Kumppanuusjohtamisen malli
•
0 likes•1,553 views
Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen. Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta. ”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Kumppanuusjohtamisen malli
Similar to Kumppanuusjohtamisen malli (20)
More from Ville Tapio
More from Ville Tapio (20)
Kumppanuusjohtamisen malli
- 1. Kumppanuusjohtaminen Fountain Park Oy 20.01.2011 fountainpark@fountainpark.com
- 2. Otimme vastaan tehtävän • Suomen maabrändivaltuuskunta antoi tehtäväksi kumppanuusjohtamisen mallintamisen • Ryhdyimme työhön ja kutsuimme asiakkaitamme ja kumppaneitamme mukaan yhteiseen ideointiin • Muutamassa viikossa verkkohaastatteluun osallistui n. 1000 johtajaa ja muuta www.kumppanuusjohtaminen.fi asiantuntijaa • Saimme kerättyä 1200 yksittäistä ideaa siitä, miten kumppanuusjohtaminen toteutuu tai voisi toteutua suomalaisissa organisaatioissa
- 4. Miksi kumppanuusjohtamista? Strateginen Muutosten nopeus, yllätyksellisyys, > ennakointikyky ja organisaation oma >> vuorovaikutus ja vuoropuhelu, herkkyys kompleksisuus jousto yhdessä tekeminen
- 5. Kumppanuusjohtamisen elementtejä TAVOIT- VASTUUN- OSALLIS- TEELLISUUS KANTO TUMINEN MONI- LÄPI- MUOTOISUUS NÄKYVYYS
- 6. Osallistaminen ei riitä, tarvitaan yhdessä kehittämistä OSALLIS- TUMINEN • Osallistaminen osallistuminen yhteiskehittäminen • Johtaminen on tulevaisuudessa yhä enemmän yhdessä tekemistä: • ”Esimiehiä on koulutettava työskentelemään konkreettisesti yhdessä alaistensa kanssa eikä vain ns. johtamaan. On organisaation henkilöstövoimavarojen tuhlausta, jos monta tasoa esimiehiä vain "johtaa" tutkimalla raportteja ja raportoimalle esimiesketjua pitkin ylöspäin toinen toisilleen. Esimiesten olisi välttämätöntä uskaltautua jatkuvaan keskusteluun alaistensa kanssa, ja myös ohi hierarkian. Esimiehet eivät voi olla substanssiasiantuntijoita kovinkaan monessa asiassa. Dialogi asiantuntijoiden kanssa olisi elintärkeää, jotta yhteinen ymmärrys substanssiasioista syntyisi, ja esimiehet voisivat tukea asiantuntijoita heidän työssään.”
- 7. Hyvää johtamista ja selkeitä LÄPI- käytäntöjä NÄKYVYYS • Linjaorganisaatio matriisiorganisaatio verkosto-organisaatio • Läpinäkyvyys edellytys esteettömälle tiedon kululle: • ”Oivalluttava johtaminen Hyvässä työyhteisössä johtaminen on valmentamista ja ohjaamista. Tavoitteena on hyvien suoritusten tukeminen. Johtaminen tapahtuu päämäärien ja tavoitteiden kautta. Ihmisillä on valta, vapaus ja velvollisuus tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä. Päätöksiä, jotka tukevat yhteisiä tavoitteita. Tämä edellyttää kykyä ottaa vastuuta ja toimia joustavasti tilanteiden mukaan. Työyhteisöltä tämä edellyttää epävarmuuden ja virheiden sietoa. Varman päälle pelaamisella ei synny mitään uutta. Osallistava johtaminen antaa mahdollisuuden oivaltaa. Oivaltaminen on kykyä ratkaista asioita ja toimia ilman tarkkoja ohjeita, luoda uusia tapoja katsoa asioita ja tilanteita, ole siis utelias. Tämä edellyttää tilaa arkipäivän työssä. Toiminnan kehittäminen on osa työtämme - meistä jokaiselle”
- 8. Päämäärät ja arvot sovitaan yhdessä TAVOIT- TEELLISUUS • Tavoitejohtaminen tuloskorttijohtaminen visiojohtaminen • Tavoitteet ja mittarit asetettava yhdessä: • ”Yhteisesti hyväksyttävät arvot ja päämäärät selkeiksi. Henkilö voi sitoutua työhönsä vain jos hän kokee päämäärän ja sen saavuttamiseksi asetetut tavoitteet vaivan arvoisiksi. Arvot on punnittava yhdessä koko henkilöstön kanssa. Käskyttäminen soveltuu kriisitilanteisiin, mutta toiminnan kehittäminen yhteisen päämäärän suuntaan edellyttää jokaiselta itsenäistä toimintaa, selviä pelisääntöjä ja mahdollisimman vähän itse toiminnan valvontaa. Sen sijaan tulokset ovat tärkeitä ja jokaisen on saatava tuntea, miten hän on työssään onnistunut.”
