SlideShare a Scribd company logo
1 of 18
Kiertotalouden
mahdollisuudet
Suomelle
Ernesto Hartikainen, 14.3.2016
Sitra
Koettu hyvinvointi
Talous
Luonnonvarojen käyttö ja
ilmastopäästöt (1.5˚C)
Ennakoiva
terveydenhuolto
Kiertotalous
2
Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin
ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta
Digitalisaatio on keskeinen muutoksen mahdollistaja!
2Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Megatrendit
2016
Kestävyyskriisi
nyt!
Globaali keskinäis-
riippuvuus ja
kasvavat jännitteet
Teknologia
muuttaa
kaiken
Geotalouden
nousu
Globaali keskinäis-
riippuvuus voimistuu
edelleen. Se näkyy arjessa
ja siihen liittyy myös
voimistuvia reaali- ja
voimapoliittisia
jännitteitä sekä
ennustamattomia
käänteitä.
"The language is trade,
the logic is war"
Kaupalliset intressit
eivät takaa vakaata
globaalia kehitystä
Arvaamaton globaali toimintaympäristö
USA, KIINA, EU
VOITTAJAT
Kansainväliset
järjestöt
ONGELMISSA
MITÄ
NYT?
Suomi on ollut
globalisaation
suurin voittaja
Fokuksessa
sekä globaali
että lokaali
Moni-
muotoisuus
oletusarvona
Kaupungit
ratkaisijoina
Resilienssi ja kyky
navigoida moni-
mutkaisessa
toiminta-
ympäristössä
Multilateraali
maailma on
palvellut
Suomea
hyvin
Meidän pitää etsiä
toimintatapamme
uudessa
ympäristössä!
Mihin EU
kuuluu
tulevaisuudessa?
Tärkeät hetket
käsillä
+ ne menestyvät jotka kykenevät itse muovaamaan tulevaisuutensa
Globaali keskinäis-
riippuvuus
Teknologia
muuttaa
kaiken
Virtualisoituminen, digitalisaatio, keinoäly,
kaiken instrumentointi, robotisaatio,
nanomateriaalit, bioteknologia, farmakologia,
energiateknologia, globaalit ICT-rakenteet,
globaalit joukkoalustat, blockchain-teknologia
"Muuttuuko ihmiskunta
enemmän seuraavan 30
vuoden aikana kuin
viimeisen 300 vuoden
aikana?"
KENELLÄ ON
VISIO?
Millaista
yhteiskuntaa
rakennamme
teknologian
avulla?
Teknologia-alan visionäärit:
Ihmisestä
tulee
moniplane-
taarinen laji
Kuoleman
mysteeri
voidaan
ratkaista
Keino-
äly on
jo
täällä
Ihminen ja
kone
voidaan
yhdistää
Virtuaali-
todellisuus
muuttaa
pelin
KUKA OMISTAA TULEVAISUUDEN?
Missä kipu-
pisteet nyt?
Työ Media
+ muut sivuvaikutukset
Teknologia
haastaa
uudistumiskykymme
…mutta tarjoaa
myös huikeita
mahdollisuuksia
Inhimilliset,
sosiaaliset,
taloudelliset…
VAIKUTUKSET
Polari-
saatio
Uudet organisaatiot,
identiteetit ja alustat
Teknologia kestävän
hyvinvoinnin mahdollistajana
Tarvitaan keskus-
telua etiikasta
Inhimillisyys ja ihmisen
kyvyt korostuvat
Uusi sukupolvi löytää
tapansa
Jakamistalous ja vaurauden
jako olennaisia
Laajempi käsitys
hyvinvoinnista
Kasvu, innovaatiot
ja kestävät
elämäntavat…
Nuoret eivät voi
ratkaista
tulevaisuuden
haasteita
ilman muita
suku-
polvia!
Länsimaiden demografia
Ratkaisut: Teknologia + ihmiset
Tarvitaan täysin uusi tapa
nähdä planeetta, talous ja
hyvinvointi
1 Energiavallan-
kumous: fossii-
listen poltto-
aineiden käyttö
laskussa, uusiu-
tuvat kasvussa
Ilmassa…
Aikamme
suurin
haaste
Teknologia
Talouskasvun ja
luonnonvarojen käytön
irtikytkentä
1500 miljardin euron
markkinat cleantech-
ratkaisuille vuoteen 2020
mennessä
Onko trendi myös
mahdollisuus
ihmiskunnalle toimia
yhdessä?
Ratkaisut
ovat jo
käsissämme!
2 Kierto-
talouden
mahdolli-
suudet
Älykkäät
tuotteet ja
palvelut
löytävät
asiakkaansa
3 Älykäs ja
saumaton
liikenne
4 Kaupungit vaikeiden
ongelmien
ratkaisijoina:
paikallisuuteen uutta
elinvoimaa
teknologiasta
5
Heräämmekö?
Teknologia ei voi yksin
ratkaista haastetta.
Muutokseen tarvitaan aina
myös ihminen.
Ilmastonmuutos
ja resurssien
niukkuus
Resurssien dramaattinen
niukkeneminen ja
ilmastonmuutos määrittävät
tulevaisuuden. Meidän on
toimittava nyt.
4–6 °C-asteen nousu
olisi katastrofaalista
!
Ihmiset
Kestävyyskriisi
nyt!
Maailma on täynnä hukkaa, raaka-aineiden tarve kasvaa
Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja
niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti?
Toimistojen
käyttöaste on noin
40 %
Keskimäärin
materiaaleja
käytetään
Euroopassa
vain kerran
Autojen
keskimääräinen
käyttöaste on noin
8 %
10-15 %
rakennusmateriaaleista
menee jätteeksi
rakennusaikana
31 % ruuasta menee hukkaan.
Suomessa määrä on n.
300-400 miljoonaa kg/v.
Raaka-aineiden tarve
kasvaa 2030 mennessä
Energia
+ 32 %
Teräs
+ 57 %
Vesi
+ 137 %
Viljelysmaa, yli
+ 200 %
Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke
Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • 9
Lineaarinen malli
Kiertotalous
Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • 10
Biologiset kierrot
Viljely/
keräys
Biokemiallinen
hyödyntäminenPalauttaminen
maaperään
Biokaasu
Anaerobinen
hajottaminen ja
kompostointi
Biokemiallisen
tuotteen
ekstraktointi
Alku-/välituotteen
valmistaja
Lopputuotteen
valmistaja
Jälleenmyyjä/
palvelun tarjoaja
Uusiokäyttö/
jälleenmyynti
Uudistus/
uudelleenvalmistus
Kierrätys
Kaivostoiminta/
materiaalien valmistus
Tekniset kierrot
Keräys Keräys
Energiaksi
Kaatopaikka
Kuluttaja Käyttäjä
Käyttö toisella
tavalla
Ylläpito
Hyödyntäminen
toisessa
arvoketjussa
Lähde: Ellen MacArthur Foundation
Rakenteeltaan vahvistuvassa systeemissä tuotteet ja materiaalit sekä niihin
sitoutunut suurin mahdollinen arvon kiertävät mahdollisimman tehokkaasti
• Luonnonvarojen saatavuus vähenee globaalisti ja ilmastonmuutos kiihtyy
• EU on asettamassa kunnianhimoisia tavoitteita
• Suomella on tarve kilpailukyvyn parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen
11Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Kiertotalouden tarve ja tavoitteet
Kiertotalouden tavoitteet
Kestävää
liiketoimintaa
Talouskasvun
irtikytkentä
resurssien
kulutuksesta
Materiaalien ja
arvon kierto
tehostuu
Uutta työtä ja
hyvinvointia
12Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Japan
Pioneer since
1990s
China
CE in legislation,
large scale pilots
Netherlands
”Circular Economy
Hotspot” 2020
Germany &
Austria
Forerunners in municipal
waste recycling
Denmark
Industrial symbioses &
green public procurement
Scotland
Zero Waste Plan
2025
Canada
Zero Waste Canada
& CE working group
Circular Economy advances across the globe
Switzerland
Integrated
Product Policy
Sweden
EU’s forerunner in
e-waste recycling
Finland
CE as government’s
key project
13Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Mahdollisuuksien vuosittainen arvo
Milj. euroa vuoteen 2030 mennessä
Raken-
nusala
Metsä-
teollisuus
Ruokahävikin
minimointi
Jakamis-
talous &
second hand
Konepaja-
teollisuus
Yhteensä
~ 1.8 mrd €
Ravinteiden
kierto
375
230
165
450
255
310
1785
Eräitä kiertotalouden mahdollisuuksia Suomelle
Lähde: McKinsey, Gaia Consulting
14Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia
Tuote palveluna Jakamis-
alusta
Tuote-elinkaaren
pidentäminen
Kiertoketju Palautuminen &
kierrätys
Omistajuuden
kokonaiskustan-
nukset tuottajilla
ja jälleenmyyjillä
Liisaus ja käytöstä
maksaminen
Suorituskyky korvaa
määrää, kestävyys
hävittämistä
Tavaroiden ja
resurssien hyöty-
käytön lisääminen
Vuokraaminen
Jakaminen
Vaihtaminen
Aktiivinen
tuotteiden
ylläpitäminen
Korjaaminen
Päivittäminen
Uudelleenvalmistus
Uudelleen-
markkinointi
Uusiutuvat,
kierrätettävät ja
biohajoavat
materiaalit
Uusiutuva energia
fossiilisten sijaan
Jäte arvokasta
raaka-ainetta
Kierrätys ja käyttö
toiseen
tarkoitukseen
Muuttaminen
energiaksi
Lähde: Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to wealth
Ongelma: Täyttöasteeltaan vajaiden
jäteastioiden säännöllinen tyhjentäminen
aiheuttaa ylimääräisiä logistiikkakustannuksia ja
CO2-päästöjä.
Ratkaisu: Kokonaisvaltainen logistiikkapalvelu,
joka hyödyntää langattomia sensoreita
jäteastioiden täyttöasteen mittaamiseen ja
ennustamiseen. Ratkaisu tuottaa aikataulun ja
täyttöasteiden perusteella optimoidun
keräyssuunnitelman, mikä säästää kustannuksia
ja vähentää CO2-päästöjä.
15Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
”Roskisten Uber”
Lähteet: Enevo.com, Kauppalehti
Tuote palveluna
16Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Lähde: 3stepit.com
Ongelma: Vanhemmat, mutta
käyttökelpoiset it-laitteet päätyvät usein
pois käytöstä liian aikaisin, jolloin niihin
sitoutunutta arvoa menetetään.
Ratkaisu: Palvelumalli kattaa asiakkaan it-
laitteiden hankinnan, hallinnoinnin sekä
uusimisen ja käytöstä poiston. Palveluun
kuuluu työasemien vuokraus sekä
käytettyjen laitteiden ostaminen ja myynti.
Hyötykäyttöä edistetään kunnostamalla ja
myymällä edullisemmin laitteita, jotka
muuten päätyisivät kierrätykseen tai
heitettäisiin pois.
Tuote-elinkaaren
pidentäminenTuote palveluna
17Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
”Verkkokaupan ikiliikkuja”
Lähteet: Originalrepack.com; jpovaska.com, Taloussanomat
Ongelma: Verkkokaupan lisääntyessä
pakkausjätteen määrä kasvaa reilusti, kun
pakkauksia käytetään vain harvoin uudestaan.
Ratkaisu: Uudelleenkäytettävät pakkaukset
verkkokauppiaille ja kuluttajille. Pakkauksen
palauduttua postin kautta kiertoon, asiakas
saa pakkauksen pantin arvon suuruisen
etusetelin kohdekauppaan.
RePack liisaa pakkauksia yrityksille.
Tuote palveluna
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea
sitra.fi
Facebook.com/SitraFund
@SitraFund

