CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaeamkhanke
Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysieamkhanke
Raportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
eAMK webinaari: Palautetta ja tilastoja CampusOnlinesta, kevät 2019eamkhanke
Mitä mieltä opiskelijat olivat CampusOnlinesta ja sen verkko-opintotarjonnasta keväällä 2019? Entä miten opettajat ovat kokeneet verkko-opintojaksojen tarjoamisen CampusOnlinessa? Kerätyn palautteen lisäksi kuultiin myös CampusOnlinen tilastotietoja - mikä ammattikorkeakoulu tarjosi eniten opintojaksoja CampusOnlinessa ja mitkä olivat suosituimmat opintojaksot, entä kuinka paljon opintopisteitä syntyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019.
Webinaarin tallenne YouTubessa: https://youtu.be/CpM09YmyOaU
Onko CampusOnlinesta taloudellista hyötyä ammattikorkeakouluille? Miten paljon ristiinopiskelu tuottaa valtionrahoitusta nyt ja tulevaisuudessa? Mitkä ammattikorkeakoulut ovat hyötyneet taloudellisesti eniten? Entä voiko suunnitelmallisella osallistumisella saada säästöjä? Näiden kysymysten ympärillä oltiin, kun Jukka Jonninen Viivain Oy:stä kertoi CampusOnlinen talousselvityksen tuloksia.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/vmehAcnHTd8
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaeamkhanke
Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysieamkhanke
Raportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
eAMK webinaari: Palautetta ja tilastoja CampusOnlinesta, kevät 2019eamkhanke
Mitä mieltä opiskelijat olivat CampusOnlinesta ja sen verkko-opintotarjonnasta keväällä 2019? Entä miten opettajat ovat kokeneet verkko-opintojaksojen tarjoamisen CampusOnlinessa? Kerätyn palautteen lisäksi kuultiin myös CampusOnlinen tilastotietoja - mikä ammattikorkeakoulu tarjosi eniten opintojaksoja CampusOnlinessa ja mitkä olivat suosituimmat opintojaksot, entä kuinka paljon opintopisteitä syntyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019.
Webinaarin tallenne YouTubessa: https://youtu.be/CpM09YmyOaU
Onko CampusOnlinesta taloudellista hyötyä ammattikorkeakouluille? Miten paljon ristiinopiskelu tuottaa valtionrahoitusta nyt ja tulevaisuudessa? Mitkä ammattikorkeakoulut ovat hyötyneet taloudellisesti eniten? Entä voiko suunnitelmallisella osallistumisella saada säästöjä? Näiden kysymysten ympärillä oltiin, kun Jukka Jonninen Viivain Oy:stä kertoi CampusOnlinen talousselvityksen tuloksia.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/vmehAcnHTd8
Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 edusk...Petri Lempinen
Miltä näyttävät korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa keväällä 2019. Mukana eduskuntapuolueet SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Sininen tulevaisuus.
Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarjan viimeisessä webinaarissa pohditaan verkkotutkinnoissa toteutettuja ratkaisuja opetusteknologian ja tilojen käyttöön. Lisäksi esitellään digipedagogisten tukipalveluiden toteutustapoja.
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
SYL hyväksyi kokouksessaan 18.1.2013 lausunnon Pohjoismaiden ministerineuvostolle Nordic Master -ohjelman pilottikokeilun loppuraportista. Lausunnossa tarkastellaan raportin toimenpide-ehdotuksia liikkuvuuden, rahoituksen ja laadunvarmistuksen näkökulmista sekä teemme lyhyen huomion Nordic Master -opiskelijoiden jäsenyydestä suomalaisissa ylioppilaskunnissa.
SYL:n mukaan ohjelma voi parhaimmillaan lisätä sekä pohjoismaisen korkeakoulualueen kansainvälistä vetovoimaa sekä pohjoismaisten opiskelijoiden omia mahdollisuuksia suorittaa osa opinnoistaan ulkomailla.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019eamkhanke
This document discusses quality in online teaching through the CampusOnline program in Finnish universities of applied sciences. It provides an overview of the CampusOnline coaching program for teachers, which includes self-evaluation, webinars, meetings and badges. It also outlines the criteria for teachers to become CampusOnline experts and develop high quality online courses accessible to students across universities. Feedback from students on the technical support and quality of online courses is positive overall. The document advocates for collaboration across institutions to ensure quality standards and share resources for online learning.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceeamkhanke
The document describes an interactive exercise conducted to gain insight into the professional skills higher education graduates will need in 2025. Over 500 respondents, including alumni, higher education staff, and students, were asked to provide words or short phrases to the question "What professional skills will a higher education graduate need in 2025?". The responses were visualized in a word cloud. The document discusses the pros and challenges of this approach, and thanks the participants. It provides references for further information on anticipating future work skills and collaboration between higher education and the working world.
Yhteistoiminnallinen webinaari tarjosi luovia ideoita ja uusia toteutusmalleja verkkotyöpajojen järjestämiseen. Osallistujat pääsivät muotoilemaan yhdessä muiden osallistujien kanssa yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa.
Webinaarin tallenne löytyy täältä: https://video.haaga-helia.fi/media/Digilo%CC%88ylyt+28.11.2019.mp4/0_t6qtcu43
Haluatko tietää, miten tukea verkko-opiskelijan etenemistä opinnoissa ja mielekästä opiskelukokemusta? Webinaarissa jaettiin vinkkejä henkilöstölle verkkotutkinto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Katso webinaaritallenne täältä: http://turkuamk.adobeconnect.com/p00h2ndqay9r/
Webinaarissa jaettiin verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkkejä verkkotutkinto-opiskeluun eli siihen, miten organisoida verkossa opiskelua, työskentelyä ja vuorovaikutusta. Teemoina olivat mm. aikataulutus, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely ja motivaatio.
