Kohtaamossa uusi kestävän kehityksen toimikunta suunnitteli tulevaa työtään ja hahmottelivat päivityksiä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Työpajan tuloksena syntyneet impulssit sitoumuksen päivittämiseksi löytyvät oheisilta kalvoilta.
Jukka Noponen ja Juho Saari kokosivat Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014 pitämäänsä esitykseen Kestävän kehityksen toimikunnalle.
Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.
Lue lisää: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenäEeva Hellström
Mitkä ovat eurooppalaisen hyvinvointivaltiomallin johtamishaasteet kompleksissa ja epävarmassa maailmassa? Esitys tiivistää 5 ambitiota ja 19 suositusta Vision Europe -konsortion yhteistyössä julkaistusta raportista: Governing the Welfare State and Beyond (Eeva Hellström & Mikko Kosonen)
Jukka Noponen ja Juho Saari kokosivat Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit 22.4.2014 pitämäänsä esitykseen Kestävän kehityksen toimikunnalle.
Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.
Lue lisää: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenäEeva Hellström
Mitkä ovat eurooppalaisen hyvinvointivaltiomallin johtamishaasteet kompleksissa ja epävarmassa maailmassa? Esitys tiivistää 5 ambitiota ja 19 suositusta Vision Europe -konsortion yhteistyössä julkaistusta raportista: Governing the Welfare State and Beyond (Eeva Hellström & Mikko Kosonen)
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Sitra Debatti -tilaisuudessa 10.2.2015 julkistettiin Sitran ehdotus Suomen uudeksi suunnaksi. Me uskomme, että hyvää elämää voidaan elää maapallon kantokyvyn rajoissa ja että Suomella on hyvät edellytykset kestävän hyvinvoinnin edelläkävijäksi. Tilaisuudessa esiteltiin myös Sitran hallitusohjelmapaperi Viisi ehdotusta Suomelle, joka antaa mallin strategisesta hallitusohjelmasta, jota tarvitaan Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi.
Sitran ehdotukseen Suomen suunnaksi voi tutustua verkkojulkaisussa Uusi juoni - kohti kestävää hyvinvointia: www.uusijuoni.fi
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
Miten kestävyyskriisi, yhteiskunnallisten haasteiden lisääntyvä kompleksisuus ja maailmanmenon epävarmuus haastavat ymmärryksemme kestävästä kehityksestä? Miten kestävän kehityksen politiikka vastaa siihen Suomessa ja maailmalla?
Tuula Helne: Kun kestävä kehitys ei inspiroi: Mikki Hiiri -mallista Hannu Hanhen neliapilaan. Esitys Kelan tutkimuksen "Kestävä kehitys – EVVK? 'Kestävästä kehityksestä' kestävään ihmisyyteen, kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön" -seminaarissa 5.6.2015, Helsinki.
Vuonna 2017 haluamme nostaa esiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä. Lue lisää osoitteessa www.sitra.fi/megatrendit
Suomen talous mistä tulemme ja minne menemmeTuomo Luoma
Suomi on eurooppatasollakin erittäin haastavassa tilanteessa, EU komission ennuste seuraavalle kolmelle vuodelle on euromaiden huonoin. Miksi näin? Mitä on tapahtunut ahkeralle ja tunnolliselle kansalle? Mitä on edessä, jos ei tehdä mitään?
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Olli Kankaan esitys "Elinkaaren vaikutus hyvinvointivaltion ja eläkkeitten rahoitukseen ja kestävyysvajeeseen eri regiimeissä" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Antti Kasvio: Norsu ja neulansilmä – kestävän työn mahdollisuuksista pienenevällä planeetalla. Esitys Kelan tutkimuksen "Kestävä kehitys – EVVK? 'Kestävästä kehityksestä' kestävään ihmisyyteen, kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön" -seminaarissa 5.6.2015, Helsinki.
Kestävän kehityksen toimikunnan apulaipääsihteeri Marja Innasen esitys toimikunnan työpajassa 1.2.2016. Esitys kokosi yhteen kokemuksia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta ja sen hyödyntämisestä viestinnässä.