More Related Content

What's hot

Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitosKaroliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitosSitra Maamerkit
 
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetDigitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetTuomo Luoma
 
Vaalikampanja osa 2 - Suomen haaste
Vaalikampanja osa 2 - Suomen haasteVaalikampanja osa 2 - Suomen haaste
Vaalikampanja osa 2 - Suomen haasteJyrki Kasvi
 
digitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi Neuvonen
digitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi Neuvonendigitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi Neuvonen
digitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi NeuvonenHelen
 
Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014
Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014
Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudetModerni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudetSitra the Finnish Innovation Fund
 

What's hot (8)

Elämäntavat pandemian jälkeen
Elämäntavat pandemian jälkeenElämäntavat pandemian jälkeen
Elämäntavat pandemian jälkeen
 
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitosKaroliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
 
Kohtaamo: impulssit sitoumuksen päivitykseen
Kohtaamo: impulssit sitoumuksen päivitykseenKohtaamo: impulssit sitoumuksen päivitykseen
Kohtaamo: impulssit sitoumuksen päivitykseen
 
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetDigitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
 
Vaalikampanja osa 2 - Suomen haaste
Vaalikampanja osa 2 - Suomen haasteVaalikampanja osa 2 - Suomen haaste
Vaalikampanja osa 2 - Suomen haaste
 
digitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi Neuvonen
digitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi Neuvonendigitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi Neuvonen
digitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi Neuvonen
 
Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014
Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014
Noponen ja Saari: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014
 
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudetModerni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
 

Viewers also liked

Infographics: Key megatrends driving low-carbon business and Future global ma...
Infographics: Key megatrends driving low-carbon business and Future global ma...Infographics: Key megatrends driving low-carbon business and Future global ma...
Infographics: Key megatrends driving low-carbon business and Future global ma...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Ratkaisu 100 #Sanosinä-työpajat
Ratkaisu 100 #Sanosinä-työpajatRatkaisu 100 #Sanosinä-työpajat
Ratkaisu 100 #Sanosinä-työpajatRatkaisu 100
 
Guia de Compra - UniversoKitesurf
Guia de Compra - UniversoKitesurfGuia de Compra - UniversoKitesurf
Guia de Compra - UniversoKitesurfUniverso Kitesurf
 
H2 Refuelling Stations for Commercial Scale Applications
H2 Refuelling Stations for Commercial Scale Applications H2 Refuelling Stations for Commercial Scale Applications
H2 Refuelling Stations for Commercial Scale Applications BOC Ltd
 
Näin tehdään hyvä sosiaalinen innovaatio
Näin tehdään hyvä sosiaalinen innovaatioNäin tehdään hyvä sosiaalinen innovaatio
Näin tehdään hyvä sosiaalinen innovaatioRatkaisu 100
 

Viewers also liked (6)

Infographics: Key megatrends driving low-carbon business and Future global ma...
Infographics: Key megatrends driving low-carbon business and Future global ma...Infographics: Key megatrends driving low-carbon business and Future global ma...
Infographics: Key megatrends driving low-carbon business and Future global ma...
 
Ratkaisu 100 #Sanosinä-työpajat
Ratkaisu 100 #Sanosinä-työpajatRatkaisu 100 #Sanosinä-työpajat
Ratkaisu 100 #Sanosinä-työpajat
 
JARRETA PROJETOS
JARRETA PROJETOSJARRETA PROJETOS
JARRETA PROJETOS
 
Guia de Compra - UniversoKitesurf
Guia de Compra - UniversoKitesurfGuia de Compra - UniversoKitesurf
Guia de Compra - UniversoKitesurf
 
H2 Refuelling Stations for Commercial Scale Applications
H2 Refuelling Stations for Commercial Scale Applications H2 Refuelling Stations for Commercial Scale Applications
H2 Refuelling Stations for Commercial Scale Applications
 
Näin tehdään hyvä sosiaalinen innovaatio
Näin tehdään hyvä sosiaalinen innovaatioNäin tehdään hyvä sosiaalinen innovaatio
Näin tehdään hyvä sosiaalinen innovaatio
 

Similar to Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt!

15.12.2022 Missä mennään Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä
15.12.2022 Missä mennään Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä15.12.2022 Missä mennään Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä
15.12.2022 Missä mennään Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinäTilastokeskus
 
Jorma Mikkonen 17.5.2013: Suomi tarvitsee energiaa, raaka-aineita ja työtä
Jorma Mikkonen 17.5.2013: Suomi tarvitsee energiaa, raaka-aineita ja työtäJorma Mikkonen 17.5.2013: Suomi tarvitsee energiaa, raaka-aineita ja työtä
Jorma Mikkonen 17.5.2013: Suomi tarvitsee energiaa, raaka-aineita ja työtäSitra / Ekologinen kestävyys
 
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaTiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Biotalousstrategian esittely
Biotalousstrategian esittelyBiotalousstrategian esittely
Biotalousstrategian esittelyBiotalous.fi
 
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaKiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaSuomen metsäkeskus
 
Biotalousstrategia käytäntöön
Biotalousstrategia käytäntöönBiotalousstrategia käytäntöön
Biotalousstrategia käytäntöönBiotalous.fi
 
Biotaloustreffit VTT
Biotaloustreffit VTTBiotaloustreffit VTT
Biotaloustreffit VTTBiotalous.fi
 
Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategiaKestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategiaBiotalous.fi
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKECLIC Innovation Ltd
 
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Yhteisten opintojen merkitys työelämän kannalta ammatillisessa koulutuksessa
Yhteisten opintojen merkitys työelämän kannalta ammatillisessa koulutuksessaYhteisten opintojen merkitys työelämän kannalta ammatillisessa koulutuksessa
Yhteisten opintojen merkitys työelämän kannalta ammatillisessa koulutuksessaMTK ry
 
