2. Koettu hyvinvointi
Talous
Luonnonvarojen käyttö ja
ilmastopäästöt (1.5˚C)
Ennakoiva
terveydenhuolto
Kiertotalous
2
Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin
ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta
Digitalisaatio on keskeinen muutoksen mahdollistaja!
2Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
5. Geotalouden
nousu
Globaali keskinäis-
riippuvuus voimistuu
edelleen. Se näkyy arjessa
ja siihen liittyy myös
voimistuvia reaali- ja
voimapoliittisia
jännitteitä sekä
ennustamattomia
käänteitä.
"The language is trade,
the logic is war"
Kaupalliset intressit
eivät takaa vakaata
globaalia kehitystä
Arvaamaton globaali toimintaympäristö
USA, KIINA, EU
VOITTAJAT
Kansainväliset
järjestöt
ONGELMISSA
MITÄ
NYT?
Suomi on ollut
globalisaation
suurin voittaja
Fokuksessa
sekä globaali
että lokaali
Moni-
muotoisuus
oletusarvona
Kaupungit
ratkaisijoina
Resilienssi ja kyky
navigoida moni-
mutkaisessa
toiminta-
ympäristössä
Multilateraali
maailma on
palvellut
Suomea
hyvin
Meidän pitää etsiä
toimintatapamme
uudessa
ympäristössä!
Mihin EU
kuuluu
tulevaisuudessa?
Tärkeät hetket
käsillä
+ ne menestyvät jotka kykenevät itse muovaamaan tulevaisuutensa
Globaali keskinäis-
riippuvuus
6. Teknologia
muuttaa
kaiken
Virtualisoituminen, digitalisaatio, keinoäly,
kaiken instrumentointi, robotisaatio,
nanomateriaalit, bioteknologia, farmakologia,
energiateknologia, globaalit ICT-rakenteet,
globaalit joukkoalustat, blockchain-teknologia
"Muuttuuko ihmiskunta
enemmän seuraavan 30
vuoden aikana kuin
viimeisen 300 vuoden
aikana?"
KENELLÄ ON
VISIO?
Millaista
yhteiskuntaa
rakennamme
teknologian
avulla?
Teknologia-alan visionäärit:
Ihmisestä
tulee
moniplane-
taarinen laji
Kuoleman
mysteeri
voidaan
ratkaista
Keino-
äly on
jo
täällä
Ihminen ja
kone
voidaan
yhdistää
Virtuaali-
todellisuus
muuttaa
pelin
KUKA OMISTAA TULEVAISUUDEN?
Missä kipu-
pisteet nyt?
Työ Media
+ muut sivuvaikutukset
Teknologia
haastaa
uudistumiskykymme
…mutta tarjoaa
myös huikeita
mahdollisuuksia
Inhimilliset,
sosiaaliset,
taloudelliset…
VAIKUTUKSET
Polari-
saatio
Uudet organisaatiot,
identiteetit ja alustat
Teknologia kestävän
hyvinvoinnin mahdollistajana
Tarvitaan keskus-
telua etiikasta
Inhimillisyys ja ihmisen
kyvyt korostuvat
Uusi sukupolvi löytää
tapansa
Jakamistalous ja vaurauden
jako olennaisia
Laajempi käsitys
hyvinvoinnista
Kasvu, innovaatiot
ja kestävät
elämäntavat…
Nuoret eivät voi
ratkaista
tulevaisuuden
haasteita
ilman muita
suku-
polvia!
Länsimaiden demografia
7. Ratkaisut: Teknologia + ihmiset
Tarvitaan täysin uusi tapa
nähdä planeetta, talous ja
hyvinvointi
1 Energiavallan-
kumous: fossii-
listen poltto-
aineiden käyttö
laskussa, uusiu-
tuvat kasvussa
Ilmassa…
Aikamme
suurin
haaste
Teknologia
Talouskasvun ja
luonnonvarojen käytön
irtikytkentä
1500 miljardin euron
markkinat cleantech-
ratkaisuille vuoteen 2020
mennessä
Onko trendi myös
mahdollisuus
ihmiskunnalle toimia
yhdessä?
Ratkaisut
ovat jo
käsissämme!
2 Kierto-
talouden
mahdolli-
suudet
Älykkäät
tuotteet ja
palvelut
löytävät
asiakkaansa
3 Älykäs ja
saumaton
liikenne
4 Kaupungit vaikeiden
ongelmien
ratkaisijoina:
paikallisuuteen uutta
elinvoimaa
teknologiasta
5
Heräämmekö?
Teknologia ei voi yksin
ratkaista haastetta.
Muutokseen tarvitaan aina
myös ihminen.
Ilmastonmuutos
ja resurssien
niukkuus
Resurssien dramaattinen
niukkeneminen ja
ilmastonmuutos määrittävät
tulevaisuuden. Meidän on
toimittava nyt.
4–6 °C-asteen nousu
olisi katastrofaalista
!
Ihmiset
Kestävyyskriisi
nyt!
8. Maailma on täynnä hukkaa, raaka-aineiden tarve kasvaa
Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja
niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti?
