Jenni Blomgren: Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.
Kunta10-tutkimuksen mukaan johtaminen kunnissa on parantunut. Tutkimuksessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Helsinki on mukana toista kertaa. Työterveyslaitoksen johtama Kunta10 tehdään joka toinen vuosi alkaen 2008.
Ylijohtaja Leo Suomaa, STM, esitys juhlaseminaarissa Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Eteran Auditoriossa Helsingissä - Työterveyden Edistämisyhdistys ry ja Työterveyslaitos
Kunta10-tutkimuksen mukaan johtaminen kunnissa on parantunut. Tutkimuksessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Helsinki on mukana toista kertaa. Työterveyslaitoksen johtama Kunta10 tehdään joka toinen vuosi alkaen 2008.
Ylijohtaja Leo Suomaa, STM, esitys juhlaseminaarissa Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Eteran Auditoriossa Helsingissä - Työterveyden Edistämisyhdistys ry ja Työterveyslaitos
Karoliina Koskenvuo: Kehitys vammaistuissa – näkökulmana nuoret 16-24-vuotiaat. Esitys Mitä omaishoitoperheeseen kuuluu? -seminaarissa 8.3.2018 klo 12–16.
Miten häiriöpalvelumenot ovat kehittyneet Kainuun alueella viime vuosina?
Mitä on häiriöpalvelumenojen taustalla?
Mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
Esimerkki kustannusten kertymisestä yksittäisen nuoren osalta.
Esitys alueellisessa koulutustilaisuudessa 21.2.2014.
Leena Forma, Mari Aaltonen. Laitoshoidon väheneminen ja tehostetun palveluasumisen yleistyminen ikääntyneillä 2002-2013: kustannukset, rahoitus ja siirtymät kodin ja/tai hoitopaikkojen välillä. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Sauli Jäppinen: Pitkät sairauspoissaolot keski-ikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspoissaolojen trendit ja sukupuolierot vuosina 2005–2013. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Marja Harjumaa, Salla Muuraiskangas & Kirsikka Kaipainen
Tiivistelmä Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtymiselle. Työntekijöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen ja
mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, mutta
haasteena on kustannustehokkaiden, helppojen ja houkuttelevien menetelmien
löytäminen. Viime vuosina on tutkittu paljon hyväksymis- ja
omistautumisterapiaan (HOT) perustuvia valmennusohjelmia stressin ja sen
haitallisten seurausten vähentämiseksi. Niiden on osoitettu parantavan
hyvinvointia ja työsuoritusta sekä lievittävän stressiä. Oiva on VTT:n ja Jyväskylän
yliopiston yhteistyössä kehittämä HOT-pohjainen valmennussovellus, joka toimii
sekä mobiililaitteessa että web-selaimen kautta. Tässä julkaisussa kuvatun
tutkimushankkeen tavoitteena oli tutkia Oivan vaikutuksia työyhteisön
hyvinvointiin IT-alan yrityksissä ja selvittää ohjelman käyttöön ja
hyväksyttävyyteen vaikuttavia seikkoja. Tutkimus tehtiin noin kolmen kuukauden
mittaisena interventiotutkimuksena, johon osallistui kaksi IT-alan yritystä.
Tutkimuksen odotettua vähäisemmän osallistujamäärän vuoksi Oivan vaikutuksia
työyhteisön hyvinvointiin ei pystytty luotettavasti tutkimaan, mutta käyttöönoton
ja digitaalisen valmennusohjelman hyväksyttävyyden suhteen tutkimuksesta
voidaan vetää seuraavia johtopäätöksiä:
1. Interventio on syytä nähdä prosessina, jota arvioidaan kokonaisuutena eikä
pelkästään lopputulosten perusteella. Silloin pystytään tunnistamaan tekijöitä,
jotka ovat ratkaisevia intervention todellisen käyttöönoton kannalta.
2. Mobiilivalmennuksen käyttöönoton onnistuminen edellyttää koko
organisaation tukea johtoa myöten.
