SlideShare a Scribd company logo

Kaikki samassa veneessä.

•
•
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kirjoituksia hyvinvointipolitiikasta -pamfletti. SAK:n asiantuntijat ottavat kantaa työllisyyttä edistävään sosiaaliturvaan, työvoimapolitiikan murroksiin, työurien pidentämisen keinoihin ja terveyspalveluiden järjestämiseen.

1 of 76
Download to read offline
KAIKKI SAMASSA VENEESSÄ Kirjoituksia suomalaisesta hyvinvointipolitiikasta
KAIKKI SAMASSA VENEESSÄ Kirjoituksia suomalaisesta hyvinvointipolitiikasta
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 A, PL 157, 00531 Helsinki puh. 020 774 000 www.sak.fi ISBN 978-951-714-296-0 Taitto: Ville Takala / Dimangi Kannen kuvat: Riitta Supperi Paino: Valkealan Painokarelia Oy 2015
Kirjoittajat SINIKKA NÄÄTSAARI on SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö. Hänen vastuul- laan on sosiaaliturva ja sen uudistaminen. Näätsaari on muun muassa Kelan hallituksen jäsen ja SAK:n edustaja osallistavan sosiaaliturvan työryhmässä. ILKKA KAUKORANTA on ekonomisti SAK:ssa. Hänen vastuullaan on erityi- sesti perhepolitiikkaan ja sosiaaliturvaan liittyvät laskelmat. Kaukoranta on edustanut SAK:ta työryhmissä, joissa on kehitetty muun muassa osatyöky- kyisten ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaa. PIRJO VÄÄNÄNEN on SAK:n työllisyysasioiden päällikkö. Hän on ollut mu- kana nuorisotakuuta, osatyökykyisten työllisyyttä, työvälitystä ja muutostur- vaa kehittäneissä työryhmissä. Väänänen on myös jäsenenä muun muassa työpolitiikan neuvottelukunnassa. KATJA VEIRTO on SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö. Hän vastaa eläkepolitiikasta ja oli mukana vuoden 2017 eläkeuudistuksen neuvotteluissa. Veirto on myös muun muassa Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsen. KARI HARING on asiantuntijalääkäri SAK:ssa. Hän työskentelee työterveys– huollon ja työsuojelun kehittämisen parissa unohtamatta kuntoutusta ja muuta terveydenhuoltoa.
Sisältö Johdanto.............................................................................................. 5 1. Samassa veneessä ......................................................................... 7 2. Tasa-arvoa perhepolitiikalla....................................................... 15 3. Työllisyyttä edistävää sosiaaliturvaa......................................... 21 4. Osallisuuden merkitys ...............................................................34 5. Työvoimapolitiikan renessanssi................................................36 6. Työeläkeuudistus ja työurien pidentäminen......................... 51 7. Työterveyshuolto osana työsuojelua, terveydenhuoltoa ja työurien pidentämistä ............................................................58 8. Terveyspalvelujen järjestäminen muutosten edessä ......................................................................61 9. SAK:n tavoitteita eduskuntavaaleihin......................................70
5 Johdanto Suomi on sopimusyhteiskunta. Täällä valtio, palkansaajat ja työnantajat sovitta- vat näkemyksiään yhteen sekä valmistelevat lainsäädäntöä ja uudistuksia yhdessä. Yhdessä sopiminen tekee suomalaisesta yhteiskunnasta vahvan. Jäsentensä äänitorvena toimiva ammattiyhdistysliike on yksi kolmikannan osa. SAK:laiseen ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluu laajasti eri alojen ammattilaisia: yksityisistä ja julkisista palveluista, teollisuudesta, taiteellisilta aloilta ja kuljetus- aloilta. Liikkeen tehtävänä on parantaa työntekijöiden hyvinvointia, toimeentuloa ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä edistää oikeudenmukaisuutta. SAK huolehtii työehdoista, työelämän perusoikeuksista ja turvasta sekä palkkaperusteisesta so- siaaliturvasta. Järjestö myös vaikuttaa työelämään ja yhteiskuntaan. Tässä pamfletissa keskitytään erityisesti sosiaaliturvaan ja työnteon osallisuu- teen. Kattava toimeentuloturva, hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimiva työvoimapolitiikka ovat Suomen sosiaalisen eheyden keskiössä. Artikkeleissa pohditaan toimeentuloturvan ja palvelujen tulevaisuutta. Miten köyhyyttä voidaan vähentää sekä osallisuutta työnteosta ja yhteiskunnasta lisätä? Millaista perhepolitiikkaa tarvitsemme? Miten työelämää tulee kehittää, että jak- saisimme työskennellä yhä pitempään? Miten sosiaali- ja terveydenhuollon pal- velujen integrointi parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta? Artikkeleiden kirjoittajat ovat SAK:n asiantuntijoita sosiaali- ja terveyden- huollossa, sosiaalivakuutuksessa ja työvoimapolitiikassa. Artikkelit ovat asian- tuntijoiden näkemyksiä ja keskustelunavauksia, eivät valmiita virallisia linjauksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa allekirjoittanut käy läpi suomalaisen hyvinvoin- timallin perustaa. Toisessa artikkelissa ekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoittaa joustavien perhe-etuuksien tarpeesta ja kolmannessa työllisyyttä edistävästä so- siaaliturvasta. Tämän jälkeen allekirjoittanut pohtii osallistavan sosiaaliturvan merkitystä. