Health promotion and disease prevention possibilities in Finland in 2012.

1. Tuoreita tuloksia sosio-ekonomisten
terveyserojen kaventamisesta
-
- Millaisin keinoin ?
- - Ikääntymiskehitys ja tulevaisuuden kalliit sairaudet ?
- EERO SILJANDER, CHESS, THL.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
1

2. Perustietoa THL:n tutkimuksesta
• TEROKA –projekti keskittyy sosioekonomisten terveyserojen
tutkimukseen.
• Kaventaja –verkkopalvelu (www)
on helppo tapa saada tietoa
terveyseroista:
• http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventajafi/etusivu
• THL:n terveys2011-, terveys2000,
ATH- ja HYPA-tutkimus tarjoavat
tietoa terveyseroja koskevan
analyysin perustaksi.
• Nämä rekisteri- ja kyselyaineistot
voidaan linkittää THL:n
hoitoilmoitustietoihin.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
2

3. Mitä sosio-ekonomisilla terveyseroilla
tarkoitetaan ? Miten eroja mitataan ?
•
Useimmiten sosio-ekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan koulutus-,
ammatti- ja tuloryhmien välisiä eroja.
•
Eroja mitataan pääasiassa sairastavuuden, toimintakyvyn ja
kuolleisuuden indikaattoreilla & mittareilla.
•
Myös alkoholi- ja tupakkatuotteiden kulutuksella väestöryhmittäin.
•
Laskelmissa otetaan huomioon:
– Ikärakenteeseen liittyvät erot (esim. peruskoulutettuja on
suhteellisesti enemmän vanhemmissa ikäryhmissä).
– Sukupuolirakenteeseen liittyvät erot (esim. mies- ja naisvaltaiset
työmarkkina- ja teollisuusalat).
– Sairastavuuteen ja toimintakykyyn liittyvät erot.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
3

4. Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot
liikkumisvaikeuksien*) yleisyydessä
• miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus,
työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät
yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista
• naisilla selittyi runsas 60 %.
• miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn
fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja
tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules).
• naisilla tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus.
*) portaiden nousu
25.1.2013
Sainio ym. 2007
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
4

5. Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus
•
Verrattuna moniin käytössä oleviin terveydenhuollon menetelmiin
elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat erittäin kustannusvaikuttavia:
•
– Liikuntainterventioiden kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohti
€ 1 800 – 17 000/QALY (esim. liikuntaresepti € 1 800 /QALY),
•
– Ravitsemus- ja painonhallintaneuvonta € 7 000 – 30 000/QALY,
•
– Tupakoinnin vähentäminen edelleen yksi kustannusvaikuttavimmista
alueista. Terveydenhuollon ammattilaisen (lääkäri, terveydenhoitaja)
antaman lopettamisohjauksen kustannukset vaihtelevat kirjallisuuden
mukaan välillä € 500 – 4 000/QALY lisäelinvuotta kohti.
Vertailun vuoksi esim. kolesterolitason alentaminen lääkehoidolla (statiinit):
•
– Korkean riskin väestössä € 2 000 – 50 000/QALY , vertailussa
•
– Matalan riskin väestössä (primaaripreventio) jopa > € 200 000
lisäelinvuotta kohden, vähintäänkin kyseenalainen.
•
lähde: Kiiskinen 2008.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
5

6. Ikärakenteen ja toimintakyvyn kehitys
Suomessa - tulevaisuudet kalliit sairaudet
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
6

7. Kuvio 1. Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Suomessa, 30 vuotta
täyttäneet naiset ja miehet.
Suhteellinen kuolleisuus
2,5
Naiset
2,0
Miehet
1,5
1,0
0,5
0,0
1
2
Suurituloisin
3
4
5
6
7
Tulokymmenykset
8
9
10
Pienituloisin
Lähde: Martikainen ym. 2001
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
7

8. Prevalence of major sickness groups (1)
Diabetes prevalence rates for 0-90 year olds
( Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension
insurance institution (KELA) and Care registers for social welfare and health
care 2006 and changes 2007 onward on THL estimates)
45%
40%
35%
diabetes women 2040
diabetes women 2020
diabetes women 2007
diabetes men 2040
diabetes men 2020
diabetes men 2007
30%
25%
20%
15%
10%
5%
0%
0
10
20
30
40
50
Age
25.1.2013
60
70
80
90
Lähde: Häkkinen, Martikainen, ym. 2008
(Health economics, policy and law)
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
8