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
Miksi osaamismerkkejä kannattaa hakea, mitä hyötyä niistä on ja missä niitä voi hyödyntää? Webinaarissa kuultiin kokemuksia osaamismerkkien hyödyntämisestä niin opiskelijan, työntekijän, oppilaitosten kuin työnantajan näkökulmista.
Katso tallenne jälkikäteen täältä: https://youtu.be/IEHjs-8aC-E
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 edusk...Petri Lempinen
Miltä näyttävät korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa keväällä 2019. Mukana eduskuntapuolueet SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Sininen tulevaisuus.
Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarjan viimeisessä webinaarissa pohditaan verkkotutkinnoissa toteutettuja ratkaisuja opetusteknologian ja tilojen käyttöön. Lisäksi esitellään digipedagogisten tukipalveluiden toteutustapoja.
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
SYL hyväksyi kokouksessaan 18.1.2013 lausunnon Pohjoismaiden ministerineuvostolle Nordic Master -ohjelman pilottikokeilun loppuraportista. Lausunnossa tarkastellaan raportin toimenpide-ehdotuksia liikkuvuuden, rahoituksen ja laadunvarmistuksen näkökulmista sekä teemme lyhyen huomion Nordic Master -opiskelijoiden jäsenyydestä suomalaisissa ylioppilaskunnissa.
SYL:n mukaan ohjelma voi parhaimmillaan lisätä sekä pohjoismaisen korkeakoulualueen kansainvälistä vetovoimaa sekä pohjoismaisten opiskelijoiden omia mahdollisuuksia suorittaa osa opinnoistaan ulkomailla.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019eamkhanke
This document discusses quality in online teaching through the CampusOnline program in Finnish universities of applied sciences. It provides an overview of the CampusOnline coaching program for teachers, which includes self-evaluation, webinars, meetings and badges. It also outlines the criteria for teachers to become CampusOnline experts and develop high quality online courses accessible to students across universities. Feedback from students on the technical support and quality of online courses is positive overall. The document advocates for collaboration across institutions to ensure quality standards and share resources for online learning.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceeamkhanke
The document describes an interactive exercise conducted to gain insight into the professional skills higher education graduates will need in 2025. Over 500 respondents, including alumni, higher education staff, and students, were asked to provide words or short phrases to the question "What professional skills will a higher education graduate need in 2025?". The responses were visualized in a word cloud. The document discusses the pros and challenges of this approach, and thanks the participants. It provides references for further information on anticipating future work skills and collaboration between higher education and the working world.
Yhteistoiminnallinen webinaari tarjosi luovia ideoita ja uusia toteutusmalleja verkkotyöpajojen järjestämiseen. Osallistujat pääsivät muotoilemaan yhdessä muiden osallistujien kanssa yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa.
Webinaarin tallenne löytyy täältä: https://video.haaga-helia.fi/media/Digilo%CC%88ylyt+28.11.2019.mp4/0_t6qtcu43
Haluatko tietää, miten tukea verkko-opiskelijan etenemistä opinnoissa ja mielekästä opiskelukokemusta? Webinaarissa jaettiin vinkkejä henkilöstölle verkkotutkinto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Katso webinaaritallenne täältä: http://turkuamk.adobeconnect.com/p00h2ndqay9r/
Webinaarissa jaettiin verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkkejä verkkotutkinto-opiskeluun eli siihen, miten organisoida verkossa opiskelua, työskentelyä ja vuorovaikutusta. Teemoina olivat mm. aikataulutus, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely ja motivaatio.
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
Miksi osaamismerkkejä kannattaa hakea, mitä hyötyä niistä on ja missä niitä voi hyödyntää? Webinaarissa kuultiin kokemuksia osaamismerkkien hyödyntämisestä niin opiskelijan, työntekijän, oppilaitosten kuin työnantajan näkökulmista.
Katso tallenne jälkikäteen täältä: https://youtu.be/IEHjs-8aC-E
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Millaisia ohjaustarpeita AMK-opiskelijalla on opintojen eri vaiheissa? Miten digitaalisten välineiden avulla voidaan vastata näihin tarpeisiin? Webinaarissa saatiin vinkkejä, kuinka hyödyntää eAMK:ssa syntynyttä digiohjauspolkukuvaa osana opiskelijoiden digiohjausta.
Puhujina Vesa Kuhanen JAMK:sta, Minna Koponen Saimiasta, Kaisa Seppälä HAMK:sta ja Johanna Henriksson HUMAK:sta.
Katso webinaari tallenne täältä: https://youtu.be/rcPPv-If92I
Miten sinä määrittelisit, millainen on onnistunut osaamismerkki? eAMK webinaarissa keskusteltiin, mikä tekee joistain osaamismerkeistä suositumpia kuin toisista. Saat tukea ja vinkkejä sellaisen merkin luomiseen, joka herättää laajalti kiinnostusta ja saa ihmiset hakemaan sitä. Webinaarissa vieraanana Tiina Rusanen Oulun ammattikorkeakoulusta.
Webinaaritallenne: https://youtu.be/yQjnv1AKrbk
Käytätkö tai oletko suunnitellut käyttäväsi vertaisarviointia verkko-opintojaksoillasi? Haluaisitko löytää uusia siihen soveltuvia työkaluja? Webinaarissa kuultiin muun muassa Pekka Peuran itse- ja vertaisarviointityökaluista sekä BigBlueButtonin ja Moodlen palaute- ja työpajatyökalujen käytöstä.
