Paikallaanolon vähentäminen -opetuspaketin osa 3.
Erityisesti terveyden ja liikunnan ammattilaisten käyttöön tuotetun paketin kolmannessa osassa esitellään keinoja ja materiaaleja paikallaanolon vähentämiseen.
Paketin sisältöasiantuntijoina ovat UKK-instituutin erikoistutkijat Minna Aittasalo (TtT, ft) ja Pauliina Husu (TtT).
Päivitetty versio syyskuu 2019.
Tutustu koko pakettiin UKK-instituutin verkkosivuilla: www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/paikallaanolon-vahentaminen
Runsaan paikallaanolon terveydellinen merkitys. Minna Aittasalo ja Pauliina HusuUKK-instituutti
Paikallaanolon vähentäminen -opetuspaketin osa 1.
Erityisesti terveyden ja liikunnan ammattilaisten käyttöön tuotetun paketin ensimmäinen osa sisältää tutkittua tietoa paikallaanolon merkityksestä terveydelle.
Paketin sisältöasiantuntijoina ovat UKK-instituutin erikoistutkijat Minna Aittasalo (TtT, ft) ja Pauliina Husu (TtT).
Päivitetty versio syyskuu 2019.
Tutustu koko pakettiin UKK-instituutin verkkosivuilla: www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/paikallaanolon-vahentaminen. Verkkosivulla on saatavilla tämän osan muistiinpanot esityksen tueksi.
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...THL
Harriet Finne-Soveri, Marja Äijö, Eija Tolonen, Pirjo Rehula, Pia Vähäkangas, Mari Patronen, Tiina Autio, Sara Haimi-Liikkanen, Satu Havulinna. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. TOIMIA-suositus.
Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn a...THL
Tämän suosituksen toimintamallia toimintakyvyn arvioimiseksi voidaan käyttää eri alojen sairaalaosastoilla ja terveyskeskuksen osastoilla. Suosituksen kohteena on pääasiallisesti 75-vuotiaat ja sitä iäkkäämmät henkilöt, mutta se soveltuu myös nuorempien iäkkäiden toimintakyvyn arviointiin.
Moniammatillinen geriatrinen arviointi, Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riik...THL
Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riikka Männikkö: Moniammatillinen geriatrinen arviointi.
Hoitotyön RAI-seminaari 15.5.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Tampere.
Runsaan paikallaanolon terveydellinen merkitys. Minna Aittasalo ja Pauliina HusuUKK-instituutti
Paikallaanolon vähentäminen -opetuspaketin osa 1.
Erityisesti terveyden ja liikunnan ammattilaisten käyttöön tuotetun paketin ensimmäinen osa sisältää tutkittua tietoa paikallaanolon merkityksestä terveydelle.
Paketin sisältöasiantuntijoina ovat UKK-instituutin erikoistutkijat Minna Aittasalo (TtT, ft) ja Pauliina Husu (TtT).
Päivitetty versio syyskuu 2019.
Tutustu koko pakettiin UKK-instituutin verkkosivuilla: www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/paikallaanolon-vahentaminen. Verkkosivulla on saatavilla tämän osan muistiinpanot esityksen tueksi.
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...THL
Harriet Finne-Soveri, Marja Äijö, Eija Tolonen, Pirjo Rehula, Pia Vähäkangas, Mari Patronen, Tiina Autio, Sara Haimi-Liikkanen, Satu Havulinna. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. TOIMIA-suositus.
Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn a...THL
Tämän suosituksen toimintamallia toimintakyvyn arvioimiseksi voidaan käyttää eri alojen sairaalaosastoilla ja terveyskeskuksen osastoilla. Suosituksen kohteena on pääasiallisesti 75-vuotiaat ja sitä iäkkäämmät henkilöt, mutta se soveltuu myös nuorempien iäkkäiden toimintakyvyn arviointiin.
Moniammatillinen geriatrinen arviointi, Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riik...THL
Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riikka Männikkö: Moniammatillinen geriatrinen arviointi.
Hoitotyön RAI-seminaari 15.5.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Tampere.
Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus ja arviointi. Minna AittasaloUKK-instituutti
Erikoistutkija Minna Aittasalon puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
Diasetissä havainnollisestaan kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä ja niiden välille muodostuvia yhdyspintoja. Aiheina kunnat, hyvinvointialueet, sote-uudistus, yhdyspinnat.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Liikkumattomuuden terveysriskit ja kustannuksetUKK-instituutti
Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin tueksi laadittu diasarja.