9. Prevalence for major sickness groups (2)
Stroke prevalence rates for 30-90 year olds.
(Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension insurance
institution (KELA) and Care registers for social welfare and health care 2006 and
changes 2007 onward on THL estimates)
18%
16%
14%
Stroke women 2040
12%
Stroke women 2020
10%
Stroke women 2007
Stroke men 2040
8%
Stroke men 2020
6%
Stroke men 2007
4%
2%
0%
30
40
50
60
Age
25.1.2013
70
80
90
Lähde: Häkkinen, Peltonen, ym. 2008
(Health economics, policy and law)
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
9

10. Prevalence for major sickness groups (3)
Coronary heart disease prevalence rates for 40-90 year olds.
40%
35%
30%
25%
Coronary heart disease
women 2020
Coronary heart disease
women 2007
Coronary heart disease
men 2020
Coronary heart disease
men 2007
20%
15%
10%
5%
0%
40
45
50
55
60
65
Age
10/09/2010
70
75
80
85
90
Lähde: Häkkinen, Martikainen, ym. 2008
(Health economics, policy and Law)
Senior researcher, Eero Siljander, CHESS/NIHW.
10

11. Mistä terveyserot johtuvat?
• Ikääntyvän väestön terveys- ja toimintakyky on yhteydessä
moniin tekijöihin, kuten:
A) Elintapoihin – huono ravinto, liikkumattomuus, tupakointi,
alkoholi. Niistä (osittain) aiheutuviin - kroonisiin sairauksiin –
erityisesti kansantaudit (dementia, diabetes, stroke,
sydänsairaudet).
B) - Psykososiaalisiin tekijöihin – tyytyväisyys ihmissuhteisiin
(sukulaiset & ystävät jne.), yhteiskunnallinen osallistuminen,
harrastusmahdollisuudet - ympäristön ominaisuuksiin –
asumisen esteettömyys ja taso, kulkuyhteydet.
C) – Palveluiden rakenteisiin – saatavuus, saavutettavuus,
kustannus-vaikuttavuus, tuottavuus.
 Toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen taustalla voi olla
hyvin monenlaisia tekijöitä !
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
11

12. TULOKSIA SOSIO-EKONOMISISTA
TERVEYSEROISTA JA NIIDEN KEHITYKSESTÄ
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
12

13. Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä
kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä
harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.
Terveysongelma
Vältettyjen tapausten osuus (%)
kaikista tapauksista
Hampaattomuus
80 %
Hengityselinsairaudet: kuolemat
50–75 %
Alkoholikuolemat
50–60 %
Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve
50 %
Sepelvaltimotautikuolemat
30–50 %
Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat
20–45 %
Diabetes
30 %
Selkäsairaudet
30 %
Nivelrikko
30 %
Aivoverisuonisairauskuolemat
20–40 %
Syöpäkuolemat
20–30 %
Näkö- ja kuulovammat
20 %
Lähde: Koskinen ja Martelin 2007.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
13

14. Terveyden edistämisen taloudelliset
vaikutukset – SOME -simulaatiomalli.
•
Sosiaalimenojen kehityksen ennustamiseen on STM:ssä
kehitetty ns. SOME-malli. Mallissa voidaan ottaa huomioon:
terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksikkökustannukset,
käyttäjämäärät, etuuksien indeksointi jne. keskeiset muuttujat.
•
SOME-mallin tulokset ovat absoluuttisia euromääriä, BKTosuuksia, sektorikohtaisia rahoitusosuuksia ja väestöosuuksia. Terveys- ja sosiaalipalveluiden menojen kehitystä
verrataan asukasta kohden laskettuun BKT:hen.
•
Mallin tuottamat ennusteet pohjautuvat väestöennusteisiin
sekä oletuksiin talous- ja työllisyyskehityksestä (sis.
tuottavuuskehitys).
•
Talouskasvun oletetaan hidastuvan merkittävästi tulevina
vuosikymmeninä, mikä huomioidaan ennusteissa.
•
Inflaation ja työttömyyden oletetaan pysyvän lähellä nykytasoa.
•
Työllisyyttä edistävän talouspolitiikan ansiosta ja väestön
ikääntymisestä johtuen työllisyysasteen oletetaan kasvavan.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
14