Toimistojen
käyttöaste on noin
40 %
Keskimäärin
materiaaleja
käytetään
Euroopassa
vain kerran
Autojen
keskimääräinen
käyttöaste on noin
8 %
10-15 %
rakennusmateriaaleista
menee jätteeksi
rakennusaikana
31 % ruuasta menee hukkaan.
Suomessa määrä on n.
300-400 miljoonaa kg/v.
Raaka-aineiden tarve
kasvaa 2030 mennessä
Energia
+ 32 %
Teräs
+ 57 %
Vesi
+ 137 %
Viljelysmaa, yli
+ 200 %
Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke
10. Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 • 10
Biologiset kierrot
Viljely/
keräys
Biokemiallinen
hyödyntäminenPalauttaminen
maaperään
Biokaasu
Anaerobinen
hajottaminen ja
kompostointi
Biokemiallisen
tuotteen
ekstraktointi
Alku-/välituotteen
valmistaja
Lopputuotteen
valmistaja
Jälleenmyyjä/
palvelun tarjoaja
Uusiokäyttö/
jälleenmyynti
Uudistus/
uudelleenvalmistus
Kierrätys
Kaivostoiminta/
materiaalien valmistus
Tekniset kierrot
Keräys Keräys
Energiaksi
Kaatopaikka
Kuluttaja Käyttäjä
Käyttö toisella
tavalla
Ylläpito
Hyödyntäminen
toisessa
arvoketjussa
Lähde: Ellen MacArthur Foundation
Rakenteeltaan vahvistuvassa systeemissä tuotteet ja materiaalit sekä niihin
sitoutunut suurin mahdollinen arvon kiertävät mahdollisimman tehokkaasti
11. • Luonnonvarojen saatavuus vähenee globaalisti ja ilmastonmuutos kiihtyy
• EU on asettamassa kunnianhimoisia tavoitteita
• Suomella on tarve kilpailukyvyn parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen
11Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Kiertotalouden tarve ja tavoitteet
Kiertotalouden tavoitteet
Kestävää
liiketoimintaa
Talouskasvun
irtikytkentä
resurssien
kulutuksesta
Materiaalien ja
arvon kierto
tehostuu
Uutta työtä ja
hyvinvointia
12. 12Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Japan
Pioneer since
1990s
China
CE in legislation,
large scale pilots
Netherlands
”Circular Economy
Hotspot” 2020
Germany &
Austria
Forerunners in municipal
waste recycling
Denmark
Industrial symbioses &
green public procurement
Scotland
Zero Waste Plan
2025
Canada
Zero Waste Canada
& CE working group
Circular Economy advances across the globe
Switzerland
Integrated
Product Policy
Sweden
EU’s forerunner in
e-waste recycling
Finland
CE as government’s
key project
13. 13Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Mahdollisuuksien vuosittainen arvo
Milj. euroa vuoteen 2030 mennessä
Raken-
nusala
Metsä-
teollisuus
Ruokahävikin
minimointi
Jakamis-
talous &
second hand
Konepaja-
teollisuus
Yhteensä
~ 1.8 mrd €
Ravinteiden
kierto
375
230
165
450
255
310
1785
Eräitä kiertotalouden mahdollisuuksia Suomelle
Lähde: McKinsey, Gaia Consulting
14. 14Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia
Tuote palveluna Jakamis-
alusta
Tuote-elinkaaren
pidentäminen
Kiertoketju Palautuminen &
kierrätys
Omistajuuden
kokonaiskustan-
nukset tuottajilla
ja jälleenmyyjillä
Liisaus ja käytöstä
maksaminen
Suorituskyky korvaa
määrää, kestävyys
hävittämistä
Tavaroiden ja
resurssien hyöty-
käytön lisääminen
Vuokraaminen
Jakaminen
Vaihtaminen
Aktiivinen
tuotteiden
ylläpitäminen
Korjaaminen
Päivittäminen
Uudelleenvalmistus
Uudelleen-
markkinointi
Uusiutuvat,
kierrätettävät ja
biohajoavat
materiaalit
Uusiutuva energia
fossiilisten sijaan
Jäte arvokasta
raaka-ainetta
Kierrätys ja käyttö
toiseen
tarkoitukseen
Muuttaminen
energiaksi
Lähde: Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to wealth
15. Ongelma: Täyttöasteeltaan vajaiden
jäteastioiden säännöllinen tyhjentäminen
aiheuttaa ylimääräisiä logistiikkakustannuksia ja
CO2-päästöjä.
Ratkaisu: Kokonaisvaltainen logistiikkapalvelu,
joka hyödyntää langattomia sensoreita
jäteastioiden täyttöasteen mittaamiseen ja
ennustamiseen. Ratkaisu tuottaa aikataulun ja
täyttöasteiden perusteella optimoidun
keräyssuunnitelman, mikä säästää kustannuksia
ja vähentää CO2-päästöjä.
15Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
”Roskisten Uber”
Lähteet: Enevo.com, Kauppalehti
Tuote palveluna
16. 16Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
Lähde: 3stepit.com
Ongelma: Vanhemmat, mutta
käyttökelpoiset it-laitteet päätyvät usein
pois käytöstä liian aikaisin, jolloin niihin
sitoutunutta arvoa menetetään.