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Sitra Debatti -tilaisuudessa 10.2.2015 julkistettiin Sitran ehdotus Suomen uudeksi suunnaksi. Me uskomme, että hyvää elämää voidaan elää maapallon kantokyvyn rajoissa ja että Suomella on hyvät edellytykset kestävän hyvinvoinnin edelläkävijäksi. Tilaisuudessa esiteltiin myös Sitran hallitusohjelmapaperi Viisi ehdotusta Suomelle, joka antaa mallin strategisesta hallitusohjelmasta, jota tarvitaan Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi.
Sitran ehdotukseen Suomen suunnaksi voi tutustua verkkojulkaisussa Uusi juoni - kohti kestävää hyvinvointia: www.uusijuoni.fi
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
Miten kestävyyskriisi, yhteiskunnallisten haasteiden lisääntyvä kompleksisuus ja maailmanmenon epävarmuus haastavat ymmärryksemme kestävästä kehityksestä? Miten kestävän kehityksen politiikka vastaa siihen Suomessa ja maailmalla?
Tuula Helne: Kun kestävä kehitys ei inspiroi: Mikki Hiiri -mallista Hannu Hanhen neliapilaan. Esitys Kelan tutkimuksen "Kestävä kehitys – EVVK? 'Kestävästä kehityksestä' kestävään ihmisyyteen, kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön" -seminaarissa 5.6.2015, Helsinki.
Vuonna 2017 haluamme nostaa esiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä. Lue lisää osoitteessa www.sitra.fi/megatrendit
Suomen talous mistä tulemme ja minne menemmeTuomo Luoma
Suomi on eurooppatasollakin erittäin haastavassa tilanteessa, EU komission ennuste seuraavalle kolmelle vuodelle on euromaiden huonoin. Miksi näin? Mitä on tapahtunut ahkeralle ja tunnolliselle kansalle? Mitä on edessä, jos ei tehdä mitään?
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Olli Kankaan esitys "Elinkaaren vaikutus hyvinvointivaltion ja eläkkeitten rahoitukseen ja kestävyysvajeeseen eri regiimeissä" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Antti Kasvio: Norsu ja neulansilmä – kestävän työn mahdollisuuksista pienenevällä planeetalla. Esitys Kelan tutkimuksen "Kestävä kehitys – EVVK? 'Kestävästä kehityksestä' kestävään ihmisyyteen, kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön" -seminaarissa 5.6.2015, Helsinki.
Kestävän kehityksen toimikunnan apulaipääsihteeri Marja Innasen esitys toimikunnan työpajassa 1.2.2016. Esitys kokosi yhteen kokemuksia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta ja sen hyödyntämisestä viestinnässä.
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Marja Saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Suomen kehityspolitiikka on linjattu valtioneuvoston selonteossa helmikuussa 2016. Slidesarja esittelee Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön pääpiirteet.
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston Jälkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
Näkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteenMatti Heikkinen
Puheenvuoro Takuu-säätiön talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivänä 14.12.2016. #puhurahasta #takuusäätiö. Ks. koko päivän sisältö: http://www.takuusaatio.fi/koulutus/takuu-saation-talous-ja-velka-asioiden-ajankohtaispaiva
A presentation on climate solutions and the results from Sitra's Green to Scale projects for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Outi Haanperä.
A presentation on the circular economy playbook by Sitra, Technology Industries Finland and Accenture for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Jyri Arponen.
A presentation on Sitra and the circular economy and WCEF for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Project director Kari Herlevi.
Winning Climate Strategies: Solutions for asset owners from beginner to best practise
Catherine Howarth's presentation in the Finnish Climate Summit, June 2018. Catherine Howarth is the Chief Executive of ShareAction, that coordinates civil society activism to promote responsible investment across Europe.
