Deep Lead Oy on suomalainen johdon, esimiestyön sekä tavoitteellisen vuorovaikutuksen valmennukseen erikoistunut yritys. Yrityksen tehtävä on valmentaa asiakkaita kehittämään johtajuudesta mitattavissa oleva menestystekijä. Valmennuksien perustana käytetään Syväjohtaminen®-valmennusmenetelmiä. Deep Lead Oy:n järjestämissä valmennus- ja koulutustilaisuuksissa Syväjohtaminen®-menetelmät ovat tulleet tutuiksi käsitteiksi. Erilaisia Syväjohtaminen®-profiileja on näissä valmennuksissa tehty yli 20 000 henkilölle. Vastaajien lukumäärä on jo ylittänyt 200 000 rajan. Deep Lead Oy on perustettu vuonna 2002. Yhtiö on vakavarainen ja kuuluu korkeimpaan AAA-luottoluokitukseen. Deep Lead Oy:lle on myös myönnetty Suomen Vahvimmat -erikoissertifikaatti (2007–2012).
Tutkimusraportti: Asiakkuudet uudistavat johtamisen - Johtamismallit murroksessaICMI Oy
ICMI Oy:n keväällä 2010 toteuttama "Asiakkuudet uudistavat johtamisen" -tutkimus selvitti, millaisia johtamismalleja organisaatioissa käytetään tänään, ja millaiseksi johtamista ja johtamismalleja halutaan kehittää.
Deep Lead Oy on suomalainen johdon, esimiestyön sekä tavoitteellisen vuorovaikutuksen valmennukseen erikoistunut yritys. Yrityksen tehtävä on valmentaa asiakkaita kehittämään johtajuudesta mitattavissa oleva menestystekijä. Valmennuksien perustana käytetään Syväjohtaminen®-valmennusmenetelmiä. Deep Lead Oy:n järjestämissä valmennus- ja koulutustilaisuuksissa Syväjohtaminen®-menetelmät ovat tulleet tutuiksi käsitteiksi. Erilaisia Syväjohtaminen®-profiileja on näissä valmennuksissa tehty yli 20 000 henkilölle. Vastaajien lukumäärä on jo ylittänyt 200 000 rajan. Deep Lead Oy on perustettu vuonna 2002. Yhtiö on vakavarainen ja kuuluu korkeimpaan AAA-luottoluokitukseen. Deep Lead Oy:lle on myös myönnetty Suomen Vahvimmat -erikoissertifikaatti (2007–2012).
Tutkimusraportti: Asiakkuudet uudistavat johtamisen - Johtamismallit murroksessaICMI Oy
ICMI Oy:n keväällä 2010 toteuttama "Asiakkuudet uudistavat johtamisen" -tutkimus selvitti, millaisia johtamismalleja organisaatioissa käytetään tänään, ja millaiseksi johtamista ja johtamismalleja halutaan kehittää.
Ammattina esimies. Esimiestyön tehtäväkenttä tarkasteltuna erilaisten roolien kautta. Miten johdamme itseämme toimimaan kulloinkin tarpeellisessa roolissa, sen sijaan että ajaudumme tiedostamatta omalle mukavuusalueelle.
Mirror Incondia on Pohjoismaissa kehitetty johtajaominaisuusanalyysi. Analyysi vertaa itseäsi kymmeniin tuhansiin analyysin tehneisiin henkilöihin, eli antaa todellisen kuvan johtajaominaisuuksistasi suhteessa muihin johtajiin. Malli on kehitetty palvelemaan liike-elämää, ei sotateollisuutta, kuten suurin osa "psykologisista" testeistä.
Lisätiedot: www.mirrorlearning.com
Esitys JYYn järjestöseminaarissa teemalla "Järjestötoimintaa konkareille". 45 minuutin esitys sisältäen keskustelua järjestötoiminnassa opituista taidoista ja niiden hyödyistä myöhemmin (työ)elämässä, toimivan ja tehokkaan hallituksen piirteistä, ristiriitoja aiheuttavista tekijöistä,ihmisten motivaatiotekijöistä ja hyvistä pelisäännöistä yhdistystoiminnan sisällä.
Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin
Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen.
Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta.
”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Gre@Gain nopea muutosprosessi Gre@Brains Networkin tukemana. Oikeudenmukaisuus (ihmiset ja avoimuus), tarkoituksenmukaisuus (tavoitteet ja mittaus ja johdonmukaisuus (päätökset ja toiminta) yhteispelissä koko henkilöstön voimin kasvun ja uudistumisen tiellä.
Raaka-aineet yrityksen jatkuvaan menestymiseen ovat 1. valmius nopeisiin muutoksiin, 2. jatkuva oppiminen ja kehittyminen sekä 3. ymmärrys jatkuvasti muuttuvista markkinoista. Nämä raaka-aineet eivät valmistu pelkästään johtoryhmän strategiatyössä vaan tähän tarvitaan isompi mullistus, joka muuttaa koko toimintaympäristön, henkilöstön toimiessa näiden organisatoristen raaka-aineiden tehokkaina valmistajina. Miten laiva käännetään, mitä asioita menestyminen vaatii henkilöstön osaamiselta ja johtamiselta?
Ammattina esimies. Esimiestyön tehtäväkenttä tarkasteltuna erilaisten roolien kautta. Miten johdamme itseämme toimimaan kulloinkin tarpeellisessa roolissa, sen sijaan että ajaudumme tiedostamatta omalle mukavuusalueelle.
Mirror Incondia on Pohjoismaissa kehitetty johtajaominaisuusanalyysi. Analyysi vertaa itseäsi kymmeniin tuhansiin analyysin tehneisiin henkilöihin, eli antaa todellisen kuvan johtajaominaisuuksistasi suhteessa muihin johtajiin. Malli on kehitetty palvelemaan liike-elämää, ei sotateollisuutta, kuten suurin osa "psykologisista" testeistä.
Lisätiedot: www.mirrorlearning.com
Esitys JYYn järjestöseminaarissa teemalla "Järjestötoimintaa konkareille". 45 minuutin esitys sisältäen keskustelua järjestötoiminnassa opituista taidoista ja niiden hyödyistä myöhemmin (työ)elämässä, toimivan ja tehokkaan hallituksen piirteistä, ristiriitoja aiheuttavista tekijöistä,ihmisten motivaatiotekijöistä ja hyvistä pelisäännöistä yhdistystoiminnan sisällä.
Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin
Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen.
Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta.
”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Gre@Gain nopea muutosprosessi Gre@Brains Networkin tukemana. Oikeudenmukaisuus (ihmiset ja avoimuus), tarkoituksenmukaisuus (tavoitteet ja mittaus ja johdonmukaisuus (päätökset ja toiminta) yhteispelissä koko henkilöstön voimin kasvun ja uudistumisen tiellä.
Raaka-aineet yrityksen jatkuvaan menestymiseen ovat 1. valmius nopeisiin muutoksiin, 2. jatkuva oppiminen ja kehittyminen sekä 3. ymmärrys jatkuvasti muuttuvista markkinoista. Nämä raaka-aineet eivät valmistu pelkästään johtoryhmän strategiatyössä vaan tähän tarvitaan isompi mullistus, joka muuttaa koko toimintaympäristön, henkilöstön toimiessa näiden organisatoristen raaka-aineiden tehokkaina valmistajina. Miten laiva käännetään, mitä asioita menestyminen vaatii henkilöstön osaamiselta ja johtamiselta?
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
5. Pirullisten ongelmien maailma
Jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa
tehtävät tai ongelmat, joita kohtaamme,
ovat yhä useammin monimutkaisia tai
kompleksisia, jopa kaoottisia:
• Vastausta ei tiedetä etukäteen, tai
oikeaa vastausta ei ole olemassa
• Tehtävän vaativaa osaamista ei
tiedetä etukäteen – ratkaisut
syntyvät yhteistyössä
• Ratkaisun löytyminen vaatii
uuden tiedon rakentamista
11.12.2019 Minna Janhonen 6
Epä-
järjes-
tys
Kompleksinen
Yksinkertainen
Monimutkainen
Kaoottinen
Parhaat käytännöt
Hyvät käytännötKehkeytyvät
käytännöt
Uudet käytännöt
CYNefin-malli
6. “Skateboard version” –
Earliest testable product
Earliest usable product
Earliest lovable product
Minna Janhonen 711.12.2019
= MVP
Voidaanko tarkalleen tietää etukäteen,
mitä asiakas haluaa tai millainen ratkaisu
on hänelle sopivin?
