Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta ja Jaana Martikainen. Työikäisen väestön lääkkeet
terveydenhuollon eri sektoreilla. Esitys Sosiaalipolitiikan päivillä Turussa 27.-28.10.2016.
Oulun kaupungissa
Aarni Soppi: Lääkekaton käyttäytymisvaikutukset. Esitys Kelan tutkimuksen Voiko lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttaa? Säädös- ja informaatio-ohjaus lääkepolitiikassa -seminaarissa 3.6.2019.
Aarni Soppi: Lääkekaton käyttäytymisvaikutukset. Esitys Kelan tutkimuksen Voiko lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttaa? Säädös- ja informaatio-ohjaus lääkepolitiikassa -seminaarissa 3.6.2019.
Mitä tarkoittaa sairauden hoidon kannalta välttämätönKela
Mikä toimeentulotuessa puhututtaa tänä syksynä? Mediatilaisuus toimeentulotuesta 6.9.2017, Kelan päätoimitalo
Mitä tarkoittaa sairauden hoidon kannalta välttämätön?
Johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö,
Vastaava asiantuntijalääkäri Helena Kastarinen
Maarit Dimitrow: Apteekkipalveluiden laatu ja
väestön odotukset
apteekkipalveluille uudistuvassa
sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmässä. Esitys Lääkevalmisteiden hintakilpailun aktivointi ja asiakkaiden odotukset apteekkitoiminnalle -tilaisuudessa 5.5.2021.
Leena Saastamoinen: Lääkevalmisteiden
hintakilpailun aktivointi ja
asiakkaiden odotukset
apteekkitoiminnalle. Esitys Lääkevalmisteiden hintakilpailun aktivointi ja asiakkaiden odotukset apteekkitoiminnalle -tilaisuudessa 5.5.2021.
Elina Asola: Kommenttipuheenvuoro:
hankkeen ohjausryhmä. Esitys Lääkevalmisteiden hintakilpailun aktivointi ja asiakkaiden odotukset apteekkitoiminnalle -tilaisuudessa 5.5.2021.
Sitra: Lääkäreiden asenteet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen tarkemmat tiedot, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Oulun yliopiston dosentti Harri Antikainen esitteli paikkatiedon hyödyntämistä sote-alan päätöksenteossa. Esityksen keskiössä erityisesti palveluiden optimointi ja kustannustehokkuus.
Helena Kastarinen: Millä perusteella terveydenhuoltomenoja voidaan huomioida perustoimeentulotuessa? Esitys Toimeentulotuella korvataan myös sairastamisen kuluja -seminaarissa 6.6.2018.
Mitä tarkoittaa sairauden hoidon kannalta välttämätönKela
Mikä toimeentulotuessa puhututtaa tänä syksynä? Mediatilaisuus toimeentulotuesta 6.9.2017, Kelan päätoimitalo
Mitä tarkoittaa sairauden hoidon kannalta välttämätön?
Johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö,
Vastaava asiantuntijalääkäri Helena Kastarinen
Maarit Dimitrow: Apteekkipalveluiden laatu ja
väestön odotukset
apteekkipalveluille uudistuvassa
sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmässä. Esitys Lääkevalmisteiden hintakilpailun aktivointi ja asiakkaiden odotukset apteekkitoiminnalle -tilaisuudessa 5.5.2021.
Leena Saastamoinen: Lääkevalmisteiden
hintakilpailun aktivointi ja
asiakkaiden odotukset
apteekkitoiminnalle. Esitys Lääkevalmisteiden hintakilpailun aktivointi ja asiakkaiden odotukset apteekkitoiminnalle -tilaisuudessa 5.5.2021.
Elina Asola: Kommenttipuheenvuoro:
hankkeen ohjausryhmä. Esitys Lääkevalmisteiden hintakilpailun aktivointi ja asiakkaiden odotukset apteekkitoiminnalle -tilaisuudessa 5.5.2021.
Sitra: Lääkäreiden asenteet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen tarkemmat tiedot, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Oulun yliopiston dosentti Harri Antikainen esitteli paikkatiedon hyödyntämistä sote-alan päätöksenteossa. Esityksen keskiössä erityisesti palveluiden optimointi ja kustannustehokkuus.
Helena Kastarinen: Millä perusteella terveydenhuoltomenoja voidaan huomioida perustoimeentulotuessa? Esitys Toimeentulotuella korvataan myös sairastamisen kuluja -seminaarissa 6.6.2018.
