rahoituksen reaaliarvo laskee 45€
tasolle vuoteen 2021 mennessä
jatkuvan oppimisen opintopisteen
laskiessa tasapainotasolle 109€
vuoteen 2025 mennessä
• Kun yhteistyöopintojen reaaliarvo on
vuoden 2018 tuloksilla noin 90€,
tulee se ennusteen mukaan siis
laskemaan puoleen nykytasosta
• Ammattikorkeakoulut eivät
tulevaisuudessa voikaan samassa
mitassa laskea yhteistyöopintojen
kannattavuuttaan OKM-
perusrahoituksen varaan
3.9.2019
29. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto
• Kalvon kuvaajat näyttävät tilanteen
kehittymisen yksittäisten
ammattikorkeakoulujen näkökulmasta
• Vuonna 2018 CampusOnlinessa tuotetuista
opintopisteistä saatu OKM-rahoituksen
yksikkökorvaus on suurempi kuin kallein
arvioitu muuttuvien kustannusten hinta
tutkinto-opiskelijoiden koulutuksessa (ks.
kalvo 12)
• Vuonna 2021 tuotetusta opintopisteestä
saa ennusteen mukaan enää puolet tästä
yksikkökorvauksesta. Tämä yksikkökorvaus
on pienempi kuin arvion mukaan
tehokkaimmin tutkinto-opiskelijoilleen
opetusta vuonna 2018 järjestäneen
ammattikorkeakoulun tuotantokustannus
• Kun OKM-rahoitusta verrataan arvioituihin
CampusOnline –opintopisteiden
tuotantokustannuksiin (muuttuvat
kustannukset), seitsemän tehokkainta
ammattikorkeakoulua jäävät ennusteen
mukaan voitolle vielä vuonna 2021
tuotetuista opintopisteistäänkin
3.9.2019
31. Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Laskelmien johtopäätökset Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta:
1. CampusOnlinen kautta järjestetyllä ristiinopiskelulla on todennäköisesti opintoja nopeuttava vaikutus
CampusOnline on todennäköisesti lisännyt kesäopiskelun volyymia, kuten kalvosta 26 selviää. Lisäys on arviolta 25 000
opintopistettä vuodessa. On perusteltua olettaa, että tämä lisäys purkaa etenemisesteitä vuosittain satojen opiskelijoiden
osalta ja vaikuttaa vuosittain vähintään kymmenien – todennäköisesti satojen – opiskelijoiden valmistumisen aikaistumiseen.
Tällä on positiivinen kansantaloudellinen vaikutus.
2. CampusOnlinella ei toistaiseksi ole juurikaan vaikutusta jatkuvan oppimisen edistämiseen
Kalvo 25 näyttää, miten CampusOnlinen kautta ei todennäköisesti juurikaan synny avoimen ammattikorkeakoulun
opintopisteitä jotka tukisivat ministeriön kunnianhimoisia jatkuvan oppimisen tavoitteita. Tämä on vuoden 2018 tilanne,
tulevaisuuden potentiaalia käsitellään eAMK-analyysin kolmannessa osassa.
3. CampusOnline –toiminta olisi ammattikorkeakouluille taloudellisestikin kannattavaa ilman OKM-
rahoitustakin, mutta hyöty yhteiskunnalle saattaa olla suurempi kuin suunnattaessa rahoitusta jatkuvan
oppimisen opintopisteisiin
Kuten kalvoista 27-29 selviää, on yhteistyöopintopisteistä OKM-rahoituksessa myönnetty korvaus laskemassa rajusti
muutamassa vuodessa. Ennusteen mukaan OKM-rahoituksen korvaus laskee alle tehokkaimmankin ammattikorkeakoulun
tutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden muuttuvien tuotantokustannusten vuoteen 2021 mennessä. Näin ollen OKM-rahoitus
ei enää kokonaan korvaa toimintaa, mutta subventoi sitä rajusti. Samasta kalvosta selviää, että jatkuvan oppimisen kohdalla
ennustettu OKM-rahoituksen yksikkökorvaus on vielä vuonna 2025 yli kaksinkertainen yhteistyöopinnoista saatavaan
korvaukseen nähden.
