Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.Eero Siljander
Impact of public health promotion policies on % of GDP-shares. Simulated by SOME model developed at STM-ministry in collaboration with Rolf Myhrman and Antti Alila.
Terveystaloustiede, uusi, trendit, kansanterveys, Suomi. Health economics, Finland, results.
Uusia tutkimustuloksia terveystaloustieteen ja epidemiologian alueelta Suomessa. Diabetes kasvaa räjähdysmäisesti, Stroke ja sydänsairaudet vähenevät. Diabetes on a massive increase, stroke and coronary events on the decrease in Finland. Potential savings in health care could amount to 500 M. euros per year with efficient and productive SOTE-services.
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueestaPorin kaupunki
1. Sote–uudistuksen tausta lyhyesti
2. Mistä puhutaan kun puhutaan Länsi-Suomen Sote–alueesta: vertaileva kantokykyanalyysi alueesta ja alueen kunnista
Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.Eero Siljander
Impact of public health promotion policies on % of GDP-shares. Simulated by SOME model developed at STM-ministry in collaboration with Rolf Myhrman and Antti Alila.
Terveystaloustiede, uusi, trendit, kansanterveys, Suomi. Health economics, Finland, results.
Uusia tutkimustuloksia terveystaloustieteen ja epidemiologian alueelta Suomessa. Diabetes kasvaa räjähdysmäisesti, Stroke ja sydänsairaudet vähenevät. Diabetes on a massive increase, stroke and coronary events on the decrease in Finland. Potential savings in health care could amount to 500 M. euros per year with efficient and productive SOTE-services.
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueestaPorin kaupunki
1. Sote–uudistuksen tausta lyhyesti
2. Mistä puhutaan kun puhutaan Länsi-Suomen Sote–alueesta: vertaileva kantokykyanalyysi alueesta ja alueen kunnista
STM-study on social and health expenditure with forecasts to year 2050. Insights and new ideas on how to lower expenditure. For example different population health improvements, social benefit index changes or Long-term care deviation more to end of life, e.g. less years in hospital care and 24h extensive care.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Diseases related to overweight are currently one of the most important public health problems, and the proportion of overweight people is still rising. Overweight is significantly more common among people with a low socio-economic background, and of particular concern is the increase of overweight among children and adolescents. At the same time the consumption of sweets and soft drinks has increased and their relative price has fallen. The intake of vegetables and fruit remains still scarce in comparison to recommendations. Against this background, there are good reasons to ask whether one could reduce the prevalence of overweight and otherwise promote health by taking health effects into account in the taxation of food.
In this study, we examine how increased taxation of sugary products and lower taxation of fresh vegetables, fruit and fish would affect food expenditure and, in particular, its distribution among consumers at different income levels as well as the demand for food products. For this aim, we estimate a modern consumption demand system for food consumption using Finnish data. The demand system is used to simulate the impacts of the tax changes on food consumption and energy intake. These changes can then be linked to nutrition-epidemiological studies to assess the impact of the tax changes on the prevalence of overweight, type 2 diabetes and coronary heart disease.
The results suggest that the demand of sweets, soft drinks and ice cream will fall significantly as a result of the sugar tax. This in turn reduces obesity and its consequences, particularly the incidence of diabetes. The incidence of coronary heart disease is also reduced. The impacts of the tax on sugar can be considered significant, especially since prevention via tax changes is cost effective. In addition, the results provide at least partial support for the idea that the effects of the sugar tax could be larger than average among low-income households, and therefore the sugar tax is likely to reduce health inequalities. The impacts of the sweets tax that came into force in 2011 will be about half that of the sugar tax.
Reduced VAT rates for fresh fish, fruit and vegetables have a positive direct effect on the incidence of coronary heart disease, which may, however, be partly offset due to increases in energy intake.