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja puolestaan käsittelee työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Katja Veirto esit- telee artikkelissaan syksyn 2014 eläkesopimusta, kun taas työterveyshuollosta ja terveyspalvelujen järjestämisestä kirjoittaa asiantuntijalääkäri Kari Haring. Lopuksi pamfletissa luetellaan sen teemoihin liittyviä SAK:n tavoitteita edus- kuntavaaleissa 2015. Helsingissä 25. helmikuuta 2015 Sinikka Näätsaari sosiaaliasioiden päällikkö 5
6
7 1. Samassa veneessä —— Sinikka Näätsaari Suomalainen hyvinvointimalli perustuu sopimiseen Suomessa hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi moneen muuhun maahan verrattuna myöhään. 1960-luvulla alkoi sosiaalivakuutuksen rakentamisen kultakausi: työeläkelakien ja sairausvakuutuksen synty sekä työttömyystur- van uudistaminen ajoittuvat tuolle vuosikymmenelle. Nykymuotoinen työt- tömyysturva syntyi 1980-luvun puolivälissä. Myös työntekijöiden muita oikeuksia on parannettu yleensä tulopoliittis- ten kokonaisratkaisujen kautta. Palvelujen kehittäminen alkoi vielä myöhem- min – vuonna 1972 saatiin kansanterveyslaki ja peruskoulu. Suomi on ollut köyhempi kuin esimerkiksi Ruotsi. Suomen hyvinvointi- mallia onkin kutsuttu riisutuksi hyvinvointimalliksi tai ”köyhän miehen so- siaaliturvamalliksi”. Edelleen Suomessa etuudet ovat pienemmät kuin muis- sa Pohjoismaissa. Koska rahaa on ollut vähemmän ja kehittämisen linjoista erilaista poliittista ristivetoa, suomalaisen sosiaalivakuutuksen rahoitusjär- jestelmä on muodostunut erilaiseksi kuin Ruotsin. Suomessa valtio rahoittaa verovaroista vähimmäisetuudet, ja ansioturvaetuudet rahoitetaan palkkape- rusteisilla sosiaalivakuutusmaksuilla. Työeläkkeet rahoitetaan kokonaan työnantajilta ja vakuutetuilta perittävil- lä maksuilla. Tapaturmavakuutuksen rahoittavat työnantajat. Työttömyystur- van perusosa rahoitetaan verovaroilla, ansio-osa palkkaperusteisilla maksuil- la ja työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Koska ansioturvan rahoitus kerätään työnantajilta ja työntekijöitä, on pe-
8 rusteltua, että työmarkkinaosapuolet neuvottelevat ja ovat yhdessä valtioval- lan kanssa sopimassa etuisuuksien tasosta ja maksuista. Suomen hyvinvointivaltion kehittämisen kultakausi kesti muutaman vuo- sikymmenen. 1980-luvun lopulla Suomella ja suomalaisilla näytti menevän tosi hyvin – Suomea kutsuttiin jopa Euroopan Japaniksi. Osa väestöstä kiin- nostui yksityisistä palveluista, ja julkisia palveluita alettiin pitää jäykkinä ja huonoina. Samalla käytiin keskustelua siitä, kuinka laajaa yhteiskunnan vas- tuun tai yhteisen vastuun hyvinvoinnista kuuluu olla. Yksityisiä sosiaaliva- kuutuksia, eritoten eläkevakuutuksia, ryhdyttiin kauppaamaan ja niistä sai muun muassa hyvät veroedut. Suomalaista hyvinvointimallia testattiin oikein kunnolla 1990-luvun la- massa. Pitkälti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja julkisten palvelujen avulla kansakuntamme kesti kohtuullisesti laman yli. Sosiaaliturvaa kyllä leikattiin ja palkansaajille tuli maksuosuuksia, mutta toisaalta esimerkiksi päivähoidosta tuli subjektiivinen oikeus. Arvostus yhteisiä palveluja kohtaan kasvoi – niitä ei pidetty enää itsestään selvyytenä. Sosiaaliturvaa ja palveluja on kehitetty myös 1990-luvun laman jälkeen. Hyvinvointimallimme on pysynyt pystyssä ja kehittynyt, vaikka sen kuole- maa monesti on ennustettukin. Erityisesti sosiaalivakuutusta koskevia uu- distuksia on tehty kolmikantaisesti yhdessä, mitä on pidetty Suomen vah- vuutena. Monet uudistuksista ovat tähdänneet köyhyyden vähentämiseen, on tehty erilaisia köyhyyspaketteja. Myös työssä jatkamiseen ja työurien pidentämi- seen tähtääviä uudistuksia on tehty. Keskustelu kannustimista ja velvolli- suuksien lisäämisestä näyttää jatkuvan edelleen. Tällä vaalikaudella työttömyysturvaan on tehty merkittäviä parannuksia. Sen aikana on säädetty myös vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki ja nuo- risotakuu sekä annettu ehdotus uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Samalla on leikattu muun muassa sairausvakuutuksesta ja lapsilisistä. Myös päivähoidon subjektiivisuuteen ja kotihoidontukeen on esitetty rajoituksia. Ne eivät nyt toteudu, mutta voivat nousta uudelleen keskusteluun tulevina vuosina. Keskustelu siitä, mihin Suomella on varaa, on käynyt aika kovana ja tämä keskustelu jatkunee. Toimeentuloturvassa näyttää korostuvan kannustaminen ja aktiivitoimiin osallistuminen. Keskustelussa on noussut esiin myös palvelu- jen valinnan vapaus ja yksityisten toimijoiden osuuden vahvistaminen.
