Kouluttajakoulutuksen osa 3 esittelee digitaitojen osaamismerkistön osaamiskuvauksineen ja kriteereineen sekä opastaa toimimaan merkkihakemusten arvioijana.
Kouluttajakoulutuksen osassa 2 tutustumme osaamismerkkijärjestelmiin eli Open Badge Factoryyn (osaamismerkkitehdas) ja Open Badge Passporttiin (osaamismerkkipassi)
Kouluttajakoulutuksen osa 1 on perustietopaketti osaamismerkeistä. Vastaamme kysymyksiin: Mitä osaamismerkit ovat? Missä osaamismerkkejä voi hyödyntää? Lisäksi käymme läpi osaamismerkkien merkitystä.
Osuvat taidot digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Osaamismerkistö sisältää viisiportaisen mallin digiosaamisen todentamiseen. Osaamismerkit on tarkoitettu yhtälailla eri oppilaitosten opiskelijoiden, opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden tai kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Vuoden ensimmäinen Tiedosta-lehtemme keskittyy kuvaamaan erilaista kehitystyötä kilpailukykyisen, yhteentoimivan ja ihmislähtöisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Lue esimerkiksi kuljetusten nopeuttamisesta hiljaista tietoa joukkoistamalla, digiosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta eri keinoin ja tietosuojaosaamisen viemisestä pk-yrityksille ja nuorille.
Lehden kumppanijulkaisuna on ilmestynyt myös TIEKEn 40-vuotishistoriikki, jota voit lukea täällä: https://www.slideshare.net/Tieke/tieke-40-vuotta-matkaevit-digitaaliseen-tulevaisuuteen
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Vielä jokin aika sitten uskoimme digiteknologian säästävän luonnonvaroja, kun poistimme paperit toimiston rulokaapista, ryhdyimme työskentelemään etänä ja neuvottelemaan verkossa. Sittemmin digitalisaatio on laajentunut kaikille elämänalueille, ja nyt näemme myös lantin toisen puolen: laitteiden vaihdosta syntyy jätettä, akkujen valmistus syö uusiutumattomia luonnonvaroja, datakeskukset hönkivät ilmakehään hiilidioksidia. Keväällä 2020 Tiedosta suunnistaa kestävän kehityksen maastossa ja kysyy, mikä on digitalisaation rooli matkallamme kohti järkevää kulutusta ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Etsimme tietoa, ideoita ja esimerkkejä ekologista tasapainoa edistävästä digitalisaatiosta.
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kartoitus tehtiin syksyn 2019 aikana kolmatta kertaa Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä. Kartoituksen 479 vastaajaa olivat järjestöjen työntekijöitä, johtajia, kehittäjiä, viestijöitä ja luottamushenkilöitä lähes kaikilta järjestösektoreilta. Esitys on 13.12.2019 pidetystä tulosten julkaisutilaisuudesta.
Järjestödigi kartoitti toistamiseen suomalaisten järjestöjen ja yhdistysten tilaa digitalisaatioon, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Tämä esitys on yhteenveto kartoituksen tuloksista, jotka julkaistiin Helsingissä julkaisutilaisuudessa 15.12.2017. Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Kartoitus tehtiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa ja se toteutettiin Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä. Tekijät Tuomo Heikkilä, Avoine Oy, Hanna Vuohelainen TIEKE ry ja Piritta Seppälä, Viestintä-Piritta Oy esiintyivät julkaisutilaisuudessa esitellen kartoituksen eri osiot.
Kartoituksen osiot tässäkin esityksessä ovat:
- Järjestöt ja digitalisaatio
- Järjestöt ja digiosaaminen
- Järjestöviestintä
- Järjestöt ja sosiaalinen media.
Vuosittain toteutettavan kartoituksen tarkoituksena on:
- tarjota järjestöille tietoa digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja somen tilasta Suomessa
- antaa järjestöille mahdollisuus peilata omaa tilannettaan tuloksiin
- nostaa esiin sosiaalisen median käytön ja viestinnän kehitystä järjestöjen parissa
- esitellä konkreettisia esimerkkejä järjestöjen tavoista toimia aihepiirin saralla sekä
- pitää yllä keskustelua digiosaamisen ja digitalisaation merkityksestä järjestökentällä.
Kartoitus on laajennettu kokonaisuus Viestintä-Pirittan kolmena edellisenä vuonna tekemälle järjestösome-kartoitukselle. Tästä syystä sosiaalisen median osiossa pystymme myös osittain vertailemaan tuloksia aiempiin vuosiin.