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Päihdepäivät 2022: Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvin...EHYT
9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Sosiaalipolitiikka eriarvoisuuden vähentäjänäTITA research
Pasi Moisio: Sosiaalipolitiikka eriarvoisuuden vähentäjänä. Esitys Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä? -seminaarissa THL:ssä Helsingissä 1.11.2016. Seminaari on osa TITA-hankkeen Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja -luentosarjaa.
Subjective well-being of food aid recipients in the capitals of Finland, Gree...TITA research
Ohisalo, Laihiala, Kouvo, Kahma & Saari.
Subjective well-being of food aid recipients in the capitals of Finland, Greece and Lithuania. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Political parties, socioeconomic groups and attitudes on immigrants. Evidenc...TITA research
Kangas & Kolttola: Political parties, socioeconomic groups and attitudes on immigrants. Evidence from European Social Survey 2002-2014. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät? Taloudellisen eriarvoisuuden muutos Suo...TITA research
Mikko Niemelä: Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät? Taloudellisen eriarvoisuuden muutos Suomessa. Luento Tutkijoiden yö -tapahtumassa Turun yliopistolla 30.9.2016
The Not So Great Recovery — Social Expenditure and the Making of the European...TITA research
Veilahti: The Not So Great Recovery — Social Expenditure and the Making of the European Crisis. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016
The Sufficiency of Basic Social Security in Finland? Analyzing changes and r...TITA research
Mukkila & Saikkonen: The Sufficiency of Basic Social Security in Finland? Analyzing changes and reforms. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016
Sweet or Sour? Effects of income to expenditure on various grocery categories...TITA research
Lindblom: Sweet or Sour? Effects of income to expenditure on various grocery categories in 1985-2012. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Promoting parental leaves for foreign-born fathers - what role does the polic...TITA research
Tervola, Duvander & Mussino: Promoting parental leaves for foreign-born fathers - what role does the policy play? Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Lengths of diagnosis-specific sickness absence spells as predictors of diagno...TITA research
Salonen, Blomgren & Laaksonen: Lengths of diagnosis-specific sickness absence spells as predictors of diagnosis-specific disability retirement in different socio-economic groups. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Socially investing in older people – Reablement as a social care policy respo...TITA research
Rostgaard: Socially investing in older people – Reablement as a social care policy response? Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Finns in Sweden: What influence fathers’ parental leave use?TITA research
Mussino, Tervola & Duvander: Finns in Sweden: What influence fathers’ parental leave use? Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Exploration of the income support role of social housing in a selective housi...TITA research
Kauppinen: Exploration of the income support role of social housing in a selective housing regime. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Institutional Change and Parental Compensation in Intergenerational attainmentTITA research
Erola, Pöyliö & Kilpi-Jakonen: Institutional Change and Parental Compensation in Intergenerational attainment. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Gender Levers at the State-Market Nexus: Bringing Organizations Back InTITA research
Lynn Prince Cooke: Gender Equality Levers at the State-Market Nexus: Bringing Organizations Back In. Presentation at TITA Annual Research Meeting, Turku 15.-16.9.2016.
Gender Levers at the State-Market Nexus: Bringing Organizations Back In
Työikäisen väestön lääkkeet terveydenhuollon eri sektoreilla Oulun kaupungissa
1. Työikäisen väestön lääkkeet
terveydenhuollon eri sektoreilla
Oulun kaupungissa
Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta,
Jaana E. Martikainen, Kelan tutkimus
Sosiaalipolitiikan päivät 27.‒28.10.2016, työryhmä "Tasa-arvo ja
sen edistäminen”
2. Taustaa
• SOTE-uudistuksen tavoitteita (HE-luonnos 31.8.2016)
− Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
− parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta,
− hillitä kustannusten kasvua.
• Brommelsin ym. selvityshenkilöryhmä (STM 2016:18) ehdotti:
− Lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille.
− Maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke
määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa.
• Aiemmissa tutkimuksissa:
− Ruotsissa havaittu eroja lääkkeenmääräämiskäytännöissä julkisen ja
yksityisen sektorin välillä (Andersson ym. 2009; Håkansson ym. 2001;
Ohlsson and Merlo 2007).
3. • Tavoitteena saada laaja kokonaiskäsitys
terveydenhuollon eri sektoreiden sekä julkisten
sosiaalipalveluiden käytöstä ja kustannuksista.
• Toteuttajana Kelan tutkimusryhmä, yhteistyössä
Nordic Healthcare Group (NHG).