9 Tavallisten palkansaajien sosiaaliturvaa tarvitaan Suomalaisen ja laajemmin pohjoismaisen hyvinvointimallin perustana on kansalaisten laaja osallistuminen työelämään. Sitä kautta pystytään rahoitta- maan toimeentuloturva ja yhteiskunnan palvelut. Hyvinvointimallimme pysyy pystyssä, jos siihen sitoudutaan ja jos sille annetaan mahdollisuus. Koska hyvinvointi syntyy pääosin työstä saatavasta tuloksesta, se edellyttää, että työtä on ja että työhön halutaan osallistua. Ilman hyvää työllisyyttä on vaikeaa saada pa- rempaa hyvinvointivaltiota. Tutkimusten mukaan suomalaisten työhalut ovat kovat, ja työllä koetaan olevan muutakin merkitystä kuin pelkkä toimeentulo. Hyvinvointivaltion menestyksen elementit ovat siis hyvät myös tulevaisuudessa. Suomessa on sekä ansioihin perustuva sosiaaliturva että vähimmäisturva. Ansioihin perustuva sosiaaliturva huolehtii työntekijän kohtuullisesta toi- meentulosta silloin kun työtä ei ole, hän saa lapsia tai jää eläkkeelle. Työeläkkeen tavoite on taata kohtuullinen toimeentulo ja mahdollistaa eläkkeelle jääminen. On maita, joissa eläke- ja muukin sosiaaliturvajärjestel- mä on niin heikko, ettei ihmisillä käytännössä ole mahdollisuutta jäädä eläk- keelle. Työntekoa jatketaan niin pitkään kuin mahdollista. Ansio- ja vähimmäisturvan rinnakkaisuus mahdollistaa pienen työeläk- keen täydentämisen vähimmäiseläkkeellä. Jos jostain syystä henkilö ei ole töissä ollut, hän saa vähimmäiseläkkeen tasoisen toimeentulon. Vähimmäis- turvan ajatuksena on, ettei ketään jätettäisi heitteille. Välillä näytti siltä, että kansaneläkkeen tai vastaavan (kuten takuueläke) tarve loppuisi aika piankin, mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt. Ansioperusteinen järjestelmä takaa väestön yhtenäisyyden ja toisaalta ha- lun osallistua sosiaaliturvan rahoitukseen kun itse on mukana samassa jär- jestelmässä. Jos jokainen joutuisi sopimaan itse työsuhteensa ehdot, mukaan lukien sosiaaliturvansa, kansakunnan yhtenäisyys murtuisi. Ansioturva kannustaa työntekoon. Sosiaaliturva on vähimmäistasoa suu- rempi, jos on ollut töissä ja hankkinut omalla työllään parempaa sosiaalitur- vaa. Ansioturva tasoittaa tuloeroja, mikä nähtiin muun muassa 1990-luvun lamassa. Kun kansalaiset ovat laajasti ansiosidonnaisten sosiaaliturvaetui- Ansioturva kannustaa työntekoon.
10 suuksien piirissä, tarve työnantaja- tai toimialakohtaisiin lisäetuuksiin puut- tuu tai jää vähäiseksi. Ansiosidonnainen sosiaaliturva ehkäisee tehokkaasti myös köyhyyttä. La- kisääteisyys ja kattavuus ovat sosiaaliturvamme parhaita ominaisuuksia ja niistä on pidettävä kiinni. Ehkä parhaana esimerkkinä kattavasta sosiaalivakuutuksesta toimii työ- eläketurvamme. Suomessa työeläketurva on lakisääteistä, kun taas monissa muissa maissa on lakisääteinen kansaneläkkeen tyyppinen eläke ja sen päälle sopimuksiin perustuva työeläkejärjestelmä. Työttömyysturvajärjestelmämme on esimerkki toisella lailla muodostetus- ta sosiaalivakuutuksesta. Työttömyysturva koostuu perusturvasta ja ansio- turvasta. Ansiopäivärahaa maksetaan työssäoloehdon täyttävälle työttömyys- kassaan kuuluvalle työttömälle. Peruspäivärahaa saa työssäoloehdon täyttävä työttömyyskassaan kuulumaton työtön. Työmarkkinatukea maksetaan niille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa tai ovat saaneet maksimiajan työttömyyspäi- värahaa. Valtio rahoittaa perusturvan ja ansioturvan perusosat verovaroin, eli kaik- ki työttömät saavat valtiolta saman verran tukea. Tämä niin sanottu kytkös onkin tärkeä työttömien tasavertaisuuden vuoksi. Valtion on kohdeltava Ansiopäivärahan muodostuminen eri tulotasoilla. 0   500   1000   1500   2000   2500   3000   0   1000   2000   3000   4000   5000   6000   Päiväraha  €/kk   Työ6ömyy6ä  edeltänyt  palkka  €/kk   Ansiopäivärahan  muodostuminen   Ansio-­‐osa:  20  %  taitekohdan   yli6ävästä  palkasta   Ansio-­‐osa:  45%  perusosan   yli6ävästä  palkasta   Perusosa   Ansio-osa: 20 % taitekohdan ylittävästä palkasta Ansio-osa: 45 % perusosan ylittävästä palkasta Perusosa
11 kaikkia työttömiä yhdenvertaisesti myös jatkossa. Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja lapsikorotuksista. Perusosa on saman suuruinen kuin peruspäiväraha. Ansio-osa on pienitu- loisimmilta (vuonna 2015 raja on 3 116 euroa kuukaudessa) 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Suurempituloisilla (eli niin sanotun taitekohdan 3 116 euroa kuukaudessa ylittäviltä) ansio-osa on 20 prosenttia. Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Pienituloiset saavat siis suhteellisesti suuremman työttömyyspäivärahan kuin isotuloisemmat. Suomessa sosiaaliturvassa ei ole kattoja, mutta toisaalta suurituloisempien päiväraha on suhteessa pienempi kuin pienituloisimmilla. Oikeudenmukaisuutta on haettu tällä tavoin. Työttömyysturvaan on tehty viime vuosina useita muutoksia, joten tar- vetta suureen remonttiin ei ole. Työttömyysturvan kehittämistä on kuitenkin tarpeen jatkaa työllistymistä edistävästi esimerkiksi kehittämällä soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyysturvajärjestelmää pitää myös selkeyttää. Mahdolliset muutokset työttömyysturvaan on tehtävä kolmikantaisesti. Vähimmäisturvaa ja sosiaalihuollon palveluja on parannettava Aina on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty elättämään it- seään työllä ja kartuttamaan työhön perustuvaa sosiaaliturvaa. Heillä voi olla pitkiä työttömyysjaksoja, sairautta tai pitkäaikaista työkyvyttömyyttä. Vähimmäisturva on pidettävä tasolla, jolla tulee toimeen. Sosiaaliturvaa on myös kehitettävä siihen suuntaan, että työtön uskaltaa ottaa edellistä työtä huonompipalkkaisen työn vastaan tai voi nykyistä paremmin yhdistää palk- kaa ja sosiaalietuutta. Työmarkkinatukea nostettiin indeksikorotuksineen 120 eurolla kuukau- dessa vuonna 2012. Myös asumistukea on selkeytetty. Asumistukea tulee edelleen parantaa. Se on syytä myös palauttaa takaisin alkuperäiseen tarkoi- tukseensa tukemalla myös työssäkäyvien pienituloisten lapsiperheiden asu- mista. Ensisijaisia sosiaaliturvan muotoja (muun muassa työttömyysturva, asu- mistuki, sairaus- ja vanhempainpäivärahat) on edelleen kehitettävä niin, että toimeentulotuesta tulee oikeasti viimesijainen, tilapäinen tuki.