The SHIFT framework is a practical tool for finding the best ways to encourage ecologically sustainable consumer behavior, whether the solution is a product, a service or behavior change. It is intendent for marketing practitioners, companies large and small, marketing agencies, and societal marketers. The framework is based on a thorough review of the scientific literature on sustainable consumer behavior.
Presentation by professor Kate White, University of British Columbia, Vancouver.
Thomas Kolster, Mr. Goodvertising, esitys Sitran Aamuharppaus-tilaisuudessa 27.3.2018 / Thomas Kolster's presentation at Sitra's event on March 27th, 2018.
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
2. Kestävän kehityksen kohtaamossa 1.2.2016 tuotetut impulssit Suomen kestävän
kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitykseen.
Ensimmäisiin slaideihin on koottu yhteen työpajassa käytetyt impulssit
niistä näkökulmista, joita päivityksessä pitäisi huomioida:
- Asiantuntijapaneelin herätepuheenvuorojen keskeiset viestit
- Osallistujille tehdyn ennakkokyselyn keskeiset viestit
Viimeisestä slaidista löydät linkin, josta pääset katsomaan työpajassa kosotettuja
tulostauluja päivitysehdotuksineen.
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 2
Tässä esityksessä….
3. Vision nykymuotoilu:
Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva
Suomi
"Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on
arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on
hyvinvointiyhteiskunta, joka luo perustan ja
edellytykset kaikkien kansalaisten, yhteisöjen ja
yritysten kestävälle toiminnalle. Luonnon
kantokykyä ei ylitetä ja luonnonvaroja käytetään
kestävällä tavalla. Suomi edistää rauhaa, tasa-
arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tarjoaa
käytännöllisiä ja kestäviä ratkaisuja maailman
ongelmiin."
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 3
Visio
Ennakkokyselyn impulssit
• 85% vastaajista piti nykyisen
ilmaisumuodon kaikkia osia joko erittäin
hyvinä tai melko hyvinä!
• ”Luonnon kantokyvyn rajat” – voisiko
lähestymistapa olla positiivisempi?
• ”Yhteiskunnan arvokas jäsen” – mitä
tarkoittaa? Voisiko tasa-arvoisuuden ottaa
selkeämmin esille?
• Onko liian Suomi-keskeinen ja globaalin
vaikuttamisen osalta liian ylimielinen?
• Kestävän kehityksen eri osa-alueiden
tasapuolinen huomioiminen?
4. Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 4
Periaatteet
Ennakkokyselyn impulssi nykyisiin
periaatteisiin:
• Globaali vastuu
• Edelläkävijyyden kunnianhimon taso:
ongelmien ratkaisija (rekatiivisuus) vaiko
syvällisemmän muutoksen ajuri
(transformatiivisuus)
• Luonnon kantokyvyn rajallisuus
• Luonto rajoituksena vaiko edistettävänä
asiana?
• Ylisukupolvinen ajattelu
• Pitäisikö irtikytkentä ottaa voimakkaammin
esille? Entä immateriaalinen hyvinvointi,
kiertotalous, biotalous?
• Yhdessä tekeminen
• Monikulttuurisuus huomioon?
• Tiedot ja taidot luovasti käyttöön
• Kestävän kehityksen kasvatus
Ennakkokyselyssä esiin tulleet muut
näkökulmat:
• Onko ihmisen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon
näkökulma riittävästi huomioitu? (Nyt
yhdessä tekemisen alakohtana)
• Yhteiskunnan muutoskykyä ja hyvää
hallintaa (governance) toivottiin laajasti
uudeksi periaatteeksi – mitä se voisi
pitää sisällään?
5. Asiantuntijapaneelin impulssi
• Miten kytkeä ihmisten resurssit ja
elämänlaatu paremmin toisiinsa?
• Miten pienemmillä resursseilla saadaan
enemmän ja korkeampaa elämänlaatua?
• Kuinka estää ihmisten valuminen
viimesijaiselle turvalle ja vaiheittain
huono-osaisuuden notkelmiin?
• Miten saamme yhdistettyä ekologisen
kestävyyden ja elämänlaadun paremmin?
