Vuonna 2017 haluamme nostaa esiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä. Lue lisää osoitteessa www.sitra.fi/megatrendit
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.
Lue lisää: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.
Lue lisää: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
Kohtaamossa uusi kestävän kehityksen toimikunta suunnitteli tulevaa työtään ja hahmottelivat päivityksiä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Työpajan tuloksena syntyneet impulssit sitoumuksen päivittämiseksi löytyvät oheisilta kalvoilta.
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Jukka Noponen ja Juho Saari kokosivat Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014 pitämäänsä esitykseen Kestävän kehityksen toimikunnalle.
Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenäEeva Hellström
Mitkä ovat eurooppalaisen hyvinvointivaltiomallin johtamishaasteet kompleksissa ja epävarmassa maailmassa? Esitys tiivistää 5 ambitiota ja 19 suositusta Vision Europe -konsortion yhteistyössä julkaistusta raportista: Governing the Welfare State and Beyond (Eeva Hellström & Mikko Kosonen)
Tulevaisuuden ruoka seminaari 23.1. satu korhonen demos helsinkiDemos Helsinki
Mitä on tulevaisuuden ruokakulttuuri? Kulutusrakenne, elämäntavat ja ruoan arvoketjut muuttuvat. Kestävämpi ja terveellisempi ruokakulttuuri on mahdollinen. Satu Korhosen puheenvuoro Steiner-koulun Tulevaisuuden ruoka-seminaarissa 23.1.2016.
Oppimisanalytiikka – Mahdollisuudet ja edessä olevat haasteet Euroopan koulum...Riina Vuorikari
Esitys pohjautuu Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskuksen (JRC) selvitykseen Oppimisanalytiikan käytöstä opetuksen ja oppimisen tukena, se listaa mahdollisuudet ja edessä olevat haasteet Euroopan koulumaailmalle.
OECD Skills Outlook Global Launch - Skills and Global Value ChainsEduSkills OECD
Since the 1990s, the world has entered a new phase of globalisation. Information and communication technology, trade liberalisation and lower transport costs have enabled firms and countries to fragment the production process into global value chains (GVCs). Many products are now designed in one country and assembled in another country from parts manufactured in several countries. Thirty percent of the value of exports of OECD countries comes from abroad. In this new context, GVCs and skills are more closely interrelated than ever. Skills play a key role in determining countries’ comparative advantages in GVCs. A lot of the opportunities and challenges brought about by GVCs are being affected by countries’ skills.
The OECD Skills Outlook 2017 shows how countries can make the most of global value chains, socially and economically, by investing in the skills of their populations. Applying a “whole of government” approach is crucial. Countries need to develop a consistent set of skills-related policies such as education, employment protection legislation, and migration policies, in coordination with trade and innovation policies. This report presents new analyses based on the Survey of Adult Skills and the Trade in Value Added Database. It also explains what countries would need to do to specialise in technologically advanced industries.
Data Visualization & Information Design: One Learner's PerspectiveSheila B. Robinson
This is my first slide deck designed to share. It reflects a summary and applied practice of some basic lessons learned about data visualization and information design in the context of presentations, and from my perspective as an educator / program evaluator. Enjoy!
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
Kohtaamossa uusi kestävän kehityksen toimikunta suunnitteli tulevaa työtään ja hahmottelivat päivityksiä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Työpajan tuloksena syntyneet impulssit sitoumuksen päivittämiseksi löytyvät oheisilta kalvoilta.
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Jukka Noponen ja Juho Saari kokosivat Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014 pitämäänsä esitykseen Kestävän kehityksen toimikunnalle.
Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenäEeva Hellström
Mitkä ovat eurooppalaisen hyvinvointivaltiomallin johtamishaasteet kompleksissa ja epävarmassa maailmassa? Esitys tiivistää 5 ambitiota ja 19 suositusta Vision Europe -konsortion yhteistyössä julkaistusta raportista: Governing the Welfare State and Beyond (Eeva Hellström & Mikko Kosonen)
Tulevaisuuden ruoka seminaari 23.1. satu korhonen demos helsinkiDemos Helsinki
Mitä on tulevaisuuden ruokakulttuuri? Kulutusrakenne, elämäntavat ja ruoan arvoketjut muuttuvat. Kestävämpi ja terveellisempi ruokakulttuuri on mahdollinen. Satu Korhosen puheenvuoro Steiner-koulun Tulevaisuuden ruoka-seminaarissa 23.1.2016.