Liikkumattomuuden lasku kasvaa. Tommi Vasankari ja Päivi KoluUKK-instituutti
Valtioneuvoston tilaaman raportin julkistamistilaisuuden lyhennetty esitys 5.4.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja tommi Vasankari ja tutkija Päivi Kolu.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palveluj...THL
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
STM-study on social and health expenditure with forecasts to year 2050. Insights and new ideas on how to lower expenditure. For example different population health improvements, social benefit index changes or Long-term care deviation more to end of life, e.g. less years in hospital care and 24h extensive care.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Diseases related to overweight are currently one of the most important public health problems, and the proportion of overweight people is still rising. Overweight is significantly more common among people with a low socio-economic background, and of particular concern is the increase of overweight among children and adolescents. At the same time the consumption of sweets and soft drinks has increased and their relative price has fallen. The intake of vegetables and fruit remains still scarce in comparison to recommendations. Against this background, there are good reasons to ask whether one could reduce the prevalence of overweight and otherwise promote health by taking health effects into account in the taxation of food.
In this study, we examine how increased taxation of sugary products and lower taxation of fresh vegetables, fruit and fish would affect food expenditure and, in particular, its distribution among consumers at different income levels as well as the demand for food products. For this aim, we estimate a modern consumption demand system for food consumption using Finnish data. The demand system is used to simulate the impacts of the tax changes on food consumption and energy intake. These changes can then be linked to nutrition-epidemiological studies to assess the impact of the tax changes on the prevalence of overweight, type 2 diabetes and coronary heart disease.
The results suggest that the demand of sweets, soft drinks and ice cream will fall significantly as a result of the sugar tax. This in turn reduces obesity and its consequences, particularly the incidence of diabetes. The incidence of coronary heart disease is also reduced. The impacts of the tax on sugar can be considered significant, especially since prevention via tax changes is cost effective. In addition, the results provide at least partial support for the idea that the effects of the sugar tax could be larger than average among low-income households, and therefore the sugar tax is likely to reduce health inequalities. The impacts of the sweets tax that came into force in 2011 will be about half that of the sugar tax.
Reduced VAT rates for fresh fish, fruit and vegetables have a positive direct effect on the incidence of coronary heart disease, which may, however, be partly offset due to increases in energy intake.
Liikkumattomuuden lasku kasvaa. Tommi Vasankari ja Päivi KoluUKK-instituutti
Valtioneuvoston tilaaman raportin julkistamistilaisuuden lyhennetty esitys 5.4.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja tommi Vasankari ja tutkija Päivi Kolu.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palveluj...THL
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Artificial Intelligence, IoT and Machine Learning of Sports. Especially soccer but applicable to NHL, KHL, SM-liiga, Mestis etc. Fenwick, Corsi, FOW, PPG, PIM etc. player and ice hockey match analysis.
Eero Siljander project managing work at Monzuun Oy, www.monzuun.com. Co-operation with HVAC engineering at www.hvac.fi. Data Science of IoT and real-estate and building automation. Selecting IoT framework and software and sensor systems. Calibrating engine power and electricity usage by artificial intelligence, machine learning and statistical analysis.
Here is 4-ALL you need a list of things to develop and improve in your project managers work. Try to set a clear Product, Concept or Functional Algorithm goal = A truely NEW finding or Achievementor Product ! (not evo-version of something existing).
1. Tuoreita tuloksia sosio-ekonomisten
terveyserojen kaventamisesta
-
- Millaisin keinoin ?
- - Ikääntymiskehitys ja tulevaisuuden kalliit sairaudet ?
- EERO SILJANDER, CHESS, THL.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
1
2. Perustietoa THL:n tutkimuksesta
• TEROKA –projekti keskittyy sosioekonomisten terveyserojen
tutkimukseen.
• Kaventaja –verkkopalvelu (www)
on helppo tapa saada tietoa
terveyseroista:
• http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventajafi/etusivu
• THL:n terveys2011-, terveys2000,
ATH- ja HYPA-tutkimus tarjoavat
tietoa terveyseroja koskevan
analyysin perustaksi.
• Nämä rekisteri- ja kyselyaineistot
voidaan linkittää THL:n
hoitoilmoitustietoihin.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
2
3. Mitä sosio-ekonomisilla terveyseroilla
tarkoitetaan ? Miten eroja mitataan ?
•
Useimmiten sosio-ekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan koulutus-,
ammatti- ja tuloryhmien välisiä eroja.