• Yksilötason rekisteriaineisto koottu alun perin Sitran
rahoittama yhteistyönä Kelan, Oulun kaupungin,
työterveyshuollon yksityisten toimijoiden sekä
NHG:n kanssa.
Tutkimushanke ”Kelan etuudet sosiaali- ja
terveydenhuoltojärjestelmässä”
4. Oululaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden
käyttöä kuvaava aineistokokonaisuus
• Aineisto sisältää yksilötason rekisteritietoja koskien
kaikkia oululaisia vuonna 2013 (käyttö ja kustannukset):
• sosiaalipalvelut ja toimeentulotuki
• julkinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
• työterveyshuolto
• Kelan korvaama yksityinen sairaanhoito
• Kelan sairausvakuutus-, vammaistuki- ja asumistukitietoja
• Henkilöitä kuvaavia taustatietoa
• sukupuoli, ikä, koulutus-, ammatti- ja verotustiedot
• Aineistossa n. 200 000 oululaista
6. Tutkimuksen tavoitteet
• Tavoitteena selvittää sairausvakuutuksen
korvaamien lääkeostojen jakautumista sen mukaan,
millä terveydenhuollon sektorilla (julkinen,
työterveys tai yksityinen) ne on määrätty.
• Mahdollisia eroja lääkkeenmääräämiskäytännöissä
eri sektoreilla sekä erojen syitä ja
kustannusvaikutuksia.
7. Menetelmät
• Lääkeostojen jakautumista tarkasteltiin
työikäisessä (25‒64-vuotiaat) väestössä.
• Tarkastelut:
• Ostokertojen, kustannusten ja
sairausvakuutuksen maksamien lääkekorvausten
osuudet sektoreittain.
• Henkilöiden eri sektorien käyttö ja käytön
päällekkäisyys.
• Eri lääkeryhmien painopisteet sektoreittain.
8. Menetelmät
• Jokainen lääkeosto yhdistettiin johonkin
kolmesta sektorista (julkinen, työterveys &
yksityinen)
• Rekisteritietoa sektorista ei ollut saatavilla,
joten lääkeostot yhdistettiin käyntiin, jolla
resepti oli todennäköisimmin määrätty.
• Yhdistämisessä käytettiin:
• Henkilön ja lääkärin tunnistetta
• Terveydenhuollon käynnin päivämäärää tai kuukautta
• Lääkemääräyksen kirjoituspäivämäärää
9. Sääntö
#
Yhdistämissäännöt Kum %
yhdistetty
1 Yksityinen lääkärin tunnisteen ja päivämäärän
perusteella
10%
2‒3 Työterveys tai yksityinen, lääkemääräyksen ja
käynnin päivämäärien perusteella
25%
4 Julkinen, lääkemääräyksen päivämäärän ja
käyntikuukauden tai -päivän perusteella
58%
5 Aikaisempien potilas-lääkäri -yhdistelmien
perusteella, jos vain yksi sektori
67%
6‒8 Sektorille, jolla ainakin yksi käynti ja eniten
aiemmin yhdistettyjä ostoja
91%
9‒11 Sektorille, jolla ainakin yksi käynti 98%
12 Loput ovat julkisia 100%
11. Tulokset: Lääkeostojen jakautuminen ja
keskimääräiset lääkekustannukset sektorin
mukaan 25−64-vuotiailla oululaisilla
Sektori Henkilöitä % Keskimääräiset
kustannukset, €
Ei yhtään lääkeostoa 29 320 28 % -
Vain julkinen 29 278 28 % 560 €
Vain työterveys 20 880 20 % 181 €
Vain yksityinen 8 508 8 % 187 €
Julkinen ja työterveys 6 052 6 % 696 €
Julkinen ja yksityinen 4 634 4 % 832 €
Työterveys ja
yksityinen
4 426 4 % 329 €
Julkinen, työterveys ja
yksityinen
1 645 2 % 913 €
Kaikki 104 743 100% 435 € (/saaja)
15. Johtopäätökset
• Hieman yli puolet korvatuista lääkkeistä on
määrätty julkisella sektorilla, kustannuksista
ja korvauksista nämä muodostavat
valtaosan.
• Eri sektoreilla korostuvat erilaiset lääke- ja
sairausryhmät.
• Jatkotarkastelussa:
• miten eri sektorien käyttö jakautuu väestössä
• onko sektorien välillä eroja
lääkkeenmääräämiskäytännöissä.