- 9. Monimuotoisuus haastaa yksilölliseen johtamiseen MONI- MUOTOISUUS • Yksimuotoisuus kiintiömonimuotoisuus aito monimuotoisuus • Yksilöllisyys on johtamisen haaste: ” Yhdessä tekemisestä saa enemmän irti, kun on yhteisen kielen lisäksi riittävästi soveltuvaa erilaisuutta. Se voi syntyä sattumalta, mutta johtamisen keskeisiä tehtäviä on tietoisesti edistää erityisosaamista organisaation sisällä jaa kumppanuuksia organisaatiosta ulos. Ja varsinainen juju on saada aikaan erityisosaamisen kasaumia, jotka edesauttavat todellisten ongelmien, tehtävien jne. ratkaisua. ”
- 10. Johtaminen on vastuun jakamista VASTUUN- KANTO • Käskyttäminen delegointi sitoutuminen • Kannustusta itsensä johtamiseen: • ”Sisäinen yrittäjyys ja palkitsemisjärjestelmä. Sisäisille toimintayksiköille luodaan uudenlaiset johtamispuitteet kuten ulkoistetuille toimielimille. Otetaan käyttöön laajemmin tavoite- ja tulosjohtamisen periaatteet mahdollisimman alas saakka organisaatioissa. Mukana verrokkien käyttöä muista organisaatioista.”
- 11. Mihin kumppanuusjohtamista tarvitaan? • Taloudellinen tulos saavutetaan epäsuorasti • Johdetaan ihmisiä ei markkinavoimia Obliquity (epäsuora) Omisaja-arvo Liikevoitto ja liikevaihto
- 12. Kumppanuusjohtaminen 1.0 • Kumppanuusjohtamista tarvitaan organisaation kaikissa rajapinnoissa – sekä sisäisissä että ulkoisissa
- 13. Kumppanuusjohtaminen versio 1.0 Jatkokehitetään yhdessä! TAVOIT- VASTUUN- OSALLIS- TEELLISUUS KANTO TUMINEN MONI- LÄPI- MUOTOISUUS NÄKYVYYS
- 14. Liite: Verkkohaastattelun tulokset Fountain Park Oy
- 15. Otimme vastaan tehtävän • Suomen maabrändivaltuuskunta antoi tehtäväksi kumppanuusjohtamisen mallintamisen • Kutsuimme asiakkaitamme ja kumppaneitamme mukaan yhteiseen ideointiin avoimessa verkkohaastattelussa osoitteessa: www.kumppanuusjohtaminen.fi
- 17. Verkkohaastattelu keräsi ja arvioitti ideat ”Miten toteutatte kumppanuusjohtamista käytännössä?” -> 593 ideaa ”Miten voisitte lisätä kumppanuusjohtamisen toteutumista tulevaisuudessa?” - > 568 ideaa Muiden osallistujien antamien asioiden arviointi: ”Tämä toimii” -> 3 389 arviointia
- 18. Arviointi synnytti yhteisen näkemyksen Korkea merkittävyys Vahvat signaalit, Potentiaaliset yhteinen näkemys asiat Arvioitu merkittävyys Tulisi ehdottomasti ottaa Voidaanko näistä löytää huomioon suunnittelussa? uusia lähestymistapoja? Suuri hajonta Vähiten tärkeät asiat Heikot signaalit Vastaajat yhtä mieltä Uusia ideoita ja visionäärisiä asioiden vähäisestä ajatuksia. Kuinka otetaan tärkeydestä huomioon suunnittelussa? Näkemysten hajonta
- 19. ”Miten toteutatte tai voisitte toteuttaa kumppanuusjohtamista?” LÄPINÄKYVYYS TAVOITTEELLISUUS Pallojen koko kuvaa teemaan liittyvien vastausten määrää (% kaikista vastauksista), pystyakseli teemojen koettua MONIMUOTOISUUS tärkeyttä ja vaaka- akseli teemojen OSALLISTUMINEN tärkeydestä vallitsevaa erimielisyyttä. VASTUUNKANTO