•
Eroja mitataan pääasiassa sairastavuuden, toimintakyvyn ja
kuolleisuuden indikaattoreilla & mittareilla.
•
Myös alkoholi- ja tupakkatuotteiden kulutuksella väestöryhmittäin.
•
Laskelmissa otetaan huomioon:
– Ikärakenteeseen liittyvät erot (esim. peruskoulutettuja on
suhteellisesti enemmän vanhemmissa ikäryhmissä).
– Sukupuolirakenteeseen liittyvät erot (esim. mies- ja naisvaltaiset
työmarkkina- ja teollisuusalat).
– Sairastavuuteen ja toimintakykyyn liittyvät erot.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
3
4. Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot
liikkumisvaikeuksien*) yleisyydessä
• miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus,
työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät
yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista
• naisilla selittyi runsas 60 %.
• miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn
fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja
tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules).
• naisilla tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus.
*) portaiden nousu
25.1.2013
Sainio ym. 2007
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
4
5. Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus
•
Verrattuna moniin käytössä oleviin terveydenhuollon menetelmiin
elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat erittäin kustannusvaikuttavia:
•
– Liikuntainterventioiden kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohti
€ 1 800 – 17 000/QALY (esim. liikuntaresepti € 1 800 /QALY),
•
– Ravitsemus- ja painonhallintaneuvonta € 7 000 – 30 000/QALY,
•
– Tupakoinnin vähentäminen edelleen yksi kustannusvaikuttavimmista
alueista. Terveydenhuollon ammattilaisen (lääkäri, terveydenhoitaja)
antaman lopettamisohjauksen kustannukset vaihtelevat kirjallisuuden
mukaan välillä € 500 – 4 000/QALY lisäelinvuotta kohti.
Vertailun vuoksi esim. kolesterolitason alentaminen lääkehoidolla (statiinit):
•
– Korkean riskin väestössä € 2 000 – 50 000/QALY , vertailussa
•
– Matalan riskin väestössä (primaaripreventio) jopa > € 200 000
lisäelinvuotta kohden, vähintäänkin kyseenalainen.
•
lähde: Kiiskinen 2008.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
5
6. Ikärakenteen ja toimintakyvyn kehitys
Suomessa - tulevaisuudet kalliit sairaudet
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
6
7. Kuvio 1. Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Suomessa, 30 vuotta
täyttäneet naiset ja miehet.
Suhteellinen kuolleisuus
2,5
Naiset
2,0
Miehet
1,5
1,0
0,5
0,0
1
2
Suurituloisin
3
4
5
6
7
Tulokymmenykset
8
9
10
Pienituloisin
Lähde: Martikainen ym. 2001
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
7
8. Prevalence of major sickness groups (1)
Diabetes prevalence rates for 0-90 year olds
( Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension
insurance institution (KELA) and Care registers for social welfare and health
care 2006 and changes 2007 onward on THL estimates)
45%
40%
35%
diabetes women 2040
diabetes women 2020
diabetes women 2007
diabetes men 2040
diabetes men 2020
diabetes men 2007
30%
25%
20%
15%
10%
5%
0%
0
10
20
30
40
50
Age
25.1.2013
60
70
80
90
Lähde: Häkkinen, Martikainen, ym. 2008
(Health economics, policy and law)
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
8
9. Prevalence for major sickness groups (2)
Stroke prevalence rates for 30-90 year olds.
(Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension insurance
institution (KELA) and Care registers for social welfare and health care 2006 and
changes 2007 onward on THL estimates)
18%
16%
14%
Stroke women 2040
12%
Stroke women 2020
10%
Stroke women 2007
Stroke men 2040
8%
Stroke men 2020
6%
Stroke men 2007
4%
2%
0%
30
40
50
60
Age
25.1.2013
70
80
90
Lähde: Häkkinen, Peltonen, ym. 2008
(Health economics, policy and law)
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
9
10. Prevalence for major sickness groups (3)
Coronary heart disease prevalence rates for 40-90 year olds.
