Kehitysjohtaja VTM Olli Hietanen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus

1. Aktiivinen tulevaisuus
Olli Hietanen
Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulu
OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS JA ALUETYÖ –SEMINAARI
26.4. LOGOMO TURKU

2. • Joitakin taustatrendejä
• Itse tekeminen ja taitoyhteiskunta
• Triple Helixistä Super Helixiin
• Digitaalisuudesta disruptioon
• Hallinnon digitalisoinnista välitystalouteen
• Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi
• Yrittäjyys ja positiivinen psykologia
• Koulu kaiken mahdollistajana
• Uusi oppiminen ja nuorisotakuu
• VS-liiton kumppanuusohjelma
• Luottamusyhteiskunnan kriisi?

3. Internet of Things: kaikki kommunikoi kaiken
kanssa, jokaisella esineellä on IP-osoite:
älyvaatteet keskustelevat talon, kodinkoneiden,
auton ja pakkausten kanssa.
Automatisaatio ja robotisaatio: robotit vaihtavat
ihmisille sydämiä ja munuaisia, robottiautot, robotit
tekevät pörssikaupat, jakavat lääkkeitä ja vastaavat
terveyskeskuksissa puhelimeen.
Big Data, My Data ja Watson: hybridi- ja
jakamistalous: ihmiset osallistuvat ja jakavat
toisilleen ohi kauppojen ja pankkien. Tekoäly.
Lisätty todellisuus: mitä näkisimme ja tekisimme
metsässä, jos Rovio kehittäisi luontomatkailua? If
voisi myydä suojelusenkeleitä.
Bioajan Sampovisio: voimme käyttää kaikkea
orgaanista (ulosteita, bakteereita, levää risuja) ja
tehdä siitä mitä tahansa (lääkkeitä, ruokaa,
tavaraa)
Elävät materiaalit: pölyä syövät matot, valaisevat
kasvit, yhteyttävät seinät…
3D: älyverkoissa kulkevat energia, tieto, rahat ja
tavara: 3D tulostettu talo, astronautille sähkö
postilla lähetetty jakoavain, silmä, jossa on
valmiiksi netti ja hampurilaispihvi (11 euroa).
Seuraavat 20 vuotta voivat
muuttaa maailmaa enemmän
kuin edelliset 200 vuotta.
Ihmiskunta on julkaissut tähän
mennessä noin 50 miljoonaa
tieteellistä artikkelia. Puolet niistä
on julkaistu 20 viime vuotena.
Jos trendi jatkuu, niin seuraavien
20 – 30 vuoden kuluessa
julkaistaan yhtä paljon tiedettä,
kuin tähän mennessä yhteensä.
Tee lista kaikista niistä asioista,
jotka ovat täysin mahdottomia. Kun
lista on valmis, niin kysy ovatko ne
mahdottomia vielä 1000 vuoden
päästä? Melkein kaikki nykyinen
teknologia olisi ollut mahdottomien
listassa tuhat vuotta sitten…
(Michio Kaku)

4. https://www.eduskunt
a.fi/FI/tietoaeduskunn
asta/julkaisut/Docume
nts/tuvj_6+2013.pdf
Radikaalit teknologiat
https://www.edusk
unta.fi/FI/tietoaedu
skunnasta/julkaisu
t/Documents/tuvj_
1+2016.pdf

5. Pahoinvointiyhteiskunta?
• BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI,
Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of
Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo
1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin.
• Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna 1983. Nykyään
se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote
on lähes kaksinkertaistunut. (TEM) https://www.tem.fi/files/39794/TEMrap_17_2014_web_16052014.pdf
• Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään
masennuksen vuoksi. (THL). Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana
johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään
päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet,
unilääkkeet jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK)
• Vuonna 1987 syntynyt kohortti (60 000): 26%:lla rikosrekisteri (pojat 38,4%). 23%
turvautunut toimeentulotukeen ja 1/5 on käyttänyt ennen aikuisikää psykiatrisen
erikoissairaanhoidon palveluita tai psyyken lääkkeitä. (Paananen et all. 2012)
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf
• Suomi oli 2000 –luvun alussa nopeimmin eriarvoistuva OECD-maa. (Tilastokeskus) Lama
hidasti. Seuraava nousukausi katkaisee Suomen kansan. Syrjäytyminen on periytyvää…
• Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä
(Oxfam). Epätasa-arvo on yksi pakolaisuuden ajureista. Ylikulutuspäivä 17.4. (13.8.) 2016

