Huomenna tänään on eilen 3

Huomenna tänään on eilen
Vaikuttaminen maailman digitaalisessa murroksessa
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
22.11.2014 Nuori Vihreä Vaikuttaja -seminaari

Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
 Editor of Prentice Hall business books, 1957
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
 Sir Alan Sugar, 2005
 ”Internet romahtaa vuonna 2006”
 prof. Hannu H. Kari, 2004
 “By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
 US Department of Defense, 2006

Tulevaisuutta ei voi ennustaa
Mutta sitä voi ja pitää ennakoida.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, vain ennakoida
Toiminta-ympäristö
Heikko
signaali
22.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Erilaisia muutosvoimia
 Megatrendi
 Kehityksen suuri linja, yhtenäinen kokonaisuus,
jolla on selkeä kehityssuunta (väestön ikärakenteen muutos)
 Trendi
 Pitkän ajanjakson kuluessa havaittava yleinen kehityssuunta (digitalisaatio)
 Heikko Signaali
 Ensimmäinen merkki tulevasta laajemmasta muutoksesta (Flappy Bird)
 Villi kortti
 Yllättävä, alhaisen todennäköisyyden muutostekijä, jolla on merkittävä,
vaikeasti ennakoitava vaikutus kehitykseen. (Fukushima)
 Musta joutsen
 Yllättävä ja odottamaton tapahtuma, joilla on hyvin suuria vaikutuksia
(HIV/Aids)

Talouskriisit tulevat ja menevät.
Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

Todellisia muutostrendejä
Haasteet Mahdollisuus
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa

Suomi on ikääntymisen koelaboratorio
 Ikäihmisten osuus Suomen
väestöstä kasvaa nopeasti
 Lisäksi ikäihmisten keski-ikä nousee
nopeasti
 Suomalaisen työn määrä ja
työn tuottavuus laskevat
 Eli käytännössä Suomen
kansantalous supistuu
 Toistaiseksi elintasoa ja julkisia
palveluja on pidetty yllä velaksi
 Tieto- ja viestintätekniikan
kehitys kiihtyy jatkuvasti
 Robotit ja tekoälyt ovat ainoa tapa
nostaa työn tuottavuutta riittävän
nopeasti
 Robotit ja tekoälyt tulevat
myös ikäihmisten arkeen
 Ikäihmiset digitaalisten palveluiden
ja teknologian käyttäjinä
 Hoivapalveluiden tuottavuuden
parantaminen teknologian avulla
 Myös muiden teollisuusmaiden väestö alkaa ikääntyä
 Suomessa kehitettäville ratkaisuille riittää kysyntää, jos osoittautuvat hyviksi!

Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.
Image: Cyberdyne

Suomen huoltosuhde romahtaa pysyvästi
Tilastokeskus
People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people
0-14 yr olds Over 65 yr olds
Suuret ikäluokat
syntyvät
Suuret ikäluokat
eläkkeelle
Elinajanennuste
Olet tässä pitenee

Tällä hetkellä Suomen työvoima supistuu ja työn tuottavuus laskee!
→ Suomen kansantalous supistuu!
→ Elintasoa ja palveluita pidetään toistaiseksi yllä velaksi.
http://tilastokeskus.fi/til/ttut/2012/ttut_2012_2013-11-29_tie_001_fi.html

Suomen haaste
 Suomen talouskasvun perustat,
työn määrän ja työn tuottavuuden
kasvu, ovat päättyneet!
 Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua
 Vaikka työikäisten määrä laskee 20 vuotta, suomalaisten määrä ei laske!
 Toistaiseksi vajetta on paikattu velaksi
 Suomalaisilla on kolme (ei poissulkevaa) vaihtoehtoa
 Lisättävä työn määrää mm eläkeikää nostamalla, arkipyhistä luopumalla ja
maahanmuutolla
 Nostettava työn tuottavuutta investoimalla uusiin (digitaalisiin)
toimintatapoihin, osaamiseen ja työvälineisiin
 Laskettava elintasoa sisäisellä devalvaatiolla ja julkisia palveluita
leikkaamalla

Digitalisaatio muuttaa kaiken
Ainoa mahdollisuus nostaa työn tuottavuutta riittävän nopeasti

Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely

Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.
Image: Energid Technologies
Image: Energid Technologies
Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.

Mihin tarvitset ammatti-taitoista
pankkivirkailijaa,
kun nostat käteistä
automaatista ja maksat
laskussa verkossa?
Sosiaalisen median tavoin
toimivat C2C-”pankit”
Käteinen katoaa lähivuosina.
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

CC 2.0 BY Paul Downey
Kirja- ja levykaupat ovat maailmalla jo kadonneet katukuvasta.

Uusi teknologia on aina sekä haaste
että mahdollisuus – case media-ala:
 Kirjapaino tuhosi luostareiden talouden…
 … ja loi julkaisuteollisuuden, populaarikulttuurin,
journalismin massamedian, …
 Loi tarpeen perinteiselle tekijänoikeusjärjestelmälle
 Mahdollisti renessanssin ja uskonpuhdistuksen
 Levysoitin tuhosi esiintymiseen perustuneen
musiikkitalouden…
 “Everyone will have their ready-made or ready-pirated music in their cupboards.”
- John Philip Sousa, 1906
 … ja loi äänilevyperusteiden musiikkiteollisuuden
 Digitalisaatio tuhosi fyysisen sisältöteollisuuden…
 … ja on luomassa uutta sisältöpalveluteollisuutta
 Hastaa perinteisen tekijänoikeusjärjestelmän ja edellyttää uusia digitaalisia
liiketoimintamalleja.
Printer in 1568, Public Domain

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu,
kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

Digitalisaatio on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 ETLA: Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai
roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
 Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!