Jyri Arponen 27.1.2014: Teolliset symbioosit ja jätehuollon ratkaisut
Jyri Arponen 27.1.2014: Teolliset symbioosit ja jätehuollon ratkaisutJyri Arponen 27.1.2014: Teolliset symbioosit ja jätehuollon ratkaisut
Jyri Arponen 27.1.2014: Teolliset symbioosit ja jätehuollon ratkaisutSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Anna Virolainen
 
Selluloosan uudet mahdollisuudet
Selluloosan uudet mahdollisuudetSelluloosan uudet mahdollisuudet
Selluloosan uudet mahdollisuudetSuomen metsäkeskus
 

Similar to Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt! (20)

15.12.2022 Missä mennään Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä
15.12.2022 Missä mennään Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä15.12.2022 Missä mennään Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä
15.12.2022 Missä mennään Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä
 
Jorma Mikkonen 17.5.2013: Suomi tarvitsee energiaa, raaka-aineita ja työtä
Jorma Mikkonen 17.5.2013: Suomi tarvitsee energiaa, raaka-aineita ja työtäJorma Mikkonen 17.5.2013: Suomi tarvitsee energiaa, raaka-aineita ja työtä
Jorma Mikkonen 17.5.2013: Suomi tarvitsee energiaa, raaka-aineita ja työtä
 
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaTiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
 
Hanna Mattila: Mitä on kiertotalous?
Hanna Mattila: Mitä on kiertotalous?Hanna Mattila: Mitä on kiertotalous?
Hanna Mattila: Mitä on kiertotalous?
 
Biotalousstrategian esittely
Biotalousstrategian esittelyBiotalousstrategian esittely
Biotalousstrategian esittely
 
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossaKiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
Kiinteät jäte- ja sivutuotebiomassat energiantuotannossa
 
Ratu webinaari-03112020-maatilojen-talous-ilmastonmuutoksessa-haasteita-ja-ma...
Ratu webinaari-03112020-maatilojen-talous-ilmastonmuutoksessa-haasteita-ja-ma...Ratu webinaari-03112020-maatilojen-talous-ilmastonmuutoksessa-haasteita-ja-ma...
Ratu webinaari-03112020-maatilojen-talous-ilmastonmuutoksessa-haasteita-ja-ma...
 
Kiertotalous toteutuu luomutuotannossa
Kiertotalous toteutuu luomutuotannossaKiertotalous toteutuu luomutuotannossa
Kiertotalous toteutuu luomutuotannossa
 
Biotalousstrategia käytäntöön
Biotalousstrategia käytäntöönBiotalousstrategia käytäntöön
Biotalousstrategia käytäntöön
 
Biotaloustreffit VTT
Biotaloustreffit VTTBiotaloustreffit VTT
Biotaloustreffit VTT
 
Miten suomalaisyritykset voivat menestyä niukkuuden yhteiskunnassa?
Miten suomalaisyritykset voivat menestyä niukkuuden yhteiskunnassa?Miten suomalaisyritykset voivat menestyä niukkuuden yhteiskunnassa?
Miten suomalaisyritykset voivat menestyä niukkuuden yhteiskunnassa?
 
Sirpa Pietikäinen: Kiertotalous ja luomu
Sirpa Pietikäinen: Kiertotalous ja luomuSirpa Pietikäinen: Kiertotalous ja luomu
Sirpa Pietikäinen: Kiertotalous ja luomu
 
Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategiaKestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia
 
Ekologinen kestävyys Sitran aiheet
Ekologinen kestävyys  Sitran aiheetEkologinen kestävyys  Sitran aiheet
Ekologinen kestävyys Sitran aiheet
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
 
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
 
Yhteisten opintojen merkitys työelämän kannalta ammatillisessa koulutuksessa
Yhteisten opintojen merkitys työelämän kannalta ammatillisessa koulutuksessaYhteisten opintojen merkitys työelämän kannalta ammatillisessa koulutuksessa
Yhteisten opintojen merkitys työelämän kannalta ammatillisessa koulutuksessa
 
Jyri Arponen 27.1.2014: Teolliset symbioosit ja jätehuollon ratkaisut
Jyri Arponen 27.1.2014: Teolliset symbioosit ja jätehuollon ratkaisutJyri Arponen 27.1.2014: Teolliset symbioosit ja jätehuollon ratkaisut
Jyri Arponen 27.1.2014: Teolliset symbioosit ja jätehuollon ratkaisut
 
Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)Kiertotalous (Circular Economy)
Kiertotalous (Circular Economy)
 
Selluloosan uudet mahdollisuudet
Selluloosan uudet mahdollisuudetSelluloosan uudet mahdollisuudet
Selluloosan uudet mahdollisuudet
 

More from Ratkaisu 100

Pasi Saukkonen Alankomaat: pieni suuri maa
Pasi Saukkonen Alankomaat: pieni suuri maaPasi Saukkonen Alankomaat: pieni suuri maa
Pasi Saukkonen Alankomaat: pieni suuri maaRatkaisu 100
 
Digitalisaatio & työn murros
Digitalisaatio & työn murrosDigitalisaatio & työn murros
Digitalisaatio & työn murrosRatkaisu 100
 
Koulun kehittämisestä - Kasvatushistorian tutkimuksen näkökulmia
Koulun kehittämisestä - Kasvatushistorian tutkimuksen näkökulmiaKoulun kehittämisestä - Kasvatushistorian tutkimuksen näkökulmia
Koulun kehittämisestä - Kasvatushistorian tutkimuksen näkökulmiaRatkaisu 100
 
Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen
Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminenMaahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen
Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminenRatkaisu 100
 
Osaamisen hyödyntäminen työelämässä
Osaamisen hyödyntäminen työelämässäOsaamisen hyödyntäminen työelämässä
Osaamisen hyödyntäminen työelämässäRatkaisu 100
 
Työn nopea muutos ja uudistumiskyky
Työn nopea muutos ja uudistumiskykyTyön nopea muutos ja uudistumiskyky
Työn nopea muutos ja uudistumiskykyRatkaisu 100
 
Nuorten osaamisen tunnistaminen ja koulumaailman uudet ratkaisut
Nuorten osaamisen tunnistaminen ja koulumaailman uudet ratkaisutNuorten osaamisen tunnistaminen ja koulumaailman uudet ratkaisut
Nuorten osaamisen tunnistaminen ja koulumaailman uudet ratkaisutRatkaisu 100
 
Osaaminen käyttöön omilla ehdoilla
Osaaminen käyttöön omilla ehdoillaOsaaminen käyttöön omilla ehdoilla
Osaaminen käyttöön omilla ehdoillaRatkaisu 100
 
Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet
Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudetVapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet
Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudetRatkaisu 100
 
Osaaminen käyttöön -julkisuusanalyysi
Osaaminen käyttöön -julkisuusanalyysiOsaaminen käyttöön -julkisuusanalyysi
Osaaminen käyttöön -julkisuusanalyysiRatkaisu 100
 
Ratkaisu 100 - kilpailu tulevaisuuden Suomelle
Ratkaisu 100 - kilpailu tulevaisuuden SuomelleRatkaisu 100 - kilpailu tulevaisuuden Suomelle
Ratkaisu 100 - kilpailu tulevaisuuden SuomelleRatkaisu 100
 
Kaikki kyvyt käyttöön. Markku Jahnukainen 14.12.2016
Kaikki kyvyt käyttöön. Markku Jahnukainen 14.12.2016Kaikki kyvyt käyttöön. Markku Jahnukainen 14.12.2016
Kaikki kyvyt käyttöön. Markku Jahnukainen 14.12.2016Ratkaisu 100
 
How to win a social innovation challenge?
How to win a social innovation challenge?How to win a social innovation challenge?
How to win a social innovation challenge?Ratkaisu 100
 
Osallisuutta, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, työtä ja hyvinvointiaOsallisuutta, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, työtä ja hyvinvointiaRatkaisu 100
 
Kyrö Distillery: Näin maailman paras gini sai alkunsa
Kyrö Distillery: Näin maailman paras gini sai alkunsaKyrö Distillery: Näin maailman paras gini sai alkunsa
Kyrö Distillery: Näin maailman paras gini sai alkunsaRatkaisu 100
 
Haastekilpailulla innovaatioita?
Haastekilpailulla innovaatioita? Haastekilpailulla innovaatioita?
Haastekilpailulla innovaatioita? Ratkaisu 100
 
Anesa "Nes" Parker: What are challenge prizes and why are they important?
Anesa "Nes" Parker: What are challenge prizes and why are they important?Anesa "Nes" Parker: What are challenge prizes and why are they important?
Anesa "Nes" Parker: What are challenge prizes and why are they important?Ratkaisu 100
 