40%
35%
30%
25%
Coronary heart disease
women 2020
Coronary heart disease
women 2007
Coronary heart disease
men 2020
Coronary heart disease
men 2007
20%
15%
10%
5%
0%
40
45
50
55
60
65
Age
10/09/2010
70
75
80
85
90
Lähde: Häkkinen, Martikainen, ym. 2008
(Health economics, policy and Law)
Senior researcher, Eero Siljander, CHESS/NIHW.
10
11. Mistä terveyserot johtuvat?
• Ikääntyvän väestön terveys- ja toimintakyky on yhteydessä
moniin tekijöihin, kuten:
A) Elintapoihin – huono ravinto, liikkumattomuus, tupakointi,
alkoholi. Niistä (osittain) aiheutuviin - kroonisiin sairauksiin –
erityisesti kansantaudit (dementia, diabetes, stroke,
sydänsairaudet).
B) - Psykososiaalisiin tekijöihin – tyytyväisyys ihmissuhteisiin
(sukulaiset & ystävät jne.), yhteiskunnallinen osallistuminen,
harrastusmahdollisuudet - ympäristön ominaisuuksiin –
asumisen esteettömyys ja taso, kulkuyhteydet.
C) – Palveluiden rakenteisiin – saatavuus, saavutettavuus,
kustannus-vaikuttavuus, tuottavuus.
Toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen taustalla voi olla
hyvin monenlaisia tekijöitä !
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
11
13. Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä
kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä
harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.
Terveysongelma
Vältettyjen tapausten osuus (%)
kaikista tapauksista
Hampaattomuus
80 %
Hengityselinsairaudet: kuolemat
50–75 %
Alkoholikuolemat
50–60 %
Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve
50 %
Sepelvaltimotautikuolemat
30–50 %
Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat
20–45 %
Diabetes
30 %
Selkäsairaudet
30 %
Nivelrikko
30 %
Aivoverisuonisairauskuolemat
20–40 %
Syöpäkuolemat
20–30 %
Näkö- ja kuulovammat
20 %
Lähde: Koskinen ja Martelin 2007.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
13
14. Terveyden edistämisen taloudelliset
vaikutukset – SOME -simulaatiomalli.
•
Sosiaalimenojen kehityksen ennustamiseen on STM:ssä
kehitetty ns. SOME-malli. Mallissa voidaan ottaa huomioon:
terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksikkökustannukset,
käyttäjämäärät, etuuksien indeksointi jne. keskeiset muuttujat.
•
SOME-mallin tulokset ovat absoluuttisia euromääriä, BKTosuuksia, sektorikohtaisia rahoitusosuuksia ja väestöosuuksia. Terveys- ja sosiaalipalveluiden menojen kehitystä
verrataan asukasta kohden laskettuun BKT:hen.
•
Mallin tuottamat ennusteet pohjautuvat väestöennusteisiin
sekä oletuksiin talous- ja työllisyyskehityksestä (sis.
tuottavuuskehitys).
•
Talouskasvun oletetaan hidastuvan merkittävästi tulevina
vuosikymmeninä, mikä huomioidaan ennusteissa.
•
Inflaation ja työttömyyden oletetaan pysyvän lähellä nykytasoa.
•
Työllisyyttä edistävän talouspolitiikan ansiosta ja väestön
ikääntymisestä johtuen työllisyysasteen oletetaan kasvavan.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
14
15. Yhteenveto terveyden edistämisen vaikuttavuudesta
•
Skenariolaskelma A. Korkeakoulutettujen suomalaisten terveystaso
v.2020 lähtien kaikilla:
•
+ Suomen väestössä monien eri sairauksien riskiä voidaan
todennäköisesti alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle,
mikä tarkoittaa noin 20-40 prosentin alenemista nykyisestä
sairastavuudesta.
•
+ 80 000 lisähenkilötyövuotta saavutettavissa. Työllisyysaste 75
%:iin v.2050 mennessä. Mahdolliset terveydenhuollon säästöt 1,01,5 Mrd. € vuosittain (10-20 % menoista).
•
Skenariolaskelma B. Status quo – ”nykymeno jatkuu
kansanterveyden ja erityisesti terveyserojen kehityksessä”:
•
- Työllisyysaste n. 73 % vuonna 2050.