• Miten pitää huolta elämänlaadusta
taloudellisen taantuman jatkuessa?
• Miten suomalaisten yksinäisyys uhkaa
suomalaisten elintasoa ja elämänlaatua?
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 5
Tavoite 1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin
Ennakkokyselyn impulssi
• Väestön liikkuvuus, lisääntyvä pakolaisuus
ja maahanmuutto
• Kansalaisten eriarvoistuminen
• Lisääntyvä väestönosien vastakkainasettelu,
ihmisoikeuskeskustelu
• Kokemus merkityksellisestä elämästä yhä
tärkeämpi osa hyvinvointia
• Talouskasvun itseisarvoisuus
kyseenalaistettu
• Äärimmäinen eriarvoisuus maailman
köyhien ja rikkaiden välillä (62% / 50%)
• Kehitysyhteistyörahojen leikkaukset
6. Asiantuntijapaneelin impulssi
• Mikä on elämän mieli ja merkitys?
• Millainen moottori on merkityksen ja
vaikuttamisen kokemus?
• Vaikuttaminen – aito mahdollisuus
jokaiselle?
• Nuoret ja vaikuttaminen – tuho vai
toivo?
• Kestävä valitus versus kestävä kehitys
• Sanahelinää, taas? Kohti arkea ja
konkretiaa!
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 6
Tavoite 2. Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta
Ennakkokyselyn impulssi
• Vapaaehtoistoiminnan vahvistuminen
• Yhteisöllisyyden uudet muodot
• Digitalisaation mahdollisuudet
• Asenteiden koveneminen: vihamielisyys,
epäluottamus, vastakkainasettelu
• Maahanmuuttajien integroinnin haasteet
• Kulttuurinen monimuotoisuus
7. Asiantuntijapaneelin impulssi
• Työn ekologinen kestävyys ensisijaista
• Tuotantotapojen muututtava, jotta voidaan
vähentää energiankulutusta ja luonnon-
varojen kulutusta
• Työn murros: työsuhteiden pirstoutuminen
ja toimeentulon monimuotoistuminen
• Työttömyysongelman markkinaehtoiset
ratkaisut riittämättömiä, sosiaaliturva-
järjestelmän uudistamisen tarve
• Kansainvälisen muuttoliikkeen aiheuttamat
paineet työmarkkinoille
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 7
Tavoite 3. Työtä kestävästi
Ennakkokyselyn impulssi
• Globaali työnjaon muutos
• Väestön liikkuvuus
• Lisääntynyt pakolaisuus
• Maahanmuuttajien integroinnin tärkeys ja
haasteet
8. Asiantuntijapaneelin impulssi
• Tarve osallistaa kansalaisia päätöksentekoon
ja lisätä kansalaisten yhteenkuuluvuutta
kasvaa
• Jakamistalous vahvistuu ja yhteisten
liikkumispalvelujen tarjonta lisääntyy
• Kaupunkien ja maaseudun välille tarvitaan
uusia yhteistyömalleja, samoin yhdyskuntien
ja paikallisyhteisöjen tavoitteen asetantaan
• Kiinnostus kokeilulliseen kehittämiseen ja
testausalustoihin vahvistuu
• Tarve parhaiden käytäntöjen jakamiseen
sekä ulkomaisten että kotimaisten
yhdyskuntien ja paikallisyhteisöjen välille
kasvaa
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 8
Tavoite 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
Ennakkokyselyn impulssi
• Väestön kasvu ja liikkuvuus
• Lisääntyvä pakolaisuus ja maahanmuutto
• Lisääntynyt uskontojen välinen
vastakkainasettelu
• Kaupungistuminen ja ympäristöstä
vieraantuminen
• Sitoutuminen yhteiskuntaan ja paikkaan yhä
lyhytjänteisempää
• Lisääntyvä panostus hiilivapaaseen
liikkumiseen, mm. pyöräily
9. Asiantuntijapaneelin impulssi
• Turpeen energiakäytön hallittu alasajo?