Webinaarin tallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YIezpkFhdzU
eAMK webinaari: Kuinka luoda menestyvä merkkiperhe?eamkhanke
Onko sinulla suunnitteilla osaamismerkkiperhe? Haluatko vinkkejä sen suunnitteluun? Kuinka luot menestyvän merkkiperheen -webinaarissa jaettiin hyviä käytänteitä merkkiperheen suunnitteluun. Puhujana oli Jaana Kullaslahti Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Webinaari on osa eAMK:n osaamismerkkiwebinaarisarjaa. Videotallenne löytyy täältä: https://youtu.be/m1cPG-0U2vo
3. Johdanto ja tehtäväksianto
• Tässä raportissa esitetään katsaus CampusOnlinen vuoden 2019 taloustilastoihin
• Lähdeaineistona on COL-hankkeen toimittamat tiedot vuoden 2019 CampusOnline-opintojaksoista, mistä selviävät
mm. opintojakson järjestävä ammattikorkeakoulu, opintopistemäärät sekä niiden kohdentuminen toisen
ammattikorkeakoulujen opiskelijoille
• Lisäksi raportissa hyödynnetään Viivain Oy:n tekemiä ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskeavia ennusteita
• Raportin tavoitteena on tarjota lukijalle tiivis katsaus tärkeimpiin CampusOnlinen talousulottuvuuden tietoihin:
• Miten paljon CampusOnline-opintojaksot tuottivat OKM-rahoitusta?
• Miten paljon niiden tuottaminen maksoi?
• Miten paljon tuloja kukin ammattikorkeakoulu sai CampusOnline-opintojaksoista?
• Miten CampusOnline-opintopisteiden valtionrahoitus on kehittynyt ja kehittymässä?
• Laskelmien pohjaksi raportissa tehdään useita metodologisia oletuksia, joiden avulla voidaan laskea varsin hyvin
suuntaa antavat vastaukset asetettuihin kysymyksiin
• Raportti vastaa rakenteeltaan CampusOnline-loppuraportin talousosiota
• Ensimmäisessä osiossa käydään läpi opintopistetilastot
• Toisessa osiossa tarkastellaan edellisen pohjalta taloustilastoja
• Kolmannessa osiossa esitetään CampusOnlinen valtionrahoituksen havaittu ja ennakoitu kehitys
• Neljännessä osiossa vedetään yhteen tärkeimmät havainnot ja johtopäätökset
12.6.2020
4. Ammattikorkeakoulujen symbolit ja tunnusvärit
• Raportissa esitetään suuri määrä taulukoita ja
kuvaajia, joissa CampusOnline-tuloksia esitetään
ammattikorkeakouluittain
• Analyysin tulkintaa helpottamaan
ammattikorkeakoulun nimi korvataan useissa
tapauksissa sen tunnusvärillä ja/tai symbolilla, jotka
ovat viereisessä taulukossa
• Tunnusvärit pyrkivät noudattamaan
ammattikorkeakoulujen visuaalista ilmettä ollen
samalla mahdollisimman hyvin toisistaan erottuvia
• Symboleissa hyödynnetään elementtejä
ammattikorkeakoulujen logoista sekä
tunnusväreistä
12.6.2020
Centria-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu
Humanistinen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu
LAB-ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Arcada
Lapin ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia
Koko Suomi
Raportissa käytetty ammattikorkeakoulun väri ja symboli
5. Laskelmissa käytettyjä pohjaoletuksia 1/2
• Laskelmissa tarkastellaan CampusOnlinen vuotta 2019 ja sen toteumia sekä tulosten että taloustietojen osalta
• COL-projektilta on saatu käyttöön vuoden 2019 ammattikorkeakoulukohtaiset CampusOnline-opintopistetiedot
• Kajaanin ammattikorkeakoulun tarjoamista opintojaksoista ei ole saatavilla tietoa opintopisteiden kohdentumisesta. Nämä opintopisteet on kohdennettu samalla prosentilla, millä Kajaanin
ammattikorkeakoulun tiedossa olevat vuoden 2018 CampusOnline-opintopisteet kohdentuivat muille ammattikorkeakouluille
• Vipusessa ei ollut analyysin koontihetkellä ammattikorkeakoulukohtaisia taloustietoja vuodelta 2019 joten nämä on koottu CampusOnline-loppuraportissa käytettyjen
vuoden 2018 tietojen pohjalta. Näitä lukuja on päivitetty seuraavilla tiedoilla:
• Vuoden 2019 TKI-rahoitus sekä päivitetty omarahoitusosuus uusimpien toteumavuosien 2017 ja 2018 keskiarvosta
• Huom! vuonna 2019 valmistuneessa CampusOnline-loppuraportissa käytettiin vuosien 2014-2017 keskiarvoa omarahoitusosuudesta ja ero vuosien 2017-2018 keskiarvoon on useiden
ammattikorkeakoulujen osalta niin suuri, että sillä on vaikutusta opintopisteiden laskennallisiin tuotantokustannuksiin
• Valtionrahoituksen euromääräinen muutos vuosien 2018 ja 2019 välillä
