Jaakko Stenhällin esitys Työn tulevaisuus ja automaatio Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppia - Vihreän talouspolitiikan kurssilla.
Järjestäjät: Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio ja kansanedustaja Osmo Soininvaara
Jaakko Stenhällin esitys Työn tulevaisuus ja automaatio Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppia - Vihreän talouspolitiikan kurssilla.
Järjestäjät: Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio ja kansanedustaja Osmo Soininvaara
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään. Heille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Vuonna 2017 haluamme nostaa esiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä. Lue lisää osoitteessa www.sitra.fi/megatrendit
Talous & Yhteiskunta -lehden numero 4/2019 sisältää artikkeleita ja haastattelun, jotka kertovat alueellista keskittymistä käsitelleistä tutkimuksista. Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun väestö kasvaa nopeimmin, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseudun väestöosuus supistuu. Muutos on kuitenkin verrattain hidasta, ja sille on myös vastavoimia.
Sovelto ja SAK ovat hakeneet ratkaisuja, joilla työelämän uudet perustaidot saataisiin kaikkien työikäisten ulottuville. Raportti on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään. Heille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Vuonna 2017 haluamme nostaa esiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä. Lue lisää osoitteessa www.sitra.fi/megatrendit
Talous & Yhteiskunta -lehden numero 4/2019 sisältää artikkeleita ja haastattelun, jotka kertovat alueellista keskittymistä käsitelleistä tutkimuksista. Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun väestö kasvaa nopeimmin, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseudun väestöosuus supistuu. Muutos on kuitenkin verrattain hidasta, ja sille on myös vastavoimia.
Sovelto ja SAK ovat hakeneet ratkaisuja, joilla työelämän uudet perustaidot saataisiin kaikkien työikäisten ulottuville. Raportti on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Essi Ryymin
Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Similar to Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys (20)
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
3. #tekoälyaika | 3
Tekoälyohjelma
Suomesta tekoälyn soveltamisen kärkimaa
Ministeri Lintilän toukokuussa 2017 käynnistämä kansallinen ohjelma
Tekoälyohjelman väliraportti julkaistiin lokakuussa 2017
Kahdeksan toimenpidesuositusta joiden avulla Suomi viedään tekoälyaikaan
Jatkokysymyksiä matkalla tekoälyaikaan
Luodaan toimintaympäristö,
joka tukee parhaalla
mahdollisella tavalla tekoälyn
ja robotiikan hyödyntämistä.
Kartoitamme tarvittavat muutokset mm.
Lainsäädännössä
Koulutustarpeissa
Julkisessa rahoituksessa
Työn tekemisen tavoissa
Yhteistyörakenteissa
4. #tekoälyaika | 4
Työn ja yhteiskunnan muutos
Tekoälyohjelman työryhmän kokoonpano
Osmo Soininvaara, Aalto-yliopisto (pj.)
Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
Juha Antila, SAK
Merja Fischer, Staria
Tuulia Hakola-Uusitalo, Valtiovarainministeriö
Niilo Hakonen, Kuntatyönantajat
Lauri Ihalainen, Eduskunta
Seija Ilmakunnas, Palkansaajien Tutkimuslaitos
Anu Järvensivu, Jyväskylän Yliopisto
Antti Koivula, Työterveyslaitos
Mikko Kosonen, Sitra
Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät
Taina Kulmala, Valtioneuvoston kanslia
Leila Kurki, STTK
Ville Kyrki, Aalto-yliopisto
Anita Lehikoinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Mika Maliranta, Etla
Susanna Siitonen, TEM
Penna Urrila, EK
Vesa Vuorenkoski, Akava
Kai Husso, TEM (fasilitaattori)
Olli Koski, TEM (fasilitaattori)
12. Yleiskäyttöinen teknologia
tunkeutuu kaikkialle
Tekoäly vai älykäs ohjelmoija?
• Rajanveto vaikeaa ja meidän tapauksessa
tarpeetonta
• Tekoälyä voidaan pitää digitalisaation
kehittyneenä muotoa
Tulevaisuus yllättää varmasti
• Kukaan ei tiedä, mitä kaikkea tekoäly tulee
merkitsemään
12#tekoälyaika |
Arviot vaikutusten volyymista vaihtelevat
suuresti
• Tuntemattomaan pitää varautua
Katsoimme noin 15 vuoden päähän
14. Robottien ja tekoälyn omistajista
huippurikkaita ja muista köyhiä?
Tuliko
metsäkoneiden
omistajista
rikkaita?
• Kilpailu vie
hyödyn
kuluttajalle
Uusia, hyviä ja
halpoja
tuotteita
Paremmin
toimiva
yhteiskunta
Parempia
päätöksiä
Tekoäly on
voittopuolisesti
myönteinen
asia, mutta
siihen liittyy
myös uhkia
Meidän
raporttimme
keskittyi
annetun
tehtävän
mukaisesti
uhkiin
14#tekoälyaika |
15. Työpaikkojen katoaminen – luova tuho
1960-luvun maatalouden alasajon
vertaista ei tule
• 1960-luvulla siirryttiin parempituottoisiin
töihin
• Nyt monen asema heikkenee
Luova tuho on hidastunut selvästi
1990-luvun jälkeen
• Tuottavuuden kasvu lähes pysähtynyt
• Myös tutkimuksen tuottavuus on vähentynyt
• Matalalla roikkuvat hedelmät poimittu?
15#tekoälyaika |
Tuleeko nyt uusi automaation aalto?