- 20. Osallistuminen - lähes 600 yksittäistä ideaa, selvästi suurin teema Mahdollisuus olla mukana ja vaikuttaa rakentaa aitoa sitoutumista Edellyttää luottamuksellista ilmapiiriä – hyvää ja toimivaa työyhteisöä Osallistumisen mahdollistava johtaja hyödyntää joukkojen viisauden ”Arkijohtamisella ja sydämellä.. Kumppanuusjohtaminen parhaimmillaan toimiessaan on kuin oman liiketoiminnan johtamista. Suunnittelu, tiedonkulku, seuranta, tuki, ongelmanratkaisu jne. hoidetaan yhdessä pohtien ja nopeasti reagoiden.” ”Johtaja jalkautuu organisaation asiantuntijoiden äärelle. Jalkautuessaan keskustelemme yhdessä ja etsimme yhdessä ratkaisun ajatuksella 'viisaus ei asu yhdessä päässä’” ”Toimitiloissamme pyritään mahdollistamaan kohtaamiset. Luontevia kohtaamisen aikoja ja paikkoja, mielipiteiden vaihto ja asioiden jalkauttaminen tapahtuu luontevasti osana normaalia kanssakäymistä.” ”Matala organisaatio rakenne ja lähestyttävä johto. Jokaisen on helppo tuoda asioita esille ja keskusteluihin. Johto on lähestyttävä, kuunteleva ja välittävä. Johto kykenee tekemään myös vaikeat päätökset.”
- 21. Läpinäkyvyys – tieto kulkee - noin 210 yksittäistä ideaa, yksimielisesti tärkeimpänä pidetty teema Eroon tiedottamisesta – tilalle keskustelua Tiedon pitää kulkea esteettä ja sen pitää olla kaikkien saatavilla ”Kaikki mikä ei ole erikseen sovittu luottamukselliseksi on julkista....” ”Keskeneräisistäkin asioista infotaan. Sitouttamisen kannalta on tärkeää pysyä kärryillä siitä, mitä organisaatioissa tapahtuu” ”Opitaan toisilta ja matkitaan vähän. Kenenkään ei kannata pyörää keksiä uudestaan vaan pyörää kannattaa kehittää aina pikkaisen eteenpäin.” ”Tiedon jakaminen. Läpinäkyvyys asiakastiedon jakamisessa mahdollistaa tehokaan työskentelyn, kun eri osapuolet tietävät, mitä muut tekevät. Samalla asiakkaille (=sisäiset, ulkoiset, kumppanit, työkaverit jne.) syntyy yhtenäinen palvelukokemus ja turha työ vähenee.” ”Avoimmuuden lisääminen. Yhä vaikeampia asioita tulisi tuoda organisaation pohdittaviksi uuden teknologian keinoin”
- 22. Tavoitteellisuus ja tuloksellisuus - noin 170 yksittäistä ideaa, tärkeänä pidetty teema Johtamista tavoitteiden ja päämäärien kautta - tuloksia seuraten Tavoitteiden ja mittarien asettaminen yhdessä, keskustellen Innostaminen tavoitteelliseen toimintaan ”Johto määrää suunnan ja rajat. Itse voi pitkälti valita, miten asioita hoitaa. Välillä esimiehen kanssa sparraten etsitään parhaat ratkaisut. Pitää mielenkiinnon yllä ja motivoi kun voi itse vaikuttaa työn sisältöön. Ja lopputulos on ainakin yhtä hyvä kuin jos kaikki annettaisiin valmiina tehtävinä eteen.” ”Yhdessä tekemisen perusedellytys on tietää tavoite, päämäärän on oltava yhteinen. Yhteiseen päämäärään voi sitouttaa ainoastaan keskustelemalla ja suunnittelemalla yhteisesti ne keinot, millä tavoitteisiin päästään. Johtajan tehtävä on huolehtia siitä, että tavoitteet saavutetaan ja ohjata keskustelua oikeaan suuntaan, mutta työntekijöiden on itse tunnettava oivaltamisen ilo ja sitä kautta syntyy myös vastuu.” ”Asetamme tavoitteet, joiden ympärille kootaan tekijät. Ryhmiin valitaan ne henkilöt, jotka parhaiten asiasta tietävät. Roolit vaihtuvat aina eri tehtävissä. Tavoitteet ohjaavat ja mittaavat toimintaa, onnistutaan yhdessä.”