Arto O. Salonen: Oma etu ja yhteinen paras
Arto O. Salonen: Oma etu ja yhteinen parasArto O. Salonen: Oma etu ja yhteinen paras
Arto O. Salonen: Oma etu ja yhteinen parasRatkaisu 100
 

More from Ratkaisu 100 (19)

Pasi Saukkonen Alankomaat: pieni suuri maa
Pasi Saukkonen Alankomaat: pieni suuri maaPasi Saukkonen Alankomaat: pieni suuri maa
Pasi Saukkonen Alankomaat: pieni suuri maa
 
Kipinöitä
KipinöitäKipinöitä
Kipinöitä
 
Digitalisaatio & työn murros
Digitalisaatio & työn murrosDigitalisaatio & työn murros
Digitalisaatio & työn murros
 
Koulun kehittämisestä - Kasvatushistorian tutkimuksen näkökulmia
Koulun kehittämisestä - Kasvatushistorian tutkimuksen näkökulmiaKoulun kehittämisestä - Kasvatushistorian tutkimuksen näkökulmia
Koulun kehittämisestä - Kasvatushistorian tutkimuksen näkökulmia
 
Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen
Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminenMaahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen
Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen
 
Osaamisen hyödyntäminen työelämässä
Osaamisen hyödyntäminen työelämässäOsaamisen hyödyntäminen työelämässä
Osaamisen hyödyntäminen työelämässä
 
Työn nopea muutos ja uudistumiskyky
Työn nopea muutos ja uudistumiskykyTyön nopea muutos ja uudistumiskyky
Työn nopea muutos ja uudistumiskyky
 
Nuorten osaamisen tunnistaminen ja koulumaailman uudet ratkaisut
Nuorten osaamisen tunnistaminen ja koulumaailman uudet ratkaisutNuorten osaamisen tunnistaminen ja koulumaailman uudet ratkaisut
Nuorten osaamisen tunnistaminen ja koulumaailman uudet ratkaisut
 
Osaaminen käyttöön omilla ehdoilla
Osaaminen käyttöön omilla ehdoillaOsaaminen käyttöön omilla ehdoilla
Osaaminen käyttöön omilla ehdoilla
 
Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet
Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudetVapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet
Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet
 
Osaaminen käyttöön -julkisuusanalyysi
Osaaminen käyttöön -julkisuusanalyysiOsaaminen käyttöön -julkisuusanalyysi
Osaaminen käyttöön -julkisuusanalyysi
 
Ratkaisu 100 - kilpailu tulevaisuuden Suomelle
Ratkaisu 100 - kilpailu tulevaisuuden SuomelleRatkaisu 100 - kilpailu tulevaisuuden Suomelle
Ratkaisu 100 - kilpailu tulevaisuuden Suomelle
 
Kaikki kyvyt käyttöön. Markku Jahnukainen 14.12.2016
Kaikki kyvyt käyttöön. Markku Jahnukainen 14.12.2016Kaikki kyvyt käyttöön. Markku Jahnukainen 14.12.2016
Kaikki kyvyt käyttöön. Markku Jahnukainen 14.12.2016
 
How to win a social innovation challenge?
How to win a social innovation challenge?How to win a social innovation challenge?
How to win a social innovation challenge?
 
Osallisuutta, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, työtä ja hyvinvointiaOsallisuutta, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, työtä ja hyvinvointia
 
Kyrö Distillery: Näin maailman paras gini sai alkunsa
Kyrö Distillery: Näin maailman paras gini sai alkunsaKyrö Distillery: Näin maailman paras gini sai alkunsa
Kyrö Distillery: Näin maailman paras gini sai alkunsa
 
Haastekilpailulla innovaatioita?
Haastekilpailulla innovaatioita? Haastekilpailulla innovaatioita?
Haastekilpailulla innovaatioita?
 
Anesa "Nes" Parker: What are challenge prizes and why are they important?
Anesa "Nes" Parker: What are challenge prizes and why are they important?Anesa "Nes" Parker: What are challenge prizes and why are they important?
Anesa "Nes" Parker: What are challenge prizes and why are they important?
 
Arto O. Salonen: Oma etu ja yhteinen paras
Arto O. Salonen: Oma etu ja yhteinen parasArto O. Salonen: Oma etu ja yhteinen paras
Arto O. Salonen: Oma etu ja yhteinen paras
 

Ernesto Hartikainen: Megatrendit 2016 - Kestävyyskriisi nyt!