Oppimisanalytiikka – Mahdollisuudet ja edessä olevat haasteet Euroopan koulum...Riina Vuorikari
Esitys pohjautuu Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskuksen (JRC) selvitykseen Oppimisanalytiikan käytöstä opetuksen ja oppimisen tukena, se listaa mahdollisuudet ja edessä olevat haasteet Euroopan koulumaailmalle.
OECD Skills Outlook Global Launch - Skills and Global Value ChainsEduSkills OECD
Since the 1990s, the world has entered a new phase of globalisation. Information and communication technology, trade liberalisation and lower transport costs have enabled firms and countries to fragment the production process into global value chains (GVCs). Many products are now designed in one country and assembled in another country from parts manufactured in several countries. Thirty percent of the value of exports of OECD countries comes from abroad. In this new context, GVCs and skills are more closely interrelated than ever. Skills play a key role in determining countries’ comparative advantages in GVCs. A lot of the opportunities and challenges brought about by GVCs are being affected by countries’ skills.
The OECD Skills Outlook 2017 shows how countries can make the most of global value chains, socially and economically, by investing in the skills of their populations. Applying a “whole of government” approach is crucial. Countries need to develop a consistent set of skills-related policies such as education, employment protection legislation, and migration policies, in coordination with trade and innovation policies. This report presents new analyses based on the Survey of Adult Skills and the Trade in Value Added Database. It also explains what countries would need to do to specialise in technologically advanced industries.
Data Visualization & Information Design: One Learner's PerspectiveSheila B. Robinson
This is my first slide deck designed to share. It reflects a summary and applied practice of some basic lessons learned about data visualization and information design in the context of presentations, and from my perspective as an educator / program evaluator. Enjoy!
Oikeudenmukaiseen ja demokraattiseen globalisaatioonSDP
SDP:n globalisaatiolinjaus käsittelee mm. nykyisten globaalien instituutioiden tilaa, finanssikriisin syitä, ilmastonmuutosta sekä turvallisuuskysymyksiä.
Mitä esteitä ja edellytyksiä teknologian kehitys tuo hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle ja millaista uudenlaista oppimista ja ihmisten hyvinvointiin panostamista tarvitaan.
digitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi NeuvonenHelen
Digitaalisessa murroksessa kyse ei ole ATK:n teknologisesta
voittokulusta. Kyse on muutoksesta, joka laittaa uusiksi bisneksen,
yhteiskunnan instituutiot ja koko yhteiskuntajärjestelmän
Sovelto ja SAK ovat hakeneet ratkaisuja, joilla työelämän uudet perustaidot saataisiin kaikkien työikäisten ulottuville. Raportti on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
The presentation "Porfolios for system transformation" by Giulio Quaggiotto (Head of Strategic Innovation, UNDP) was held at Sitra's event Innovaatioportfolioryhmän luokkakokous on 5th of May, 2021.
8. Työn maailma on tuntemattoman äärellä:
automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja
digitaaliset alustat muokkaavat kaikkia
aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön.
9. 1800-luvulla tulot hyytyivät 50-vuodeksi,
vaikka tuottavuus kasvoi.
On mahdollista, että olemme samanlaisen
sukupolvikokemuksen kynnyksellä.
Yhden ihmisen elämässä tämä olisi koko
työelämän mittainen kokemus.
10. V U O N N A 2 0 4 0
Millainen olisi työpäiväsi maailmassa, jossa
koet eläväsi hyvää elämää?
12. On mahdollista,
että: Vain harvoilla
on työtä ja vielä
harvempi hyötyy
sen tuloksista.
Työ muuttuu
mutta sitä on
runsaasti ja
palkkatyötä riittää
kaikille.
TAI
14. Helpottaa niiden huolta, jotka ovat työn murroksen väliinputoajia.
Nostaa tulevaisuuden vauraudenjako ja toimeentulo aiheina poliittisen
keskustelun ytimeen – nyt.
Huomata, että elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä
välttämättömyydeksi.
Kysyä: tavoittelemmeko kasvavaa epätasa-arvoa vai suurempaa tasa-
arvoa? Teknologinen kehitys mahdollistaa molemmat.