6. Aktiivinen tulevaisuus –
näkökulmia syihin ja
seurauksiin

7. Itse tekeminen ja taitoyhteiskunta
• Ajatus tekemällä oppimisesta on vanha. Jo Platon korosti suutarin
tietoa ja teema liittyy mm. Steiner-pedagogiikkaan.Tulevaisuuden
tutkimuskeskus ja Tulevaisuudentutkimuksen seuran Turun
paikallisryhmä järjestivät vuonna 2002 Itse tehty näyttelyn. Samalla
julkaistiin taitoyhteiskunta osallistumisen edistäjänä -raportti:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2002-2.pdf
– Työllä ja tekemisellä on historiallisesti, kulttuurisesti ja psykologisesti erittäin tärkeä
rooli ihmisen elämässä ja identiteetin muodostumisessa. Parhaimmillaan tieto ja
taito muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jossa aivot ymmärtävät sen mitä
kädet tekevät ja kädet osaavat sen mitä aivot tietävät. Tästä käsien ja aivojen
harmoniasta muodostuu taitotietoyhteiskunnan visio; tekemisen iloon ja taitoon
perustuva määritelmä tietoyhteiskunnan sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä
kehityksestä.
• Sama teema on viime aikoina ollut esillä hieman toisessa
kontekstissa: riskiyhteiskunnan reslienssissä, huoltovarmuudessa ja
uusavuttomuudessa. Ihmisten on kyettävä tulemaan toimeen hetken
myös ilman sähköä ja palveluita…

8. Triple Helixistä Super Helixiin
• Taloustieteessä Porterin klusterimalli ja Esckowitzin Triple Helix ovat
olleet tärkeitä ajatusmalleja.
Porter, Michael E.: The Competitive Advantage on Nations. London: The Macmillan Press LTD, 1990
Etzkowitz, H. (2008) The Triple Helix: University-Industry-Government in action. Routledge, London
• Viime vuosina klusterin rinnalle on noussut ekosysteemin käsite. Itse
olen puhunut hullunkurisista perheistä, jotka yhdistävät ääripäitä
uusiksi innovaatiorajapinnoiksi:
https://agoracenter.jyu.fi/projects/swing/olli-hietanen-x5-2013-tulevaisuuskuvia-keski-suomen-innovaatiokeskittymasta-kasikirja-
visionaariseen-verkosto-ja-muutosjohtamiseen
– Epälineaarisessa kehittämisessä vuorovaikutusta tapahtuu useampaan suuntaan:
ylhäältä alas ja alhaalta ylös asiakkaat ja kansalaiset osallistaen, ihmisten välillä
(ihmiseltä ihmiselle palveluina) sekä vertikaalisesti ja horisontaalisesti yli
toimialarajojen kaikkiin suuntiin. Voimme puhua Super Helixistä, jossa
vuorovaikutusta tapahtuu useampaan suuntaan Triple Helixin lisäksi myös yli
toimialarajojen sekä osallistamalla asiakkaat ja asukkaat mukaan toimintaan. (X-
klusterit)

9. Digitaalinen murros
• Digitaalinen murros näkyy muun muassa digitalisaationa,
virtualisoitumisena, älytuotteina (esimerkiksi äly- ja plustaloina),
sosiaalisena mediana ja vaikkapa 3D tulostuksena.
• Kolmas osittuminen: Lähtökohtana omavaraisuus. Ensimmäisessä
osittumisessa kulutus irtosi tuotannosta. Toisessa osittumisessa
tuotanto hajosi kansainvälisiksi arvoverkoiksi. Kolmas osittuminen
hajottaa tuotannon yksilöön asti eli takaisin mummon mökkiin.
Paavo Okko (2007): Globalisaation tulkinnan uusi paradigma – toimintojen välinen kilpailu. Kansantaloudellinen
aikakauskirja – 103. vsk - 4/2007.
• Disruptiivinen (hajottava, häiritsevä) uusi teknologia tai/ja innovaatio
tekee vanhan teknologian tai menetelmän tarpeettomaksi ja
muuttaa siihen perustuvat markkinat sekä ansaintamallit.
• BtoC, BtoB, CtoB ja CtoC: alhaalta ylös ja alhaalta alas….

