Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 153, Kela. Julkaisun osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110947748
Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 153, Kela. Julkaisun osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110947748
TamminenN_Tieto mielen hyvinvoinnista ja toimivista mielen hyvinvoinnin keino...THL
Nina Tamminen, Tieto mielen hyvinvoinnista ja toimivista mielen hyvinvoinnin keinoista käyttöön. Webinaari 18.3.2022: Miten voimme hyödyntää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä?
Perehdytys on osa hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia. Aloita perehdyttämisen suunnittelu jo rekrytoinnin käynnistymisvaiheessa.
Materiaali Psycon Oy:n perehdytysaamiaiselta 5.3.2014.
Kuntoutussäätiön hallinnoima Polkuja työelämään (Tempo) -hankkeen tavoitteena on tukea työkykyä sekä työhön palaamista ja pääsemistä, kun työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita.
Työllistymisen edistäminen uudessa TEAK-kuntoutuksessa – Tutkimuksen lähtökohdat Kaisa Haapakoski & Leena Åkerblad, Jyväskylän yliopisto. Esitys Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu -seminaarissa 28.11.2018.
Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn a...THL
Tämän suosituksen toimintamallia toimintakyvyn arvioimiseksi voidaan käyttää eri alojen sairaalaosastoilla ja terveyskeskuksen osastoilla. Suosituksen kohteena on pääasiallisesti 75-vuotiaat ja sitä iäkkäämmät henkilöt, mutta se soveltuu myös nuorempien iäkkäiden toimintakyvyn arviointiin.
Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä - millä eväillä kokemustieto käyttöön? K...Kristina Grahn
Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
projektipäällikkö Kristina Grahn ja terveyden edistämisen suunnittelija Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
More Related Content
Similar to Kuntoutujien motivaatiosta Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa
TamminenN_Tieto mielen hyvinvoinnista ja toimivista mielen hyvinvoinnin keino...THL
Nina Tamminen, Tieto mielen hyvinvoinnista ja toimivista mielen hyvinvoinnin keinoista käyttöön. Webinaari 18.3.2022: Miten voimme hyödyntää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä?
Perehdytys on osa hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia. Aloita perehdyttämisen suunnittelu jo rekrytoinnin käynnistymisvaiheessa.
Materiaali Psycon Oy:n perehdytysaamiaiselta 5.3.2014.
Kuntoutussäätiön hallinnoima Polkuja työelämään (Tempo) -hankkeen tavoitteena on tukea työkykyä sekä työhön palaamista ja pääsemistä, kun työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita.
Työllistymisen edistäminen uudessa TEAK-kuntoutuksessa – Tutkimuksen lähtökohdat Kaisa Haapakoski & Leena Åkerblad, Jyväskylän yliopisto. Esitys Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu -seminaarissa 28.11.2018.
Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn a...THL
Tämän suosituksen toimintamallia toimintakyvyn arvioimiseksi voidaan käyttää eri alojen sairaalaosastoilla ja terveyskeskuksen osastoilla. Suosituksen kohteena on pääasiallisesti 75-vuotiaat ja sitä iäkkäämmät henkilöt, mutta se soveltuu myös nuorempien iäkkäiden toimintakyvyn arviointiin.
Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä - millä eväillä kokemustieto käyttöön? K...Kristina Grahn
Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
projektipäällikkö Kristina Grahn ja terveyden edistämisen suunnittelija Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
Similar to Kuntoutujien motivaatiosta Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa (20)
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Kuntoutujien motivaatiosta Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa
1. Kuntoutujien motivaatiosta
Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa
Arviointitutkimus
Riikka Lämsä, Kaija Appelqvist-Schmidlechner
ja Annamari Tuulio-Henriksson
Työpapereita 132, 2017
2. Neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa olevien
motivaatio ja ohjaajien motivointikeinot
• Kuntoutujien motivaatio oli yleensä hyvä.
• Motivaatiota edistivät oma-aloitteinen hakeutuminen
kuntoutukseen ja aiempi väliinputoajakokemus
palvelujärjestelmässä.
• Motivaatiota heikensivät painostus kuntoutukseen
osallistumiseksi, elämäntilanteen selkiytymättömyys
sekä huono henkilökemia nuoren ja ohjaajan välillä.
• Motivointikeinoina käytettiin reflektoivaa ja motivoivaa
keskustelua, myönteistä palautetta ja edistymisen
jatkuvaa arviointia.
2
3. Kehittämisehdotukset
• Ennakkoarvio tulisi tehdä kaikille kuntoutukseen
hakeutuville.
• Starttijaksolla panostetaan kuntoutujan motivaation
arviointiin.
• Kuntoutuksen tavoitteista ja sisällöistä tiedotetaan
lähettäviä tahoja tehokkaasti, jotta kuntoutukseen
ohjautuisi muutokseen motivoituneita nuoria.
• Työntekijöiden ammattitaitoon ja pysyvyyteen
kiinnitetään huomiota. Tarvittaessa nuori voi vaihtaa
omaohjaajaa.
3