Onkin mahdollista, että pieni ”piristysruiske” yhteistyöopinnoille on yhteiskunnan edun kannalta perustellumpaa kuin saman
rahan osoittaminen jatkuvaan oppimiseen, mikä on todennäköisesti vielä pitkään erittäin kannattavaa sitä ilmankin.
Kuten ammattikorkeakoulukentän johtopäätös-kalvon toisesta osiosta selviää, on CampusOnline luonut toimivat markkinat
opintojaksoille, joissa valtionrahoituksen ansiosta voittavat sekä opetuksen tuottajat että kuluttajat. Mutta mikäli
valtionrahoitus lakkaisi, pudottaisi tämä monen tuottajan toiminnassa miinukselle, kuten kalvo 24 näyttää. Valtionrahoitus
ristiinopiskelulle onkin hyvä korvike byrokraattiselle ammattikorkeakoulujen väliselle taloudelliselle tasausmekanismille, jossa
kuluttajat maksavat tuottajille opintojaksoista.
3.9.2019
32. Ammattikorkeakoulukenttä
• Laskelmien johtopäätökset amattikorkeakoulukentän näkökulmasta:
1. CampusOnlinen kautta järjestetty ristiinopiskelu olisi todennäköisesti ammattikorkeakouluille kannattavaa ilman OKM-rahoitustakin
Analyysissa käytetyillä pohjaoletuksilla laskien CampusOnlinen kautta järjestetyt ristiinopiskelun opintojaksot tuottavat koko ammattikorkeakoulukentälle
yhteensä yli miljoonan euron kollektiivisen säästön. Tämä selviää kalvosta 24. Tämän lisäksi myös ammattikorkeakoulut hyötyvät kesäopintojen
valmistumista nopeuttavasta vaikutuksesta.
2. CampusOnline on luonut toimivat ja koko ajan kasvavat markkinat joista sekä tuottajina että kuluttajina toimivat ammattikorkeakoulut
hyötyvät
Ammattikorkeakoulujen CampusOnlinessa tuottamien opintopisteiden määrä ja tuottajahinta vaihtelevat suuresti, kuten kalvoista 13 ja 29 selviää. Myös
omien opiskelijoiden aktiivisuudessa on mittavaa vaihtelua, mitä kalvo 19 kuvaa. Silti jokainen ammattikorkeakoulu on nettomääräinen voittaja, kun
arvioidaan CampusOnlinen talousvaikutusta tilanteessa jossa ammattikorkeakoulujen oma koulutustarjonta on ehtinyt reagoida muuttuneeseen
kysyntään (kalvo 23). Markkinat hyödyttävät nykyisellään siis sekä opintojaksojen kuluttajina että tuottajina rooliutuvia ammattikorkeakouluja. Tämä
toimiva markkina tosin saisi vakavan kolauksen, mikäli valtionrahoitus ristiinopiskelulle lopetettaisiin. Tällöin monet tuottajan roolissa olevat
ammattikorkeakoulut jäisivät toiminnasta tappiolle ja valtionrahoituksen tilalle tulisi luoda jonkinlainen ammattikorkeakoulujen välinen taloudellinen
tasausmekanismi tuottajina ja kuluttajina painottuvien ammattikorkeakoulujen välille.
3. Ristiinopiskelun kannustaminen valtionrahoituksessa on ammattikorkeakoulukentän etu
Edelliseen kohtaan liittyen voidaan todeta ristiinopiskelun palkitsemisen rahoitusmallissa olevan ammattikorkeakoulukentän kollektiivinen etu koska se
käytännössä omalla painollaan – ainakin tiettyyn volyymiin saakka – turvaa toimivat ristiinopiskelun markkinat ja taloudellisen kannusteen toimia myös
laadukkaiden opintojaksojen tuottajana. Mikäli yhteistyössä tuotettujen opintopisteiden 1 % rahoituspaino siirrettäisiin jollekin muulle mittarille, olisi
tämä totta kai usean ammattikorkeakoulun lyhyen tähtäimen taloudellisen edun mukaista. Mutta CampusOnlinen tuottama kollektiivinen lähes
miljoonan euron säästö (kalvo 24) sekä sen mukanaan tuomat laadulliset hyödyt todennäköisesti kuihtuisivat olemattomiin.