  • 2. Koettu hyvinvointi Talous Luonnonvarojen käyttö ja ilmastopäästöt (1.5˚C) Ennakoiva terveydenhuolto Kiertotalous 2 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta Digitalisaatio on keskeinen muutoksen mahdollistaja! 2Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
  • 3.
  • 5. Geotalouden nousu Globaali keskinäis- riippuvuus voimistuu edelleen. Se näkyy arjessa ja siihen liittyy myös voimistuvia reaali- ja voimapoliittisia jännitteitä sekä ennustamattomia käänteitä. "The language is trade, the logic is war" Kaupalliset intressit eivät takaa vakaata globaalia kehitystä Arvaamaton globaali toimintaympäristö USA, KIINA, EU VOITTAJAT Kansainväliset järjestöt ONGELMISSA MITÄ NYT? Suomi on ollut globalisaation suurin voittaja Fokuksessa sekä globaali että lokaali Moni- muotoisuus oletusarvona Kaupungit ratkaisijoina Resilienssi ja kyky navigoida moni- mutkaisessa toiminta- ympäristössä Multilateraali maailma on palvellut Suomea hyvin Meidän pitää etsiä toimintatapamme uudessa ympäristössä! Mihin EU kuuluu tulevaisuudessa? Tärkeät hetket käsillä + ne menestyvät jotka kykenevät itse muovaamaan tulevaisuutensa Globaali keskinäis- riippuvuus
  • 6. Teknologia muuttaa kaiken Virtualisoituminen, digitalisaatio, keinoäly, kaiken instrumentointi, robotisaatio, nanomateriaalit, bioteknologia, farmakologia, energiateknologia, globaalit ICT-rakenteet, globaalit joukkoalustat, blockchain-teknologia "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin viimeisen 300 vuoden aikana?" KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? Teknologia-alan visionäärit: Ihmisestä tulee moniplane- taarinen laji Kuoleman mysteeri voidaan ratkaista Keino- äly on jo täällä Ihminen ja kone voidaan yhdistää Virtuaali- todellisuus muuttaa pelin KUKA OMISTAA TULEVAISUUDEN? Missä kipu- pisteet nyt? Työ Media + muut sivuvaikutukset Teknologia haastaa uudistumiskykymme …mutta tarjoaa myös huikeita mahdollisuuksia Inhimilliset, sosiaaliset, taloudelliset… VAIKUTUKSET Polari- saatio Uudet organisaatiot, identiteetit ja alustat Teknologia kestävän hyvinvoinnin mahdollistajana Tarvitaan keskus- telua etiikasta Inhimillisyys ja ihmisen kyvyt korostuvat Uusi sukupolvi löytää tapansa Jakamistalous ja vaurauden jako olennaisia Laajempi käsitys hyvinvoinnista Kasvu, innovaatiot ja kestävät elämäntavat… Nuoret eivät voi ratkaista tulevaisuuden haasteita ilman muita suku- polvia! Länsimaiden demografia
  • 7. Ratkaisut: Teknologia + ihmiset Tarvitaan täysin uusi tapa nähdä planeetta, talous ja hyvinvointi 1 Energiavallan- kumous: fossii- listen poltto- aineiden käyttö laskussa, uusiu- tuvat kasvussa Ilmassa… Aikamme suurin haaste Teknologia Talouskasvun ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä 1500 miljardin euron markkinat cleantech- ratkaisuille vuoteen 2020 mennessä Onko trendi myös mahdollisuus ihmiskunnalle toimia yhdessä? Ratkaisut ovat jo käsissämme! 2 Kierto- talouden mahdolli- suudet Älykkäät tuotteet ja palvelut löytävät asiakkaansa 3 Älykäs ja saumaton liikenne 4 Kaupungit vaikeiden ongelmien ratkaisijoina: paikallisuuteen uutta elinvoimaa teknologiasta 5 Heräämmekö? Teknologia ei voi yksin ratkaista haastetta. Muutokseen tarvitaan aina myös ihminen. Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Resurssien dramaattinen niukkeneminen ja ilmastonmuutos määrittävät tulevaisuuden. Meidän on toimittava nyt. 4–6 °C-asteen nousu olisi katastrofaalista ! Ihmiset Kestävyyskriisi nyt!
  • 8. Maailma on täynnä hukkaa, raaka-aineiden tarve kasvaa Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti? Toimistojen käyttöaste on noin 40 % Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa määrä on n. 300-400 miljoonaa kg/v. Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä Energia + 32 % Teräs + 57 % Vesi + 137 % Viljelysmaa, yli + 200 % Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke
  • 9. Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • 9 Lineaarinen malli Kiertotalous
  • 10. Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • 10 Biologiset kierrot Viljely/ keräys Biokemiallinen hyödyntäminenPalauttaminen maaperään Biokaasu Anaerobinen hajottaminen ja kompostointi Biokemiallisen tuotteen ekstraktointi Alku-/välituotteen valmistaja Lopputuotteen valmistaja Jälleenmyyjä/ palvelun tarjoaja Uusiokäyttö/ jälleenmyynti Uudistus/ uudelleenvalmistus Kierrätys Kaivostoiminta/ materiaalien valmistus Tekniset kierrot Keräys Keräys Energiaksi Kaatopaikka Kuluttaja Käyttäjä Käyttö toisella tavalla Ylläpito Hyödyntäminen toisessa arvoketjussa Lähde: Ellen MacArthur Foundation Rakenteeltaan vahvistuvassa systeemissä tuotteet ja materiaalit sekä niihin sitoutunut suurin mahdollinen arvon kiertävät mahdollisimman tehokkaasti
  • 11. • Luonnonvarojen saatavuus vähenee globaalisti ja ilmastonmuutos kiihtyy • EU on asettamassa kunnianhimoisia tavoitteita • Suomella on tarve kilpailukyvyn parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen 11Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • Kiertotalouden tarve ja tavoitteet Kiertotalouden tavoitteet Kestävää liiketoimintaa Talouskasvun irtikytkentä resurssien kulutuksesta Materiaalien ja arvon kierto tehostuu Uutta työtä ja hyvinvointia
  • 12. 12Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • Japan Pioneer since 1990s China CE in legislation, large scale pilots Netherlands ”Circular Economy Hotspot” 2020 Germany & Austria Forerunners in municipal waste recycling Denmark Industrial symbioses & green public procurement Scotland Zero Waste Plan 2025 Canada Zero Waste Canada & CE working group Circular Economy advances across the globe Switzerland Integrated Product Policy Sweden EU’s forerunner in e-waste recycling Finland CE as government’s key project
  • 13. 13Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • Mahdollisuuksien vuosittainen arvo Milj. euroa vuoteen 2030 mennessä Raken- nusala Metsä- teollisuus Ruokahävikin minimointi Jakamis- talous & second hand Konepaja- teollisuus Yhteensä ~ 1.8 mrd € Ravinteiden kierto 375 230 165 450 255 310 1785 Eräitä kiertotalouden mahdollisuuksia Suomelle Lähde: McKinsey, Gaia Consulting
  • 14. 14Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote palveluna Jakamis- alusta Tuote-elinkaaren pidentäminen Kiertoketju Palautuminen & kierrätys Omistajuuden kokonaiskustan- nukset tuottajilla ja jälleenmyyjillä Liisaus ja käytöstä maksaminen Suorituskyky korvaa määrää, kestävyys hävittämistä Tavaroiden ja resurssien hyöty- käytön lisääminen Vuokraaminen Jakaminen Vaihtaminen Aktiivinen tuotteiden ylläpitäminen Korjaaminen Päivittäminen Uudelleenvalmistus Uudelleen- markkinointi Uusiutuvat, kierrätettävät ja biohajoavat materiaalit Uusiutuva energia fossiilisten sijaan Jäte arvokasta raaka-ainetta Kierrätys ja käyttö toiseen tarkoitukseen Muuttaminen energiaksi Lähde: Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to wealth
  • 15. Ongelma: Täyttöasteeltaan vajaiden jäteastioiden säännöllinen tyhjentäminen aiheuttaa ylimääräisiä logistiikkakustannuksia ja CO2-päästöjä. Ratkaisu: Kokonaisvaltainen logistiikkapalvelu, joka hyödyntää langattomia sensoreita jäteastioiden täyttöasteen mittaamiseen ja ennustamiseen. Ratkaisu tuottaa aikataulun ja täyttöasteiden perusteella optimoidun keräyssuunnitelman, mikä säästää kustannuksia ja vähentää CO2-päästöjä. 15Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • ”Roskisten Uber” Lähteet: Enevo.com, Kauppalehti Tuote palveluna
  • 16. 16Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • Lähde: 3stepit.com Ongelma: Vanhemmat, mutta käyttökelpoiset it-laitteet päätyvät usein pois käytöstä liian aikaisin, jolloin niihin sitoutunutta arvoa menetetään. Ratkaisu: Palvelumalli kattaa asiakkaan it- laitteiden hankinnan, hallinnoinnin sekä uusimisen ja käytöstä poiston. Palveluun kuuluu työasemien vuokraus sekä käytettyjen laitteiden ostaminen ja myynti. Hyötykäyttöä edistetään kunnostamalla ja myymällä edullisemmin laitteita, jotka muuten päätyisivät kierrätykseen tai heitettäisiin pois. Tuote-elinkaaren pidentäminenTuote palveluna
  • 17. 17Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • ”Verkkokaupan ikiliikkuja” Lähteet: Originalrepack.com; jpovaska.com, Taloussanomat Ongelma: Verkkokaupan lisääntyessä pakkausjätteen määrä kasvaa reilusti, kun pakkauksia käytetään vain harvoin uudestaan. Ratkaisu: Uudelleenkäytettävät pakkaukset verkkokauppiaille ja kuluttajille. Pakkauksen palauduttua postin kautta kiertoon, asiakas saa pakkauksen pantin arvon suuruisen etusetelin kohdekauppaan. RePack liisaa pakkauksia yrityksille. Tuote palveluna
  • 18. Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund

Editor's Notes

  1. 2
  2. Tavoitteiden laajemmat kuvaukset: Kestävää liiketoimintaa: Taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen perustuvat liiketoimintamallit yleistyvät Suomessa ja muualla. Materiaalien ja arvon kierto tehostuu yhteiskunnassa, jossa jäte on raaka-ainetta ja materiaali palautuu taloudellista lisäarvoa luovaan hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Irtikytkentä: Talouskasvu ja kehitys irtautuvat uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen jatkuvasta kasvusta. Projektitavoitteet Kokeillaan kiertotalouden liiketoimintakokonaisuuksia valituilla fokusalueilla Tekstiiliala, ravinteiden kierrätys, teknologiateollisuus, jätteiden kierrätys Parhaita kansainvälisiä käytäntöjä on tunnistettu ja kokeiltu Suomessa Määritellään ja viestitään holistinen kiertotalous yhdessä sidosryhmien kanssa Kiertotalouden kansallinen mittaristo on laadittu Kiertotalouden käsitteiden käyttö mediassa Käsitteistä on yhteisymmärrys ja termit ovat vakiintuneet Käyttöönottotavoitteet Uusia liiketoimintamalleja kiertotalouteen on käytössä Kiertotalouskäsitteen läpilyönti ja keskeisten tahojen sitoutuminen toimenpiteiden toteuttamiseen (tiekartta ja sen toteutus, medianäkyvyys, mittaristo) Hallinto, kannusteet ja kokeilut vauhdittavat innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa Vaikuttavuustavoitteet Kiertotalous parantaa Suomen ekologista kestävyyttä ja Suomi on mallina muille maille Uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja hyvinvointia syntyy kiertotalouden kautta Materiaalien kierto tehostuu, uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla ja siirrytään kohti jätteetöntä yhteiskuntaa ”Kiertotalous tähtää jätteettömään yhteiskuntajärjestelmään, jossa materiaalit pysyvät kierrossa ja uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla.”
  3. Ruotsi Elektroniikan jälleenmyyjien vastaanotettava sama määrä käytettyä elektroniikkaa uusiokäyttöön tai kierrätykseen (laki voimaan jo 2001) 2020 mennessä: metallien kierrätysaste 2014:n 70 %:sta 85 prosenttiin Myös laki, joka edellyttää pakkausmateriaalien valmistajia tehostamaan materiaalien kierrätystä  tavoitteena kierrättää 85% paperiperusteisesta materiaalista (65% v. 2014) Tutkimus- ja innovaatio-ohjelma RE: Source, johon SP Technical Research Institute, VINNOVA, Swedish Energy Agency, Formas ja yritykset investoivat yhdessä n. 10 miljoonaa € vuosittain. Ensimmäinen vaihe kestää 2018 asti. Lähteet: Päälähde: http://www.theguardian.com/sustainable-business/2014/oct/29/countries-eu-circular-economy-legislation-denmark-sweden-scotland E-jätteen kierrätys http://www.avfallsverige.se/fileadmin/uploads/elretur_eng.pdf http://www.govsgocircular.com/cases/e-waste-recycling-regulation-best-practice-of-implementing-the-european-weee-regulation/ Tarkempaa matskua Challenges of WEEE Management in Sweden: http://www.georange.se/upl/files/92792.pdf Weee directive in Sweden – Evaluation with further study https://www.naturvardsverket.se/Documents/publikationer/978-91-620-8421-9.pdf?pid=4103 Overview of the WEEE Directive and Its Implementation in the Nordic Countries: http://downloads.hindawi.com/journals/jwm/2014/457372.pdf Recycling and disposal of electronic waste: https://www.naturvardsverket.se/Documents/publikationer6400/978-91-620-6417-4.pdf Re:Source-tutkimusohjelma http://circulareconomy.se/100-miljoner-kronor-per-ar-till-resource/ Tanska Resurssistrategia (hyväksytty 2013): kaikkea jätettä käsitellään resurssina, jota tulee mieluummin kierrättää tai uusiokäyttää Hallitus tähtää kotitalousjätteen osalta 50 % kierrätysasteeseen 2022 mennessä (2014 kierrätysaste oli vain 23 %) Green Transition Fund (Danish Ministry for Growth and Business): keskittynyt teollisten symbioosien edistämiseen (huippuesimerkki: Kalundborg). Jakaa 12 miljoonaa vuosina 2014-2016 (67 000 € - 1.5 milj. € / projekti) Monet 97 kunnista käyttäneet aikaisemmin paljon rahaa polttolaitoksiin: nyt laki kieltää uusien polttolaitosten rakentamisen Lähteet: Päälähde, Guardian: http://www.theguardian.com/sustainable-business/2014/oct/29/countries-eu-circular-economy-legislation-denmark-sweden-scotland Rethink Business: 3 vuotinen keskitanskan hanke, joka tähtää kestävän liiketoiminnan vauhdittamiseen: http://en.rethinkbusiness.dk/ Denmark Without Waste –resurssistrategia: http://eng.mst.dk/media/mst/Attachments/Ressourcestrategi_UK_web.pdf Tanskan vihreät julkiset hankinnat http://ec.europa.eu/environment/life/project/Projects/index.cfm?fuseaction=home.showFile&rep=file&fil=PLASTIC_ZERO_analyzed_in_denmark_case_copenhagen_final_.pdf http://www.ellenmacarthurfoundation.org/case_studies/public-procurement-in-denmark Saksa Lähde: Europe can learn from Germany’s CE, experts say. http://www.euractiv.com/sections/energy/europe-can-learn-germanys-circular-economy-experts-say-310667 Saksassa mittarina kierrätetykseen päätyvän materiaalin osuus koko yhdyskuntajätteestä  kierrätysaste nykyisin 60-65 %, muualla EU:ssa 15-20 %. Muut EU-maat mittaavat kierrätystä kuitenkin eri tavalla: katsotaan yleensä vain klassisten kierrätysmateriaalien määriä (metalli, muovi, lasi, paperi, biojäte). Siksi monet maat saavuttavat 50 %:n kierrätystavoitteen. Kaatopaikkakielto vuodesta 2005 200 000 työpaikkaa kiertotaloudessa ja 15 000 laitosta ”jätetaloudessa” ”Saastuttaja maksaa” –periaate. Valtio ei siis maksa jätteen loppusijoittamisesta vaan jätteen tuottaja: kuluttaja, talous ja teollisuus. Ongelmiakin on: Kaikkia sääntöjä ei ole osoitettu ”tietyille yhtiöille”. Lähde: Act – Reorganising the Law on Closed Cycle Management and Waste. (Feb 24th, 2012) http://www.bmub.bund.de/fileadmin/Daten_BMU/Download_PDF/Abfallwirtschaft/kreislaufwirtschaftsgesetz_en_bf.pdf Vuonna 2012 tehtiin päivitys jo vuonna 1990-luvulla hyväksyttyyn lakiin. Jäte- ja kierrätysteollisuuden noudatettava seuraavaa viisiportaista hierarkiaa: Jätteen välttäminen Valmistaminen uudelleenkäyttöön Kierrättäminen Toisenlainen hyödyntäminen (erityisesti hyödynnys energiantuotantoon) Loppusijoittaminen / pois heittäminen. Lähde: Reloading the CE Package – Germany’s perspectives and expectations. http://dynamix-project.eu/sites/default/files/event/attachment/Session2%20-%20Jaron.pdf Saksa tavoitteena on kaksinkertaistaa raaka-ainetehokkuus 2020 mennessä (1994 tasoon verrattuna) Kansallinen resurssitehokkuusohjelma (ProgRess) helmikuusta 2012 lähtien Overview Of ProgRess: http://www.bmub.bund.de/en/topics/economy-products-resources/resource-efficiency/german-resource-efficiency-programme-progress/#c29801 Lähde: CE – Improving the Management of Natural Resources. http://www.satw.ch/publikationen/schriften/kreislaufwirtschaft/a__circulareconomy_with_references_EN.pdf Saksassa 250 000 työskentelee kierto ja jäteteollisuudessa Sektorin vuosittainen arvo yli 50 miljardia Yli 3 tonnia kierrätettyä jätettä per hlö (suurin osa tästä rakennusteollisuudesta, jonka kierrätystehokkuus on 89 %) Saksa on onnistunut irtikytkemään jätteiden määrän talouskasvusta UK & WRAP Voittoa tavoittelematon järjestö WRAP (http://www.wrap.org.uk/) edistää resurssien kestävää käyttöä UK:ssa (Englanti, Wales & Pohjois-Irlanti). Toimii verkottajana hallitusten, yritysten, yhteisöjen, ajatushautomoiden ja yksilöiden välissä. WRAP:n visio UK:lle: http://www.wrap.org.uk/content/wraps-vision-uk-circular-economy-2020 WRAP:n suunnitelma 2015-2020: http://www.wrap.org.uk/sites/files/wrap/WRAP-Plan-Resource-Revolution-Creating-the-Future.pdf WRAP on tunnettu mm. ”Recycle Now”, ”Love Food, Hate Waste” ja ”Love Your Clothes” aloitteista Auttanut useiden vapaaehtoisten sitoumusten syntymisessä: Rakennusala: yli 700 yritystä onnistunut puolittamaan kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän 2012 mennessä Vähittäiskauppa: yrityksiä työskentelee yhdessä ruoka-, pakkaus- ja toimitusketjun jätteen vähentämiseksi (”Courtauld Commitment”) Vaateteollisuus: Sustainable Clothing Action Plan. Green Investment Bank: http://www.greeninvestmentbank.com/. Hallituksen luoma. Tavoitteena vauhdittaa kestäviä investointeja. SKOTLANTI Tavoitteena vähentää jätettä 25 %:lla vuoteen 2025 mennessä (2011 tasoon verrattuna) Miten? Edistetään laadukkaiden kierrätysmateriaalien kysyntää ja tarjontaa, elektroniikan innovatiivinen keräys ja uusiokäyttö ”Zero waste Scotland”  http://www.zerowastescotland.org.uk/ Resurssitehokkuuden ja kiertotalouden edistäjä Skotlannissa, jota