15. Yhteenveto terveyden edistämisen vaikuttavuudesta
•
Skenariolaskelma A. Korkeakoulutettujen suomalaisten terveystaso
v.2020 lähtien kaikilla:
•
+ Suomen väestössä monien eri sairauksien riskiä voidaan
todennäköisesti alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle,
mikä tarkoittaa noin 20-40 prosentin alenemista nykyisestä
sairastavuudesta.
•
+ 80 000 lisähenkilötyövuotta saavutettavissa. Työllisyysaste 75
%:iin v.2050 mennessä. Mahdolliset terveydenhuollon säästöt 1,01,5 Mrd. € vuosittain (10-20 % menoista).
•
Skenariolaskelma B. Status quo – ”nykymeno jatkuu
kansanterveyden ja erityisesti terveyserojen kehityksessä”:
•
- Työllisyysaste n. 73 % vuonna 2050.
•
- Terveydenhuoltomenot suhteessa BKT:hen 1-2 % korkeammat
kuin vaihtoehdossa A. Terveydenhuollon kustannukset 2-3 Mrd. €
korkeammat kuin myönteisen kehityksen vaihtoehdoissa.
•
25.1.2013
Lähde: Myhrman, Alila, Siljander, STM-selvityksiä, 7/2009.
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
15

16. Terveet ja sairaat elinvuodet (pitkäaikaishoidon
tarve) sosiaalimenojen kannalta.
- Terveenä elettyjen lisäelinvuosien
osuus vaikuttaa huomattavasti
menokehitykseen (jopa 50 % kasvusta).
- STAKESin malli pitkäaikaishoidon
käytöstä viittaa samaan (Häkkinen,
Martikainen ym., 2008).
25.1.2013

17. Iän karttuessa monet terveistäkin
kokevat työkykynsä rajoittuneeksi
- Suuri osa
kroonisia
sairauksia
potevistakin
pitää kuitenkin
työkykyään
hyvänä
ainakin 60
ikävuoteen
asti.
Työkyvyltään rajoittuneiden osuus (%)
pitkäaikaissairaista ja muista
%
100
On pitkäaikaissairaus
80
Ei pitkäaikaissairautta
60
Miehet
Naiset
40
Naiset
20
Miehet
0
30–34
40–44
50–54
60–64
Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
17
70–74

18. Täysin työkykyisten osuus –
ainakin työssä käyvistä huolehditaan?
%
100
Työssä käyvät
80
60
Kaikki
40
20
0
18
25
30
35
40
45
50
55
60
Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
18
65
70 74 Ikä

19. Liikkumisesta* vaikeuksitta suoriutuvien
osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01
->kasvussa.
%
Naiset
Miehet
100
80
2000-01
60
2000-01
40
1978-80
1978-80
20
0
55-59 60-64
65-69
70-74 75-79 80-84
85+
55-59 60-65
66-69
70-74 75-79 80-84
Martelin ym. 2004
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS
19
* Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0.5 km kävely / THL.
85+
IKÄ

20. Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien
osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01 ->kasvussa.
%
Naiset
Miehet
100
2000-01
80
2000-01
60
1978-80
1978-80
40
20
0
55-59 60-65
66-69
70-74 75-79 80-84
85+
55-59 60-65
66-69
70-74 75-79 80-84
Martelin ym. 2004
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
20
* Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen
85+
IKÄ

21. Harrastuksiin osallistuminen kasvussa -> (liikunta, kulttuuri,
tms.), vähintään kerran viikossa, osuus vuosina 1978-80 ja
2000-01
%
Naiset
Miehet
100
2000-01
2000-01
80
1978-80
60
1978-80
40
20
0
55-59 60-64
65-69
70-74 75-79 80-84
85+
55-59 60-64
65-69
Lähde: Martelin ym.
2004
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
21
70-74 75-79 80-84
85+
IKÄ

22. Terveyden & toimintakyvyn kehitys Suomessa.
• + Suurimmista kansantaudeista sydänsairauksien (infarkti,
sepelvaltimotauti, vajaatoiminta) ja aivoinfarktin ennustetaan
vähentyvän kaikissa ikäryhmissä huomattavasti v.2040.
• + työkyvyltään rajoittuneiden osuudet ovat laskussa tai
säilyneet ennallaan yli 45-vuotiaiden ikäryhmässä.
• + toimintakyvyltään rajoittuneiden ikääntyneiden osuudet ovat
laskussa yli 50-vuotiaiden ikääntyneiden osalta.
• - Diabeteksen ja siihen liittyvien kustannusten ennustetaan
yleistyvän voimakkaasti ylipainoisuuteen liittyvän
väestökehityksen vuoksi.
• - Parhaassa työiässä olevan väestön koetun terveyden
myönteinen kehitys pysähtynyt (terveys2011-tutkimus).
• - 30-vuotiaiden ja sitä nuorempien ikäryhmässä
työkyvyttömyys on kasvussa (mielenterveyden ongelmat).
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
22