11. Hallinnon digitalisoinnista välitystalouteen
• Käsitteen evoluutio: Digital Government ja Empowerment.
Voimaannuttaminen, osallistaminen, osallistuminen,
joukkoistaminen, joukkoistuminen…
https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2005-5.pdf
http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/parhaatkaytannot/kansalaisten_valmiudet/fi_FI/1104928080456/index.html
http://vm.fi/hallinnon-avoimuus/avoin-hallinto
• Kaupungeissa osallisuuden erityisasiantuntijoita ja
osallistavaa kaupunkisuunnittelua: Jyväskylän Kangas ja
Helsingin Kalasatama. Kupittaan alue?
• Hyvinvointivaltion heikentyessä hyvinvointiyhteiskunta
vahvistuu: Think tankit (esim. Demos), vertaisverkostot, Pop
Upit,…
• Hybriditalous, jakamistalous, alustatalous, välitystalous.
Kymmenestä nopeimmin kasvavasta liiketoimintainnovaatiosta
kahdeksan on Suomessa kielletty: http://www.talouselama.fi/uutiset/karu-
arvio-seuraava-uber-on-suomessa-kielletty-6242104
• Voisiko alustatalous tuottaa lähipalvelut?
https://jakamistalous.fi/
https://www.eduskunta
.fi/FI/tietoaeduskunnas
ta/julkaisut/Documents
/tuvj_1+2014.pdf
https://www.edusk
unta.fi/FI/tietoaedu
skunnasta/julkaisut
/Documents/tuvj_2
+2012.pdf
https://www.edus
kunta.fi/FI/lakien
saataminen/kans
alaisaloite/Sivut/
default.aspx

12. Itetaide ja Logomo
• Rakennetun ympäristön tulevaisuus (2011): Asuntoalueet muuttuvat
kulttuuri- ja hyvinvointiplatformeiksi, jotka mahdollistavat asukkaiden
itsensä tuottaman taiteen ja liikunnan. Korttelitaiteilijat ja -trainerit
auttavat ja opastavat. Isännöitsijät toimivat palvelukoordinaattoreina
(siivous, ruoka, kimppakyydit, sote, kulttuuri, remontit) ja organisoivat
lähipalveluita. https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/rakennetun_ympariston_roadmap.pdf
• Turun kulttuuripääkaupunkivuoden mustat joutsenet
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_2011_13.pdf
– Näihin kahteen ilmiöön tiivistyi Mustien joutsenten tulevaisuusprosessin keskeisin
sanoma: mitä vahvemmin kulttuuri ja taide saadaan tavallisten ihmisten arkeen
yllättävissäkin paikossa niin, että turkulaisista tulee taiteen tuottajia eikä pelkästään
kuluttajia – ja mitä vahvemmaksi keskittymäksi Logomo saadaan – niin sitä
merkittävämmät seuraukset kulttuuripääkaupunkivuodella on….
Tulevaisuuskuvissa Logomosta kehittyi kokonainen kulttuurikaupunginosa, johon
on kerääntynyt asumaan, elämään ja toimimaan kansainvälisiä taiteen ja kulttuurin
osaajia samalla kun alueesta kehittynyt turkulaisille monipuolisten
kulttuuriharrastusten keskittymä.

13. Yrittäjyys ja positiivinen
psykologia
https://www.eduskunta.fi/FI/ti
etoaeduskunnasta/julkaisut/D
ocuments/tuvj_8+2014.pdf
https://www.eduskunta.fi/FI/ti
etoaeduskunnasta/julkaisut/
Documents/tuvj_3+2014.pdf