3. Mobiilivalmennuksen sisällön, toiminnallisuuksien ja käyttötapojen sopivuus
työympäristöön vaikuttavat ohjelman käyttöönottoon työntekijöiden
keskuudessa. Intervention aikainen tuki on tärkeää.
Karoliina Koskenvuo: Kehitys vammaistuissa – näkökulmana nuoret 16-24-vuotiaat. Esitys Mitä omaishoitoperheeseen kuuluu? -seminaarissa 8.3.2018 klo 12–16.
Miten häiriöpalvelumenot ovat kehittyneet Kainuun alueella viime vuosina?
Mitä on häiriöpalvelumenojen taustalla?
Mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
Esimerkki kustannusten kertymisestä yksittäisen nuoren osalta.
Esitys alueellisessa koulutustilaisuudessa 21.2.2014.
Leena Forma, Mari Aaltonen. Laitoshoidon väheneminen ja tehostetun palveluasumisen yleistyminen ikääntyneillä 2002-2013: kustannukset, rahoitus ja siirtymät kodin ja/tai hoitopaikkojen välillä. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Sauli Jäppinen: Pitkät sairauspoissaolot keski-ikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspoissaolojen trendit ja sukupuolierot vuosina 2005–2013. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Marja Harjumaa, Salla Muuraiskangas & Kirsikka Kaipainen
Tiivistelmä Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtymiselle. Työntekijöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen ja
mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, mutta
haasteena on kustannustehokkaiden, helppojen ja houkuttelevien menetelmien
löytäminen. Viime vuosina on tutkittu paljon hyväksymis- ja
omistautumisterapiaan (HOT) perustuvia valmennusohjelmia stressin ja sen
haitallisten seurausten vähentämiseksi. Niiden on osoitettu parantavan
hyvinvointia ja työsuoritusta sekä lievittävän stressiä. Oiva on VTT:n ja Jyväskylän
yliopiston yhteistyössä kehittämä HOT-pohjainen valmennussovellus, joka toimii
sekä mobiililaitteessa että web-selaimen kautta. Tässä julkaisussa kuvatun
tutkimushankkeen tavoitteena oli tutkia Oivan vaikutuksia työyhteisön
hyvinvointiin IT-alan yrityksissä ja selvittää ohjelman käyttöön ja
hyväksyttävyyteen vaikuttavia seikkoja. Tutkimus tehtiin noin kolmen kuukauden
mittaisena interventiotutkimuksena, johon osallistui kaksi IT-alan yritystä.
Tutkimuksen odotettua vähäisemmän osallistujamäärän vuoksi Oivan vaikutuksia
työyhteisön hyvinvointiin ei pystytty luotettavasti tutkimaan, mutta käyttöönoton
ja digitaalisen valmennusohjelman hyväksyttävyyden suhteen tutkimuksesta
voidaan vetää seuraavia johtopäätöksiä:
1. Interventio on syytä nähdä prosessina, jota arvioidaan kokonaisuutena eikä
pelkästään lopputulosten perusteella. Silloin pystytään tunnistamaan tekijöitä,
jotka ovat ratkaisevia intervention todellisen käyttöönoton kannalta.
2. Mobiilivalmennuksen käyttöönoton onnistuminen edellyttää koko
organisaation tukea johtoa myöten.
3. Mobiilivalmennuksen sisällön, toiminnallisuuksien ja käyttötapojen sopivuus
työympäristöön vaikuttavat ohjelman käyttöönottoon työntekijöiden
keskuudessa. Intervention aikainen tuki on tärkeää.
Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi - Case SetlementtiasunnotSaila Tykkyläinen
Pidin esityksen Arvo-liiton jäsentapaamisessa. Siinä kuvataan Setlementtiasunnoille keväällä 2016 tehdyn vaikutusten arvioinnin kautta arviointityön periaatteita, kulkua ja kriittisiä kohtia.