• Mistä elintila aurinko- ja tuulivoimainno-
vaatioille perusvoiman ja rajatun
verkkokapasiteetin puitteissa?
• Miten tuleva ydinsähkö pärjää 0-margi-
naalisen uusiutuvan sähkön kanssa?
• Mitä on ’markkinaehtoinen’ energiapoli-
tiikka? (nyt tuet pääasiassa fossiilisille)
• Entä jos energiankulutus laskee Suomessa?
• Miksi energiatehokkuus on niin vaikeaa
Suomessa?
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 9
Tavoite 5. Hiilineutraali yhteiskunta
Ennakkokyselyn impulssi
• Biotalousajattelu hallitusohjelmassa
• Vihreän talouden läpilyönti
• Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon
haasteet
• Öljyn hinnan halpeneminen
• Uusiutuvien energiamuotojen kilpailukyvyn
muutokset
10. Asiantuntijapaneelin impulssi
• Ekotehokkuus ja taloudellinen tehokkuus
• Ohjaus- ja kannustinmekanismit yrityksille
ja kotitalouksille
• Ilmastotehokas energiajärjestelmä
• Kohti resurssitehokasta
yhdyskuntarakennetta ja liikennettä
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 10
Tavoite 6. Resurssiviisas talous
Ennakkokyselyn impulssi
• Vihreän talouden läpilyönti
• Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon
haasteet
• Biotalousajattelun vahvistuminen, mm.
hallitusohjelma
• Kiertotalouden nousu Suomen, EU:n ja
globaalin kehittämisen kärkeen
• Kasvavat resurssitehokkuusvaatimukset
• Huoltovarmuuskysymysten merkitys
• Kestävien teollisten investointien tarve
11. Asiantuntijapaneelin impulssi
• Luonnonvarojen kulutusta ja CO2-päästöjä
per hlö pitäisi pystyä leikkaamaan noin 1/5-
1/10:aan lähivuosikymmeninä
• Edellytyksenä teknologian kehittäminen sekä
yhteiskunnan sopeutuminen niukka-
resurssisempaan ja vähäpäästöisempään
talouteen
• Yhteiskunta, lähiyhteisö ja sosiaaliset
verkostot luovat puitteet elämäntavalle
• Edelläkävijöitä tarvitaan, mutta laajempi ja
pysyvämpi muutos edellyttää kriittistä
massaa
• Uusien ratkaisujen lisäksi tarvitaan poliittista
keskustelua tavoitetasoista ja keinoista
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 11
Tavoite 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat
elämäntavat
Ennakkokyselyn impulssi
• Lisääntynyt ekologisen elämäntavan suosio
• Kaupungistuminen ja ympäristöstä
vieraantuminen
• Muutostarpeet ulottuvat kulttuurin,
arvomaailman ja maailmankuvan tasolle
• Kohtuutalouden vaatimukset
• Muutokset ihmisten luontosuhteessa ja
ekososiaalisen sivistyksen tarve
12. Asiantuntijapaneelin impulssi
• Luonnon monimuotoisuudessa ei vielä
tapahtunut käännettä parempaan
• Ekosysteemipalvelut tuottavat hyötyjä
ihmiselle. Se on perustelu luonnon ja sen
toimivuuden turvaamiselle luonnon
itseisarvon lisäksi.
• Luonnolle haitalliset tuet syövät verorahoja
ja heikentävät ekosysteemejä ja niiden
palveluita
• Luonnonmukaisilla ratkaisuilla voidaan
välttää kalliita ja haitallisia laitteita ja
järjestelmiä ja edistää luonnon suojelua
• Muoviroskaantuminen jättää pysyvän jäljen
maapallon geologiaan ja vaikuttaa luontoon
Sitra • Eeva Hellström • 1.2.2016 • 12
Tavoite 8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko
Ennakkokyselyn impulssi
• Biotalousajattelu hallitusohjelmassa ja sen
ympäristökestävyyden arvioinnin tarve