12 Kun toimeentulotuki on nyt päätetty siirtää Kelalle vuoden 2017 alusta, on entistä tärkeämpää varmistaa sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelujen tarjon- ta ja saaminen. Sähköistä asiointia on hyvä kehittää, mutta se ei yksin riitä. Uhkana on kaupunkien ”komeroituminen” ja maaseudun ”peräkammarisoi- tuminen” – eli ei poistuta kotoa, kun asiat voi hoitaa sähköisestikin. Tällainen kehitys on pystyttävä estämään. Tarvitaan matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja, työvoimapalve- luja ja etsivää nuorisotyötä. On tärkeä huomata, että palvelut ovat olennainen osa sosiaaliturvajärjestelmäämme ja niiden avulla pystytään torjumaan syr- jäytymistä yhteiskunnasta. Pelkkä rahallinen etuus ei riitä, vaan ihmisillä on tarve kuulua yhteisöihin ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Hyvinvointia paremmilla palveluilla Suomalainen yhteiskunta on ollut rakenteeltaan eheä. Olemme kokeneet ole- vamme ”samassa veneessä”. Kaikki ovat samanlaisen sosiaaliturvan ja palve- lujen parissa, tarve yksityisiin vakuutuksiin ja palveluihin on ollut vähäistä. Toki sairausvakuutusjärjestelmä ja yksityiset sairausvakuutukset ovat olemas- sa täydentämässä julkista terveydenhuoltoa. Julkiset palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia (esimerkiksi koulutus) tai niistä peritään tosiasiallista hintaa reilusti pienempi maksu (esimerkiksi sairaanhoidon palvelut tai päivähoito). Asuinalueiden välissä ei ole aitoja eikä vartijoita, vaan Suomi on turvallinen maa asua. Viime vuosina on kuitenkin tullut mustia pilviä erityisesti hyvinvointipal- velujen taivaalle. Kuntien taloudet ovat tiukoilla ja valtio on säästänyt palve- lujen rahoituksesta. Tutkimusten mukaan kansalaiset kuitenkin arvostavat ja käyttävät julkisia palveluja. Kelan sairausvakuutuksella on tärkeä rooli julkisten palveluiden täyden- täjänä. Sairausvakuutuksen kautta saa korvauksia yksityisiin terveyspalvelui- hin, reseptilääkkeiden ostoon ja terveydenhuoltoon liittyviin matkakustan- nuksiin. Sairaanhoitovakuutuksen rahoitus on perustunut tasajakoon valtion ja vakuutettujen välillä. Kuluvana hallituskautena sairaanhoitovakuutukseen on kuitenkin tehty suuria säästöjä. Säästöt ovat olleet selvästi ylimitoitettuja ja johtaneet myös sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuuksien muuttamiseen. Kestämättömän
13 suurien leikkausten välttämiseksi säästöjä on tehty enemmän valtion rahoi- tusosuuteen, jolloin vakuutettujen suhteellinen rahoitusosuus on kasvanut. Tulevana hallituskautena sairausvakuutuksen rahoitusta ja etuuksia on tar- kasteltava kokonaisuutena. Valtion ja vakuutettujen lisäksi on mietittävä, voi- siko osan kustannuksista siirtää sote-alueiden tai työnantajien maksettavaksi. Suomalainen koulu on ollut me- nestys, ja siitä kunnia kuuluu kor- keasti koulutetuille opettajille. Hyvä koulutus on Suomen vahvuus ja kilpailutekijä. Oppivelvollisuusiän nostaminen takaisi, että kaikki ovat mukana toisen asteen koulutuksessa tai vastaavissa toimissa. Miten muuten saadaan kaikki osallistumaan perus- koulun jälkeiseen koulutukseen? Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välisen nivelvaiheen ohjaus- palveluita ja toiselle asteelle valmistavia koulutusmuotoja on myös hyödyn- nettävä täysimääräisesti. Koulupudokkuutta voidaan vähentää kohdentamal- la resursseja uudelleen kuntien välillä ja myös kuntien sisällä. Eri toimijoiden (koulu, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut) välisellä yhteistyöllä saadaan parempia palveluja. Myös päivähoitoa arvostetaan lapsiperheissä. Päivähoito on mahdollista- nut molempien vanhempien työssäkäynnin. Oikeus varhaiskasvatukseen on lapsen etu, eikä subjektiivista päivähoito-oikeutta tule romuttaa. Varhaiskas- vatus antaa eväitä tulevalle elämälle ja tuo koko ikäluokan samojen palvelujen piiriin kuten peruskoulukin. Matalan kynnyksen sosiaalipalveluille on suuri tarve. Liian moni päätyy lastensuojelun asiakkaiksi, kun muuten ei saa perheille tarkoitettuja kotipal- veluja. Uuden sosiaalihuoltolain mukaan parannuksia on luvassa. On inhi- millisempää ja myös taloudellisesti kannattavampaa satsata kevyempiin pal- veluihin kuin päästää tilanteet niin pahoiksi, että joudutaan turvautumaan huostaanottoihin ja pitkäaikaisiin sijoituksiin. Myös työn ja perhe-elämän joustoja tarvitaan. Isien lastenhoitovapaita li- säämällä saadaan perheiden sisäisiä vastuita tasaisemmaksi. Näyttää siltä, että luottamus ja ehkä myös arvostus julkista terveydenhuol- toa kohtaan on alkanut rapistua. Yhä useammalla lapsella on jo syntyessään Säästöt ovat olleet selvästi ylimitoitettuja.