Esityksessä on tiivistetysti ja visuaalisesti tietoa suomalaisten aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden liikkumisesta, liikkumattomuuden terveysriskeistä ja liikkumattomuuden kustannuksista.
Tutustu raporttiin ja muihin tukimateriaaleihin: http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus ja arviointi. Minna AittasaloUKK-instituutti
Erikoistutkija Minna Aittasalon puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
Diasetissä havainnollisestaan kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä ja niiden välille muodostuvia yhdyspintoja. Aiheina kunnat, hyvinvointialueet, sote-uudistus, yhdyspinnat.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Liikkumattomuuden terveysriskit ja kustannuksetUKK-instituutti
Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin tueksi laadittu diasarja.
Esityksessä on tiivistetysti ja visuaalisesti tietoa suomalaisten aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden liikkumisesta, liikkumattomuuden terveysriskeistä ja liikkumattomuuden kustannuksista.
Tutustu raporttiin ja muihin tukimateriaaleihin: http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle? Tiina Aut...THL
Tiina Autio & Meri Pekkanen: Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle?
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Suomalaisten aikuisten paikallaanolo. Minna Aittasalo ja Pauliina HusuUKK-instituutti
Paikallaanolon vähentäminen -opetuspaketin osa 2.
Erityisesti terveyden ja liikunnan ammattilaisten käyttöön tuotetun paketin toisessa osassa kuvataan aikuisten paikallaanoloa ja tutustutaan istumisen vähentämissuosituksiin.
Paketin sisältöasiantuntijoina ovat UKK-instituutin erikoistutkijat Minna Aittasalo (TtT, ft) ja Pauliina Husu (TtT).
Päivitetty versio syyskuu 2019.
Tutustu koko pakettiin UKK-instituutin verkkosivuilla: www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/paikallaanolon-vahentaminen. Verkkosivulla on saatavilla tämän osan muistiinpanot esityksen tueksi.
Menestyvät järjestöt 24.1.2017: Järjestöt ja digitalisaatio -osio. Case UKK-Instituutti: Nollasta kohti toimivampaa koulutustoimintaa digin avulla. Anne-Mari Jussila, UKK-Instituutti.
Liikuntaraportti 2022: 20–69-vuotiaiden liikkuminen Suomessa -infograafiUKK-instituutti
20–69-vuotiaiden liikkuminen Suomessa
Infograafeihin kootut tiedot perustuvat UKK-instituutin laatimaan Liikuntaraportti 2022:een, joka kuvaa suomalaisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa. Raportissa julkaistut tulokset pohjautuvat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien viimeisimpien väestötutkimusten aineistoihin.
Lähde: Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
Lue lisää tutkittua tietoa työikäisten suomalaisten liikkumisesta: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suomalaisten-liikkuminen-tutkittua-tietoa-tyoikaisten-ja-ikaihmisten-liikkumisesta/tyoikaisten-liikkuminen-suomessa/
Physical activity recommendation after deliveryUKK-instituutti
Boosting mood during postpartum
Weekly physical activity recommendation after delivery (birth to 12 months)
Read more about the recommendation on physical activity after delivery: https://ukkinstituutti.fi/en/products-services/physical-activity-recommendations/weekly-physical-activity-recommendation-after-delivery/
Physical activity recommendation during pregnancyUKK-instituutti
Feeling good during pregnancy
Weekly physical activity recommendation during pregnancy (uncomplicated pregnancy)
Read more about the recommendation during pregnancy: https://ukkinstituutti.fi/en/products-services/physical-activity-recommendations/physical-activity-recommendation-during-pregnancy/
Physical activity recommendation for 18–64-year-oldsUKK-instituutti
Physical activity for health – step by step
Weekly physical activity recommendation for 18–64-year-olds
Read more about the recommendation for working-age adults: https://ukkinstituutti.fi/en/products-services/physical-activity-recommendations/weekly-physical-activity-recommendation-for-18-64-year-olds/
Physical activity recommendation for over 65-year-oldsUKK-instituutti
Physical activity for health and vitality
Weekly physical activity recommendation for over 65-year-olds
Read more about the recommendation: https://ukkinstituutti.fi/en/products-services/physical-activity-recommendations/weekly-physical-activity-recommendation-for-over-65-year-olds/
Livskraft genom rörelse.
Motionsrekommendation per vecka för över 65-åringar.
Motionsrekommendation har översatts på svenska i samarbete med Folkhälsan.