Muistaa, että työ voi olla sekä tuttua että tuntematonta. Robotti
sairaanhoitajan apuna on kuviteltavissa, mutta mitä tekee algoritmikko?
16. 1800-luvulla tulot
hyytyivät 50-vuodeksi
vaikka tuottavuus kasvoi.
On mahdollista että
olemme samanlaisen
sukupolvikokemuksen
kynnyksellä.
Yhden ihmisen elämässä
tämä olisi koko työelämän
mittainen kokemus.
Todennäköisesti
tiedämme yhtä vähän
tulevaisuudesta kuin
1800-luvun ihminen.
TYÖN JA
TOIMEENTULON
ARVOITUS
Työn maailma on
tuntemattoman äärellä:
automatisaatio,
robotisaatio, keinoäly ja
digitaaliset alustat
muokkaavat eri aloja
teollisuudesta hoivaan ja
tietotyöhön.
Työ muuttuu
mutta sitä on
runsaasti ja
palkkatyötä
riittää kaikille.
TAI
Siksi nyt on tärkeää
Helpottaa niiden huolta jotka
ovat työn murroksen
väliinputoajia.
10 aloitetta työstä ja
toimeentulosta
S E U R A A V A E R A . F I
Vuonna 2040:
Millainen olisi
työpäiväsi maailmassa
jossa koet eläväsi
hyvää elämää?
On mahdollista,
että:
Vain harvoilla on
palkkatyötä ja
vielä harvempi
hyötyy sen
tuloksista.
Nostaa tulevaisuuden
vauraudenjako ja toimeentulo
aiheina poliittisen keskustelun
ytimeen nyt.
Huomata, että elämänikäinen
oppiminen muuttuu hyveestä
välttämättömyydeksi.
Kysyä tavoittelemmeko
kasvavaa epätasa-arvoa vai
suurempaa tasa-arvoa?
Teknologinen kehitys
mahdollistaa molemmat.
Muistaa, että työ voi olla sekä
tuttua että tuntematonta.
Robotti sairaanhoitajan apuna
on kuviteltavissa, mutta mitä
tekee algoritmikko?
20. 1800-luvulla lait säädettiin säätytalolla säätyjen
kesken.
1900-luvulla teollisen vallankumouksen
synnyttämä puoluekartta ja edustuksellinen
demokratia vakiintuvat.
Mitä ovat 2000-luvun ”säädyt” tai “liikkeet”, jotka
määrittävät poliittisen osallistumisen ja intressit?
21. Teknologian nopea kehitys sekä globalisaatio ovat
suurimmat edustuksellisen demokratian
toteutumiseen vaikuttavat muutosvoimat.
25. On mahdollista, että:
Valta keskittyy
harvempiin käsiin,
osattomuus ja
levottomuus yltyy.
Edessämme on
demokratian
kehittämisen,
avoimuuden ja
osallisuuden
lisäämisen
kultakausi.
TAI
27. Huomioida, että demokratian suuria haasteita kaikkialla ovat
eriarvoistuminen ja luottamus. Mikä on Suomen tulevaisuus: yhteinen
vai jakolinjojen Suomi?
Vaatia sekä globaalia päätöksentekoa että vahvaa lähidemokratiaa.
Haastaa päätöksentekijät ja tiedontuottajat pois poteroista yhteisten
ongelmien ratkaisijoiksi.
Ottaa teknologia toden teolla haltuun! Teknologian hyödyntäminen ja
sen kriittinen tarkastelu kulkevat käsikädessä.
29. Edessämme on
demokratian
kehittämisen,
avoimuuden ja
osallisuuden
kultakausi.
Valta keskittyy
harvempiin käsiin,
osattomuus ja
levottomuus
yltyy.
1800-luvulla lait säädettiin
säätytalolla säätyjen
kesken.
1900-luvulla teollisen
vallankumouksen
synnyttämä puoluekartta ja
edustuksellinen demokratia
vakiintuvat.
Mikä on 2000-luvun
”säädyt” tai “liikkeet” joka
määrittävät poliittisen
osallistumisen ja intressit?
Kaikki vakuttaa kaikkeen!
Demokratian tarkastelu on
aina yhteiskunnan
kokonaisuuden tarkastelua.
Hyvinvointi, talous,
luottamus, instituutiot, tasa-
arvo…
EDUSTUKSELLISEN
DEMOKRATIAN
PUHTI HUKASSA
Toimiakseen demokratia
kaipaa vahvistamista, uusia
toimintatapoja ja parempaa
osallisuuden toteutumista.