hallitus rahoittaa ZWS:n työ tukee Skotlannin hallituksen Zero Waste suunnitelman ja muiden vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden politiikan toteuttamista Muutoksen edistäjä yhteiskunnassa ja yrityksissä Zero Waste plan: noin 20 toimenpidettä, joilla autetaan yrityksiä materiaalitehokkuuteen; edistetään innovaatioita ja uutta liiketoimintaa; edistetään parempaa suunnitelua; kehitetään tuottajavastuuta; parannetaan materiaalitietoutta; ja edistetään resurssitehokuuden kulttuuria. Kiertotalouden potentiaaliset hyödyt Skotlannille: 2.9 miljardin punnan säästöt ja 12 000 uutta työpaikkaa (http://www.theguardian.com/sustainable-business/scotland-proposes-resource-efficient-circular-economy) Hallituksen Zero Waste Plan (http://www.gov.scot/Topics/Environment/waste-and-pollution/Waste-1/wastestrategy, http://www.gov.scot/Resource/Doc/314168/0099749.pdf) Ohjelma jätteiden ehkäisyyn kaikkien jätteiden osalta Kaatopaikkakielto tietyille jätetyypeille Jätteiden erilliskeräykset Tavoite kaikelle jätteelle: 70 % kierrätystavoite ja vain 5 % voi päätyä kaatopaikalle (2025 mennessä) Rajoitteita jätteiden poltolle Kannustetaan paikallisviranomaisia ja materiaalien hallintasektoria edistämään sitoutumisia parhaisiin käytäntöihin ja työskentelemään yhdessä Parempi tietoa jätteistä ja niiden lähteistä Mitataan jätteestä aiheutuvia CO2-päästöjä  kierrätyksen priorisointi pienimmän jalanjäljen perusteella Circular Economy Scotland: http://www.green-alliance.org.uk/resources/Circular%20economy%20Scotland.pdf Hollanti Lähde: http://ec.europa.eu/environment/ecoap/about-eco-innovation/policies-matters/netherlands/netherlands-pulls-ahead-in-circular-economy-race_en.htm Haluaa kiertotalouden politiikan keskiöön EU:n neuvoston presidenttikauteen mennessä (2016)  ”Circular Econmy hotspot”. Tavoitteena globaali edelläkävijyys, joka tunnistetaan lukuisista kiertotalouden esimerkeistä 2013 Green Deal: Government, Circle economy, MVO Nederland, Amsterdam Economic board. Sopimuksen tavoitteena avittaa kestävän kehityksen hankkeiden toteuttamista. Circular hotspot green deal:  number of projects to demonstrate the opportunities and create a network that would have an overall influence on Dutch policy to encourage the take-up of circular economy principles Specific programme: Realisation of Acceleration of a Circular Economy (RACE, 2014). Coordinated by Circle Economy, backed by prime minister Define ans stimulate circular Design Stimulate Reuse Analyse barriers Porfolio of pilots and example projects Raise public awareness Involment of young people Young initiative, but already created guiding principles for design Tavoite: vähentää polttoon päätyvää jätettä 50 %:lla; toinen tavoite, että 75 % jätteestä lajitellaan ja erotelaan syntypaikassa Lisätietoa: http://www.circle-economy.com/projects/regional/netherland-circular-hotspot/ Japani Lähde: https://www.the-ies.org/analysis/circular-economy-japan) Vuonna 2000 hyväksytty laki: Law for the promotion of Efficient Utilization of Resources Valmistajien on vastattava myös tuotteiden purkamisesta 98 % metalleista kierrätetään 2007: vain 5 % jätteestä päätyi pois kierrosta (vrt. 48 % UK:ssa) 74-89 % elektroniikkatuotteiden materiaaleista kierrätetään  suuri osa takaisin uusien tuotteiden valmistukseen Japani tavoitellut kiertotaloutta vuodesta 1991 (asukastiheys, vähän omia resursseja, yhteistyökulttuuri) Mittarit, joille on usein teollisuusalakohtaisia tavoitteita: materiaalien käyttö suhteessa BKT:hen Materiaalien kierto Kaatopaikalle päätyvä jäte Miten järjestelmä on suunniteltu Materiaalien kuluttajaystävällinen kerääminen: kierrättämättä jättäminen on vaikeampaa. Jälleenmyyjät keräävät laitteita. Esim. valmistajan voi pyytää hakemaan vanhat IT-laitteet pois tai ne voi toimittaa kiertoon, tai palauttaminen voidaan tehdä postin kautta Kuluttaja maksaa etukäteen ostohetkellä tuotteen palauttamiseen liittyvästä kustannuksista, esim. kuljetuksesta. Ankarat sakot tavaroiden poisheittämiselle. Yhteisomisteinen kierrätysinfra: laki edellyttää, että valmistajat pyörittävät purkulaitoksia konsortiossa, yhdessä toisten valmistajien kanssa  yritysten investoitava kierrätykseen. Koska omistavat sekä valmistusta että purkamista, haluavat suunnitella tuotteet hyvin, purkamista silmällä pitäen. Jotkut valmistajat jopa ajavat prototyyppejä purkulaitosten läpi. Suuri talousvaikutus: uusiokäytön ja kierrätyssektorin koko oli 163 miljardia puntaa 2007 (7.6 % BKT:sta) 2010 Kiina ryhtyi jarruttamaan REE-metallien vientiä: Japanissa alettiin edistää REE kierrätysteknologioita, erityisesti autojen akuista.  Uusi innovaatio, nykyisin JMC &Hondalla kierrätyslaitos, joka saa talteen 400 tonnia REE:tä vuodessa. Menestystekijät: Kierrätystä tukeva politiikka: tutkimusvarojen kohdennus Yritykset olivat panostaneet yhteistutkimukseen jo pitkään Kierrätyksen lisäämiseen kohdistui reilusti yleisön odotuksia Lukematon lähde: http://greenallianceblog.org.uk/2013/02/07/the-circular-economy-big-in-japan/ Kanada: Vancouver - Kiertotalous ja tekstiilit (https://gallery.mailchimp.com/f1d667ee70ba63e4c180456fb/files/Textiles_CircularEconomy_FollowUp.pdf) Kasaavat Circular Economy toimijoiden tietokantaa nettikyselyllä (valmistus, suunnittelu, purkaminen, kierrätys) Zero Waste Council ja CE-työryhmä olemassa, mutta työ vaikuttaa olevan alussa Vancouver Greenest City Action plan: http://vancouver.ca/files/cov/Greenest-city-action-plan.pdf Sveitsi Lähde: http://www.satw.ch/publikationen/schriften/kreislaufwirtschaft/a__circulareconomy_with_references_EN.pdf Federal Waste Guideline (1986)  jätteen välttäminen, vähentäminen & ympäristöystävällinen hävittäminen Saastuttaja maksaa  jätteitä alettiin erilliskerätä (erityisesti lasia, alumiinia ja paperia) Rebound-efekti: tuotetun jätteen määrä ei ole vähentynyt Suuri tuonnin määrä (60 %)  iso osa kulutuksen vaikutuksista kohdistuu Sveitsin ulkopuolille. Niistä otettava myös vastuu. Sustainable Development Strategy 2008-2011 keskittyi IPP:hen (Integrated Product Policy)  tuotteiden vaikutusten tarkastelu koko elinkaaren aikana EcoInvent –tietokanta: tietoa tuotteiden ekologisista jalanjäljistä (www. ecoinvent.ch) Tietokannan tarkoituksena vauhdittaa eko-merkintöjen ja LCA-menetelmien kehitystä Näytetään esimerkkiä julkisilla hankinnoilla -> IPP:tä noudatetaan Perustettiin kansallinen IPP-verkosto vauhdittamaan periaatteiden, lakien ja säädösten edistämistä (tuotteiden täytettävä elinkaaren osalta tietyt standardit) (http://www.un.org/esa/dsd/dsd_aofw_ni/ni_pdfs/NationalReports/switzerland/scp.pdf) Fosforin talteenotto tulossa lain edellyttämäksi 2016 alkaen -> Biokaasu-tavarassa ei saa olla ravinteita mukana, uusi integroitu systeemi tulossa, jossa myös vesilaitos. Sitran ravinnekiertotilaisuudessa mainittu, että 2016 on tulossa voimaan laki fosforin talteenotosta. Outotec on toimittamassa osakokonaisuuden pilottilaitokseen. Recommendation for sustainable construction (SIA 112/1), myös tietoisuuden lisääminen koulutuksella (IDANE, education 21) Toimenpideohjelma: ”Action Plan Green Economy” (Consumption & production; Waste & Resources; Overall Instruments; Goal, Measurement, Information & Reporting)  Uusi strategia, ”Masterplan Cleantech” Kiina Lähde: http://www.satw.ch/publikationen/schriften/kreislaufwirtschaft/a__circulareconomy_with_references_EN.pdf CE kehitysstrategia hyväksytty hallituksen taholta v. 2002 -> edistetty lukuisilla piloteilla ympäri maata CE Strategies and Near Term Action Plan  3R-tavoitteet jokaiselle teollisuuden alalle (recover, reuse, recycle) ”Township building”  Kannustetaan maaseudulla asuvia pysymään maaseudulla. Yhdistämällä vierekkäisten kylien toimintoja (esim. jätehuoltoa) toisiinsa  pienemmät kaupungit Circular Economy Promotion Law ja muuta (http://europesworld.org/2014/06/15/chinas-policies-and-instruments-for-developing-the-circular-economy/#.VebT5PntlBc) Irtikytkentä  uusi kehityksen keino ja malli Suljetut materiaalikierrot (laki kattaa: jätteen kierrätys, tuotteiden uusiokäyttö, palveluiden edistäminen) Top-down, komentoperusteinen lähestymistapa verrattuna Euroopan markkinalähtöisyyteen Resurssituottavuus tavoitteet: suunnitelma 2011-2015 tähtäsi resurssituottavuuden parantamiseen 15 %:lla vuosittain Paikalliset kokeiluista koko maahan: pilotteja kahdeksan vuoden ajan, kolmella eri tasolla (mikro, meso ja macro), mainly on low-level waste recycling Uusi kokeilujen sarja: kiertotalous toiminnassa maanlaajuisesti 2020 (uudelleenvalmistus autoteollisuudessa, koneteollisuudessa ja A Study on CE Implementation in China: https://www.ipag.fr/wp-content/uploads/recherche/WP/IPAG_WP_2014_312.pdf Chinese CE Strategy deployment in three levels: 1) enterprise-wide, 2) industial zones, 3) region level. Strategiaa testattu. Vuodesta 2005 lähtien 10 eko-kaupunkia ja –provinssia: Beijing, Shanghai, Chongqing, Guiyang, Ningbo, Hebei, Tongling, Liaoning, Shandong, and Jiangsu. 