4. CampusOnline tuottaa talouden ja laadun rajapinnalla olevia hyötyjä
Analyysin tässä osiossa keskitytään talouteen. Mutta tässä yhteydessä on hyvä mainita lyheysti CampusOnlinen muita etuja, joita on vaikeata kvantifioida
euroiksi, mutta joilla voi ainakin pitkällä tähtäimellä olla taloudellista merkitystä esimerkiksi ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemisessa Suomeen
laatua painottamalla.
CampusOnlinen todennäköisesti edistää erittäin laadukkaiden opintojaksojen tekemistä, koska näistä saatava taloudellinen hyöty on potentiaalisesti
mittava (ks. kalvo 18). Näin toiminta kannustaa pikku hiljaa erikoistumaan ja profiloitumaan, kenties jopa jakamaan saman tutkinnon sisällä eri
substanssien opetusvastuuta ammattikorkeakoulujen kesken.
Valinnanvara todennäköisesti lisää opiskelijoiden tyytyväisyyttä mikä näkyy myös tätä kuvaavassa rahoitusmittarissa.
CampusOnline mahdollistaa opiskelijoille entistä kattavammat erikoistumis- ja tutkinnon räätälöimismahdollisuudet.
3.9.2019
33. Ammattikorkeakoulu
• Laskelmien johtopäätökset ammattikorkeakoulun näkökulmasta:
1. CampusOnlinen hyödyttää taloudellisesti jokaista Suomen 22 ammattikorkeakoulusta
Kalvo 23 näyttää, miten jokainen ammattikorkeakoulu jää nettomääräisesti voitolle CampusOnline –
ristiinopiskelusta kun kaikki kolme tunnistettua tekijää huomioidaan. Ainoa tapa jäädä tappiolle on tuottaa vain
erittäin kalliita opintojaksoja CampusOnlineen ja samaan aikaan kieltää omilta opiskelijoilta CampusOnline –
opintojaksoilla opiskelu.
2. Ammattikorkeakoululla on monta mahdollista strategiaa hyödyntää CampusOnlinea
Kalvolta 23 näkyy myös, miten taloudellisen hyödyn profiili vaihtelee suuresti ammattikorkeakoulusta toiseen.
Joidenkin – mahdollisesti tietoinen – strategia on olla kustannustehokkaiden ja suosittujen opintojaksojen
tuottaja, toisen saada mahdollisimman paljon omia opiskelijoita muiden ammattikorkeakoulujen järjestämille
opintojaksoille.
3. Ammattikorkeakoulun aktiivisuus CampusOnlinessa hyödyttää kaikkia
Kuten edellisissä kalvoissa on todettu, on CampusOnlineen syntynyt taloudellisessä mielessä toimivat markkinat.
Nämä toimivat jopa niin hyvin, että jokaisen ammattikorkeakoulun aktiivisuus sekä tuottajana tai kuluttajana
hyödyttää kaikkia muita – tuottajat saavat lisää valtionrahoitusta ja kuluttajat lisää valinnanvaraa.
4. CampusOnline toistaiseksi ennen kaikkea massaopintojaksoja
Peräti 81 % CampusOnlinessa syntyvistä opintopisteistä tulee opintojaksoista, joihin on hyväksytty opiskelemaan
vähintään 40 muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijaa, mikä selviää kalvosta 16. Toiminta onkin tällä hetkellä
massaopintojaksoihin painottunutta. Joukossa on tilastoista päätellen myös ”tavallisia” opintojaksoja, joissa
muutama ristiinopiskelija opiskelee pääosin järjestävän ammattikorkeakoulun omien tutkinto-opiskelijoiden
kanssa, mutta niiden osuus suoritetuista opintopisteistä on hyvin pieni. Tämä on ainakin jossain mielessä
ongelmallista, sillä massatuotannot rajannevat pois ainakin pienten tutkintojen opintotarjontaa pois saatavilta.