• Erotuksen on laskelmissa oletettu vaikuttavan suoraan opintopisteiden tuotantokustannuksiin
• Ammattikorkeakoulujen opetuspistekohtaiset kustannukset on saatu Vipusen Talous / Ammattikorkeakoulujen liikevaihto -tilastosta poistamalla kunkin ammattikorkeakoulun
kohdalla kokonaiskuluista TKI-toimintaan sekä opettajakoulutukseen liittyvät kulut
• Opettajakoulutuksen kohdalla oletetaan, että amkilla on menoja tasan saman verran kuin se saa opettajakoulutus-mittarista valtionrahoitusta vuonna 2019
• TKI-toimintaan liittyen oletetaan sen olevan kustannusneutraalia, jolloin amkin menoista poistetaan ulkopuolisten TKI-tulojen verran rahaa sekä vuosien 2017-2018
yhteenlasketun toteumasta lasketun kertoimen mukaisesti omarahoitusosuutta
• Lisäksi liiketoiminnan ja vastaavan opetukseen liittymättömän toiminnan osuus on arvioitu vähentämällä kuluissa puolet ”Muu liikevaihto” sekä ”Toiminnan muut tuotot” –
kohtien tuloista
• Näillä kustannuksilla katetuiksi opetuspisteiksi lasketaan Vipusessa olevan tiedon mukaisesti kaikki vuonna 2019 syntyneet opintopisteet paitsi ulkomailta hyväksiluetut,
ulkomaisessa harjoittelussa suoritetut sekä omien opiskelijoiden (muiden järjestämässä opetuksessa) suorittamat yhteistyöopintopisteet, joista 74 % on suoritettu
CampusOnlinessa
• Opintopisteen tuottamisen muuttuviksi kustannuksiksi lasketaan vahvasti suuntaa-antavan arvion mukaan puolet ammattikorkeakoulun kaikista edellä lasketun mukaisista
opintopisteen tuotantokustannuksista
• Näin saadaan jokaiselle ammattikorkeakoululle tämän omien tietojen pohjalta laskettu euromäärä opetuksen muuttuville kustannuksille
• Saatu euromäärä ei luonnollisesti ole aivan tarkka, mutta antaa hyvin suuntaa sekä muuttuvien kustannusten yleisestä tasosta että ammattikorkeakoulujen välisistä eroista
muuttuvissa kustannuksissa
12.6.2020
6. Laskelmissa käytettyjä pohjaoletuksia 2/2
• Laskelmissa oletetaan, että yhteistyöopintopisteiden tuottaminen aiheuttaa ammattikorkeakoululle lähtökohtaisesti keskimäärin saman verran muuttuvia kustannuksia kuin muut
opintojaksot keskimäärin
• Tässä huomioidaan jatkolaskelmissa opintojakson skaala
• Yhteistyöopintojen koulutusalaa ei huomioida laskelmissa millään tavalla
• Laskelmissa oletetaan, että ammattikorkeakoulu saa samassa suhteessa säästöjä myös omien opiskelijoiden muiden korkeakoulujen opintojaksoilla suorittamista
opintopisteistä
• Opintojakson skaala huomioidaan alla olevan taulukon mukaisesti
• Mitä enemmän opintojaksolle hyväksytään ilmoittautuneita ristiinopiskelijoita, sitä pienemmät muuttuneet kustannukset opintojaksolla oletetaan olevan
• Taulukossa oleva muuttuvan kustannuksen opintopistehinta kerrotaan ammattikorkeakoulukohtaisen opintopisteen tuotantokustannuksen ja koko Suomen keskimääräisen
opintopisteen tuotantokustannuksen osamäärällä
• Tilastojen perusteella voidaan päätellä merkittävän osa CampusOnlinen opintojaksoista olevan erittäin skaalautuvia massaopintojaksoja, joiden yksikkökohtaiset muuttuvat
kustannukset ovat maltillisia
• Kaikkiin opintojaksoihin lisätään taulukon mukaisesti arvioidut hallinnolliset lisäkustannukset
• Opintojakson kustannusten oletetaan olevan aina enintään 15 000 € + hallinnolliset kustannukset
• Yhteistyöopintopisteiden valtakunnallisen lukumäärän ennakoidaan kehittyvän Viivain Oy:n keväällä 2020 tekemän ennusteen mukaisesti
12.6.2020
Hyväksytyt
ristiinopiskelijat
opintojaksolla
Muuttuva
kustannus / op
Hallinnollinen tehtävä Kustannus
Alle 21 70 € Opintojakson rekisteröinti järjestelmään 200 € / toteutus
21 - 40 50 € Opiskelijan hyväksyminen opintojaksolle 8 € / opiskelija
41 - 80 40 € Opintosuorituksen rekisteröinti järjestelmään* 12 € / suoritus
Yli 80 30 € Toteutuksen hinta maksimissaan (pl. hallinto) 15 000 €
Arvioitu keskimääräinen opintopistekohtainen muuttuva kustannus suhteessa opintojaksolle
hyväksyttyihin CampusOnline-opiskelijoihin sekä arvioidut hallinnolliset kustannukset
Opintopisteen muuttuva kustannus CampusOnlinen arvioidut hallinnolliset kustannukset
*Järjestelmään rekisteröinti tehdään manuaalisesti opiskelijan koti-ammattikorkeakoulussa, joten kulut ohjataan sinne
8. CampusOnlineen vuonna 2019 tarjotut opintojaksot
