Yhdessä esteetön (YHES) - Oppimisympäristöjen edistäminen fyysisesti ja vuorovaikutukseltaan esteettömiksi -hanke on saanut rahoituksen Opetushallituksen (OPH) Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa -valtionavustuksesta.
Hanke toteutuu 9/2018 - 6/2020. Hyvinkään kaupungilla työskentelee yhteisöllisen toiminnan puheterapeutti, ja hankkeen avulla haluttiin laajentaa yhteisöllisen toiminnan kehittämistä toimintaterapian asiantuntijuuteen.
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa päiväkodin arki on lapsille sekä fyysisesti että vuorovaikutukseltaan esteetön.
Yhdessä esteetön (YHES) - Oppimisympäristöjen edistäminen fyysisesti ja vuorovaikutukseltaan esteettömiksi -hanke on saanut rahoituksen Opetushallituksen (OPH) Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa -valtionavustuksesta.
Hanke toteutuu 9/2018 - 6/2020. Hyvinkään kaupungilla työskentelee yhteisöllisen toiminnan puheterapeutti, ja hankkeen avulla haluttiin laajentaa yhteisöllisen toiminnan kehittämistä toimintaterapian asiantuntijuuteen.
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa päiväkodin arki on lapsille sekä fyysisesti että vuorovaikutukseltaan esteetön.
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
2. Pajan sisältö
•Tutuksi tuleminen, pajan tavoitteet
•Mitä työnohjaus on
•Työnohjaus käytännössä
•Työnohjaus luottamushenkilöiden tukena-SAK:n pilotin tuloksia
•Käytännön organisoinnin kysymyksiä
•Pajan sisällön ja työtavan arviointi
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 2
3. Pajan aloitus
•Esittäytymiset
•Mitä odotat tämän pajan työskentelyltä
•Kun vastaus on työnohjaus, niin mikä on kysymys? -mitä tiedät-mitä et tiedä
•Yhteisten teemojen valinta työpajassa käsiteltäväksi
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 3
4. Työnohjaus
•Työnohjaus on työnohjaajan ja ohjattavan yksilön/ryhmän vuorovaikutukseen perustuva yhteinen kehittymis-ja oppimisprosessi, jonka sisällöt, kesto, osallistujat, työskentelypuitteet ja -menettelyt sovitaan yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.
•(Suomen työnohjaajat Ry, 2010)
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 4
5. Vapaaehtoistyön työnohjaus (Mielenterveystyönseuran keskusliitto)
•Vapaaehtoistyön työnohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa vapaaehtoisella on mahdollisuus koulutetun työnohjaajan opastuksella yhdessä muiden vapaa- ehtoisten kanssa testata ajatuksiaan ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja toimintatavoilleen.
•Työnohjauksella kannustetaan vapaaehtoistyöhön liittyvien kysymysten, kokemusten, tunteiden ja mielikuvien tutkimiseen ja jäsentämiseen.
•Työnohjauksessa tarkastellaan myös vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja rajoja työn luonteen, vapaaehtoiselta vaadittavan osaamisen ja vapaaehtoistyössä jaksamisen näkökulmista.
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 5
6. Vapaaehtoisten kannustava ohjaus (Hamunen, 2008)
•Kannustavassa ohjauksessa toimijoille osoitetaan konkreettisesti ja arjessa, että hänen
•jaksamisestaan, intresseistään, ideoistaan ollaan kiinnostuneita
•kohdataan aidosti, ollaan läsnä, annetaan aikaa
•toimintaansa arvostetaan ja kiitetään sanoin ja teoin
•omaa panostaan tarvitaan ja pidetään tärkeänä ja se osoitetaan teoin
•muutostarpeitaan kuunnellaan; miten toiminta voi elää mukana yksilön elämänkaaressa ja muuttuvissa elämäntilanteissa
•nähdään osana yhteisöä; jos toimija esimerkiksi jättäytyy yhtäkkiä pois, hänen jaksamisestaan ja voinnistaan kysytään.
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 6
7. Vapaaehtoistyön työnohjuksen määritelmä
•Vapaaehtoistyön työnohjauksen tarkoituksena on tukihenkilötyön tukeminen, kehittäminen ja laadun varmistaminen.
•Se on osa tukihenkilöistä huolehtimista, heidän tukemistaan osaamisessa, jaksamisessa ja yhteisön jäsenyydessä.
•Vapaaehtoistyön työnohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa vapaaehtoisella on mahdollisuus koulutetun työnohjaajan opastuksella yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa testata ajatuksiaan ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja toimintatavoilleen.
•Työnohjauksella kannustetaan vapaaehtoistyöhön liittyvien kysymysten, kokemusten, tunteiden ja mielikuvien tutkimiseen ja jäsentämiseen.