Ratkaisu: Palvelumalli kattaa asiakkaan it-
laitteiden hankinnan, hallinnoinnin sekä
uusimisen ja käytöstä poiston. Palveluun
kuuluu työasemien vuokraus sekä
käytettyjen laitteiden ostaminen ja myynti.
Hyötykäyttöä edistetään kunnostamalla ja
myymällä edullisemmin laitteita, jotka
muuten päätyisivät kierrätykseen tai
heitettäisiin pois.
Tuote-elinkaaren
pidentäminenTuote palveluna
17. 17Sitra • Ernesto Hartikainen • 14.3.2016 •
”Verkkokaupan ikiliikkuja”
Lähteet: Originalrepack.com; jpovaska.com, Taloussanomat
Ongelma: Verkkokaupan lisääntyessä
pakkausjätteen määrä kasvaa reilusti, kun
pakkauksia käytetään vain harvoin uudestaan.
Ratkaisu: Uudelleenkäytettävät pakkaukset
verkkokauppiaille ja kuluttajille. Pakkauksen
palauduttua postin kautta kiertoon, asiakas
saa pakkauksen pantin arvon suuruisen
etusetelin kohdekauppaan.
RePack liisaa pakkauksia yrityksille.
Tuote palveluna
Tavoitteiden laajemmat kuvaukset:
Kestävää liiketoimintaa: Taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen perustuvat liiketoimintamallit yleistyvät Suomessa ja muualla.
Materiaalien ja arvon kierto tehostuu yhteiskunnassa, jossa jäte on raaka-ainetta ja materiaali palautuu taloudellista lisäarvoa luovaan hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti.
Irtikytkentä: Talouskasvu ja kehitys irtautuvat uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen jatkuvasta kasvusta.
Projektitavoitteet
Kokeillaan kiertotalouden liiketoimintakokonaisuuksia valituilla fokusalueilla
Tekstiiliala, ravinteiden kierrätys, teknologiateollisuus, jätteiden kierrätys
Parhaita kansainvälisiä käytäntöjä on tunnistettu ja kokeiltu Suomessa
Määritellään ja viestitään holistinen kiertotalous yhdessä sidosryhmien kanssa
Kiertotalouden kansallinen mittaristo on laadittu
Kiertotalouden käsitteiden käyttö mediassa
Käsitteistä on yhteisymmärrys ja termit ovat vakiintuneet
Käyttöönottotavoitteet
Uusia liiketoimintamalleja kiertotalouteen on käytössä
Kiertotalouskäsitteen läpilyönti ja keskeisten tahojen sitoutuminen toimenpiteiden toteuttamiseen (tiekartta ja sen toteutus, medianäkyvyys, mittaristo)
Hallinto, kannusteet ja kokeilut vauhdittavat innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa
Vaikuttavuustavoitteet
Kiertotalous parantaa Suomen ekologista kestävyyttä ja Suomi on mallina muille maille
Uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja hyvinvointia syntyy kiertotalouden kautta
Materiaalien kierto tehostuu, uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla ja siirrytään kohti jätteetöntä yhteiskuntaa
”Kiertotalous tähtää jätteettömään yhteiskuntajärjestelmään, jossa materiaalit pysyvät kierrossa ja uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla.”
Ruotsi
Elektroniikan jälleenmyyjien vastaanotettava sama määrä käytettyä elektroniikkaa uusiokäyttöön tai kierrätykseen (laki voimaan jo 2001)
2020 mennessä: metallien kierrätysaste 2014:n 70 %:sta 85 prosenttiin
Myös laki, joka edellyttää pakkausmateriaalien valmistajia tehostamaan materiaalien kierrätystä tavoitteena kierrättää 85% paperiperusteisesta materiaalista (65% v. 2014)
Tutkimus- ja innovaatio-ohjelma RE: Source, johon SP Technical Research Institute, VINNOVA, Swedish Energy Agency, Formas ja yritykset investoivat yhdessä n. 10 miljoonaa € vuosittain. Ensimmäinen vaihe kestää 2018 asti.