Bekanta dig med den uppdaterade rekommendationen:
https://ukkinstituutti.fi/sv/motionsrekommendationer/motionsrekommendation-for-over-65-aringar/
Välmående genom anpassad motion
Motionsrekommendationer per vecka för vuxna med nedsatt rörelseförmåga publicerad på svenska i april 2021.
Motionsrekommendation har översatts på svenska i samarbete med Folkhälsan.
Bekanta dig med den uppdaterade rekommendationen:
https://ukkinstituutti.fi/sv/motionsrekommendationer/anpassade-motionsrekommendationer/
Viikoittainen liikkumisen suositus raskauden aikana (normaali raskaus).
Hyvää oloa odotusaikaan – omaa kehoa kuunnellen
Uudistettu suositus julkistettiin helmikuussa 2021. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka jäi samalla historiaan.
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/
Soveltavan liikkumisen suositus: Soveltaen liikkumalla hyvinvointia
Viikoittainen liikkumisen suositus aikuisille, joiden liikkuminen on vaikeutunut, kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Uudistettu suositus julkistettiin 10.6.2020. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui samalla soveltavan liikkumisen suositukseksi.
#liikkumisensuositus #soveltavasuositus
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/soveltavat-liikkumisen-suositukset
Liikkumisen vaikutukset – Missä ajassa liikkumista aloitteleva voi odottaa va...UKK-instituutti
Liikkumisen vaikutukset – Missä ajassa liikkumista aloitteleva voi odottaa vaikutuksia?
Infograafiin on koottu välittömästi saavutettavia liikkumisen vaikutuksia sekä säännöllisen liikkumisen tuomia terveyshyötyjä.
Tutustu liikkumisen vaikutuksiin tämän infograafin avulla. Lue lisää aiheesta UKK-instituutin verkkosivuilta https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/
Suositukset lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyynUKK-instituutti
Suositukset lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyyn
Lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyn ohjeistukset on koottu ensimmäistä kertaa suosituksiksi. Tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset on kohdennettu erikseen perheille, opettajille, valmentajille sekä päättäjille.
Suositus on laadittu eurooppalaisena yhteistyönä Erasmus+-rahoitteisessa PARIPRE-projektissa UKK-instituutin asiantuntijoiden johdolla. Suositus on julkaistu suomeksi 7.4.2022.
Tutustu suosituksiin tämän infograafin avulla. Lue aiheesta lisää UKK-instituutin verkkosivuilta https://ukkinstituutti.fi/liikkumisen-turvallisuus/liikuntavammojen-ehkaisy/lasten-ja-nuorten-liikuntavammojen-ehkaisyn-suositukset/
Paluu urheiluun koronavirustaudin (COVID-19) jälkeenUKK-instituutti
Paluu urheiluun koronavirustaudin (COVID-19) jälkeen
Suositukset koronavirustaudin jälkeiseen urheiluun palaamiseen on päivitetty tammikuun 2022 lopussa. Asiantuntijaryhmän COVID-19-ohjeissa korostuvat asteittainen paluu ja voinnin tarkkailu. Ohje soveltuu myös kuntoilijoille ja aktiivisille liikkujille.
Tutustu päivitettyyn ohjeistukseen tämän infograafin avulla. Lue lisää aiheesta UKK-instituutin verkkosivuilta https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/asiantuntijaryhma-suosittelee-malttia-urheiluun-palaamisessa-koronavirustaudin-jalkeen/
7–17-vuotiaan lapsen ja nuoren liikkumissuositus: Reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunti päivässä
7.4.2021 julkaistussa kouluikäisten lasten ja nuorten liikkumissuosituksessa kuvataan parhaaseen tieteelliseen näyttöön perustuen, kuinka paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsevat hyvinvointinsa turvaamiseksi.
Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.
Lasten ja nuorten liikkumissuositus laadittiin valtakunnallisessa liikuntapoliittisessa työryhmässä. Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Suosituksen julkistamistilaisuuden esitysmateriaalit ja muita tukimateriaaleja löytyy OKM:n ja Valtion liikuntaneuvoston kanssa sovitusti UKK-instituutin verkkosivuilta https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/
Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus: Vireyttä liikkumalla
Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Uudistettu suositus julkistettiin 16.12.2019. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui samalla yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseksi.
#liikkumisensuositus #vireyttäliikkumalla
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/yli-65-vuotiaiden-liikkumisen-suositus
Infograafi: ikäihmisten liikkumisen edistäminen vähentää kaatumisia ja säästä...UKK-instituutti
Infograafiin on tiivistetty kooste ikäihmisten kaatumisista, lonkkamurtumista ja niiden kustannuksista Suomessa sekä tutkitusti tehokkaista keinoista ehkäistä kaatumisia ja lonkkamurtumia.