• Tekoälyn soveltaminen edellyttää
innovaatioita organisaatioiden toimintaan
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta
paremmin valmistautunut kuin esim. USA
16. Vaikutus työllisyyteen
McKinsey: tekoäly tuhoaa työpaikkoja
(-15 %)
• Suurin osa menee, vaikka tekoäly kiellettäisiin
Suomessa
Tilalle tulee enemmän työpaikkoja, jos
otamme tekoälyyn etunojan, jolloin
työllisyys paraneekin
16#tekoälyaika |
Työpaikkojen määrä on dynaaminen
tasapainotila, joka määräytyy kohtaanto-
ongelman vakavuudesta ja
työmarkkinoiden toiminnasta
• Mitä tapahtuu osaamisvinoumalle?
Jotkin ammatit kokevat vaikean shokin
17. Tekoäly ja osaamisvinouma
Korkeasti koulutettujen osuus työvoimasta
JOS tekoäly tekee töistä yhä vaativampia,
työttömyys kasvaa
17#tekoälyaika |
44 %
2016
51 %
2030
Joidenkin osaamisten ja ominaisuuksien
kysyntä muuttuu
• Suuri haaste koulutukselle ja erityisesti
aikuiskoulutukselle
• Vuorovaikutustaidot JA matemaattinen ajattelu
Mutta toisaalta: tekoäly = tukiäly
• Tekee joistain töistä jopa tylsistyttävän
helppoja
• Terveydenhuollossa ammattiryhmien työnjako
voi muuttua
19. Määräävä markkina-asema ja alustatalous
Rajaton skaalautuvuus ja
verkostovaikutus altistavat
monopolisoitumiselle
• Regulaattorin oltava valppaana ja voimansa
tunnossa
• Kohtuuttomiin ehtoihin on puututtava
19#tekoälyaika |
Alustatalous
• Alustatalous lisää tuottavuutta
merkittävästikin, mutta vaatii pelisääntöjä
• Emme suosita yrittäjien ja palkansaajien väliin
kolmatta kategoriaa – kolme rajaa yhden
sijaan ei helpota asiaa
• Alustataloudelle ei aiheettomia etuja
verotuksessa eikä normeissa
21. Sosiaaliset uhat
Tasapainotyöttömyyden nousu
Keskiluokan statuksen lasku
• Miespuoliset ammattiduunarit
Luovien osaajien ansiot pilviin,
perusduunarin työmarkkina-asema
saattaa heikentyä
21#tekoälyaika |
Demokratiassa enemmistö ei voi olla
häviävällä puolella
• Brexit, Trump, Viiden tähden liike
Vauraus ja kasvu keskittyy suuriin
kaupunkeihin
• Tekee kaupungeissa elämisestä entistäkin
kiinnostavampaa
• Kaupungit eivät säteile vaurautta ympärilleen
• Turun telakka/Supercell
23. Haaste koulutukselle
Opetus suunnattava osittain uudestaan
Tekoälyllä tehoa digitaaliseen oppimiseen
Miljoona suomalaista koulutettava
uudestaan
• Uusi ammatti ei vie vuosia
• Suurin osa tarvitsee osaamisen päivittämistä
23#tekoälyaika |
Lyhyet työsuhteet eivät kannusta
työnantajia huolehtimaan henkilökunnan
osaamisesta
• Rakennusala esimerkki epäonnistumisesta
Elinikäisen oppimisen reformi
• Oppivelvollisuusikä 65 vuotta!
• Viikko vuodessa kaikille
• Aikuiskoulutuksen tukiviidakko selkeämmäksi
• Koulutussetelit, koulutusmarkkinat
25. Työmarkkinauudistus
Tarve puolustaa heikkoja työmarkkinoilla
korostuu
Työmarkkinoiden jäykkyyksien hinta
nousee
• Heikompien puolustaminen sosiaalipolitiikan
vastuulle – työn vastaanottamisen
kannattavaksi aina ja
• Joustavammat työmarkkinat
25#tekoälyaika |
Matalapalkkaisen työn subventointi
• Ei kuitenkaan vääristäviä tukia eikä luovan
tuhon hidastamista
Työnvälitys hyötyy tekoälystä valtavasti
• Miten työnvuokrausyhtiöt löytävät töitä
melkein kenelle vain?
Tärkeämpää kuin löytää työtä työttömälle
on tuuppia työssä olevia eteenpäin
• Työpaikkavahti voisi sysiä eteenpäin niitäkin,
jotka eivät ole työtä hakemassa
27. Eettiset ongelmat
Kansalaisten pisteytys Kiinassa
Facebook, Google
Rankka kieltäminen vie kehityksen pois
Euroopasta
• Jälkikäteissensuuri viiden vuoden kuluttua?
Kone epäinhimillinen tekemään
asuntolainapäätöksiä
• Onko mielivaltaa käyttävä pankinjohtaja sitten
parempi?
27#tekoälyaika |
Kauanko nuoruuden hairahdukset
seuraavat sinua?
• Rikosrekisterikin vanhenee
Koneen tekemä päätös perustuu
Bayesiläisiin todennäköisyyksiin
• Rationaalisesti laskettuja ennakkoluuloja
• Mikä on kielletty ihmiseltä, olkoon kielletty
myös tekoälyltä
Päätöksentekoalgoritmien on oltava
julkisia (pääosin)
29. Tekoäly tulee − onko Suomi valmis?
Katri Kallio
Strategiajohtaja
VTT
Ralf Sund
Pääekonomisti
STTK
Taina Susiluoto
Johtaja
EK
#tekoalyaika
Tuomas Pekkarinen
Tutkimusprofessori
VATT
Moderaattori
Olli Koski
Johtaja
Työ- ja elinkeinoministeriö
Anu Järvensivu
Tutkijatohtori
Jyväskylän yliopisto