14 yksityinen sairausvakuutus. Monet vanhemmat korostavat, että vakuutuksen avulla lääkäriin pääsee silloin kun itselle sopii eli palvelun tarjonta on jousta- vampaa. Myös julkisen terveydenhuollon on vastattava tämän kaltaisiin tar- peisiin. Luottamuksen palauttaminen terveyspalveluihin on tärkeää. Tarve sosiaa- li- ja terveydenhuollon parempaan integrointiin onkin ilmeinen. Siihen pitää pystyä yhdistämään myös terveyttä edistävät ja ennaltaehkäisevät palvelut, kuten esimerkiksi nuorisotyö, opetus, liikunta sekä asumiseen ja ympäristöön liittyvät asiat. ■
15 2. Tasa-arvoa perhepolitiikalla —— Ilkka Kaukoranta Perhepolitiikka on tärkeä osa sosiaalipolitiikkaa. Perhepolitiikalla voidaan li- sätä sukupuolten tasa-arvoa työ- ja perhe-elämässä, ja siksi sen kehittämistä pitää jatkaa. Tässä osiossa paneudutaan aiheeseen muutamasta eri näkökul- masta. Vauvaperheiden vanhempainpäivärahoja on tarve kehittää. Naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi isyysrahaa olisi syytä pidentää. Tällaisten kustannusvaikutteisten etuuksien parantamisten lisäksi päivärahoissa on myös rakenteellista korjaamista: sosiaaliturvajärjestelmän joustavuutta on vanhempainpäivärahojenkin suhteen syytä lisätä. Perhepolitiikan osalta liikkuu myös virheellistä tietoja, jotka on syytä kor- jata. Edelleen elää sitkeänä käsitys, että vanhempainvapaiden kustannuksia ei tasata työnantajien kesken. Tätä harhakäsitystä oiotaan osion loppupuolella. Perhe-etuuksien joustamattomuudella ei pidä suojella työnantajia Vanhempainpäivärahojen käyttö on tarpeettoman joustamatonta. Taustalla on yritys kirjoittaa samoilla pykälillä etuussäännöt ja työsopimuslain takaa- mat oikeudet perhevapaisiin. Jotta työnantajilla ei olisi velvoitetta päästää työntekijöitään lukuisille lyhyille perhevapaille, on myös sosiaaliturvalain- säädännössä rajoitettu päivärahakausien määrää. Tämä johtaa tarpeettomaan jäykkyyteen ja hankalasti hahmotettavaan sosiaaliturvaan.