Lue lisää teemasta UKK-instituutin verkkosivuilta "Liikkuminen tuo säästöjä": https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkuminen-saastaa-rahaa/ikaihmisten-liikkumisen-edistaminen-vahentaa-kaatumisia-ja-saastaa-rahaa/
Viikoittainen liikkumisen suositus synnyttäneille (normaali synnytys).
Jaksamista vauva-arkeen – omat voimavarat huomioiden
Uudistettu suositus julkistettiin helmikuussa 2021. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka jäi samalla historiaan.
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/liikunta-synnytyksen-jalkeen/
Motionsrekommendationen för gravida – må bra under graviditeten
Motionsrekommendationen per vecka för gravida (normal graviditet) publicerad på svenska i april 2021
Motionsrekommendation har översatts på svenska i samarbete med Folkhälsan.
Bekanta dig med den uppdaterade rekommendationen: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus
Motionsrekommendationen efter förlossningen – orka i vardagen med din baby
Motionsrekommendationen per vecka efter förlossningen (normal förlössning) publicerad på svenska i april 2021.
Motionsrekommendation har översatts på svenska i samarbete med Folkhälsan.
Bekanta dig med den uppdaterade rekommendationen: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus
Yleisimmät urheiluvammat kasvuikäisillä. Olli KattilakoskiUKK-instituutti
Liikuntalääketieteeseen erikoistuvan lääkäri Olli Kattilakosken esitys yleisimmistä kasvuikäisten urheiluvammoista Terve urheilija -iltaseminaarissa 11.11.2020. Miten tunnistat ja toimit oikein?
Lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisy. Mari LeppänenUKK-instituutti
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppäsen esitys lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisystä Terve urheilija -iltaseminaarissa 11.11.2020. Miten siinä onnistutaan?
Lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisy. Mari Leppänen
Miten paikallaanoloa voi vähentää ja liikettä lisätä työpäivän aikana? Minna Aittasalo ja Pauliina Husu
1. Aittasalo & Husu 2018
Miten paikallaanoloa voi vähentää
ja liikettä lisätä työpäivän aikana?
PAIKALLAANOLON VÄHENTÄMINEN: OSA 3
2. Aittasalo & Husu 2018 2
Opetuspaketti terveyden ja liikunnan
ammattilaisten käyttöön
• Paketti sisältää kolme osaa.
• Tutustu myös osien 1 ja 2 muistiinpano-osuuksiin.
Löydät ne UKK-instituutin verkkosivulta:
http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/paikallaanolon-vahentaminen
• Tarkista aina ennen paketin käyttöä, että sinulla
on uusin versio paketista käytössäsi. Pakettia
pidetään ajantasalla em. verkkosivulla.
• Opetuspaketin sisältöasiantuntijat
▪ Minna Aittasalo, erikoistutkija, TtT, ft
▪ Pauliina Husu, erikoistutkija, TtT
3. Aittasalo & Husu 2018
• Lapset ja nuoret
▪ lapset ja nuoret itse
▪ lasten vanhemmat
▪ ohjaajat ja opettajat
▪ päiväkodit, kunnat ja koulut
• Opiskelijat ja työikäiset
▪ opiskelijat ja työikäiset itse
▪ opiskelija- työyhteisöt
• Ikääntyneet ja toimintakyvyltään rajoittuneet ihmiset
▪ iäkkäät, joilla on normaali toimintakyky
▪ iäkkäät ja muut, joilla on heikentynyt toimintakyky
▪ iäkkäiden tai toimintarajoitteisten ihmisten
hoivapalvelujen järjestäjät ja kunnat
• Yleisiä suosituksia eri toimijoille
▪ alueellinen ja valtakunnallinen hallinto
▪ rakennus- ja liikennesuunnittelu, julkiset tilat
▪ opetus ja koulutus
▪ televisio ja teknologia
Suosituksista vinkkejä
3
Suositus Valtioneuvoston julkaisuarkistossa
4. Aittasalo & Husu 2018 4
Lähtökohtana monitasoisuus
• Väestön terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden
lisäksi monet muutkin seikat, kuten sosiaalinen ja fyysinen ympäristö
sekä poliittinen päätöksenteko.
• Siksi istumisen vähentämiseksi työpaikalla tarvitaan samanaikaisesti
muitakin kuin yksittäiseen työntekijään kohdistuvia toimia:
työntekijä − asenteet, tiedot, taidot, motivaatio jne.
sosiaalinen ympäristö − työkaverit, esimiestoiminta, normit jne.
fyysinen ympäristö − työvälineet, työhuone, työaika jne.
organisaatio − strategiset linjaukset, päätöksenteko, resurssit jne.
tukipalvelut − työterveyshuolto, liikuntapalvelut jne.