Lähteet: Päälähde: http://www.theguardian.com/sustainable-business/2014/oct/29/countries-eu-circular-economy-legislation-denmark-sweden-scotland
E-jätteen kierrätys
http://www.avfallsverige.se/fileadmin/uploads/elretur_eng.pdfhttp://www.govsgocircular.com/cases/e-waste-recycling-regulation-best-practice-of-implementing-the-european-weee-regulation/
Tarkempaa matskua
Challenges of WEEE Management in Sweden: http://www.georange.se/upl/files/92792.pdf
Weee directive in Sweden – Evaluation with further study https://www.naturvardsverket.se/Documents/publikationer/978-91-620-8421-9.pdf?pid=4103
Overview of the WEEE Directive and Its Implementation in the Nordic Countries: http://downloads.hindawi.com/journals/jwm/2014/457372.pdf
Recycling and disposal of electronic waste: https://www.naturvardsverket.se/Documents/publikationer6400/978-91-620-6417-4.pdf
Re:Source-tutkimusohjelma
http://circulareconomy.se/100-miljoner-kronor-per-ar-till-resource/
Tanska
Resurssistrategia (hyväksytty 2013): kaikkea jätettä käsitellään resurssina, jota tulee mieluummin kierrättää tai uusiokäyttää
Hallitus tähtää kotitalousjätteen osalta 50 % kierrätysasteeseen 2022 mennessä (2014 kierrätysaste oli vain 23 %)
Green Transition Fund (Danish Ministry for Growth and Business): keskittynyt teollisten symbioosien edistämiseen (huippuesimerkki: Kalundborg). Jakaa 12 miljoonaa vuosina 2014-2016 (67 000 € - 1.5 milj. € / projekti)
Monet 97 kunnista käyttäneet aikaisemmin paljon rahaa polttolaitoksiin: nyt laki kieltää uusien polttolaitosten rakentamisen
Lähteet:
Päälähde, Guardian: http://www.theguardian.com/sustainable-business/2014/oct/29/countries-eu-circular-economy-legislation-denmark-sweden-scotland
Rethink Business: 3 vuotinen keskitanskan hanke, joka tähtää kestävän liiketoiminnan vauhdittamiseen: http://en.rethinkbusiness.dk/
Denmark Without Waste –resurssistrategia: http://eng.mst.dk/media/mst/Attachments/Ressourcestrategi_UK_web.pdf
Tanskan vihreät julkiset hankinnat
http://ec.europa.eu/environment/life/project/Projects/index.cfm?fuseaction=home.showFile&rep=file&fil=PLASTIC_ZERO_analyzed_in_denmark_case_copenhagen_final_.pdf
http://www.ellenmacarthurfoundation.org/case_studies/public-procurement-in-denmark
Saksa
Lähde: Europe can learn from Germany’s CE, experts say. http://www.euractiv.com/sections/energy/europe-can-learn-germanys-circular-economy-experts-say-310667
Saksassa mittarina kierrätetykseen päätyvän materiaalin osuus koko yhdyskuntajätteestä kierrätysaste nykyisin 60-65 %, muualla EU:ssa 15-20 %.
Muut EU-maat mittaavat kierrätystä kuitenkin eri tavalla: katsotaan yleensä vain klassisten kierrätysmateriaalien määriä (metalli, muovi, lasi, paperi, biojäte). Siksi monet maat saavuttavat 50 %:n kierrätystavoitteen.
Kaatopaikkakielto vuodesta 2005
200 000 työpaikkaa kiertotaloudessa ja 15 000 laitosta ”jätetaloudessa”
”Saastuttaja maksaa” –periaate. Valtio ei siis maksa jätteen loppusijoittamisesta vaan jätteen tuottaja: kuluttaja, talous ja teollisuus.
Ongelmiakin on: Kaikkia sääntöjä ei ole osoitettu ”tietyille yhtiöille”.
Lähde: Act – Reorganising the Law on Closed Cycle Management and Waste. (Feb 24th, 2012) http://www.bmub.bund.de/fileadmin/Daten_BMU/Download_PDF/Abfallwirtschaft/kreislaufwirtschaftsgesetz_en_bf.pdf
Vuonna 2012 tehtiin päivitys jo vuonna 1990-luvulla hyväksyttyyn lakiin. Jäte- ja kierrätysteollisuuden noudatettava seuraavaa viisiportaista hierarkiaa:
Jätteen välttäminen
Valmistaminen uudelleenkäyttöön
Kierrättäminen
Toisenlainen hyödyntäminen (erityisesti hyödynnys energiantuotantoon)
Loppusijoittaminen / pois heittäminen.
Lähde: Reloading the CE Package – Germany’s perspectives and expectations. http://dynamix-project.eu/sites/default/files/event/attachment/Session2%20-%20Jaron.pdf
Saksa tavoitteena on kaksinkertaistaa raaka-ainetehokkuus 2020 mennessä (1994 tasoon verrattuna)
Kansallinen resurssitehokkuusohjelma (ProgRess) helmikuusta 2012 lähtien
Overview Of ProgRess: http://www.bmub.bund.de/en/topics/economy-products-resources/resource-efficiency/german-resource-efficiency-programme-progress/#c29801
Lähde: CE – Improving the Management of Natural Resources. http://www.satw.ch/publikationen/schriften/kreislaufwirtschaft/a__circulareconomy_with_references_EN.pdf
Saksassa 250 000 työskentelee kierto ja jäteteollisuudessa
Sektorin vuosittainen arvo yli 50 miljardia
Yli 3 tonnia kierrätettyä jätettä per hlö (suurin osa tästä rakennusteollisuudesta, jonka kierrätystehokkuus on 89 %)
Saksa on onnistunut irtikytkemään jätteiden määrän talouskasvusta
UK & WRAP
Voittoa tavoittelematon järjestö WRAP (http://www.wrap.org.uk/) edistää resurssien kestävää käyttöä UK:ssa (Englanti, Wales & Pohjois-Irlanti). Toimii verkottajana hallitusten, yritysten, yhteisöjen, ajatushautomoiden ja yksilöiden välissä.