16 Päivärahojen jaksotus Äitiysraha maksetaan aina yhtenä neljän kuukauden mittaisena pötkönä, eli sitä ei voi pilkkoa useisiin jaksoihin. Jos äiti tekee äitiysrahakauden aikana ansiotöitä, noiden päivien ajalta päiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Vanhempien kesken jaettavan vanhempainrahan osalta tilanne on peri- aatteessa samanlainen. Noin kuuden kuukauden mittainen vanhempainraha- kausi alkaa heti äitiysrahakauden jälkeen, eikä päivärahoja voi siirtää myö- hempää käyttöä varten. Siinä mielessä vanhempainraha on joustavampi, että päivät voi jakaa kahden vanhemman kesken. Tällöin molemmille tulee kor- keintaan kaksi vähintään kahdentoista arkipäivän mittaista jaksoa. Työsken- telypäiviltä vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Edeltäviin etuuksiin verrattuna isyysrahan käyttö on varsin joustavaa. Yh- teensä päiviä on 54, joista isä voi halutessaan käyttää 1–18 päivää enintään neljässä jaksossa samaan aikaan kuin äiti on äitiys- tai vanhempainrahalla. Vanhempainrahan jälkeen isyysrahapäivät saa jakaa korkeintaan kahteen jak- soon, jotka on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Joustavampi käyttö olisi joskus tarpeen Yleensä perheet eivät tarvitse suurta joustavuutta: kaikki vapaat pidetään yh- dessä pötkössä kunnes lapsi siirtyy päivähoitoon. Enemmistö ei siis jousta- vuutta kaipaa, joten sitä ei ole erityisesti osattu vaatiakaan. Joissain tilanteissa suuremmasta joustavuudesta voisi kuitenkin olla iloa. Pätkätyöläinen voisi hyvinkin haluta tehdä lyhyitä työpätkiä myös äitiys- tai vanhempainrahakautensa aikana. Vakituisessa työsuhteessa oleva voisi haluta perhevapaansa aikana osallistua vaikkapa parin päivän strategiapalaveriin. Nytkin työskentely äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana on tietysti mahdollista, mutta työnteosta rankaistaan leikkaamalla päivärahasta ansiosi- donnainen osuus kokonaan pois. Luontevampaa olisi, että työskentelypäivien ajaksi päivärahakauden voisi katkaista, jolloin päiväraha säilyisi myöhempää käyttöä varten. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi vanhempainpäivärahoja ei voitaisi maksaa monessa lyhyessä kaudessa. Eihän työttömyyspäivärahojen- kaan maksaminen yksittäisiltä työttömyyspäiviltä aiheuta ylitsepääsemättö- miä ongelmia toimeenpanossa. Tietotekniikan kehittyessä päivärahajaksojen suuren määrän ei pitäisi erityisesti hankaloittaa hakemusten käsittelyä. Toki jos päivärahojen käyttöä radikaalisti joustavoitetaan, työnantajien
17 suojelemiseksi on syytä säätää työsopimuslaissa rajoituksia sille, kuinka mo- neen jaksoon työntekijällä on oikeus äitiys- ja vanhempainrahakautensa ja- kaa. Sen sijaan jos sekä työntekijä että työnantaja haluavat käyttää päivärahat lukuisissa lyhyissä pätkissä, sitä ei sairausvakuutuslailla pitäisi estää. Isät kotiin Sukupuolten tasa-arvo työ- ja perhe-elämässä on kehittynyt viime vuosikym- meninä oikeaan suuntaan, mutta vauhti on ollut tuskastuttavan hidasta. Esimerkiksi isien osuus käytetyistä vanhempainpäivärahoista on viisinker- taistunut yhdessä sukupolvessa (vuodesta 1986 vuoteen 2013), mutta edelleen isien osuus on alle 9 prosenttia. Näiden tilastojen valossa ei tarvitse ihmetellä, että työmarkkinoilla puhutaan hoitovapaista sukupuolittuneesti. Isien vapaat ovat edelleen harvinaisempia ja paljon lyhempiä kuin äideillä. Myös ajankäyttöä kuvaavissa tilastoissa näkyy isien entistä aktiivisempi osallistuminen lastenhoitoon, mutta sukupuolten erot ovat säilyneet suurina. Kun vielä 80-luvulla pienten lasten äidit käyttivät liki viisi kertaa enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät, nyt äidit hoitavat lapsia enää tuplasti isiä enem- män. Sukupuolten tasa-arvo on siis perhe-elämässä kasvanut, mutta erot ovat edelleen suuria. Merkittävä tekijä tasa-arvon edistämisessä on ollut lakimuutokset. Isille tuli itsenäinen oikeus isyyspäivärahaan vasta vuonna 1991. Myös sitä ennen 0%   1%   2%   3%   4%   5%   6%   7%   8%   9%   10%   1986   1988   1990   1992   1994   1996   1998   2000   2002   2004   2006   2008   2010   2012   Isien osuus käytetyistä vanhempainpäivärahapäivistä 0.0   0.5   1.0   1.5   2.0   2.5   3.0   1987-­‐1988   1999-­‐2000   2009-­‐2010   Tun/a  vuorokaudessa   Lasten  hoitoon  käyte>y  aika   (naimisissa  tai  avoliitossa  ja   nuorin  lapsi  0-­‐6  v.)   Miehet   Naiset   Lasten hoitoon käytetty aika (naimisissa tai avioliitossa ja nuorin lapsi 0–6v.) 1987–1988 1999–2000 2009–2010