• Monitasoisuuden avulla istumisen vähentämistoimet kohdistuvat
paremmin myös niihin työntekijöihin, joita on yleensä vaikea tavoittaa.
6. Aittasalo & Husu 2018 6
Tavoitteet auttavat sopivien
toimien valinnassa
• Jotkut toimet herättelevät miettimään omia tottumuksia, jotkut
kannustavat kokeilemaan ja jotkut saavat aikaan pysyviä muutoksia
käyttäytymisessä.
• Monipuolisella valikoimalla varmistetaan, että paikallaanolon
vähentämistoimet tavoittavat mahdollisimman suuren joukon
kohderyhmästä.
• Monipuolisuus ei välttämättä tarkoita suurta määrää – tärkeintä on,
että toimet ovat tavoitteen mukaisia ja toimintaympäristöön sopivia.
7. Aittasalo & Husu 2018 7
Kokoustiloihin seisomakorkuisia
pöytiä
Esimiesten esimerkki ja
kannustaminen seisomiseen
kokouksissa
Esimerkki 1. Tavoitteena
istumisen vähentäminen kokouksissa
Esimiesten koulutus istumisen
vähentämisestä ja työnteki-
jöiden opastaminen seisomisen
ergonomiaan
Työntekijöiden muistut-
taminen seisomisen mahdolli-
suudesta kokouksissa.
8. Aittasalo & Husu 2018 8
Korkeussäädettävien
työpöytien hankinta
Korkeussäädettävän
pöydän käytön
seuraaminen
Säännöllinen
muistuttaminen
korkeussäädettävien
työpöytien käytöstä
Esimerkki 2. Tavoitteena
istumisen vähentäminen työpisteissä
Korkeussäädettävien
työpöytien käytön opastus
9. Aittasalo & Husu 2018 9
Esimerkki 3. Tavoitteena
istumisen vähentäminen työtä tauottamalla
Taukojumppatila
Taukojumppavideo
tietokoneelle
Yhteiset taukojumpat
Liikuntaneuvonta
10. Aittasalo & Husu 2018 10
Kampanjat, tietoiskut ja esitteet,
julisteet ja videot
• sopivat esimerkiksi työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin
• herättävät miettimään omia tottumuksia, mutta eivät
yleensä muuta käyttäytymistä pitkäaikaisesti.
Pysyvien käyttäytymismuutosten aikaansaamiseksi tueksi
tarvitaan myös muita keinoja, kuten henkilökohtaista
neuvontaa ja istumisen vähentämisen kokeiluja ja/tai
työpajoja.
11. Aittasalo & Husu 2018 11
Kohti aktiivisempaa
arkea -video
Suomen OlympiakomiteaPorraspäivät-kampanja
Porraspaivat.fi
Aktiivinen arki -video
12. Aittasalo & Husu 2018 12
Istu vähemmän -juliste
Julisteet eri
toimintaympäristöihin
UKK-instituutin verkkokauppa
13. Aittasalo & Husu 2018 13
Paikallaanolon ”omaseuranta”
• sopii monenlaisiin toimintaympäristöihin ja esimerkiksi
henkilökohtaiseen neuvontaan
• herättää miettimään oman paikallaanolon määrää, mutta
pelkkä seuranta johtaa harvoin pysyviin muutoksiin
Hyviä tukitoimia ovat esimerkiksi henkilökohtaiset tavoitteet,
yksilölliset palautteet, erilaiset kannustimet tai palkinnot ja
henkilökohtaiset tapaamiset.
17. Aittasalo & Husu 2018 17
Puettavat tai mukana kuljetettavat laitteet
(askelmittarit, aktiivisuusrannekkeet, mobiilisovellukset jne.)
• Useimmat perustuvat liikkeen kiihtyvyyden mittaamiseen.
• Paikallaanolon arviointi on usein epäluotettavaa, koska laitteet eivät
tunnista asentoja tai tunnistus on puutteellista.
• Luotettavuutta heikentää myös, jos laite tai sovellus ei ole kiinni käyttäjän
vartalossa, vaan esimerkiksi kädessä (aktiivisuusranneke) tai laukussa
(kännykkä). Aktiivisuudeksi tai paikallaanoloksi saattaa tällöin rekisteröityä
esimerkiksi pelkkä käden tai laukun heiluttaminen.