WRAP:n visio UK:lle: http://www.wrap.org.uk/content/wraps-vision-uk-circular-economy-2020
WRAP:n suunnitelma 2015-2020: http://www.wrap.org.uk/sites/files/wrap/WRAP-Plan-Resource-Revolution-Creating-the-Future.pdf
WRAP on tunnettu mm. ”Recycle Now”, ”Love Food, Hate Waste” ja ”Love Your Clothes” aloitteista
Auttanut useiden vapaaehtoisten sitoumusten syntymisessä:
Rakennusala: yli 700 yritystä onnistunut puolittamaan kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän 2012 mennessä
Vähittäiskauppa: yrityksiä työskentelee yhdessä ruoka-, pakkaus- ja toimitusketjun jätteen vähentämiseksi (”Courtauld Commitment”)
Vaateteollisuus: Sustainable Clothing Action Plan.
Green Investment Bank: http://www.greeninvestmentbank.com/. Hallituksen luoma. Tavoitteena vauhdittaa kestäviä investointeja.
SKOTLANTI
Tavoitteena vähentää jätettä 25 %:lla vuoteen 2025 mennessä (2011 tasoon verrattuna)
Miten? Edistetään laadukkaiden kierrätysmateriaalien kysyntää ja tarjontaa, elektroniikan innovatiivinen keräys ja uusiokäyttö
”Zero waste Scotland” http://www.zerowastescotland.org.uk/
Resurssitehokkuuden ja kiertotalouden edistäjä Skotlannissa, jota hallitus rahoittaa
ZWS:n työ tukee Skotlannin hallituksen Zero Waste suunnitelman ja muiden vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden politiikan toteuttamista
Muutoksen edistäjä yhteiskunnassa ja yrityksissä
Zero Waste plan: noin 20 toimenpidettä, joilla autetaan yrityksiä materiaalitehokkuuteen; edistetään innovaatioita ja uutta liiketoimintaa; edistetään parempaa suunnitelua; kehitetään tuottajavastuuta; parannetaan materiaalitietoutta; ja edistetään resurssitehokuuden kulttuuria.
Kiertotalouden potentiaaliset hyödyt Skotlannille: 2.9 miljardin punnan säästöt ja 12 000 uutta työpaikkaa (http://www.theguardian.com/sustainable-business/scotland-proposes-resource-efficient-circular-economy)
Hallituksen Zero Waste Plan (http://www.gov.scot/Topics/Environment/waste-and-pollution/Waste-1/wastestrategy, http://www.gov.scot/Resource/Doc/314168/0099749.pdf)
Ohjelma jätteiden ehkäisyyn kaikkien jätteiden osalta
Kaatopaikkakielto tietyille jätetyypeille
Jätteiden erilliskeräykset
Tavoite kaikelle jätteelle: 70 % kierrätystavoite ja vain 5 % voi päätyä kaatopaikalle (2025 mennessä)
Rajoitteita jätteiden poltolle
Kannustetaan paikallisviranomaisia ja materiaalien hallintasektoria edistämään sitoutumisia parhaisiin käytäntöihin ja työskentelemään yhdessä
Parempi tietoa jätteistä ja niiden lähteistä
Mitataan jätteestä aiheutuvia CO2-päästöjä kierrätyksen priorisointi pienimmän jalanjäljen perusteella
Circular Economy Scotland: http://www.green-alliance.org.uk/resources/Circular%20economy%20Scotland.pdf
Hollanti
Lähde: http://ec.europa.eu/environment/ecoap/about-eco-innovation/policies-matters/netherlands/netherlands-pulls-ahead-in-circular-economy-race_en.htm
Haluaa kiertotalouden politiikan keskiöön EU:n neuvoston presidenttikauteen mennessä (2016) ”Circular Econmy hotspot”. Tavoitteena globaali edelläkävijyys, joka tunnistetaan lukuisista kiertotalouden esimerkeistä
2013 Green Deal: Government, Circle economy, MVO Nederland, Amsterdam Economic board. Sopimuksen tavoitteena avittaa kestävän kehityksen hankkeiden toteuttamista.
Circular hotspot green deal: number of projects to demonstrate the opportunities and create a network that would have an overall influence on Dutch policy to encourage the take-up of circular economy principles
Specific programme: Realisation of Acceleration of a Circular Economy (RACE, 2014). Coordinated by Circle Economy, backed by prime minister
Define ans stimulate circular Design
Stimulate Reuse
Analyse barriers
Porfolio of pilots and example projects
Raise public awareness
Involment of young people
Young initiative, but already created guiding principles for design
Tavoite: vähentää polttoon päätyvää jätettä 50 %:lla; toinen tavoite, että 75 % jätteestä lajitellaan ja erotelaan syntypaikassa
Lisätietoa: http://www.circle-economy.com/projects/regional/netherland-circular-hotspot/
Japani
Lähde: https://www.the-ies.org/analysis/circular-economy-japan)
Vuonna 2000 hyväksytty laki: Law for the promotion of Efficient Utilization of Resources
Valmistajien on vastattava myös tuotteiden purkamisesta
98 % metalleista kierrätetään
2007: vain 5 % jätteestä päätyi pois kierrosta (vrt. 48 % UK:ssa)
74-89 % elektroniikkatuotteiden materiaaleista kierrätetään suuri osa takaisin uusien tuotteiden valmistukseen
Japani tavoitellut kiertotaloutta vuodesta 1991 (asukastiheys, vähän omia resursseja, yhteistyökulttuuri)
Mittarit, joille on usein teollisuusalakohtaisia tavoitteita:
materiaalien käyttö suhteessa BKT:hen
Materiaalien kierto
Kaatopaikalle päätyvä jäte
Miten järjestelmä on suunniteltu
Materiaalien kuluttajaystävällinen kerääminen: kierrättämättä jättäminen on vaikeampaa. Jälleenmyyjät keräävät laitteita. Esim. valmistajan voi pyytää hakemaan vanhat IT-laitteet pois tai ne voi toimittaa kiertoon, tai palauttaminen voidaan tehdä postin kautta
Kuluttaja maksaa etukäteen ostohetkellä tuotteen palauttamiseen liittyvästä kustannuksista, esim. kuljetuksesta. Ankarat sakot tavaroiden poisheittämiselle.