Voidaanko tietää, kauanko asiakas on
tyytyväinen nyt saamaansa ratkaisuun?
7. Kun Ketteryys kohtaa hierarkian
Ketteryyden käyttöönotto tapahtuu tyypillisesti siten, että tietty osa organisaatiosta
(kehitystiimi tai yksikkö) ryhtyy soveltamaan scrumiin pohjaavaa työskentelytapaa.
11.12.2019 Minna Janhonen 8
Product backlog Sprint
backlog
Working
functionality
Daily
scrum
Scrum team
Product
vision
Sprint Cycle
8. Kun ketteryys kohtaa hierarkian
Ketter yyden ja vanhan toimintatavan –er ityisesti jos se on hierarkkinen –
välille syntyy kuitenkin nopeasti jännitteitä.
- Yksilön ohjaus - esimiesten rooli?
- Tiimin ohjaus – yksiköiltä?
- Miten ketterää toimintatapaa tuetaan?
11.12.2019 Minna Janhonen 9
9. Priorisointi jää yksilön harteille?
11.12.2019 Minna Janhonen 10
Vuosikello Esimies
SPESIALISTI
Kiireelliset
tehtävä
Kehitystyö
Kaverin avittaminen
Johdon ohituskaista
10. Mindset
Values
Principles
Ketteryys osaksi kulttuuria ja mindsettia
11.12.2019 11
Practices
Tools and
processes
More visible - Less powerful
Less visible - More powerful
Can be adopted in
command and control
Requires structural and
cultural change
Move towards
learning organisation
Minna Janhonen
11. Ketterän yrityksen toimintaperiaatteita
11.12.2019 Minna Janhonen 12
Työntekijä-
lähtöisyys
Avoimuus
Luottamus
Läpinäkyvyys
Tiedonkulku
Johdon läsnäolo Jatkuva
oppiminen
Itseohjautuvuus
Kuuleminen
Kasvokkaisuus
Lupa
erehtyä
Lupa tehdä
Sparraus ja mentorointi
Resilienssi
Jatkuva
kehittäminen
*KetteräHR –hanke, Janhonen ym., 2017
12. Ketterän toimintatavan onnistunut käyttöönotto
edellyttää organisaatiotasolla osa-alueiden
yhteensovittamista
11.12.2019 Minna Janhonen 13
Ihmiset: tiimiin
ja kulttuuriin
sopivuus,
itseohjautuvuus
valmentava
johtaminen,
monitaitoisuus.
Prosessit:
agile metodit
siellä minne ne
sopivat.
Muualla
ketterän
tukeminen.
Rakenne:
mahdollistaa
sujuvan
yhteistoimin-
nan - tukevat
ketterää. Ei
siiloja.
Arvot:
ohjaavat
toimintaa.
Ketterän
toimintatavan
ymmärtäminen
läpi
organisaation.
Strategia:
jatkuva
prosessi.
Toiminnallisten
päämäärien
huomioiminen
Adaptiivisuus.
Mukaillen Darrell
K. Rigby, Jeff
Sutherland, Andy
Noble (2018).
Yhtymäkohtia
myös McKinseyn
malliin.
• HR / People
Operations
• Esimiestyö ja
johtaminen
14. 11.12.2019 Minna Janhonen 15
RESURSSIOPTIMOINTI
oman alueensa ainoa asiantuntija
… johtanut osaamisten
eriytymiseen
sekä asiantuntijavallan
kasvamiseen
15. 11.12.2019 Minna Janhonen 16
Se tavallinen tarina: tiimin jäsenillä on
liikaa erikoistunutta osaamista
16. 11.12.2019 Minna Janhonen 17
VIRTAUSOPTIMOINTI
Asiantuntijaosaamisen kehittymisen
suunta:
… johtaa asiakasarvon
ymmärtämiseen,
osaamisen jakamiseen
sekä yhdessä oppimiseen
18. Ketterän toiminnan ydin
Tekemistä ohjaa arvontuotto asiakkaan
suuntaan, ei organisaation prosessien tai
rakenteiden pönkittäminen.