• Erilaisten mittareiden tai sovellusten tuottamia tuloksia ei voi verrata
keskenään, koska niiden sisäänrakennetut algoritmit eri tehoisen
liikkumisen ja paikallaanolon määrittämiseksi ovat erilaisia.
18. Aittasalo & Husu 2018 18
•Soveltuvat parhaiten liikkumisen kokonaismäärän omaseurantaan ja
askeltavoitteiden asettamiseen.
•Ovat melko edullisia ja tuottavat helposti tulkittavaa ja melko luotettavaa
tietoa etenkin reipastehoisen liikkumisen määrästä askelina.
•Ovat tutkimuksissa osoittautuneet vaikuttavaksi tavaksi lisätä askeleita
lyhyellä aikajänteellä.
Askelmittarit
Pitkän aikavälin muutokset liikuntakäyttäytymisessä edellyttävät
täydentäviä tukitoimia, jotka kannustavat jatkamaan askelmittarin käyttöä ja
antavat palautetta tavoitteisiin pääsemisestä.
19. Aittasalo & Husu 2018 19
• Soveltuvat parhaiten liikkumisen kokonaismäärän
omaseurantaan ja esimerkiksi paikallaanolon tauottamisesta
muistuttamiseen.
• Ovat melko kalliita ja käyttö ja tietojen tulkinta voivat
olla haastavia teknologiaan perehtymättömälle henkilölle.
• Käyttäjät ovat pääosin terveystietoisia henkilöitä.
• Tutkimukset vaikuttavuudesta ovat toistaiseksi ristiriitaisia.
Aktiivisuusrannekkeet
Käyttö hiipuu yleensä muutaman kuukauden kuluttua laitteen saamisesta,
joten tukitoimia tarvitaan kiinnostuksen ylläpitämiseksi ja laitteen käytön
jatkamiseksi. Tietojen tallentumisen tietosuoja-asiat kannattaa ottaa
huomioon.
20. Aittasalo & Husu 2018 20
• Soveltuvat parhaiten liikkumisen kokonaismäärän omaseurantaan, paikallaanolon
tauottamisesta muistuttamiseen ja sovelluksesta riippuen myös kulkureittien
ja niiden pituuksien arviointiin.
• Ovat yleensä helppokäyttöisiä ja saatavana on myös maksuttomia sovelluksia.
• Tuotettu tieto on usein helposti tulkittavassa muodossa.
• Käyttäjät ovat usein melko terveystietoisia.
• Käyttö vähenee muutamissa kuukausissa, kun uutuuden viehätys hiipuu.
• Tutkimusnäyttö paikallaanolon vähentämisen vaikuttavuudesta vielä melko vähäistä.
Mobiilisovellukset
Tarvitaan tukitoimia, joiden avulla kiinnostusta sovelluksen käyttöön pidetään
yllä, esimerkiksi tavoitteita, kannustimia ja palkintoja.
21. Aittasalo & Husu 2018 21
Portaiden käyttö
• Sopivat hissin tai rullaportaiden viereen. Jos portaat eivät ole
näkyvillä, tarvitaan niitä kohti selkeä ohjaus, esimerkiksi
jalanjälkikuviot.
• Herättävät toimimaan rutiinista poikkeavalla tavalla ja lisäävät
portaiden käyttöä. Toiminta voi siirtyä myös muihin
vastaavanlaisiin paikkoihin.
Porrasjulisteet
Julisteiden vaikutusta voi tukea samanaikaisilla muilla portaiden käyttöä
tukevilla toimilla, kuten porraskäytävien viihtyisyydellä, porraskampanjoilla ja
askelmittareiden käytöllä. Lue lisää porrasjulisteista.
23. Aittasalo & Husu 2018 23
• Sopivat paikkoihin, joissa portaat ovat hissin tai rullaportaiden
vieressä.
• Herättävät toimimaan rutiinista poikkeavalla tavalla. Toiminta
voi siirtyä myös muihin vastaavanlaisiin paikkoihin.
Porrasaskelmien etureunaan kiinnitetyt kannusteet
Kannusteiden tulee olla lyhyitä ja viestiltään selkeitä.
Lue lisää askelmakannusteista.
24. Aittasalo & Husu 2018 24
Käytä portaita
Portaiden kiipeäminen on
yhtä tehokasta liikuntaa kuin hölkkä
Jo muutama minuutti
portaiden kiipeämistä päivittäin
on hyväksi sydämellesi
Portaiden kiipeäminen
kuluttaa saman verran
kaloreita kuin
kuntojumppa ja tennis
Käytä portaita
25. Aittasalo & Husu 2018 25
• Ei yksinään riitä edistämään portaiden käyttöä.