• CampusOnlineen tarjottiin vuonna 2019
yhteensä 1 329 opintojaksoa
• Eniten opintojaksoja tarjosivat Jyväskylä,
Kaakkois-Suomi sekä Centria, kukin noin 150
kappaletta
• Huomionarvoisesti Suomen kooltaan
pienimpiin kuuluva Kajaani tarjosi 125
opintojaksoa, mikä on enemmän kuin
Suomen suurimman ammattikorkeakoulun
Metropolian tarjoamat 109 opintojaksoa
• Viidenneksi eniten opintojaksoja tarjosi
Savonia, 84 kappaletta
• Savonia on hyvä esimerkki siitä, miten suuria
eroja opintojaksojen keskimääräisissä
suoritusmäärissä oli – se oli opintojaksoissa
vasta viides, mutta aivan ylivoimaisesti
suurin, kun mitataan CampusOnlinen
tuottamia opintopisteitä
12.6.2020
9. CampusOnlinen vuonna 2019 tuottamat opintopisteet
• Vuonna 2019 CampusOnlinessa tuotettiin
yhteensä 108 246 ristiinopiskelun
opintopistettä
• Kaikkiaan ammattikorkeakoulut tuottivat
146 472 yhteistyöopintopistettä, joiksi
CampusOnline-opintopisteet lasketaan
• CampusOnline tuotti siis peräti 74 %
kaikista ammattikorkeakoulujen
yhteistyöopintopisteistä
• Ylivoimaisesti eniten ristiinopiskelun
opintopisteitä tuotti Savonia, yli 28 000 kpl
• Erot ammattikorkeakoulujen välillä olivat
erittäin suuret: Arcada ei tuottanut
yhtäkään CampusOnline-opintopistettä
Vaasan ja Novian jäädessä enintään pariin
sataan opintopisteeseen
12.6.2020
10. CampusOnline-opintopisteiden muutos 2019 vs. 2018
• Ammattikorkeakoulut tuottivat vuonna
2019 yhteensä 48 556 CampusOnline-
opintopistettä enemmän kuin kesällä ja
syksyllä vuonna 2018
• Ylivoimaisesti eniten
opintopistemääräänsä kasvatti Savonia,
peräti lähes 13 000 kpl
• Metropolian kasvu oli yli 6 500 ja LAB:n,
Kaakkois-Suomen, Centrian ja Oulun yli 4
000 opintopistettä
• Lähes kaikki ammattikorkeakoulut lisäsivät
opintopistemääriään
• Poikkeuksena olivat Vaasa, Arcada sekä
Humak, joilla CampusOnline-
opintopistemäärät laskivat 500 – 1 000
kappaleella
12.6.2020
11. Ammattikorkeakoulujen muut yhteistyöopintopisteet 1/2
• Ammattikorkeakoulut tuottivat vuonna 2019
hieman yli 38 000 (26 % kaikista)
yhteistyöopintopistettä, mitkä eivät syntyneet
CampusOnline-opintojaksoista
• Nämä opintopisteet saa laskettua erottamalla
ammattikorkeakoulun CampusOnline-
opintopisteet kaikista yhteistyöopintopisteistä
• Ylivoimaisesti eniten muita
yhteistyöopintopisteitä on LAB:lla, peräti
lähes 8 000 kpl
• Myös Karelialla ja Metropolialla on merkittävä
määrä muita yhteistyöopintopisteitä
• Jakauma on CampusOnline-opintopisteitä
tasaisempi ja korreloi verrattain heikosti
ammattikorkeakoulujen koon kanssa
12.6.2020
12. Ammattikorkeakoulujen muut yhteistyöopintopisteet 2/2
• Yhteensä 26 % ammattikorkeakoulujen
yhteistyöopintopisteistä syntyi CampusOnlinen
ulkopuolella
• CampusOnline oli siis normi ja sen ulkopuolella syntynyt
poikkeus, joten on perusteltua tarkastella nimenomaan
CampusOnline-yhteistyön ulkopuolella syntyneiden
opintopisteiden prosenttiosuuksia kaikista
yhteistyöopintopisteistä
• Arcada, Vaasa ja Novia keräsivät vähintään 90 %
yhteistyöopintopisteistään muista lähteistä kuin
CampusOnline-yhteistyöstä
• Suurin CampusOnline-opintopisteiden tuottaja Savonia
keräsi vain 9 % yhteistyöopintopisteistään CampusOnline-
yhteistyön ulkopuolelta
• Muista suurista CampusOnline-toimijoista Kaakkois-
Suomella vastaava prosentti oli 18 % ja Metropolialla 26
%
• On huomionarvoista, että 74 % CampusOnline-osuudesta
huolimatta peräti seitsemällä ammattikorkeakoululla
enemmistö yhteistyöopintopisteistä tuli muista lähteistä,
mukaan lukien suuret ammattikorkeakoulut Haaga-Helia,
LAB sekä Tampere
12.6.2020
13. Omien opiskelijoiden suoritukset CampusOnlinessa
• CampusOnlinen taloudellisen
vaikuttavuuden laskemiseksi tulee
huomioida myös säästöt, mitä
ammattikorkeakoulut saavat kun niiden
omat opiskelijat suorittavat maksutta
ristiinopiskelun opintojaksoja muiden
järjestäminä
• Eniten opintopisteitä ovat suorittaneet
TUAMK:n opiskelijat, mutta lähes saman
verran opintopisteitä suorittivat LAB:n sekä
Laurean opiskelijat
• Opintopisteiden määrä korreloi varsin hyvin
ammattikorkeakoulujen koon kanssa,
kenties merkittävimpinä poikkeuksina
vuoden 2018 tapaan VAMK, jolla on selvästi
