Letturobotteja vai kaupunkiviljelyä?
Kulutusrakenne, elämäntavat ja ruoan arvoketju 2016-2050
Steiner-koulun Tulevaisuuden ruoka -seminaari 23.1.2016
Satu Korhonen
Demos Helsinki
www.demoshelsinki.fi
satu.korhonen@demoshelsinki.fi
Twitter: @Satu_Koo

Demos Helsinki
Pohjoismainen riippumaton ajatushautomo.
Viisitoista työntekijää eri tieteenaloilta. Kaikissa hankkeissa toinen asiakas on aina
yhteiskunta.
Teema-alueina osaamisdemokratia ja resurssiviisas talous.
Tulevaisuudentutkimus ja yhteiskehittäminen keskeisinä lähestymistapoina.

Kulutus vuonna 1980?

Photo by Patrik Breen , copyright CC

”1980-luvun loppuvuosien kulutuksessa alkoi olla viitteitä
asumisen, vapaa-ajan ja tietoliikenteen merkityksen kasvusta.
Vapaa-ajan kulutusta kasvattivat tuolloin erityisesti
harrastusvälineiden hankinnat ja matkailu.”
Tilastokeskus
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.5.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktutk/leh.html

Lähde: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_kat_001_fi.html
Vapaa-ajan kulutus on tuore ilmiö.
Kotitalouden kolme suurta ovat
asuminen, liikenne ja elintarvikkeet.

Kulutus vuonna 2050?

Kulutus vuonna 2050?
Photo by JD Hancock, CC license, copyright CC
Varoitus kuumatkailijoille:
Tulevaisuus rakentuu suureksi
osaksi niistä asioista, jotka ovat
läsnä jo tänään.

Ruokailmiöitä nyt:
Yksilöllistetty, elämäntapaan sopiva
tutkimustieto.
Leipäjono.
Heinäsirkkojen kasvatuskontti.
Nyhtökaura.
Kiireisen ravintoratkaisut.

Tasa-arvo: kuinka mahdollisuudet hyvään ravitsemukseen toteutuvat eri ryhmille?
Yksilöllisyys: Kenelle terveelliset ratkaisut ovat haluttavia, normaaleja,
hyväksyttäviä? Mitä ihmiset voivat tehdä itse?
Kuluttajuus:Mitä on helposti saatavilla? Miten hyödynnetään se, että ruoka
kiinnostaa ihmisiä? Mitä uutta kuluttajat voisivat haluta?
Tuotantokeinot ja arvoketju: Entä jos kaupat eivät enää kuratoi
ravintoamme? Entä jos söisimme kestävämmin?
Muutos: Terveys- ja ympäristötekijät luovat suurta painetta
ruokatottumusten muutokselle suurelle osalle ihmisistä.
Ruoka ja isot kysymykset

Minä, me ja
yhteiskunta
20302015 2050
Niukat
resurssit
Muuttuva
väestö
Teknologinenplanetarismi
Globaali
talous
Megatrendit

Kulutus tänään

Lähde: Envimat -projekti
www.ympäristö.fi/syke/
envimat

http://homecarebyseniorsnj.com/back-to-school-for-seniors/
Ihmiset tänään

Megatrendi: Muuttuva väestö
osaavampaa
enemmän vapaa-aikaa
kaupunkilaisempaa
pitkäikäisempää

Megatrendi: Minä, me ja yhteiskunta
yksilöllisyys
kuluttajuus
itse ja yhdessä tekeminen
elämäntapojen moninaisuus

Teknologia tänään

www.sustainable-lifestyles.eu

www.sustainable-lifestyles.eu
Pandemic technology
Meritocracy
Endemic technology
Human-centrism

www.sustainable-lifestyles.eu
Singular Super Champions
Hintamekanismi
Upcycling-talouden läpimurto
Tiivis kaupunkirakenne
Kilpailullisuus
Ubiikkiteknologiat
Ammattirakenteen hajoaminen
Digitaaliset yhteisöt
3D-tulostus muuttaa
kuluttajuutta
Energiakriisi
Paikalliset teknologiat ja resurssit
Paikallisen osaamisen keskittymät
Palvelutalous
Talouskriisi, valtioiden taantuminen
Paikallisuus, moniammatillisuus
Alkutuotannon roolin korostuminen
Governing the Commons
Local Loops
Empathetic Communities

Megatrendit muuttavat
kuluttajuutta,
elämäntapoja ja ruoan
arvoketjuja.

2050: Kiltakanttiini vai älykoti?
Painottuuko ruoan merkityksellisyys vai vapauttaako
(edullinen, skaalautuva) teknologia meidät ruoanvalmistuksesta?

Ruoka sosiaalisena ilmiönä
Case Spirulina

Spirulina 1960
Japani
Nälänhätä
Raaka-aine
Tieteen
voitto

Spirulina 2016
Koko
maailma -
mutta niche
Superruoka
Yksilöllinen
valinta
Peer-to-peer

Spirulina ei ratkaissut
maailman ravitsemusongelmaa.
Erikoisen makuinen
ravitsemusjauhe on kyllä
kestosuosikki pienelle osalle
ihmiskuntaa.
Uuden aallon ratkaisut lähtevät
tämän ajan ongelmista: kuinka
tuottaa ekologisesti
proteiinipitoista ruokaa, joka on
istuu ihmisten käsityksiin hyvästä
ruoasta?

AfterDawn 5.8.2013
Keinoliha ja lihankorvikkeet:
Petrimaljasta festarievääksi?
Photo by Eva Rinaldi, copyight CC

d
Elämäntapoihin vaikuttaa joukko toimijoita,
kestävän kulutuksen portinvartijoita.

Ryhmät uudistavat ruoan
arvoketjua

Ravintolapäivä

Tuottajalta kuluttajalle

HS 10.6.2015
HS 11.6
HS 10.6
Jakamistalous,
Alustatalous

Tulevaisuuden
ruokakulttuuri nyt

Uudet tuotteet eivät riitä muuttamaan
ruokakulttuuria.
Suomalainen tapa levittää hyvän elämän
kansalaistaitoja koulun välityksellä
kiinnostavat maailmalla.
Brittilehti Monocle haastatteli keväällä
2015 Demos Helsingin Juha Leppästä
kotitalouden, käsityön ja liikunnan
opetuksesta.
”Näistä aineista on tullut osa
suomalaisuutta.”

Tulevaisuuden ruokakulttuuri
1. Hyvän elämän porttiteoria. Yhdessä
toimiminen, itsensä toteuttaminen ja kestävän
kulutuksen mallien oppiminen ovat
tulevaisuuden ruokakulttuurin ankkureita.
2. Kestävä kulutus on järkeviä valintoja sekä
uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Asuminen,
liikkuminen ja ruoka ovat perustarpeita, joiden
kulutukseen kohdistuu suuria muutospaineita.
Nykyiset ratkaisut kuluttavat liikaa luonnonvaroja.
Uusien ratkaisujen pitää sopia yksilöllistyneiden
ihmisten elämäntyyleihin.
3. Tulevaisuuden ruokakulttuuri tehdään
yhdessä. Lainsäädäntö ja normiohjaus ovat
tärkeitä ohjauksen keinoja. Kuitenkin arjessa
instituutiot, ryhmät ja mielipidevaikuttavat
ratkaisevat valintoja usealle. Empatia ja yhdessä
toiminen tukee sellaisen ruokakulttuurin
rakentamista, joka luo mahdollisuuksia meille
kaikille.

Kiitos!
Ota yhteyttä:
Satu Korhonen
Demos Helsinki
satu.korhonen@demoshelsinki.fi
p. 044 500 8228