Lataa kartoituksen laaja white paper osoitteesta: http://bit.ly/jarjestodigi_whitepaper2017
Vaikuta ja vaikutu - Matkalla digiosaavaan Suomeen -seminaarin webinaarisarjan kolmannessa webinaarissa pohditaan nanokoulutusten tarjoamia mahdollisuuksia matkalla digiosaavaan tulevaisuuteen.
AamuAreenalla 10.11.2017 aiheena Taltio-hanke ja eKuitti. Elina Koskentalon esitys TALTIO-hankkeesta, jossa on luotu yhtenäinen standardoitu muoto kirjanpidon ja muiden taloushallinnon järjestelmien vienneille tiedon hyödyntämiseksi suoraan eri järjestelmissä.
Jalka pois digijarrulta. Suomella on erinomaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet olla tekoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen kärkimaita maailmassa. Suomen viranomaisrekisterit, erityisesti terveydenhuollon alalla, ovat maailman huippua ja niiden hyödyntäminen tekoälyn avulla mahdollistaa aivan uudenlaista tehokkuutta toiminnalle.
Jyrki Kasvin avauspuheenvuoro Suomi tekoälyn paalupaikalla -seminaarisarjassa 9.11.2017.
6.10.2017 Digipolku töihin -hankeen webinaarissa pidetty esitys, jonka sisällöt keskittyvät TIEKEn tekemän Digiosaamisen merkitys ja kehittäminen -selvityksen tuloksiin.
Taikoja-koordinaatiohankkeen webinaarissa 19.5.2017 pidetty esitys. Webinaari oli tarkoitettu kaikille ICT-perustaitojen oppimisesta ja kouluttamisesta kiinnostuneille.
More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre (20)
1. Huomenna tänään on eilen
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
2. Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
“I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
Editor of Prentice Hall business books, 1957
”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
"You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
“Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
Sir Alan Sugar, 2005
”Internet romahtaa vuonna 2006”
prof. Hannu H. Kari, 2004
“By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
US Department of Defense, 2006
4. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, vain ennakoida
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
Toiminta-
ympäristö
Heikko
signaali
5. Erilaisia muutosvoimia
Megatrendi
Kehityksen suuri linja, yhtenäinen kokonaisuus,
jolla on selkeä kehityssuunta (väestön ikärakenteen muutos)
Trendi
Pitkän ajanjakson kuluessa havaittava yleinen kehityssuunta (digitalisaatio)
Heikko Signaali
Ensimmäinen merkki tulevasta laajemmasta muutoksesta (Flappy Bird)
Villi kortti
Yllättävä, alhaisen todennäköisyyden muutostekijä, jolla on merkittävä,
vaikeasti ennakoitava vaikutus kehitykseen. (Fukushima)
Musta joutsen
Yllättävä ja odottamaton tapahtuma, joilla on hyvin suuria vaikutuksia
(HIV/Aids)
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
11. Talouskriisit tulevat ja menevät
Todelliset megatrendit muuttavat maailmaa
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Haasteet Mahdollisuus
12. 27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
Image: Cyberdyne
Tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta
Megatrendit nivoutuvat toisiinsa
13. Megatrendien osaamistarpeita
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
Teknologia- ja tuotanto-
talousosaaminen
- Tekoäly- ja robottiosaaminen
- Algoritminen ajattelu
- Medialuku- ja -kirjoitustaito
- Digitaalinen sosiaalinen pääoma
- Tiedon hallinta ja analyysi
- Tietoturvaosaaminen
- Eri osaamisalueiden yhdistely ja
kokonaisuuksien hallinta
(esim. älykäs talotekniikka)
- Toiminnansuunnittelu ja
muutosjohtaminen
- Luovuus ja ennakkoluulottomuus
Hoivaosaaminen, gerontologia
- Hoivarobotiikka ja -tekniikka
- Käytettävyys ja esteettömyys
- Geriatria, vanhuspsykiatria
Verkostoituminen, kansainvälisyys
- Kielitaito, kulttuurilukutaito
- Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu
- Logistiikka
Ympäristöosaaminen
- Raaka-aine- ja energiatehokkuus
- Bio- ja geenitekniikka
- Yhdyskuntasuunnittelu, liikennetekniikka
Haasteet Mahdollisuus
16. Image: Energid Technologies
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.
Image: Energid Technologies
Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.
17. Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
Ja neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa kahdeksankertaistuu, ...
18. Digitalisaatio on vasta alkamassa
1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.
Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!
Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
19. 27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?