kokoaan enemmän suorituksia sekä Haaga-
Helia, jolla kokoaan vähemmän
ristiinopiskelun opintopisteitä
12.6.2020
15. Huomioita talousanalyysista
• Yhteistyöopintopisteet muodostavat vuodesta 2021
lähtien oman rahoitusmittarinsa 1 % painolla
kokonaisrahoituksesta
• Rahoitus lasketaan kolmen vuoden keskiarvosta, eli
vuonna 2021 ammattikorkeakoulut saavat 84 €
opintopistettä kohti (ts. rahoitusarvo, reaaliarvo 2020)
vuosina 2017-2019 tuottamiensa
yhteistyöopintopisteiden keskiarvosta
• Tässä raportissa käsitellään kuitenkin ns. vuosiarvoa,
mikä kuvaa sitä rahamäärää, mitä ko. vuonna tuotetusta
opintopisteestä ennusteen mukaan saa tulevina vuosina
• Esimerkiksi ennusteen mukaan vuonna 2019 tuotetusta
opintopisteestä saa ennusteen mukaan 54 € rahoitusta
siten, että tämä rahoitus jakautuu vuosille 2021, 2022 ja
2023
• Rahoitusmallin logiikka toimii siten, että opintopisteiden
kokonaismäärän kasvu laskee yksikkörahoitusta, minkä
johdosta vuosiarvon ennakoidaan laskevan vuoden
2017 noin 150 € tasolta noin 37 € tasolle vuonna 2023
12.6.2020
Lähde: Viivain Oy:n Osviitta-simulaatiotyökalu v2.5
16. Arvioidut opintopistekohtaiset muuttuvat kustannukset
• Käytettyjen pohjaoletusten (ks. kalvon
4 ja 5) mukaisesti tehdyillä laskelmilla
saadaan suuntaa-antava arvio jokaisen
ammattikorkeakoulun
opintopistekohtaisista muuttuvista
kustannuksista vuonna 2019
• Nämä vaihtelevat 51 eurosta aina 89
euroon saakka koko Suomen
keskiarvon ollessa 60 euroa
• Laskelmien tuottamat luvut ovat
vahvasti suuntaa-antavia arvioita, joita
käytetään analyysin myöhemmissä
vaiheissa
12.6.2020
17. CampusOnlinen vuonna 2019 tuottama OKM-rahoitus
• Mikäli vuoden 2019 reaaliarvoinen
yhteistyöopintopisteiden 1 % OKM-
rahoituksen osuudesta noin 74 %
jaettaisiin suoraan näiden
opintopisteiden perusteella, olisi
jaettava summa 5,82 M€, eli noin 54 €
opintopistettä kohti
• Ylivoimaisesti eniten OKM-rahoitusta
saa Savonia, vuoden 2018 tavoin yhtä
paljon kuin 15 vähiten saavaa
ammattikorkeakoulua yhteensä
• Rahaa tulee ammattikorkeakouluille
suoraan opintopisteiden suhteessa
12.6.2020
18. CampusOnlinen vuoden 2019 arvioidut tuotantokustannukset
• CampusOnlinen tuotantokustannusten
profiili poikkeaa selvästi tuloprofiilista
• Tämä johtuu siitä, että CampusOnline-
opintojaksojen opiskelijamäärällä lasketut
keskimääräiset koot vaihtelevat selvästi ja
koon kasvaessa laskennalliset
yksikkökustannukset laskevat
• Savonialla peräti 90 % opintopisteistä tuli
opintojaksoilta, joille oli hyväksytty
vähintään 80 opiskelijaa, kun Centrialla
vastaava osuus oli 0 %
• Lapin ammattikorkeakoulun kaikki
opintopisteet syntyivät enintään 40
opiskelijan opintojaksoilta
• Suuntaa antavan arvion mukaan vuonna
2019 CampusOnlineen tuotetun
opintopisteen kulut ammattikorkeakoululle
vaihtelevat välillä 23 € - 90 €
• Laskennallisesti halvimmalla opintopisteet
tuottaa Savonia, jolla ne maksavat arviolta
23 € / kpl
• Yhteensä tuotantokustannukset ovat
arviolta 4,6 M€
12.6.2020
19. Suosituimmat ristiinopiskelun opintojaksot vuonna 2019
• Vuoden 2019 suosituin
CampusOnline-opintojakso keräsi
lähes 900 hyväksyttyä opiskelijaa,
joista yli 500 suoritti sen
hyväksytysti tuottaen OKM-
rahoitusta lähes 140 000 €
• Viereisen taulukon opintojaksot
tuottivat kaikki yli 500
opintopistettä, eli ainakin noin 30
000 € OKM-rahoitusta
• Opintopisteestä saadun rahoituksen
laskettua olennaisesti vuodesta
2018, ovat yksittäisistä
opintojaksoista saadut korvaukset
vastaavasti lähes puolittuneet
• Suuret MOOC-opintojaksot ovat
kuitenkin vieläkin hyvin kannattavia
niitä järjestäville
ammattikorkeakouluille
12.6.2020
Opintojakso (kaikki kooltaan 5op) Ajankohta AMK Ilm. Hyv. Suor. Op Menot* Tulot**
Lean-johtamisen perusteet KESÄ 2019 876 876 507 2535 -22 208 € 136 202 €
Alkoholijuomien perusteet KESÄ 2019 746 746 418 2090 -21 168 € 112 293 €
Sijoitustoiminta KESÄ 2019 748 748 303 1515 -21 184 € 81 399 €
Lean-johtamisen perusteet SYKSY 2019 483 483 316 1505 -19 064 € 80 862 €
Lean-johtamisen perusteet KEVÄT 2019 367 367 289 1445 -18 136 € 77 638 €
Lähisuhdeväkivalta KESÄ 2019 464 464 281 1405 -18 912 € 75 489 €
Tuloksekas esimiestyö KESÄ 2019 593 593 279 1395 -19 944 € 74 952 €