3.9.2019
34. Tutkinto-ohjelma
• Laskelmien johtopäätökset tutkinto-ohjelman näkökulmasta:
1. Omille opiskelijoille kannattaa suositella CampusOnlinen opintojaksoja
Tutkinto-ohjelmalle on aina kannattavaa, että omat opiskelijat suorittavat CampusOnlinen opintojaksoja. Tämä on hyvä esim. ottaa oma ryhmä
kiinni rästiin jäänyt suoritus korvaamalla. Laskennallinen säästö toteutuu viimeistään siinä tilanteessa, kun usein järjestettyä vapaavalintaista
opintojaksoa pitää järjestää omassa ammattikorkeakoulussa kerran vähemmän, kun niin moni on suorittanut vastaavan opintojakson
ristiinopiskeluna.
2. CampusOnline avaa yhteistyömahdollisuuksia jotka mahdollistavat mm. erikoistumisen aivan uudessa mittakaavassa
Varsinkin suurissa ja monien ammattikorkeakoulujen järjestämissä tutkinto-ohjelmissa on paljon mahdollisuuksia
opetussuunnitelmayhteistyöhön CampusOnlinen puitteissa. Esimerkiksi liiketaloudessa olisi kuviteltavissa tilanne, missä viiden
ammattikorkeakoulun yhteenliittymä jakaisin vastuun yhden erikoistumisalueen opetuksesta keskenään CampusOnlinessa. Tällöin
opiskelijoiden valinnanvara laajenisi ja mm. henkilöstöön liittyvät riskit pienenisivät. Näin kenttä voisi samalla myös laajentaa
opetustarjontaansa kattavammaksi, kun pienemmille erikoistumisalueille löytyisi tarvittava opiskelijoiden kriittinen massa.
3. Haasteena hajapaikkojen tarjoaminen ristiinopiskelijoille
Kalvosta 16 selviää, että vain 6 % CampusOnlinen opintosuorituksista tulee opintojaksoista, joille on hyväksytty alle 21 ristiinopiskelijaa. Tämä
tarkoittaa sitä, että vain harva CampusOnlinen opintopiste syntyyn sellaisesta opintojaksosta, missä valtaosa on järjestävän
ammattikorkeakoulun omia tutkinto-opiskelijoita. Tämä on todennäköisesti ennen kaikkea taloudellinen kysymys: muuttuvat kustannukset ovat
todennäköisesti paljon korkeammat näissä tapauksissa, varsinkin kun huomioidaan CampusOnlinen hallinnollisiin toimenpiteisiin menevän työn
kustannukset. Käytännössä hajapaikkojen tarjoaminen kustannustehokkaasti vaatisi todennäköisesti subventiota ammattikorkeakoululta. Mutta
se voisi olla strategisesti viisas toimenpide varsinkin sellaisille ammattikorkeakouluille, jotka kärsivät vähäisen vetovoiman ongelmista.
4. Ammattikorkeakoulun sisäinen rahanjako on avainasemassa
Analyysissa ollaan laskettu opintojaksojen tuotantokustannuksia ja niistä saatuja tuloja ja säästöjä. Mutta käytännössä tutkinto-ohjelmat
saattavat joutua maksamaan ristiinopiskelun järjestämisen kustannukset kun siitä saadut valtionrahoituksen tulot menevät
ammattikorkeakoulun ”pohjattomaan kassaan” eivätkä koskaan löydä tutkinto-ohjelman kassaan. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen sisäinen
rahanjako on avainasemassa varsinkin hajapaikkojen tarjoamisessa ristiinopiskeluun CampusOnlinessa. Mikäli tutkinnostaan budjettivastuussa
oleva tutkintopäällikkö joutuu tiukassa taloustilanteessa päättämään, tarjoaako hän opintojaksojaan CampusOnlineen, ei hän välttämättä tee
sitä, vaikka se olisi ammattikorkeakoulutasolla taloudellisesti kannattavaa. Tämä on osaoptimoinnin haaste, joka voidaan ratkaista vain
innovatiivisella sisäisellä rahanjaolla.