Yhteisomisteinen kierrätysinfra: laki edellyttää, että valmistajat pyörittävät purkulaitoksia konsortiossa, yhdessä toisten valmistajien kanssa yritysten investoitava kierrätykseen. Koska omistavat sekä valmistusta että purkamista, haluavat suunnitella tuotteet hyvin, purkamista silmällä pitäen. Jotkut valmistajat jopa ajavat prototyyppejä purkulaitosten läpi.
Suuri talousvaikutus: uusiokäytön ja kierrätyssektorin koko oli 163 miljardia puntaa 2007 (7.6 % BKT:sta)
2010 Kiina ryhtyi jarruttamaan REE-metallien vientiä: Japanissa alettiin edistää REE kierrätysteknologioita, erityisesti autojen akuista. Uusi innovaatio, nykyisin JMC &Hondalla kierrätyslaitos, joka saa talteen 400 tonnia REE:tä vuodessa. Menestystekijät:
Kierrätystä tukeva politiikka: tutkimusvarojen kohdennus
Yritykset olivat panostaneet yhteistutkimukseen jo pitkään
Kierrätyksen lisäämiseen kohdistui reilusti yleisön odotuksia
Lukematon lähde: http://greenallianceblog.org.uk/2013/02/07/the-circular-economy-big-in-japan/
Kanada: Vancouver
- Kiertotalous ja tekstiilit (https://gallery.mailchimp.com/f1d667ee70ba63e4c180456fb/files/Textiles_CircularEconomy_FollowUp.pdf)
Kasaavat Circular Economy toimijoiden tietokantaa nettikyselyllä (valmistus, suunnittelu, purkaminen, kierrätys)
Zero Waste Council ja CE-työryhmä olemassa, mutta työ vaikuttaa olevan alussa
Vancouver Greenest City Action plan: http://vancouver.ca/files/cov/Greenest-city-action-plan.pdf
Sveitsi
Lähde: http://www.satw.ch/publikationen/schriften/kreislaufwirtschaft/a__circulareconomy_with_references_EN.pdf
Federal Waste Guideline (1986) jätteen välttäminen, vähentäminen & ympäristöystävällinen hävittäminen
Saastuttaja maksaa jätteitä alettiin erilliskerätä (erityisesti lasia, alumiinia ja paperia)
Rebound-efekti: tuotetun jätteen määrä ei ole vähentynyt
Suuri tuonnin määrä (60 %) iso osa kulutuksen vaikutuksista kohdistuu Sveitsin ulkopuolille. Niistä otettava myös vastuu.
Sustainable Development Strategy 2008-2011 keskittyi IPP:hen (Integrated Product Policy) tuotteiden vaikutusten tarkastelu koko elinkaaren aikana
EcoInvent –tietokanta: tietoa tuotteiden ekologisista jalanjäljistä (www. ecoinvent.ch)
Tietokannan tarkoituksena vauhdittaa eko-merkintöjen ja LCA-menetelmien kehitystä
Näytetään esimerkkiä julkisilla hankinnoilla -> IPP:tä noudatetaan
Perustettiin kansallinen IPP-verkosto vauhdittamaan periaatteiden, lakien ja säädösten edistämistä (tuotteiden täytettävä elinkaaren osalta tietyt standardit) (http://www.un.org/esa/dsd/dsd_aofw_ni/ni_pdfs/NationalReports/switzerland/scp.pdf)
Fosforin talteenotto tulossa lain edellyttämäksi 2016 alkaen ->
Biokaasu-tavarassa ei saa olla ravinteita mukana, uusi integroitu systeemi tulossa, jossa myös vesilaitos.
Sitran ravinnekiertotilaisuudessa mainittu, että 2016 on tulossa voimaan laki fosforin talteenotosta. Outotec on toimittamassa osakokonaisuuden pilottilaitokseen.