Liikunta- ja ravitsemushoito osaksi mielenterveyttä KESÄ 2019 438 438 249 1245 -18 704 € 66 892 €
Akuutit haavat - tehokas hoito KEVÄT 2019 319 319 223 1115 -17 752 € 59 908 €
Seksuaalisuus ja seksuaaliterveyden edistäminen KESÄ 2019 310 310 215 1075 -17 680 € 57 758 €
Akuutti kipu ja kivunhoito KEVÄT 2019 203 203 165 825 -16 824 € 44 326 €
Lähisuhdeväkivalta SYKSY 2019 238 238 163 810 -17 104 € 43 520 €
Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys äidille… KESÄ 2019 279 279 161 805 -17 432 € 43 252 €
Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä SYKSY 2019 309 309 153 740 -17 672 € 39 759 €
Varhainen vuorovaikutus ja perheiden terveyden… KESÄ 2019 240 240 141 705 -17 120 € 37 879 €
Palkkahallinto KESÄ 2019 300 300 138 690 -17 600 € 37 073 €
Sairaanhoitajan vastaanottotyö ja ohjaustoiminta KESÄ 2019 202 195 133 665 -16 760 € 35 730 €
Kriisi- ja traumatyön osaamisen vahvistaminen KESÄ 2019 220 220 127 635 -16 960 € 34 118 €
Lihavuuden ennaltaehkäisy ja hoito KESÄ 2019 245 245 120 600 -17 160 € 32 237 €
Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät… KESÄ 2019 227 227 107 535 -15 456 € 28 745 €
20 tuottoisinta CampusOnline-opintojaksoa vuonna 2019
*Laskelmilla käytetyillä oletuksilla laskettuna, **OKM-rahoituksen tulot, opintopisteen rahoitus 54 €
20. Säästöt omien opiskelijoiden ristiinopiskelusta
• Kun CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet
kerrotaan ammattikorkeakoulun arvioidulla
opintopisteen muuttuvalla kustannuksella, saadaan
tälle kertynyt laskennalinen omien opetuskulujen
säästö
• LAB ja Laurea ovat säästäneet laskennallisesti eniten
rahaa omien opiskelijoiden CampusOnline-opinnoista,
kumpikin lähes 0,85 M€
• Myös Turun ja Metropolian laskennalliset säästöt
ylittävät selvästi puoli miljoonaa euroa
• Yhteensä ammattikorkeakoulut ovat säästäneet arviolta
6,37 M€ opetuskuluissa kun niiden opiskelijat ovat
suorittaneet ristiinopiskelun opintojaksoja
CampusOnlinessa
• Tämä summa kuvaa laskennallista säästöä, minkä
ammattikorkeakoulut saavat tilanteessa, jossa ne ovat
sopeuttaneet opintojaksotuotantonsa muuttuneen
kysynnän oloihin
• Tätä lukua käytetään analyysissa taloudellisen
yhteisvaikutuksen laskemiseen (kalvo 20)
12.6.2020
21. CampusOnlinen arvioitu taloudellinen yhteisvaikutus
• Laskettaessa yhteen kaikki kolme
tunnistettua talouden
näkökulmasta relevanttia tekijää,
saadaan arvioitu kokonaisvaikutus
• OKM-rahoitus: +5,81 M€
• Säästöt: +6,37 M€
• Opetuskulut: -4,61 M€
• Yhteensä: +7,58 M€
• Savonia ja LAB ovat arvion
mukaan CampusOnlinen
suurimmat taloudelliset hyötyjät
lähes miljoonan euron
nettovoitolla
• Kaikki ammattikorkeakoulut jäävät
arvion mukaan voitolle, viittä
lukuun ottamatta yli 100 000 €
12.6.2020
22. CampusOnlinen talousvaikutus ilman OKM-rahoitusta
• Kun yhteistyössä suoritetuista opintopisteistä saatu
OKM-rahoitus poistetaan laskelmista saadaan selville
CampusOnlinen ”itsenäinen” taloudellinen vaikutus
kullekin ammattikorkeakoululle
• Talousvaikutus on koko Suomen tasolla arviolta 1,76
M€ positiivinen
• Vaikutus on positiivinen, koska
ammattikorkeakoulujen laskennalliset säästöt omien
opiskelijoiden CampusOnlinessa suorittamista
opintojaksoista arvioidaan alhaisten
tuotantokustannusten takia suuremmiksi kuin näiden
opintojaksojen järjestämisen kustannukset
• Tästä näkökulmasta katsottuna suurimpia voittajia
ovat ne ammattikorkeakoulut, joiden opiskelijat
saavat paljon opintosuorituksia CampusOnlinesta,
mutta jotka eivät itse tuota opetusta samassa mitassa
• Vastaavasti Savonian kaltaiset aktiiviset nettotuottajat
jäävät tässä laskennassa selvästi tappiolle
12.6.2020
24. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden kehitys
• Ammattikorkeakoulujen
yhteistyöopintopisteiden lukumäärä
on kasvanut erittäin voimakkaasti
SummerSemesterin ja
CampusOnlinen myötä vuosina
2017-2019
• Opintopisteiden määrä on peräti
seitsenkertaistunut kolmessa
vuodessa 2016-2019 vuosikasvun
ollessa yli 60 % vielä vuonna 2019
• Viivain Oy:n ylläpitämän ennusteen
mukaan yhteistyöopintopisteiden
voimakkain kasvu on nähty vuoden
2019 jälkeen ja kasvuvauhti on nyt
tasaantumassa
• Vaikka verkko-opinnot saavat