• Toimii hyvin porrasjulisteiden vaikutuksen tehostajana;
portaisiin meneminen on houkuttelevampaa ja tuntuu
turvallisemmalta.
Porraskäytävien viihtyisyys
Viihtyisyyttä voi lisätä siisteydellä, väreillä tai musiikilla. Myös
kekseliäisyyttä voi käyttää: portaissa kävijä voi esimerkiksi merkitä
portaikon seinässä olevaan maailmankarttaan, missä kaikissa paikoissa on
käynyt.
27. Aittasalo & Husu 2018 27
Liikkumista lisäävä työpiste
• Sopii työpisteisiin, joissa tehdään istumatyötä.
• Antaa mahdollisuuden työskennellä myös muussa kuin
istuma-asennossa.
Kannattaa aina kiinnittää monitasoiseen istumisen vähentämisen
kokonaisuuteen. Käytön varmistamiseksi tarvitaan muun muassa
opastusta työpisteen käyttöön ja säännöllistä muistuttamista työpisteen
hyödyntämisestä.
28. Aittasalo & Husu 2018 28
• Ei ole kovin kallis.
• Sallii käyttäjän omaehtoisen työskentelyasennon
valinnan.
• Seisoma-asento sallii alaraajojen ja koko kehon
monipuolisemman liikuttelun sekä aktivoi
alaraajojen lihaksia ja verenkiertoa.
• Seisoma-asento tekee jaloittelemaan
lähtemisestä helpompaa.
• Vähentää pelkän istumisen terveyshaittoja.
• Käyttäjän tulee osata itse valita oikea työpöydän
korkeus istumiselle ja seisomiselle.
• Käyttäjän pitää muistaa hyödyntää säädettävyyttä
päivän aikana.
• Seisoma-asento voi haitata keskittymistä ja
tarkkuutta vaativaa tekemistä.
• Seisominen voi aiheuttaa alaselän väsymistä.
• Käyttäjän tulee kiinnittää huomiota jalkinevalintaan.
Korkeussäädettävä työpöytä
29. Aittasalo & Husu 2018 29
Tee se itse -työpiste
• On halpa ratkaisu
• Sallii käyttäjän omaehtoisen työskentelyasennon
valinnan.
• Seisoma-asento sallii alaraajojen ja koko kehon
monipuolisemman liikuttelun sekä aktivoi alaraajojen
lihaksia ja verenkiertoa.
• Seisoma-asento tekee jaloittelemaan lähtemisestä
helpompaa.
• Vähentää pelkän istumisen terveyshaittoja.
• Ei ole välttämättä kovin tukeva.
• Käyttäjän tulee itse tietää, mikä on sopiva korkeus.
• Ei ole säädettävyyttä.
• Voi olla vaivalloinen siirrettävä, jos haluaa
työskennellä muussa asennossa.
• Seisoma-asento voi haitata keskittymistä ja
tarkkuutta vaativaa tekemistä.
• Seisominen voi aiheuttaa alaselän väsymistä.
• Käyttäjän tulee kiinnittää huomiota jalkinevalintaan.
30. Aittasalo & Husu 2018 30
• aktivoi alaraajojen ja keskivartalon lihaksia
• tehostaa hengitystä ja vilkastuttaa alaraajojen verenkiertoa
• haastaa tasapainoa
• lisää energiankulutusta
• käyttäjä voi itse säätää kävelyvauhdin
• vähentää pelkän istumisen ja seisomisen terveyshaittoja
entisestään.
• kallis, vie paljon tilaa ja voi käyttää vain lyhyissä jaksoissa
• tarvitsee tilan, jonne siirretään syrjään, kun työasentoa vaihdetaan. Käyttö
voi hiipua, jos siirtely tuntuu vaivalloiselta.
• vaatii totuttelua; kehon vertikaaliliike voi etenkin alussa häiritä
keskittymistä ja tarkkuutta vaativaa tekemistä.
• voi vaikeuttaa yläraajojen tukemista ja niska-hartialihasten rentona
pitämistä
• edellyttää kävelyyn sopivia jalkineita
• voi altistaa tapaturmille, jos kävelee ”ohi” tai ”ulos” kävelymatolta
• liikkuminen työssä lisääntyy, mitä voidaan kompensoida liikkumalla
vähemmän vapaa-aikana.