3.9.2019
35. Ideoita tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi
Haaste: Ristiinopiskelusta saatu perusrahoituksen korvaus laskee alle muuttuvien kustannusten
Ratkaisu: OKM asettaa korvaukselle indeksiin sidotun minimikorvauksen, mikä on suunnilleen
ammattikorkeakoulussa tuotetun opintopisteen keskimääräisten muuttuvien kustannusten suuruinen
Haaste: ”Samoja tutkintoja on liian monessa ammattikorkeakoulussa”
Ratkaisu: OKM asettaa rahoitushaun, missä halukkaat tutkinnot voivat alkaa tehdä syvällisempää
yhteistyötä jakamalla opsin opetusvastuuta keskenään omien vahvuuksien perusteella opintojakso
digitaalisesti, mikä voidaan yhdistää myös CampusOnlineen
Haaste: Vaikka ristiinopiskelu olisi ammattikorkeakoululle taloudellisesti kannattavaa, ei se ole sitä
välttämättä tutkinto-ohjelmalle, joka koulutuksen järjestää
Ratkaisu: Sisäisen rahoituksen menetelmät, joissa raha ohjataan ainakin osittain tuloksen tuottajalle ja
optimaalisessa tilanteessa jo etukäteen asetettujen tavoitteiden perusteella sinä budjettivuonna, jolloin
mittaritulos (ja siihen liittyvä kulu) syntyy
Haaste: Ammattikorkeakoulut hyötyvät CampusOnlinesta hyvin epätasaisesti
Ratkaisu: Tämä ei ole laskelmien mukaan suuri ongelma, koska kaikki ammattikorkeakoulut jäävät voitolle.
Mutta jos voittoja halutaan tasata, tarvitaan jonkinlainen yksinkertainen kulujentasausmalli
ammattikorkeakoulujen välille hyötyjä tasaamaan
3.9.2019
36. Muita johtopäätöksiä saaduista tuloksista
• CampusOnlinella on erittäin paljon hyödyntämätöntä taloudellista potentiaalia avoimen
ammattikorkeakoulun portaalina
• Helsingin yliopiston tekoälykurssi kymmenine tuhansine opiskelijoineen on hyvä esimerkki verkko-opetuksen
skaalautuvuudesta ja potentiaalista
• Jo nyt valtaosa CampusOnlinen opintojaksoista suunnataan tilastoista päätellen pääasiassa
muille kuin järjestäjän omille tutkinto-opiskelijoille
• Muutaman lisäopiskelijan ottaminen omille tutkinto-opiskelijoille suunnatuille opintojaksoille ei todennäköisesti
ole nykymallissa taloudellisesti kannattavaa järjestäjälle ilman strategista ops-yhteistyötä
kumppaniammattikorkeakoulun kanssa
• Ajaako taloudelliset realiteetit CampusOnlinen jatkossa puhtaaksi massaopintojaksojen tarjoajaksi?
• Ammattikorkeakoulujen kannattaisi hyödyntää CampusOnlinea keskitetysti siten, että
opiskelijoille koottaisiin suoritusten vastaavuustiedot yhteen sitä mukaa kuin CampusOnlineen
tulee uusia opintojaksoja
• Tämä voisi vähentää selkeästi hallintokustannuksia opintojaksojen vastaavuuksien selvittämiseen liittyen ja
kannustaa opiskelijoita suorittamaan opintoja – varsinkin kesällä – CampusOnlinessa
3.9.2019
Editor's Notes
Laskelmien oletukset:
Jokainen CampusOnline –opiskelija suorittaa keskimäärin 1,3 opintojaksoa CampusOnlinessa
Ammattikorkeakoulun säästö on 20 % muuttuvista kustannuksista opiskelijoista, jotka kattavat alle 10 % ammattikorkeakoulun opiskelijamäärästä
Ammattikorkeakoulun säästö on 50 % muuttuvista kustannuksista opiskelijoista, jotka kattavat yli 10 % ammattikorkeakoulun opiskelijamäärästä
Jokaisesta opintojaksosta koituu ammattikorkeakoululle 12 € hallinnointikustannus