•
- Terveydenhuoltomenot suhteessa BKT:hen 1-2 % korkeammat
kuin vaihtoehdossa A. Terveydenhuollon kustannukset 2-3 Mrd. €
korkeammat kuin myönteisen kehityksen vaihtoehdoissa.
•
25.1.2013
Lähde: Myhrman, Alila, Siljander, STM-selvityksiä, 7/2009.
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
15
16. Terveet ja sairaat elinvuodet (pitkäaikaishoidon
tarve) sosiaalimenojen kannalta.
- Terveenä elettyjen lisäelinvuosien
osuus vaikuttaa huomattavasti
menokehitykseen (jopa 50 % kasvusta).
- STAKESin malli pitkäaikaishoidon
käytöstä viittaa samaan (Häkkinen,
Martikainen ym., 2008).
25.1.2013
17. Iän karttuessa monet terveistäkin
kokevat työkykynsä rajoittuneeksi
- Suuri osa
kroonisia
sairauksia
potevistakin
pitää kuitenkin
työkykyään
hyvänä
ainakin 60
ikävuoteen
asti.
Työkyvyltään rajoittuneiden osuus (%)
pitkäaikaissairaista ja muista
%
100
On pitkäaikaissairaus
80
Ei pitkäaikaissairautta
60
Miehet
Naiset
40
Naiset
20
Miehet
0
30–34
40–44
50–54
60–64
Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
17
70–74
18. Täysin työkykyisten osuus –
ainakin työssä käyvistä huolehditaan?
%
100
Työssä käyvät
80
60
Kaikki
40
20
0
18
25
30
35
40
45
50
55
60
Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
18
65
70 74 Ikä
19. Liikkumisesta* vaikeuksitta suoriutuvien
osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01
->kasvussa.
%
Naiset
Miehet
100
80
2000-01
60
2000-01
40
1978-80
1978-80
20
0
55-59 60-64
65-69
70-74 75-79 80-84
85+
55-59 60-65
66-69
70-74 75-79 80-84
Martelin ym. 2004
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS
19
* Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0.5 km kävely / THL.
85+
IKÄ
20. Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien
osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01 ->kasvussa.
%
Naiset
Miehet
100
2000-01
80
2000-01
60
1978-80
1978-80
40
20
0
55-59 60-65
66-69
70-74 75-79 80-84
85+
55-59 60-65
66-69
70-74 75-79 80-84
Martelin ym. 2004
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
20
* Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen
85+
IKÄ
21. Harrastuksiin osallistuminen kasvussa -> (liikunta, kulttuuri,
tms.), vähintään kerran viikossa, osuus vuosina 1978-80 ja
2000-01
%
Naiset
Miehet
100
2000-01
2000-01
80
1978-80
60
1978-80
40
20
0
55-59 60-64
65-69
70-74 75-79 80-84
85+
55-59 60-64
65-69
Lähde: Martelin ym.
2004
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
21
70-74 75-79 80-84
85+
IKÄ
22. Terveyden & toimintakyvyn kehitys Suomessa.
• + Suurimmista kansantaudeista sydänsairauksien (infarkti,
sepelvaltimotauti, vajaatoiminta) ja aivoinfarktin ennustetaan
vähentyvän kaikissa ikäryhmissä huomattavasti v.2040.
• + työkyvyltään rajoittuneiden osuudet ovat laskussa tai
säilyneet ennallaan yli 45-vuotiaiden ikäryhmässä.
• + toimintakyvyltään rajoittuneiden ikääntyneiden osuudet ovat
laskussa yli 50-vuotiaiden ikääntyneiden osalta.
• - Diabeteksen ja siihen liittyvien kustannusten ennustetaan
yleistyvän voimakkaasti ylipainoisuuteen liittyvän
väestökehityksen vuoksi.
• - Parhaassa työiässä olevan väestön koetun terveyden
myönteinen kehitys pysähtynyt (terveys2011-tutkimus).
• - 30-vuotiaiden ja sitä nuorempien ikäryhmässä
työkyvyttömyys on kasvussa (mielenterveyden ongelmat).