Recommendation for sustainable construction (SIA 112/1), myös tietoisuuden lisääminen koulutuksella (IDANE, education 21)
Toimenpideohjelma: ”Action Plan Green Economy” (Consumption & production; Waste & Resources; Overall Instruments; Goal, Measurement, Information & Reporting)
Uusi strategia, ”Masterplan Cleantech”
Kiina
Lähde: http://www.satw.ch/publikationen/schriften/kreislaufwirtschaft/a__circulareconomy_with_references_EN.pdf
CE kehitysstrategia hyväksytty hallituksen taholta v. 2002 -> edistetty lukuisilla piloteilla ympäri maata
CE Strategies and Near Term Action Plan 3R-tavoitteet jokaiselle teollisuuden alalle (recover, reuse, recycle)
”Township building” Kannustetaan maaseudulla asuvia pysymään maaseudulla. Yhdistämällä vierekkäisten kylien toimintoja (esim. jätehuoltoa) toisiinsa pienemmät kaupungit
Circular Economy Promotion Law ja muuta (http://europesworld.org/2014/06/15/chinas-policies-and-instruments-for-developing-the-circular-economy/#.VebT5PntlBc)
Irtikytkentä uusi kehityksen keino ja malli
Suljetut materiaalikierrot (laki kattaa: jätteen kierrätys, tuotteiden uusiokäyttö, palveluiden edistäminen)
Top-down, komentoperusteinen lähestymistapa verrattuna Euroopan markkinalähtöisyyteen
Resurssituottavuus tavoitteet: suunnitelma 2011-2015 tähtäsi resurssituottavuuden parantamiseen 15 %:lla vuosittain
Paikalliset kokeiluista koko maahan: pilotteja kahdeksan vuoden ajan, kolmella eri tasolla (mikro, meso ja macro), mainly on low-level waste recycling
Uusi kokeilujen sarja: kiertotalous toiminnassa maanlaajuisesti 2020 (uudelleenvalmistus autoteollisuudessa, koneteollisuudessa ja
A Study on CE Implementation in China: https://www.ipag.fr/wp-content/uploads/recherche/WP/IPAG_WP_2014_312.pdf
Chinese CE Strategy deployment in three levels: 1) enterprise-wide, 2) industial zones, 3) region level.
Strategiaa testattu. Vuodesta 2005 lähtien 10 eko-kaupunkia ja –provinssia: Beijing, Shanghai, Chongqing, Guiyang, Ningbo, Hebei, Tongling, Liaoning, Shandong, and Jiangsu.
24 ECO-industial parks
https://agenda.weforum.org/2014/10/circular-economy-china-ida-auken/
Taiwan CE Network: http://www.ellenmacarthurfoundation.org/uploads/gkm/page_688.html
South Africa (http://www.theguardian.com/sustainable-business/2015/aug/03/south-africa-circular-economy-unemployment-lifeline#img-1)
”Sharing [and circular] economy is western world dilemma. Here, the waste has always been a resource, and transportation and goods have been shared. Still, green companies can foster employment here as well.” (H. Erdmann)
Kehitettävää analyysiin
Mitä systeemisiä eroja esim. jätehuollon välillä Suomen ja Keski-Euroopan välillä?
Maiden gruppaus: Edelläkävijät vs. hyödyntäjät
Markkinanäkökulma: markkinan koko, potentiaali, jne.
Kierrätysasteita Euroopassa
http://www.eea.europa.eu/about-us/competitions/waste-smart-competition/recycling-rates-in-europe/image_view_fullscreen
Kiertotalous maiden lain valmistelussa:
http://www.theguardian.com/sustainable-business/2014/oct/29/countries-eu-circular-economy-legislation-denmark-sweden-scotland
McKinzey on arvioinut kiertotalouden potentiaalin Suomelle kahdella menetelmällä:
Löydettyjen yksittäisten liiketoimintamahdollisuuksien kautta.
1.5 miljardin euron potentiaali viidellä eri sektorilla
Ellen MacArthur Foundationin Euroopan kokonaisarvopotentiaalin arvion pohjalta.
- Karkea, mutta Suomen lähtötason huomioiva arvio
- 1.7-2.5 miljardin euron potentiaali
Sitralaiset, katsokaa tämä: Accenturen Waste to Wealth -esitys 17.3.2016
New business models arise that:
• are more future oriented instead of just providing solutions for todays problems
• maximize financial values alongside environmental and social values
• co-operate within complex social networks instead of linear buyer supplier relationships
• are active in new market segments such as C2C and C2B
• focus on accessibility rather than ownership
• incorporate social benefits and costs in their profit and loss calculation
https://acnprd.accenture.com/fi-en/insight-outlook-using-digital-tech-spin
Circular Supply Chain. Provide renewable energy, and bio-based or fully recyclable materials in place of traditional inputs to enable regenerative use of the same resources again and again
Recovery and Recycling. Recover useful resources or energy from disposed products or byproducts, effectively turning waste disposal costs into resource management revenues for any business
Product Life Extension. Extend the working life of products and components by repairing, upgrading or reselling them to transition from product to lifecycle revenue generation
Sharing platform. Enable, for a transaction fee or access to a similar device, increased product utilization by making it possible for consumers and/or companies to co-use and exchange goods on a central service
Product as a service. Offer product access rather than ownership to let customers pay for performance only, and integrate incentives to make products that last and can be effectively upgraded and serviced
Deloitte business models:
Cradle to cradle
Take-back management, including reverse logistics. Individual or mutualized.