Kävelytyöpiste
31. Aittasalo & Husu 2018 31
• voi käyttää vain lyhyissä jaksoissa
• tarvitsee tilan, jonne siirretään syrjään, kun työasentoa vaihdetaan
• käyttö voi hiipua, jos siirtely tuntuu vaivalloiselta
• vaatii totuttelua; voi etenkin alussa häiritä keskittymistä ja tarkkuutta
vaativaa tekemistä, vaikka kehon vertikaaliliike on oletettavasti pienempi
kuin kävelytyöpisteessä.
• käyttäjän tulee osata itse säätää työpöydän sopiva korkeus
• polkeminen voi vaikeuttaa ylävartalon ja niska-hartiaseudun rentona
pitämistä
• käyttäjän tulee osata säätää satulan asento alaselän kannalta sopivaksi.
• aktivoi erityisesti alaraajojen lihaksia
• vilkastuttaa hengitystä ja alaraajojen verenkiertoa
• lisää energiankulutusta
• käyttäjä voi vaihdella polkemistahtia haluamallaan tavalla
• onnistuu jalkineilla kuin jalkineilla.
Kuntopyörätyöpiste
32. Aittasalo & Husu 2018 32
• Aktivoi erityisesti alaselän ja lantion alueen
lihaksia.
• Haastaa tasapainoa.
• Sallii monen suuntaista keskivartalon liikuttelua.
• Suositellaan käytettäväksi lyhyissä jaksoissa.
• Vaatii kohtuullista tasapainoa; tasapainon
ylläpitäminen voi lisätä niska-hartiaseudun lihasten
jännitystä.
• Alaselän hyvä asento edellyttää istumista pallon
etureunalla jalat melko etäällä toisistaan; asentoon
pääsemistä voi vaikeuttaa lonkkien heikentynyt
liikkuvuus tai esimerkiksi työskentely kapeassa
hameessa. Huono asento voi aiheuttaa alaselän
väsymistä.
• Voi lisätä kaatumisriskiä.
• Saattaa edellyttää säädettävää työpöytää.
Jättipallo työtuolina
33. Aittasalo & Husu 2018 33
Työn tauottaminen
• Sopii kaikkiin tehtäviin, joissa työskennellään pitkiä aikoja samassa
asennossa.
• Elvyttää verenkiertoa ja parantaa keskittymiskykyä.
• Voidaan toteuttaa työpaikalla ohjatusti tai työntekijöille voi antaa
ohjeet omaehtoiseen tauottamiseen.
Osallistumisaktiivisuus ohjattuun tauottamiseen vaihtelee, mutta se ei
yleensä tavoita suurta työntekijäjoukkoa ainakaan säännöllisesti.
Omaehtoinen tauottaminen ilman muistuttamista toteutuu yleensä vielä
heikommin. Tuloksellisinta on, jos työn tauottaminen on osa
monitasoista istumisen vähentämisen kokonaisuutta.
35. Aittasalo & Husu 2018 35
Kestävät työmatkojen kulkutavat
• Kestävät kulkutavat, kuten joukkoliikenne, lisäävät kävelyä
bussipysäkille, juna-asemalle jne. ja sitä kautta
liikkumisen kokonaismäärää.
• Myös työmatkojen kulkeminen kävellen tai pyöräillen
lisää liikkumisen kokonaismäärää, parantaa kuntoa ja
ehkäisee säännöllisesti tehtynä monia elintapasairauksia,
kuten diabetesta.
• Lisääntynyt liikkumisen kokonaismäärä lisää myös
päivittäistä energiankulutusta ja voi auttaa
painonhallinnassa.
36. Aittasalo & Husu 2018 36
• Tutkimusnäyttöä kestävien kulkutapojen edistämisen
vaikutuksista työntekijöiden kulkutapavalintoihin on
toistaiseksi vähän.
• Myös kulkutapamuutosten vaikutukset työntekijöiden
terveyteen, hyvinvointiin ja työn tuottavuutta kuvaaviin
muuttujiin, kuten sairauspoissaoloihin, ovat vielä epäselviä
ja kaipaavat lisätutkimusta.
• Tiedetään kuitenkin, että monitasoisuus on lähtökohtana
myös etenkin kestävien kulkutapojen edistämiselle. Pelkät
otolliset ympäristötekijät, kuten hyvät kävely- ja
pyöräilyväylät, eivät riitä muuttamaan
kulkutapatottumuksia, vaan samanaikaisesti tarvitaan
toimia, jotka kohdistuvat sosiaalisiin ja yksilöllisiin tekijöihin.