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
22
23. Ikääntyneiden laitoshoidon riskit
• - Ikääntyneiden laitoshoidon riskejä on tutkittu THL:ssä ja
HY:ssä kattavasti. Julkaistu mm. ETLA B253 –julkaisuna:
”hoivariskit ja hoivaturva”.
• - Tutkimus perustuu viiden vuoden rekisteriseurantaan
laitosjaksoista terveys2000-tutkimuksen jälkeen, jossa
suoritettiin lääkärin tutkimus ja toimintakyvyn testaus.
• - Laitosjakso on vähintään 90-päivän yhtäjaksoinen episodi
tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai
terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla.
• Keskeiset tulokset (julkaisemattomia):
• - Suurimmat laitoshoitoa ennustavat tekijät ovat tulotaso,
muistisairaudet ja toimintakyvyn vajeet.
• - Myös aivoinfarkti, sepelvaltimotaudit ja tules -ongelmat
(lonkan ja polven artroosi) merkittäviä riskitekijöitä.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
23
25. Mitä terveyseroille voidaan tehdä?
• I. Primääripreventio: Taloustieteellisessä kirjallisuudessa
tehokkaimmaksi elintapojen ohjauskeinoksi on osoitettu
verotus- ja tulonsiirrot. Erityisesti alkoholi- ja tupakkaverotus
sekä huumeiden vastainen politiikka.
• Interventiot työterveyshuollossa ja terveystoimessa, liikuntaja elintapaneuvonta.
• Ravitsemusneuvonta: vähärasvainen & terveellinen
ruokavalio.
• II. Sekundääripreventio: Lääketieteelliset innovaatiot ja
tekninen kehitys, tutkimusresurssien riittävyyden
turvaaminen. Seulontojen ja rokotusten laajempi
hyödyntäminen.
• Perusterveydenhuollon kehittäminen niin, että lääkäreille jää
enemmän aikaa potilastyöhön. Jatkuvuus potilassuhteissa.
• Kuntien hankkeet: hyvätasoiset ja hoidetut liikuntapaikat,
turvallinen liikenne, ennakkoluulottomat terveyskampanjat.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
25
26. Lääkekehityksen tulevaisuuden painopisteet?
•
Tärkeimpiä yksittäisiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia ovat: mielialahäiriöt,
selkäsairaudet ja skitsofrenia. Myös verenkiertoelinten sairaudet, nivelrikko ja
vammat aiheuttavat melko paljon työkyvyttömyyttä.
•
Sairaalakustannuksia aiheuttavista yksittäisistä sairauksista merkittävin on dementia
(15 %), ja seuraavina tulevat skitsofrenia ja aivoverisuonisairaudet (kumpikin 9 %).
•
Tuoreiden suomalaisten tulosten mukaan koko väestön elämänlaatua heikentävät
eniten lonkka- ja polvinivelrikko, masennus, selkävaivat, virtsainkontinenssi sekä
tapaturmien aiheuttamat vammat.
Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
26
27. Seulonnat osaksi terveyserojen kaventamista??
• + Hyviä tieteellisiä perusteluja on kohdunkaulan syövän,
rintasyövän ja suolistosyövän seulomiseksi. Kuolleisuuteen
voidaan vaikuttaa ja pienenemä on 20-80 prosenttia. Hyvin
organisoiduilla seulonnoilla voidaan kokonaissyöpäkuolleisuutta vähentää noin 6 prosenttia.
• + Myös HPV-viruksen seulonnasta on saatu tuoretta
kustannus-vaikuttavuusnäyttöä.
• - Monen syöpämuodon seulonnan vaikuttavuutta ei tunneta.
PSA:n, suuontelon syövän ihomelanooman, munasarjasyövän, kohdunrungon syövän, maksasyövän ja monen muun
syöpämuodon seulomiseksi on olemassa testi.
• - Mikään näistä testeistä ei kuitenkaan ole kypsä
suositeltavaksi terveydenhuollon rutiinikäyttöön, sillä
vaikutusta kuolleisuuteen ei ole riittävästi tutkittu.
Lähde: Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.
25.1.2013
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
27