TAI
Siksi nyt on tärkeää
Huomioda, että demokratian
suuria haasteita kaikkialla
ovat eriarvoistuminen ja
luottamuksen puute. Mikä on
Suomen tulevaisuus: yhteinen
vai jakolinjojen Suomi?
12 aloitetta demokratian
vahvistamiseksi
S E U R A A V A E R A . F I
On mahdollista, että:
Vaatia sekä globaalia
päätöksentekoa että vahvaa
lähidemokratiaa.
Haastaa päätöksentekijät ja
tiedontuottajat pois poteroista
yhteisten ongelmien
ratkaisijoiksi.
Ottaa teknologia toden teolla
haltuun! Teknologian
hyödyntäminen ja sen
kriittinen tarkastelu kulkevat
käsikädessä.
Teknologian nopea
kehitys sekä
globalisaatio ovat
suurimmat
edustuksellisen
demokratian
toteutumiseen
vaikuttavat
muutosvoimat.
32. Pitkä hitaan kasvun jakso on alkanut
hiljattain taittua, mutta epävarmasti.
Luonnonvarojen ylikulutukseen perustuva
talouskasvu on maapallon kantokyvyn
kanssa ristiriidassa.
34. Haemme kasvua hinnalla millä
hyvänsä, jonka seurauksena
maapallo turmeltuu ja
hyvinvoinnin edellytykset
ennen pitkää kuihtuvat.
Hyvinvointi on tärkein
yhteiskuntapolitiikan tavoite.
Luonto elpyy ja hyvinvointi
kasvaa, vaikka talous ei kasva.
Onnistumme irrottamaan
talouskasvun päästöistä ja
kasvattamaan hyvinvointia
vielä talouskasvuakin
nopeammin.
On mahdollista, että:
Emme löydä tietä ulos
hitaan kasvun ja
vanhentuneiden
toimintatapojen ajasta.
Näivetymme.
TAI
36. Osata tarkastella edistystä yhdistelemällä monipuolisesti tietoa
taloudesta, hyvinvoinnista ja maapallon tilasta. Yksinkertainen
mittarointi ei riitä.
Päästä kiertotaloudessa sanoista tekoihin.
Ymmärtää, että talous kuvaa kulloinkin voimassaolevan luottamus- ja
arvostusjärjestelmän tilaa.
Muistaa, että maailman muuttuessa myös arvostuksemme muuttuvat.
Talous kyllä seuraa perässä.
38. Haemme kasvua
hinnalla millä
hyvänsä jonka
seurauksena
maapallo
turmeltuu ja
hyvinvoinnin
edellytykset ennen
pitkää kuihtuvat.
Onnistumme irrottamaan talouskasvun
päästöistä ja kasvattamaan hyvinvointia
vielä talouskasvuakin nopeammin.
Mitä lopulta
tavoittelemme:
talouskasvua vai
hyvinvointia?
TALOUS
TIENHAARASSA
Pitkä hitaan kasvun jakso on
alkanut hiljattain taittua,
mutta epävarmasti.
Luonnonvarojen
ylikulutukseen perustuva
talouskasvu on maapallon
kantokyvyn kanssa
ristiriidassa.
Siksi nyt on tärkeää
Osata tarkastella edistystä
yhdistelemällä
monipuolisesti tietoa
taloudesta, hyvinvoinnista
ja maapallon tilasta.
Yksinkertainen mittarointi
ei riitä.
Huikean mahtava
paketti tulossa 7.6.
S E U R A A V A E R A . F I
Päästä kiertotaloudessa
sanoista tekoihin.
Ymmärtää että talous
kuvaa kulloinkin
voimassaolevan luottamus-
ja arvostusjärjestelmän
tilaa.
On mahdollista, että:
Emme löydä tietä ulos hitaan
kasvun ja vanhojen
toimintatapojen ajasta.
Näivetymme.
Hyvinvointi on
tärkein
yhteiskunta-
politiikan tavoite.
Luonto elpyy ja
hyvinvointi
kasvaa, vaikka
talous ei kasva.
TAI
TAI
Muistaa että maailman
muuttuessa myös
arvostuksemme muuttuvat.
Talous kyllä seuraa perässä.