14. Koulu kaiken mahdollistajana
• Juuri Suomessa on kyetty toteuttamaan unelma yksilön vapaudesta ja tasavertaisista
mahdollisuuksista: synnytpä isoon taloon tai pieneen torppaan, oletpa tyttö tai poika,
terve tai sairas, sinulla on mahdollisuus kouluttautua vaikkapa putkimieheksi,
poliisiksi, lääkäriksi, filmitähdeksi, myyjäksi, urheilijaksi tai poliitikoksi oman halusi ja
ahkeruutesi mukaan. Koulu on portti mihin vain. Olemme koulutusjärjestelmämme
avulla onnistuneet osallistamaan koko pienen kansamme hyvinvointivaltion
rakentamiseen. Vaikka Suomen kouluja kehutaan jopa maailman parhaiksi,
koulutusjärjestelmämme todellinen voima on juuri tasa-arvossa: meillä ei ole huonoja
kouluja lainkaan. Suomi on aikojen saatossa elänyt ensin metsäteollisuudella ja
myöhemmin muun muassa tieto- ja viestintäteknologialla. Jatkuva muutos nostaa
esille aina uusia kärkialoja – viedäkseen ne taas hetken päästä mennessään. Taitavat
osaajamme keksivät kuitenkin aina uutta kun tarvitaan – niin kauan kuin meillä on
koulu. Mutta jos luovumme koulusta, luovumme tulevaisuudestamme. Koulu on
tietoyhteiskuntamme ja innovaatiojärjestelmämme ydin. Mitä vaikeampia aikoja
elämme, sitä tärkeämpi on koulutusjärjestelmämme merkitys.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/okm8.pdf?lang=fi
• Jatkuva ja nopeutuva muutos edellyttää elinikäistä oppimista.

15. Uusi oppiminen ja
tulevaisuusohjaus
• Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto:
– Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät voikaan
olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin kaikki voivat olla
mahdollisimman hyviä.
– Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri hän on
kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään.
Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä
kukat esiin: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_8+2013.pdf
• Lasten hyvinvointi ja nuorten siirtyminen peruskoulusta
jatkokoulutuksen kautta työelämään on hyvinvointiyhteiskunnan
ydinprosessi. Mitä useampi nuori pääsee normaalin, arkisen elämän
uralle, sitä paremmin hyvinvointiyhteiskuntamme toimii.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_4+2014.pdf
http://www.getalife.fi/
http://www.koukkuun.fi/

16. Varsinais-Suomen
kumppanuusohjelma
• Ihmiset kukkivat kello 16 jälkeen. Menevät töiden jälkeen
laulamaan, maalaamaan tauluja, tanssimaan jne.
• Siksi Varsinais-Suomen maakuntastrategia tukee
kansalaisyhteiskunnan kukkimista eli yhdistyksiä.
• Harrastukset tuottavat iloa sekä tekijöille että yleisölle, ovat
parasta ennalta ehkäisevää sote-työtä ja synnyttävät myös
työpaikkoja ja yrittäjyyttä.
http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/Julkaisut/2014/maakuntastrategia.pdf
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo: Iso osa sote-
alan tuottavuusvajeesta olisi hoidettu pelkästään sillä
jos liikkuisimme enemmän, söisimme terveellisemmin
ja käyttäisimme vähemmän päihteitä.

17. Lantin toinen puoli
• Yksilöllisyyden kasvu ja elämysyhteiskunta: lapselliset 30-
kymmpiset ja härskit K70-kerholaiset syövät alastomana kilpaa
matoja suorassa lähetyksessä. Valistus päättyy: tiedon merkitys
vähenee. Kasvussa on Keskiajan simplismi.
• Heimoutuminen
• Disruption disruptio: miten kyborgit elävät?
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/aineistot/Documents/04_Augmented%20Leadership%20Institute_Stenfors_O_20_2015_esitys_020316.pdf
http://www.ibm.com/smarterplanet/us/en/ibmwatson/
http://www.hs.fi/paivanlehti/11042016/a1460254315495
http://www.hs.fi/tiede/a1398344570326
http://www.digitoday.fi/tiede-ja-teknologia/2015/10/02/google-pomo-ihmisille-nanorobotteja-aivoihin-jo-2030-luvulla/201512834/66
http://3dprint.com/52616/mhox-3d-printed-eyes/
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2015-06-01/Keinolihapihvin-hinta-on-tippunut-300-000-eurosta-11-euroon---Pian-jo-kannattavaa-3321888.html
• Luottamusyhteiskunnan arvot, oikeudet ja velvollisuudet?
• Isossa kuvassa monikulttuurisuus voi olla pelkkää utopiaa.
Pienessä kuvassa vastatietoa: suvakit, tolkut ja rasistit…