Toiminnan perusyksikkö ovat itseohjautuvat
moniosaaja-tiimit
• Päättävät siitä, miten työnsä järjestävät.
• Jakavat osaamista siten, että pystyvät
riittävästi ymmärtämään ja korvaamaan
toisiaan.
• Pystyvät luomaan yhteistyössä uutta tietoa
ja ratkomaan monimutkaisia / kompleksisia
ongelmia.
11.12.2019 Minna Janhonen 19
20. Millaisia haasteita HR saattaa kohdata
ketterässä muutoksessa?
• Mitä ketteryys ja ketterä ohjelmistokehitys tarkoittaa ja miten sitä tehdään?
• Kulttuurin muutos
• Miten johtaminen muuttuu kun siirrytään ketterään toimintatapaan – esimerkiksi sopivat
roolit ja tehtävät johdolle ketterässä mallissa.
• Miten suoriutumista pitäisi mitata?
• Miten ihmisten työ muuttuu, mikä olisi oikea tapa tukea sitä?
• Jaettu osaaminen, oman roolin kirkastaminen
• Miten tukitoimintojen ja oman työn osana sitä pitäisi muuttua?
11.12.2019 Minna Janhonen 21
21. Jos ketterällä organisaatiolla on perinteinen
HR, niin voi olla vaarana, että…
• Palkataan ihmisiä, jotka tuovat mukanaan vanhoja tapoja toimia ja vanhentuneita
prosesseja.
• Palkataan johtoon mikromanageeraajia.
• Palkitaan yksilöitä vaikka pitäisi palkita tiimejä.
• Asetetaan pitkän aikavälin tavoitteita vaikka asiat kehittyvät jatkuvasti.
• Ei ole tilannekuvaa, on vain näkemys mitä menneisyydessä tapahtui (esim. jos perinteiset
1krt./vuosi kehityskeskustelukäytännöt)
• Ei ymmärretä mitä kompetensseja tarvitaan ja miten voidaan tukea nykyistä/tulevaa
bisnestä (vrt. järjestelmäkeskeisyys).
• Mitataan mennyttä, ei ennusteta tulevaa.
11.12.2019 Minna Janhonen 22
22. Miten People Operations poikkeaa HR:stä?
• People Ops keskittyy perustehtävien lisäksi arvontuotantoon mm. ihmisten kehittymisen
tuen kautta.
• People Ops osallistuu lisäksi organisaation arvon tuottamiseen
• vahvempi osallistuminen organisaation ydintoimintoihin
• laajempi ihmisten työn tuki, ml. esimiestyön korvaamisen toiminnot
• People Ops- ja sen sisarnimikkeillä halutaan korostaa arvontuontantoon osallistumista ja
ihmisten työn tukea keskeisenä toimintona.
11.12.2019 Minna Janhonen 23
23. People Operations –toiminnon etuja
• Palkataan kulttuuriin sopivia, oikean osaamisen omaavia ihmisiä.
• Osataan tukea ketterän mindsetin / kulttuurin kehittymistä organisaatiossa.
• Ajantasainen tilannekuva ihmisten tarpeista.
• Ajantasainen tilannekuva organisaation tilanteesta.
• Ymmärretään henkilöstön merkitys organisaation keskeisenä voimavarana ja tuloksen
tekijänä, ja tuetaan henkilöstöä tästä näkökulmasta.
• Kyetään tukemaan organisaation kehitystä tulevaisuussuuntautuneesti.
• Käytössä on oikeat mittarit ja palkitsemiskäytännöt.
People Operations –toiminta on avain organisaation ketterän
mindsetin kehittämiseen.
11.12.2019 Minna Janhonen 24