Deposit systems
Repair
Refurbishment, including resale
Remanufacturing
Rematerialisation, including recycling and cascading use
Idea: Kehittää langattomiin täyttöastioiden seuranta-antureihin perustuvaa jätekeräyksen palvelukonseptia, joka mahdollistaa päästöjen vähentämisen ja kustannussäästöt. Vaikutus: Enevo on valmis ottamaan kasvuharppauksen kansainvälisille markkinoille. Teknologia voi mullistaa jätekeräysalan globaalisti ja vähentää kustannuksia 30 prosenttia (Tekes)
Small company on intelligent waste management systems, established in 2010 in Finland
From the conversations with Enevo’s Pertti Tammivuori
Enevo, one of the major capital investments in Finland: 19 million euro until today
Through the savings in transportation costs, recycled material can be better valued. Invoicing criterion need to change from collection to the amount of waste collected.
In traditional waste management, it has turned out challenging or even impossible to increase the fill-level of waste containers above 50 % on waste collection moment. Enevo’s solution helps increasing containers’ fill-levels up to 85-95 % at the moment of waste collection.
CO2-emissions are reduced by the same ratio than the fill-level is improved less garbage trucks & transportation is needed
The potential of waste collection optimisation in Finland. Assumptions: one waste truck produces 100 kg of CO2 emissions per day, and there are 2000 trucks altogether. If we could optimize waste collection by 30 %, it would mean 60 000 kg less of CO2 emissions per day in Finland. Additionally, considerable cost savings are achieved.
Enevo’s sensors in waste collectors send daily messages to server about estimated collection date. Date estimation becomes more accurate as the collection date becomes closer.
Kauppalehti
Rotterdamin kaupunki pystyi vähentämään jäteautojen ajokilometrit ja jätteiden keräykseen käytetyn työajan puoleen suomalaisen Enevon antureiden ja pilvipalvelun avulla. Anturit mittaavat jätteiden määrää keräysastioissa, pilvipalvelu optimoi jäteautojen kulkureitit ja astioiden tyhjennysaikataulut. Keräyskustannus jätetonnia kohden pieneni Rotterdamissa 48,10 eurosta 25,85 euroon.
Enevo One: Waste collection for Smart Cities (http://www.enevo.com/wp/wp-content/uploads/2013/05/a4_enevo_general_en_v4.pdf)
Suuri tietotekniikka-alan yritys (LV > 500 m€), perustettu Suomessa 1997. Työntekijöitä yli 350 kpl.
3 Step IT kasvaa Ruotsissa: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/3-step-it-kasvaa-ruotsissa/USMxTiih
Asiakkaiden IT-laitteet palautuvat käytön jälkeen yritykselle, joka tyhjentää tiedon turvallisesti ja välittää laitteet edelleen käyttöön sellaisiin paikkoihin, joissa ei tarvita aivan uusinta teknologiaa.
3 Step It osti Ruotsalaisen TEC Finance AB:n, jonka liikevaihto vuonna 2014 oli 67 miljoonaa euroa
”Ruotsin kouluissa käytetään kierrätettyjä tietokoneita. Meillä on perinteisesti kaiken pitänyt olla uutta. Nyt taantumassa voisi myös Suomen kouluissa etsiä kohteita, joissa ei tarvita aivan uusinta teknologiaa.”
YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=AEp9UIjwnAY
https://www.youtube.com/watch?v=4A6__20YSqg
Pakkausmateriaaleihin erikoistunut startup, perustettu 2011 Suomessa
Lähde: http://jpovaska.com/blog/repack/
Tuote palveluna: asiakas maksaa käytöstä, ei fyysisestä tuotteesta.
RePackin asiakas maksaa joka kerta pakkausta käytettäessä.
Toimintamalli vähentää pakkausjätteen syntyä huomattavasti.
Ostaessaan tuotteen esimerkiksi nettikaupasta, kuluttaja voi valita RePackin toimitusvaihtoehdoksi. Kuluttaja maksaa kaupasta riippuen 0-5 euroa ylimääräistä
Pakkauksen, jossa tuote toimitetaan, voi palauttaa mihin tahansa julkiseen postilaatikkoon ilman postimerkkejä/postimaksua
Kuluttaja vastaanottaa esim. 10 euron alennuskupongin kauppaan, josta alun perin tilasi tuotteen
Asiakkaina suomalaisia jälleenmyyjiä, kuten Globe Hope, Varusteleka, Isku, Martela, Elisa, Apteekkishop; suunnitteilla laajentuminen ulkomaille
RePack hyödyntää teknisen kierron materiaaleja. Vastaavasti Ecovative pyrkii vähentämään pakkausmateriaalien vaikutuksia biohajoavilla pakkausvaihtoehdoilla.
Suomalaisyritys keksi verkkokaupan ikiliikkujan (http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2015/10/09/suomalaisyritys-keksi-verkkokaupan-ikiliikkujan/201513144/12)
Pakkaukset valmistetaan polypropeenista ja kierrätysmateriaaleista (esim. vanhoista mainoslakanoista tai messualueen matosta)
Valkealakosken pop up –tekstiilitehtaan tuotteet tullaan pakkaamaan RePackin pakkauksiin
RePack kv-kilpailuissa:
http://packagingrevolution.net/the-reusable-home-delivery-packaging-system-from-finland-rings-up-awards/?utm_campaign=shareaholic&utm_medium=twitter&utm_source=socialnetwork