Blomgren, Jenni: Sairauspoissaolot yleisimpiä duunareilla mutta pisimpiä yrittäjillä ja työttömillä. Esitys Sairauspoissaolot lyhyemmiksi – millä keinoin? -seminaarissa 1.12.2016
Työkyvyttömyyden iso kuva ja työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyys vähentynyt, työeläkekuntoutus lisääntynyt. Eläkeuudistuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen, työeläkekuntoutukseen ja sairauspoissaoloihin.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
5. Suomalaisten sairauspoissaolot
• Sairauspoissaolo vuoden aikana työllisistä:
63 % (naiset) – 60 % (miehet) (Tilastokeskus 2013)
• Sairauspäiviä keskimäärin vuoden aikana poissa olleilla:
9 työpäivää (naiset) – 8 työpäivää (miehet) (Tilastokeskus 2013)
• Kelan sairauspäivärahalla korvaama pitkä
sairauspoissaolo vuoden 2016 aikana
16–64-vuotiaista ei-eläkkeellä olevista:
10 % (naiset) – 7 % (miehet)
6. Kelan sairauspäiväraha pitkien
sairauspoissaolojen mittarina
• Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan
(1+9 arkipäivää, ma–la) ylittävästä poissaolosta
− Maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa
sairausajalta palkkaa
− Muussa tapauksessa maksetaan sairastuneelle itselleen
− Tilastoissa henkilö luokittuu molemmissa tapauksissa
sairauspäivärahan saajaksi
− Sairauspäivärahan saaminen ei edellytä työsuhdetta
• Vain sairauspäivärahalla korvattuja pitkiä
sairauspoissaoloja voidaan seurata
keskitettyjen kansallisten rekisterien kautta
7. Lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot
Sairauspoissaolopäiviä
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20+
Lyhyt
poissaolo
* 1–3 pv
* oma
ilmoitus
Lyhyehkö
poissaolo
* 4–11 kalenteripäivää
* alle sairauspäivärahan
omavastuun
* yleensä lääkärintodistus
Pitkä poissaolo
* vähintään 12 kalenteripäivää
* oikeus sairauspäivärahaan
* lääkärintodistus vaaditaan
8. Pitkät sairauspoissaolot:
Kelan sairauspäiväraha
• Seminaari käsittelee Kelan varsinaisen
sairauspäivärahan saamisen kautta mitattuja
pitkiä, kokoaikaisia sairauspoissaoloja
• Sairauspäiväraha vuonna 2016:
− Noin 280 000 saajaa
− Noin 280 000 alkanutta kautta
− Lähes 14 miljoonaa korvattua päivää
− Noin 774 miljoonaa euroa etuuskuluja
10. Uusi teemasivu sairauspoissaoloista
• Kela.fi/tutkimukset-aiheittain -sivuilla uusi tietopaketti
sairauspoissaoloista ja sairauspäivärahasta
• Sivulla tuore yleiskatsaus, tilastokuvioita sekä linkkejä:
− tutkimuksiin, joissa Kela mukana
− Kelan tilastoihin
− blogikirjoituksiin
− seminaariesityksiin
• Tietopakettia päivitetään tuoreella tiedolla aika ajoin
17. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
vähentyneet eniten
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Mielenterveyden häiriöt
Vammat ja myrkytykset
Hengityselinten sairaudet
Ruoansulatuselinten sairaudet
Hermoston sairaudet
Kasvaimet
Verenkiertoelinten sairaudet
%
Sairauspäivärahaa saaneiden osuus (%) ei-eläkkeellä olevista
työikäisistä sairauspääryhmittäin 1996–2016
18. Mikä on vaikuttanut vähenemiseen?
• Työn fyysinen keveneminen: työn vaatimukset ja
työolot muuttuneet
• Väestön terveyden ja työkyvyn paraneminen
• Työkykyä parantavat toimet, työhyvinvointitoiminta,
työkykyjohtaminen, (työ)terveydenhuolto
• Katse osittaisen työkyvyn käyttöön,
osasairauspäiväraha
• Heikko taloussuhdanne viimeisen 10 vuoden aikana:
keskimääräistä sairaammat jääneet työttömiksi
• Kääntyvätkö sairauspoissaolot kasvuun?