23. Ikääntyneiden laitoshoidon riskit
• - Ikääntyneiden laitoshoidon riskejä on tutkittu THL:ssä ja
HY:ssä kattavasti. Julkaistu mm. ETLA B253 –julkaisuna:
”hoivariskit ja hoivaturva”.
• - Tutkimus perustuu viiden vuoden rekisteriseurantaan
laitosjaksoista terveys2000-tutkimuksen jälkeen, jossa
suoritettiin lääkärin tutkimus ja toimintakyvyn testaus.
• - Laitosjakso on vähintään 90-päivän yhtäjaksoinen episodi
tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai
terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla.
• Keskeiset tulokset (julkaisemattomia):
• - Suurimmat laitoshoitoa ennustavat tekijät ovat tulotaso,
muistisairaudet ja toimintakyvyn vajeet.
• - Myös aivoinfarkti, sepelvaltimotaudit ja tules -ongelmat
(lonkan ja polven artroosi) merkittäviä riskitekijöitä.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
23

24. Yhteenveto ja johtopäätökset
24 25.1.2013
Erikoistutkija,
Eero Siljander,
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
24

25. Mitä terveyseroille voidaan tehdä?
• I. Primääripreventio: Taloustieteellisessä kirjallisuudessa
tehokkaimmaksi elintapojen ohjauskeinoksi on osoitettu
verotus- ja tulonsiirrot. Erityisesti alkoholi- ja tupakkaverotus
sekä huumeiden vastainen politiikka.
• Interventiot työterveyshuollossa ja terveystoimessa, liikuntaja elintapaneuvonta.
• Ravitsemusneuvonta: vähärasvainen & terveellinen
ruokavalio.
• II. Sekundääripreventio: Lääketieteelliset innovaatiot ja
tekninen kehitys, tutkimusresurssien riittävyyden
turvaaminen. Seulontojen ja rokotusten laajempi
hyödyntäminen.
• Perusterveydenhuollon kehittäminen niin, että lääkäreille jää
enemmän aikaa potilastyöhön. Jatkuvuus potilassuhteissa.
• Kuntien hankkeet: hyvätasoiset ja hoidetut liikuntapaikat,
turvallinen liikenne, ennakkoluulottomat terveyskampanjat.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
25

26. Lääkekehityksen tulevaisuuden painopisteet?
•
Tärkeimpiä yksittäisiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia ovat: mielialahäiriöt,
selkäsairaudet ja skitsofrenia. Myös verenkiertoelinten sairaudet, nivelrikko ja
vammat aiheuttavat melko paljon työkyvyttömyyttä.
•
Sairaalakustannuksia aiheuttavista yksittäisistä sairauksista merkittävin on dementia
(15 %), ja seuraavina tulevat skitsofrenia ja aivoverisuonisairaudet (kumpikin 9 %).
•
Tuoreiden suomalaisten tulosten mukaan koko väestön elämänlaatua heikentävät
eniten lonkka- ja polvinivelrikko, masennus, selkävaivat, virtsainkontinenssi sekä
tapaturmien aiheuttamat vammat.
Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
26

27. Seulonnat osaksi terveyserojen kaventamista??
• + Hyviä tieteellisiä perusteluja on kohdunkaulan syövän,
rintasyövän ja suolistosyövän seulomiseksi. Kuolleisuuteen
voidaan vaikuttaa ja pienenemä on 20-80 prosenttia. Hyvin
organisoiduilla seulonnoilla voidaan kokonaissyöpäkuolleisuutta vähentää noin 6 prosenttia.
• + Myös HPV-viruksen seulonnasta on saatu tuoretta
kustannus-vaikuttavuusnäyttöä.
• - Monen syöpämuodon seulonnan vaikuttavuutta ei tunneta.
PSA:n, suuontelon syövän ihomelanooman, munasarjasyövän, kohdunrungon syövän, maksasyövän ja monen muun
syöpämuodon seulomiseksi on olemassa testi.
• - Mikään näistä testeistä ei kuitenkaan ole kypsä
suositeltavaksi terveydenhuollon rutiinikäyttöön, sillä
vaikutusta kuolleisuuteen ei ole riittävästi tutkittu.
Lähde: Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
27