todennäköisesti piristysruiskeen
koronatilanteesta, asettaa
yhteistyöopintopisteestä saatava
korvaus tosiasiallisen katon niiden
määrän kasvulle
• Tuon katon ennakoidaan olevan noin
220 000 opintopisteessä, minne
määrä kasvaa ennusteen mukaan
vuoteen 2024 mennessä
12.6.2020
154%
65% 63%
22%
9% 7% 3% 2% 0% 0% 0% 0%
55
90
147
179
195
209 216 220 220 220 220 220
0%
20%
40%
60%
80%
100%
120%
140%
160%
180%
0
50
100
150
200
250
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028
Ammattikorkeakoulujen yhteistyöopintopisteiden toteumat ja ennusteet
(1000 op) ja vuosikasvu% 2017-2028
Yhteistyöopintojen vuosikasvu Yhteistyöopintopisteet (1000 kpl)
Lähde: Viivain Oy:n Osviitta-simulaatiotyökalu v2.5
25. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto
• Opintopisteiden määrän kasvaessa
voimakkaasti, laskee niistä myönnetyn OKM-
rahoituksen yksikkötuotto samassa suhteessa
• Ennusteen mukaan yhteistyöopintopisteen
OKM-rahoituksen reaaliarvo laskee 42 € tasolle
vuoteen 2021 mennessä ja päätyy lopulta
tasapainotilaan 37 € kohdalle vuonna 2023
• Kun yhteistyöopintojen reaaliarvo on vuoden
2019 tuloksilla noin 54 €, tulee se ennusteen
mukaan siis laskemaan vielä yli 15 €:lla
• Ammattikorkeakoulut eivät tulevaisuudessa
voikaan samassa mitassa laskea
yhteistyöopintojen kannattavuutta OKM-
perusrahoituksen varaan
• Laskelmissa tulee kuitenkin huomioida, että
yhteistyöopintojen laskennalliset
tuotantokustannukset ovat suurten MOOC-
opintojaksojen johdosta todennäköisesti
huomattavasti kaikkien opintopisteiden
keskimääräisiä tuotantokustannuksia
halvemmat
• Koko Suomen arvioitu keskiarvo 43 € / op
vuonna 2019, ks. kalvot 17 ja 25
12.6.2020
Lähde: Viivain Oy:n Osviitta-simulaatiotyökalu v2.5
150 €
90 €
54 €
45 € 42 € 39 € 37 € 37 € 37 € 37 € 37 € 37 €
0 €
20 €
40 €
60 €
80 €
100 €
120 €
140 €
160 €
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028
Ennakoidut perusrahoituksen tulot yhteistyöopintopisteistä sekä arvioidut
kustannukset opintopisteen tuottamisesta
(reaaliarvo (2020) 2017-2028)
Yhteistyöopinnot / OKM-rahoitus Arvioitu kokonaiskustannus 2019 / op Arvioitu muuttuva kustannus 2019 / op
26. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto
• Kalvon kuvaajat näyttävät tilanteen
kehittymisen yksittäisten
ammattikorkeakoulujen näkökulmasta
• Vuonna 2019 CampusOnlinessa tuotetuista
opintopisteistä saatu OKM-rahoituksen
yksikkökorvaus on pienempi kuin 21
ammattikorkeakoulun arvioitu muuttuvien
kustannusten hinta opintopisteen
tuottamisessa (ks. kalvo 15)
• Vuodesta 2020 lähtien
yhteistyöopintopisteestä saatava OKM-
rahoitus alittaa pienimmänkin arvioidun
opintopisteen tuotantokustannuksen
• Kun OKM-rahoitusta verrataan arvioituihin
CampusOnline –opintopisteiden
tuotantokustannuksiin (muuttuvat
kustannukset), tilanne näyttää
ammattikorkeakoulujen näkökulmasta
paremmalta
• Tästä näkökulmasta katsoen OKM-rahoitus
alittaa vuoden 2019 koko Suomen
keskiarvon vasta vuonna 2021 ja suurella
osalla ammattikorkeakouluista
tuotantokustannus alittaa ennustetun
vuoden 2020 OKM-rahoituksen
12.6.2020
28. Yhteenveto
• Vuosi 2019 oli CampusOnlinessa hyvin voimakkaan kasvun aikaa
• Yhteistyöopintopistemäärät kasvoivat kokonaisuudessaan 63 % ja CampusOnline-opintopisteiden
kasvu oli vielä hieman tätäkin voimakkaampaa
• CampusOnline kattaa vuonna 2019 jo peräti lähes ¾ kaikista ammattikorkeakoulujen
yhteistyöopintopisteistä
• Savonia jatkoi vuoden 2018 tavoin ylivoimaisesti suurimpana CampusOnline-opintopisteiden
tuottajana, ja käytetyllä metodologialla tarkastellen sen CampusOnline-toiminta on ollut myös
taloudellisesti hyvin tehokasta ja kannattavaa
• Kokonaisuutena CampusOnline-toiminta tuotti laskenallisesti peräti yli 7,5 M€ voitot
ammattikorkeakouluille → tosin laskelma olettaa ammattikorkeakoulujen saaneen huomattavia
säästöjä omien opintojaksojen korvaamisella CampusOnline-opintojaksoilla
• CampusOnline-opintopisteiden määrän raju kasvu on johtanut niiden yksikkörahoituksen
voimakkaaseen laskuun → monilla ammattikorkeakouluilla laskennalliset tuotantokustannukset
alkavat olla jo hyvin lähellä tai jopa suurempia kuin niistä saatava OKM-rahoitus
12.6.2020