Image: Cimcorp
Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?

Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Image: IBM
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Kulttuurin murros
• Digikuilu muuttuu
aktiivisuuskuiluksi
• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia
olla entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä
• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia
• Digitaalista kulttuuria ei huomata
• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseen
mediaan havahduttiin
• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihen
havahduttiin
• Mikä sosiaalinenmurros tällä hetkellä on verkossa huomaamatta käynnissä?
• Teknologinen imperatiivi
• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen
toimimaan digitaalisessa yhteiskunnassa!

CC BY SA 3.0 Shritwod
Suomi on digitalisaation alisuoriutuja!
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä
parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
 Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva
ICT-varustus
 Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education

”Diginatiivit” lapset ja nuoret
 Suomalaisten koululaisten luottamus
omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut
vuosisadan alusta alkaen
 Suuri osa nuorista ei osaa käyttää
tietokonetta työvälineenä
 Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.
 Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa
 30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa
soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
 Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
 Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu?
 Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä
hyvin resursoidut ammattimaisesti ylläpidetyt koodikoulut?
CC 2.0 Share alike Attribution Deryck Hodge

Osaamisen pitkiä kaaria
 Vuonna 1982 julkaistulla
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
 Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
 Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
 Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
 Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
 Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
 Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun
 Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
 Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy
verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita?

Suomen digitalisaation jarruja
 ”Päätöksentekolama”
 Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
 Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän
 Rohkeuden puute
 Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla
 Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja
toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)
 Keskittyminen teknologiaan
 Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan
 Vanhojen järjestelmien taakka
 Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen uudistamista
 Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen
 Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)

Esimerkki hallintorajojen ylittämisestä: Duunitori.fi
(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)
Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin
päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.

Suomi ei selviä romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat

Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

Image: Zenrobotics
Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.

Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?

Vastareaktioita odotettavissa
 1800-luvun alun kehruukoneet olivat
1. sukupolven teollisuusautomaatiota
 Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin
nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida
 Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita
 Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio
 Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa
kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan
 Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit
 Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta
saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym.
joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?
 … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä?

yhteensä.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-markkinat
olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-lennokkireitti
vuonna 2016.

Edes korkeakoulut eivät jää ennalleen
… eivätkä opiskelijat

Edes opiskelijat eivät pysy entisellään
 Ritalin ja muut aivodopingaineet tulossa myös Suomeen
 Saksassa jo joka viides opiskelija parantaa suorituskykyään kemiallisesti (kofeiini,
ritalin, amfetamiini) - Urheiluun liittyvillä aloilla joka neljäs
 Opiskelijat verkkoon kytkettyjä kyborgeja
 Pian emme enää vilkuile älypuhelinta, vaan elämme
täydennetyssä todellisuudessa
 Anturit, implantit, älypiilolinssit ym. ovat vasta alkua
 Laitteiden, esim. muisti-implantin sammuttaminen vastaa amputaatiota
 Opiskelijat ovat yhä useammin myös töissä, työttömiä, yrittäjiä
ja/tai eläkkeellä
 Nopeasti muuttuvassa maailmassa opiskelua ei voi koskaan lopettaa
 Työuralla useita ammatteja, siis myös useita tutkintoja
Dietz P., Striegel H., Franke A., Lieb K., Simon P. & Ulrich R. (2013) Randomized Response Estimates for the 12-Month Prevalence of Cognitive-
Enhancing Drug Use in University Students. Pharmacotherapy: The Journal of Human Pharmacology and Drug Therapy. Vol 33,/1, p 44-50.

Digitaalinen korkeakoulu
 Oppimateriaalit ovat jo suurelta
osin siirtyneet verkkoon
 Opiskelu on halvempaa kuin koskaan ennen
 Luennot korvautuvat verkostotyöskentelyllä
 Riskinä taantuminen sähköpostikirjekursseiksi
 Jatkuva vertailu maailman huippuopettajiin
 Verkossa voi seurata tieteenalan huippujen luentoja
 Verkkokursseista vakava haastaja korkeakoulututkinnoille
 Jos verkosta saa parissa vuodessa saman osaamisen, kumman työnantaja palkkaa?
 Yrittäjyysosaaminen osaksi perusopintoja
 Suomessa heikosti koulutetut yrittäjät
 Akateemisen osaamisen kaupallista hyödyntämistä arastellaan edelleen

Kolme tehtävää
 Tieteellinen tutkimus
 Avoin tiede haastaa perinteiset
toimintatavat ja kulttuurin
 Tutkimusrahoitus ohjaa yritysyhteistyöhön, jossa usein liikesalaisuuksia
 Mistä tutkijoille ja professoreille aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön?
 Korkein opetus
 Tutkijakoulutuksen ja ammattiin koulutuksen jännite
 Substanssiosaaminen ei takaa pedagogista osaamista saati pedagogista
innovatiivisuutta
 Tutkintojen sisältöjen ja työelämän vaatimusten vastaavuus
 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
 Korkeakoulujen on vastattava yhteiskunnassa kasvavaan tieteenvastaisuuteen
 Mittarit ja rahoitus eivät huomioi osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun
 Korkeakoulujen on määrätietoisesti puolustettava tutkijoiden sananvapautta

Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.
Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!

Hupi on vasta alkamassa
 Digitalisaatio kiihtyy
 Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
 Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet kodinkoneiksi
 Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
 Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
 Esineiden (teollinen, kaiken) internet
 Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
 Visio: Suomen jokainen metsäpalsta on verkossa
 Älykäs sähköverkko
 Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
Google

73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
30.9.2010 www.kasvi.org 47

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 48

Huomenna tänään on eilen 3

More Related Content

What's hot

Viewers also liked

Similar to Huomenna tänään on eilen 3

More from Jyrki Kasvi

Huomenna tänään on eilen 3