- 23. Monimuotoisuus - noin 130 yksittäistä ideaa, mielipiteitä jakava teema Henkilöstö erilaistuu - johtamisen haasteena yksilöllisyys Arvostava ja kunnioittava ilmapiiri Erilaisen ajattelun ja erilaisten ajattelijoiden aktiivinen hyödyntäminen ”Ikäjohtaminen nostettava osaksi yritysten johtamiskulttuuria. - - Esimiesten tulisi tunnistaa johdettavan henkilön perhetilanne / terveys / yms. - - Näin toimien henkilön sitoutuminen sekä yritykseen että toimeen kasvaa huomattavasti.” ”Nuoret haastavat entistä vahvemmin. Senioriteetiin merkitys vähenee ja osaamisen merkitys kasvaa. Silti osaamista on monenlaista - sääli menettää kokemukseen perustuva osaaminen, jos sitä ei ollenkaan arvosteta. Haaste on näiden viisas yhdistäminen avoimessa ja arvostavassa ilmapirissä.” ”Arvot ja asenteet ohjaavat ihmisten toimintaa enemmän kuin mikään muu. - - Kumppanuusjohtaminen on mahdollista vain, jos avoimuus, toisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, myönteisyys ja luottamus näkyvät todellisina arjessa eikä vain johdon puheissa. ”
- 24. Vastuunkanto - noin 120 yksittäistä ideaa, mielipiteitä jakava teema Yhteinen tekeminen rakentaa yhteistä vastuuta Itsensä johtaminen, sisäiseen yrittäjyyteen kannustaminen Vastuu tuloksista – vapaus toimintatavoissa ”Osallistumista delegoinnin sijaan. Sen sijaan, että antaa alaiselleen tehtävän ja aikataulun voi osallistua tehtävän suorittamiseen sen eri vaiheissa ilman byrokraattisten check pointien asettamista.” ”Jokaisen pitää osata ottaa enemmän vastuuta.. Pitää osata määritellä tulokset, perustuvat visioon ja strategiaan. Samalla kehitetään työnjakoa. Tarvitaan yksilön motivaatiota, innostusta ja vastuunottamista. Pitää kehittää hyviä kannustimia.” ”Vastuuta ei voi jakaa, mutta sitä voi kierrättää niin että kaikki oppivat katsomaan asioita laajemmin” ”Uskalletaan luottaa. - - Annetaan rohkeasti henkilöstölle vastuuta ja valtaa tehdä asioita, eikä kontrolloida liikaa. Se vapauttaa luovuutta ja sitouttaa.”
- 25. Muita esiinnousseita aiheita Kumppanuusjohtaminen mahdollistaa innovoinnin ja luovuuden ”Lisää luovuutta ja avointa ideointia! Hallittujen riskien ottamista, rohkeutta tarttua uusiin asioihin. Kuuntelemista, kyseenalaistamista ja keskustelua. - - Kokeiluareenoita!” ”Uudenlainen yhteistyö vaatii avoimuutta ja herkkyyttä tunnistaa innovaatiot. Innovaatioita, jotka vaativat dialogia, vastavuoroista kehittelyä ja aluksi hassultakin tuntuvia avauksia. ” Osaamisesta ja sen jatkuvasta kehittämisestä huolehtiminen ”Huolehdimme osaamisen kehittämisestä. Varmistamme henkilöstön osaamisen kehittämisen nykyisiä ja tulevia tarpeita varten. Osaavat ihmiset arvostavat itseään ja toisiaan.” Asiakkaat mukaan aidosti, kumppanuuden hengessä ”Ylin johto lähemmäs asiakkaita. Ylin johto on eristäytynyt käytännön tekemisestä ja asiakasrajapinnasta. Olisi tärkeää luoda yhteys asiakkaista johtoon.” ”Avoimuutta asiakassuhteissa. Yhteisiä ideointeja tulevaisuudesta asiakkaiden kanssa avoimin kortein. Asiakkaat mukaan sähköisesti organisaation toimintaan. Säännöllinen dialogi asiakkaiden kanssa.”
- 26. Verkkopalveluja ennakoivan johtamisen asiantuntijalta Fountain Park tarjoaa verkkopohjaisia menetelmiä ja asiantuntemusta ennakoivaan johtamiseen. Uskomme, että hyvä johtaminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Palvelujemme ytimessä on verkkohaastattelu, joka auttaa ihmisiä katsomaan eteenpäin ja kehittämään yhdessä uutta. Tuloksia hyödynnetään • strategiatyössä • johtamisessa • vaikuttamisessa