24 ECO-industial parks https://agenda.weforum.org/2014/10/circular-economy-china-ida-auken/ Taiwan CE Network: http://www.ellenmacarthurfoundation.org/uploads/gkm/page_688.html South Africa (http://www.theguardian.com/sustainable-business/2015/aug/03/south-africa-circular-economy-unemployment-lifeline#img-1) ”Sharing [and circular] economy is western world dilemma. Here, the waste has always been a resource, and transportation and goods have been shared. Still, green companies can foster employment here as well.” (H. Erdmann) Kehitettävää analyysiin Mitä systeemisiä eroja esim. jätehuollon välillä Suomen ja Keski-Euroopan välillä? Maiden gruppaus: Edelläkävijät vs. hyödyntäjät Markkinanäkökulma: markkinan koko, potentiaali, jne. Kierrätysasteita Euroopassa http://www.eea.europa.eu/about-us/competitions/waste-smart-competition/recycling-rates-in-europe/image_view_fullscreen Kiertotalous maiden lain valmistelussa: http://www.theguardian.com/sustainable-business/2014/oct/29/countries-eu-circular-economy-legislation-denmark-sweden-scotland
  4. McKinzey on arvioinut kiertotalouden potentiaalin Suomelle kahdella menetelmällä: Löydettyjen yksittäisten liiketoimintamahdollisuuksien kautta. 1.5 miljardin euron potentiaali viidellä eri sektorilla Ellen MacArthur Foundationin Euroopan kokonaisarvopotentiaalin arvion pohjalta. - Karkea, mutta Suomen lähtötason huomioiva arvio - 1.7-2.5 miljardin euron potentiaali
  5. Sitralaiset, katsokaa tämä: Accenturen Waste to Wealth -esitys 17.3.2016 New business models arise that: • are more future oriented instead of just providing solutions for todays problems • maximize financial values alongside environmental and social values • co-operate within complex social networks instead of linear buyer supplier relationships • are active in new market segments such as C2C and C2B • focus on accessibility rather than ownership • incorporate social benefits and costs in their profit and loss calculation https://acnprd.accenture.com/fi-en/insight-outlook-using-digital-tech-spin Circular Supply Chain. Provide renewable energy, and bio-based or fully recyclable materials in place of traditional inputs to enable regenerative use of the same resources again and again Recovery and Recycling. Recover useful resources or energy from disposed products or byproducts, effectively turning waste disposal costs into resource management revenues for any business Product Life Extension. Extend the working life of products and components by repairing, upgrading or reselling them to transition from product to lifecycle revenue generation Sharing platform. Enable, for a transaction fee or access to a similar device, increased product utilization by making it possible for consumers and/or companies to co-use and exchange goods on a central service Product as a service. Offer product access rather than ownership to let customers pay for performance only, and integrate incentives to make products that last and can be effectively upgraded and serviced Deloitte business models: Cradle to cradle Take-back management, including reverse logistics. Individual or mutualized. Deposit systems Repair Refurbishment, including resale Remanufacturing Rematerialisation, including recycling and cascading use
  6. Idea: Kehittää langattomiin täyttöastioiden seuranta-antureihin perustuvaa jätekeräyksen palvelukonseptia, joka mahdollistaa päästöjen vähentämisen ja kustannussäästöt. Vaikutus: Enevo on valmis ottamaan kasvuharppauksen kansainvälisille markkinoille. Teknologia voi mullistaa jätekeräysalan globaalisti ja vähentää kustannuksia 30 prosenttia (Tekes) Small company on intelligent waste management systems, established in 2010 in Finland From the conversations with Enevo’s Pertti Tammivuori Enevo, one of the major capital investments in Finland: 19 million euro until today Through the savings in transportation costs, recycled material can be better valued. Invoicing criterion need to change from collection to the amount of waste collected. In traditional waste management, it has turned out challenging or even impossible to increase the fill-level of waste containers above 50 % on waste collection moment. Enevo’s solution helps increasing containers’ fill-levels up to 85-95 % at the moment of waste collection. CO2-emissions are reduced by the same ratio than the fill-level is improved  less garbage trucks & transportation is needed The potential of waste collection optimisation in Finland. Assumptions: one waste truck produces 100 kg of CO2 emissions per day, and there are 2000 trucks altogether. If we could optimize waste collection by 30 %, it would mean 60 000 kg less of CO2 emissions per day in Finland. Additionally, considerable cost savings are achieved. Enevo’s sensors in waste collectors send daily messages to server about estimated collection date. Date estimation becomes more accurate as the collection date becomes closer. Kauppalehti Rotterdamin kaupunki pystyi vähentämään jäteautojen ajokilometrit ja jätteiden keräykseen käytetyn työajan puoleen suomalaisen Enevon antureiden ja pilvipalvelun avulla. Anturit mittaavat jätteiden määrää keräysastioissa, pilvipalvelu optimoi jäteautojen kulkureitit ja astioiden tyhjennysaikataulut. Keräyskustannus jätetonnia kohden pieneni Rotterdamissa 48,10 eurosta 25,85 euroon. Enevo One: Waste collection for Smart Cities (http://www.enevo.com/wp/wp-content/uploads/2013/05/a4_enevo_general_en_v4.pdf)
  7. Suuri tietotekniikka-alan yritys (LV > 500 m€), perustettu Suomessa 1997. Työntekijöitä yli 350 kpl. 3 Step IT kasvaa Ruotsissa: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/3-step-it-kasvaa-ruotsissa/USMxTiih Asiakkaiden IT-laitteet palautuvat käytön jälkeen yritykselle, joka tyhjentää tiedon turvallisesti ja välittää laitteet edelleen käyttöön sellaisiin paikkoihin, joissa ei tarvita aivan uusinta teknologiaa. 3 Step It osti Ruotsalaisen TEC Finance AB:n, jonka liikevaihto vuonna 2014 oli 67 miljoonaa euroa ”Ruotsin kouluissa käytetään kierrätettyjä tietokoneita. Meillä on perinteisesti kaiken pitänyt olla uutta. Nyt taantumassa voisi myös Suomen kouluissa etsiä kohteita, joissa ei tarvita aivan uusinta teknologiaa.” YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=AEp9UIjwnAY https://www.youtube.com/watch?v=4A6__20YSqg
  8. Pakkausmateriaaleihin erikoistunut startup, perustettu 2011 Suomessa Lähde: http://jpovaska.com/blog/repack/ Tuote palveluna: asiakas maksaa käytöstä, ei fyysisestä tuotteesta. RePackin asiakas maksaa joka kerta pakkausta käytettäessä. Toimintamalli vähentää pakkausjätteen syntyä huomattavasti. Ostaessaan tuotteen esimerkiksi nettikaupasta, kuluttaja voi valita RePackin toimitusvaihtoehdoksi. Kuluttaja maksaa kaupasta riippuen 0-5 euroa ylimääräistä Pakkauksen, jossa tuote toimitetaan, voi palauttaa mihin tahansa julkiseen postilaatikkoon ilman postimerkkejä/postimaksua Kuluttaja vastaanottaa esim. 10 euron alennuskupongin kauppaan, josta alun perin tilasi tuotteen Asiakkaina suomalaisia jälleenmyyjiä, kuten Globe Hope, Varusteleka, Isku, Martela, Elisa, Apteekkishop; suunnitteilla laajentuminen ulkomaille RePack hyödyntää teknisen kierron materiaaleja. Vastaavasti Ecovative pyrkii vähentämään pakkausmateriaalien vaikutuksia biohajoavilla pakkausvaihtoehdoilla. Suomalaisyritys keksi verkkokaupan ikiliikkujan (http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2015/10/09/suomalaisyritys-keksi-verkkokaupan-ikiliikkujan/201513144/12) Pakkaukset valmistetaan polypropeenista ja kierrätysmateriaaleista (esim. vanhoista mainoslakanoista tai messualueen matosta) Valkealakosken pop up –tekstiilitehtaan tuotteet tullaan pakkaamaan RePackin pakkauksiin RePack kv-kilpailuissa: http://packagingrevolution.net/the-reusable-home-delivery-packaging-system-from-finland-rings-up-awards/?utm_campaign=shareaholic&utm_medium=twitter&utm_source=socialnetwork