•( Porkka, Salmenjaakko2005)
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 7
8. Työnohjaus
•Työnohjauksessa ohjattavaa autetaan näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta, ja ymmärtämään oman toimintansa merkitys tässä kokonaisuudessa.
•Ohjattava voi työnohjauksen avulla tarkastella ajatuksiaan, asenteitaan ja arvojaan sekä arvioida, kuinka hyvin ne ovat sopusoinnussa taustaorganisaation toimintaa ohjaavien periaatteiden kanssa.
•Työnohjauksessa tutkitaan yhdessä ohjattavan työtä
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 8
9. Työnohjauksen järjestäminen
•Kuka organisoi?
•Työnohjausryhmän kokoaminen
•Työnohjauksen aikataulu-työnohjausryhmällä on alku ja loppu-onnistuakseen työnohjauksen on oltava säännöllistä ja riittävän usein toistuvaa
•Työnohjusryhmän koko ja osallistujat-ohjattavien tehtävistä riippuen 6-8 henkilöä-uudet luottamushenkilöt vs. kokeneet luottamushenkilöt
•Työnohjausryhmän toimintaan sitoutuminen
•Työnohjaajan valinta
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 9
10. Työnohjaussopimus
•Osapuolet tekevät sopimuksen, jossa-osapuolten tiedot-työnohjauksen tarve, kesto ja paikka
•Kustannukset ja laskutus
•Peruuntuminen tai keskeytyminen
•Palaute työnohjauksesta
•Sopimuksen hyväksyminen
•Sopimuksen purkaminen
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 10
11. Työnohjauksen yleisiä tavoitteita
•Työnohjauksessa opitaan aidosti kuuntelemaan toista ihmistä.
•Työnohjauksessa saadaan uusia näkökulmia vapaaehtoistyöhön.
•Työnohjauksessa saadaan rehellistä, virheetkin huomaavaa ja silti hyväksyvää palautetta ja tukea.
•Työnohjauksessa voidaan yhdessä purkaa vaikeiksi koettuja asioita.
•Työnohjauksessa opitaan puhumaan myös uusista ja vaikeista asioista.
•Työnohjaus tukee tukihenkilön jaksamista
•Työnohjauksen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan 1-2 krtvuodessa
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 11
12. Työnohjauksen työtapoja
•Keskustelu, kysymykset, yhteenvedot-toiminnalliset menetelmät; tarinat, symbolit, musiikki, liike, eläytymismenetelmät, draama
•Työnohjausistunto-alkuvaihe, työskentelyvaihe ja lopettamisvaihe.
-ryhmän jäsenten kuulumiset, joista valitaan kulloinkin keskusteltava aihe-valitun työtavan tulee tukea työnohjaukselle asetettuja tavoitteita –oppimista, näkökulmien laajentamista, vertaisuutta, toimijoiden jaksamista
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 12
13. Mihin työnohjaus ei vastaa (Pihlaste, 2012)
•Työnohjausta ei ole koettu hyväksi seuraavissa tapauksissa-akuutit ja tunnepitoiset kriisitilanteet-huonoa esimiestyötä ei voi korvata työnohjauksella-jos ohjattavalle syntyy tunne, että ohjaaja on puolueellinen, työnohjaus on epäonnistunut
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 13
14. Henkilöstön edustajien työnohjauksen erityispiirteitä (Ryynänen, 2012)
•Ammattijärjestöaktiivinen työnohjaus on sen tehtävän tutkimista, johon aktiivi on valittu-tehtävän tavoitteet, rakenteet, yhteisölliset kytkennät, ja tunteet, joita tehtävän hoitamiseen liittyy
•Työnohjauksen vaikutukset ovat useimmiten liittyneet-tavoitteiden selkeytymiseen, rajaherkkyyden lisääntymiseen, oman tehtävän ymmärtämiseen yhteisöllisesti määräytyväksi tehtäväksi ja omien tunteiden ymmärtämiseen vuorovaikutussuhteissa jäseniin, työnantajaan ja muihin järjestöaktiiveihin-kokemus omien voimavarojen lisääntymisestä ja mielen selkeytymisestä monimutkaisten ja ristiriitaisten kysymysten äärellä
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 14
15. Oman ja ryhmän toiminnan arviointi
•Jokaisen työnohjausistunnon päätteeksi lyhyt kommentti seuraaviin kysymyksiin:
•Mitä olet oppinut tämän istunnon aikana?
•Puhuttiinko oleellisista ja tärkeistä asioista?
•Saitko sanottua sen, minkä halusit?
•Tulitko kuulluksi ja oikein ymmärretyksi?
•Mitä palautetta haluat antaa työnohjaajalle tai ryhmälle?
•Miten itse edistit ryhmän tämänkertaista työskentelyä?
•Käsittelyä vaativiin kommentteihin palataan seuraavassa istunnossa
11.10.2014 Annikki Ahlqvist 15