Image: Cimcorp
20. 27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20
Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG
21. CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.
22. 27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22
Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
23. 27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
Image: IBM
24. 27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24
Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
26. Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26
27. Työuran tilalle elämänura
• Koulutettujen nuorten arvostukset ja toimintatavat muuttuvat
• Opiskelu- ja työurat kansainvälistyvät
• Elämä työn, opiskelun, yrittämisen & hoivan silppua
• Itsensä toteuttaminen ja riskien hallinta vanhan urasuunnittelun tilalle
• Töissä, yrittäjä, työtön, opiskelija, sapattivapaalla, omaishoitaja ja
kuntoutuspäivärahalla ym.
• Tulonsiirrot puuroutuvat ja hallintokuorma kasvaa
• Asuu, työskentelee, opiskelee ja yrittää eri paikkakunnilla ja maissa
• Minkä maan työlainsäädäntö ja sopimukset?
• Surffaa ammatista toiseen teknologian ja markkinoiden mukana
• Elinikäinen täydennyskoulutus
28. 27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28
Kolmannes nykyammateista katoaa,
vanhat muuttuvat ja uusia syntyy
Rekkamanageri
Lennokkiohjaaja
Bioinformaatikko
Geenikorjaaja
Energiasuunnittelija
Putkimies
Koulutus vanhenee nopeasti
Jatkuva oppiminen
Kyky toimia tehtävissä, joita ei osaa
Työn, yrittämisen, opiskelun, vapaan, eläkkeen ym. yhdisteleminen
Ammatinvalinta mahdotonta
29. Image: Zenrobotics
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29
Uutta työtä: Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.
30. yhteensä.
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-
markkinat olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-
lennokkireitti vuonna 2016.
33. Suomi: digitalisaation alisuorittaja
22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset
hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan
Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
Sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen
sektori on 22:a kahdeksas
Esimerkiksi: Suomen kouluissa on
Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus
… mutta Suomen kouluissa käytetään
tietotekniikkaa vähiten Euroopassa
27.4.2015
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
CC BY SA 3.0 Shritwod
34. … kyllä, vähiten Euroopassa
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 34
Survey of Schools: ICT in Education
35. Koulu pyristelee murroksessa
Olemme tuoneet IC-teknologiaa
koululuokkiin, mutta koulutuksen
rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan
Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla
Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla
Reissuvihkot on korvattu Wilmalla
Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot
Pelillinen, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen.
Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä
Uusia oppimisteknologioita syntyy jatkuvasti, mutta uusi
oppimisen paradigma puuttuu
Opettajankoulutus haasteen edessä:
Millaiseen kouluun me opettajia koulutamme?
Millaiseen maailmaan me haluamme opettajien oppilaitaan kouluttavan.
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35
36. ”Diginatiivit” lapset ja nuoret
Suomalaisten koululaisten luottamus
omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut
vuosisadan alusta alkaen
Suuri osa nuorista ei osaa käyttää
tietokonetta työvälineenä
Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.
Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa
30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa
soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu?
Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä
hyvin resursoidut koodikoulut?
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 36
CC2.0SharealikeAttributionDeryckHodge
37. Mihin motivaatio katosi?
9-luokkalaisten osaamistaso
romahtanut vuosikymmenessä
Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman muutoksesta
Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan
Koulu on jäänyt online-maailman irralliseksi offline-saarekkeeksi
Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan
Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja
omalle tulevaisuudelleen
Uusi koulu, uudet kympin oppilaat
Yhden tietolähteen asemesta monta vuorovaikutteista kanavaa samanaikaisesti
Hiljaiset puurtajat eivät välttämättä enää menesty koulussa tai työelämässä yhtä
hyvin kuin kyseenalaistavat moniajajat.
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 37
38. Osaamisen pitkiä kaaria
Vuonna 1982 julkaistulla
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
Esim. Pyhtäällä opitaan jo peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
39. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot
Tietotekniikan peruskäyttötaidot
Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa
Medialuku- ja kirjoitustaidot
Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt
Tietoturvataidot
Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään
Automaation yleistyessä tietoturvan tarve korostuu
Digitaalinen sosiaalinen pääoma
Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista
Tiedonhallintataidot
Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski
Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa!
Lapset eriarvoisessa asemassa kunnan, koulun ja opettajan mukaan.
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 39
CCSAAttributionSugree
41. Hupi on vasta alkamassa
Digitalisaatio kiihtyy
Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
3d-tulostimet kodinkoneiksi
Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
Esineiden (teollinen, kaiken) internet
Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa
Älykäs sähköverkko
Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 41
Google
42. 27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42
73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
44. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 44