18 isillä oli oikeus käyttää osa vanhempainpäivärahoista, mutta isän käyttämät päivät olivat pois äidin päivärahoista. Vuonna 1991 isillä tuli oikeus kuuteen isyysrahapäivään. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana isille kiinti- öityjä päivärahoja on lisätty useaan kertaan, ja nyt isyysvapaa on jo yhdeksän viikon mittainen. Tätä kehitystä on syytä jatkaa. Muutokset vanhempainvapaissa ovat lisän- neet isien mahdollisuuksia hoitaa lapsiaan ja kantaa hoidosta vastuuta. Isien vapaita tulee asteittain pidentää. Vanhempainpäivärahoissa täydelliseen tasajakoon ei kuitenkaan kannata pyrkiä. Äiti tarvitsee pidemmän vapaan kuin isä: Äidin on aloitettava äitiysva- paa jo ennen lapsen syntymää, ja imetyssuositusten toteutuminen edellyttää pidempää kotona oloa kuin mitä isille kannattaisi kiintiöidä. Realistisena ta- voitteena voisi pitää isyysvapaan pidentämistä nykyisestä yhdeksästä viikosta kolmeen kuukauteen. Samalla kuin vanhempainpäivärahojen käyttöä pyritään tasa-arvoista- maan, on syytä seurata myös vapaan jälkeisiä tapahtumia. Tällä hallituskau- della toteutettu joustava hoitoraha lisää molempien sukupuolten mahdolli- suuksia osallistua työelämään ja lastenhoitoon päivärahakausien jälkeen. Osittaisen hoitorahan korvannut joustava hoitoraha on joustavampi käyt- tää ja tasoltaan parempi kuin edeltäjänsä. Joustavan hoitorahan tavoitteena oli parantaa mahdollisuuksia osa-aikatyön ja perheen yhteensovittamiseen, jotta vanhemmat eivät joudu valitsemaan pelkästään kokoaikatyön ja kotivanhem- muuden välillä. Etuutta voivat käyttää samaan aikaan molemmat vanhemmat, eli tätä kautta mahdollistetaan hoitovastuun tasaamista perheen sisällä. 0   2,000   4,000   6,000   8,000   10,000   12,000   14,000   2012,  1-­‐11   2013,  1-­‐11   2014,  1-­‐11   Osi.aisen  ja  joustavan  hoitorahaa   käy.äneet  (kuukausi.ain  keskiarvo   tammi-­‐marraskuussa)   0%   1%   2%   3%   4%   5%   6%   7%   8%   2012,  1-­‐11   2013,  1-­‐11   2014,  1-­‐11   Miesten  osuus  osi6aisen  ja  joustavan   hoitorahan  käy6äjistä  (kuukausi6ain   keskiarvo  tammi-­‐marraskuussa)   2012, 1–11 2013, 1–11 2014, 1–11 2012, 1–11 2013, 1–11 2014, 1–11
19 Etuus on ollut käytössä vasta vuoden, joten on turhan aikaista vetää pitkäl- le meneviä johtopäätöksiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudistus on lisännyt hoitorahan käyttöä erityisesti miesten joukossa. Tammi–marraskuussa 2014 (joulukuun 2014 tilasto ei tätä kirjoittaessa ole vielä julkaistu) osittaista ja joustavaa hoitorahaa käytettiin 19 prosenttia enemmän kuin vastaavana jak- sona vuonna 2013. Samaan aikaan myös miesten osuus käyttäjistä on kasva- nut selvästi, vaikka tässäkin etuudessa sukupuolten väliset erot ovat edelleen suuria. Joustavan hoitorahan käyttöä pitää toki seurata ja tutkia tarkemmin. Eri- tyisesti uudistuksen vaikutus miesten ja naisten työllisyyteen kiinnostaa. Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin todeta, että perhe-etuuksia muuttamalla pysty- tään todella vaikuttamaan perheiden käytökseen. Tämä vahvistaa näkemystä, että perhepolitiikalla voidaan edistää tasa-arvoa. Vanhempainvapaiden kustannukset tasattava – onneksi näin jo tehdään Vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakoa on muodikasta vaatia. Ai- hetta ovat pitäneet esillä Yrittäjänaisten ajama kansalaisaloite, lukuisat kan- sanedustajat sekä esimerkiksi Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen rapor- tissaan Matalapalkkatyö Suomessa. Lakisääteiset kustannukset korvataan – työehtosopimusten kulut kuuluvat työnantajille Ajatus on sinänsä aivan oikea ja järkevä: vanhemmuudesta aiheutuvia kus- tannuksia pitääkin tasata. Tämän moraalipaniikin keskellä olisi kuitenkin tärkeää noteerata myös tosiasiat. Vanhemmuuden kustannukset työnantajille tasataan jo nyt. Yhteisestä potista tasataan kaikki työnantajalle aiheutuvat lakisääteiset kustannukset. Näin on viime aikoina todettu esimerkiksi sosiaali- ja terveys- ministeriön julkaisemassa hallituksen rakennepaketin tausta-aineistossa. Työnantajille jäävät kustannukset ovat joko työehtosopimuksissa sovittuja tai selvästi yrittäjäriskiin kuuluvia. Perhevapaiden aikana ansaittu vuosiloma ja siihen liittyvä vuosilomapalk- ka sosiaaliturvamaksuineen aiheuttavat työnantajille lakisääteisiä kustannuk-
20 sia. Kela korvaa ne työnantajille täysmääräisesti. Työehtosopimuksissa sovittu lomaraha jää työnantajan maksettavaksi. Työehtosopimuksissa sovitut palkalliset perhevapaat aiheuttavat tietysti kustannuksia, mutta näitäkin kompensoidaan maksamalla palkalliselta ajalta päiväraha työntekijän sijasta työnantajalle. Työehtosopimuksissa sovittuja kustannuksia ei pidä siirtää ulkopuolisten maksettavaksi. Hommahan lähtisi työehtosopimusneuvotteluissa aivan lapa- sesta, jos sopimuksen kustannukset siirtyisivät aina muiden kontolle. Työn- antajien palkkaneuvotteluissa sopimat palkankorotukset, lomarahat tai pal- kalliset vapaat kuuluvat työnantajien maksettavaksi. Kolmanteen kategoriaan kuuluvat epäsuorat kustannukset, kuten sijaisen rekrytointikulut. Näitäkin on vaadittu yhteisestä potista kustannettavaksi. Vaatimus on aivan absurdi: seuraava askel olisi kaiketi siirtää eläköityvien työntekijöiden tilalle palkattavien rekrytointikustannukset valtion maksetta- vaksi? Rekrytointi varmasti aiheuttaa kustannuksia, mutta ei se liity erityisesti vanhemmuuteen, vaan on aivan normaali osa yrittäjäriskiä. Henkilökunnan rekrytointi on aivan samalla tavalla normaali osa yritystoimintaa kuin vaik- kapa asiakkaiden hankinta tai markkinointi. Markkinataloudessa kaikkia yri- tysten kuluja ei voida siirtää yhteiskunnan vastuulle. Sosiaaliturvarahoilla ei pidä maksaa yritystukia Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen ehdottivat taannoin 5 000 euron ker- takorvausta äitiysvapaalle jäävän työntekijän työnantajalle. Summa on mie- letön, kun sitä verrataan äidin itse saamaan 140 euron äitiysavustukseen tai äitiyspakkaukseen. Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Jos jokaisesta maksettaisiin työnantajalle tuollainen kertakorvaus, kokonaiskustannus olisi 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tasa-arvon nimissä vastaava korvaus pitäisi tietysti maksaa myös vanhempainvapaalla olleiden isien työnantajille, jolloin kokonaiskus- tannus nousisi entisestään. Jos työnantajat haluavat tällaisen potin yhteisvastuullisesti rahoittaa, tar- koitusta varten pitäisi perustaa erillinen työnantajien itse rahoittama van- hempainvakuutus. Veronmaksajien tai palkansaajien rahoilla ei yritysten äi- tiyspakkauksia tule rahoittaa. ■
21 3. Työllisyyttä edistävää sosiaaliturvaa —— Ilkka Kaukoranta Sosiaaliturva ei ole keskeinen työllisyyden este. Itse asiassa tilanne on usein päinvastoin, eli sosiaaliturva tukee työllisyyttä. Tässä osiossa tuodaan esiin, miten työllisyys voidaan ottaa huomioon sosiaaliturvan suunnittelussa. Hyvinvointipalvelut, kuten lasten päivähoito, ovat välttämättömiä aikuis- ten työssäkäynnin edellytyksiä lapsiperheissä. Työssäkäyntiin vaikuttaa myös työn kannustavuus, mistä puhutaan paljon toimeentuloetuuksien kohdalla. Joistain puheenvuoroista syntyy käsitys, että perustulo olisi kaikki Suomen työllisyys- ja sosiaalipoliittiset ongelmat korjaava taikatemppu. Näin ei kui- tenkaan ole. Tässä osiossa käydään läpi, minkä takia perustulo ei ole oikea ratkaisu sosiaaliturvan kehittämiseen. Sen sijaan työttömyysturvaa voisi kehittää kannustavampaan suuntaan laajentamalla soviteltua työttömyysturvaa osa-aikatyöhön siirtyneiden lisäksi pienipalkkaiseen kokoaikatyöhön työllistyneille. Myös työkyvyttömyyseläk- keitä voisi kehittää työllisyyttä tukevaan suuntaan. Hyvinvointipalvelut ovat korkean työllisyyden edellytys Laadukkaat julkiset palvelut ovat korkean työllisyysasteen ehdoton edellytys. Ilman pienten lasten päivähoitoa, pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoi- mintaa tai laadukkaita vanhuspalveluita moni työssäkäyvä joutuisi lopetta- maan työt.
22 Kahden elättäjän lapsiperheet ovat mahdollisia vain, jos lapsille on tarjolla laadukasta hoitoa kohtuullisin kustannuksin vanhempien työpäivien ajaksi. Sen takia näistä palveluista säästäminen tulisi laskevan työllisyysasteen kautta kalliiksi. Pelkkä palveluiden olemassaolo ei tietysti riitä, vaan niiden on oltava myös laadukkaita. Pienten lasten äitejä on yritetty työntää töihin jakamalla oikeus kotihoi- don tukeen vanhempien kesken puoliksi. Tämän kepin ohella vähintään yhtä tärkeää on laadukkaan päivähoidon tarjoaminen. Jos hoidon laatu epäilyttää, hoitopaikka on hankalan matkan päässä tai hoitomaksu nousee suhteessa palkkaan turhan korkeaksi, kynnys palata töihin nousee liian korkeaksi. Hal- lituksen kaavailema subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitus ja asiakas- maksujen nostot ovat aivan vääriä signaaleja lapsiperheille. Vanhuspalveluilla on osittain samanlainen rooli työllisyyden turvaajina. Jos kunta ei tarjoa kotona asuvalle vanhukselle riittävää kotiapua, aikuisten lasten kynnys muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä kasvaa merkittä- västi. Erityisen turmiollista työllisyydelle on, jos työikäisten oletetaan jäävän kotiin ikääntyneiden vanhempiensa omaishoitajiksi laitosasumisen säästöjen vuoksi. Julkisilla palveluilla on siis merkittävä rooli työllisyyden edistäjinä ja mah- dollistajina. Sen takia ne ovat vihoviimeinen säästökohde. Jos palveluissa säästetyt eurot kostautuvat vähenevänä työllisyytenä ja verotuloina, vaikutus julkiselle taloudelle jää pahasti miinukselle. Perustulo on sumuverho, ei ratkaisu mihinkään Perustulo on sitkeänä elävä visio mallista, jossa nykyistä syyperusteista sosiaa- liturvaa korvattaisiin kaikille vastikkeetta maksettavalla perustulolla. Perustu- losta käytävä keskustelu vie tilaa todelliselta sosiaalipoliittiselta kehittämiseltä. Perustulo on sumuverho, epämääräinen sana, jonka taakse voi piilottaa melkein mitä tahansa. Kun perustulomallia ei tarkemmin täsmennä, se voi tarkoittaa ainakin kolmea asiaa: raakaa leikkausta köyhimpien sosiaalitur- vaan, valtiontaloudelle tuhoisan kallista rahanjakoautomaattia tai merkityk- seltään vähäistä himmeliä. Kaikki nämä mallit ovat huonoja eri syistä. Millään perustulomallilla ei voitaisi ohjata ihmisten käyttäytymistä. Nykyi-
23 sen syyperusteisen sosiaaliturvan saantiehdoilla voidaan ohjata esimerkiksi opiskelijoita nopeaan valmistumiseen tai työttömiä aktiiviseen työnhakuun. Sikäli kun perustulo korvaisi nykyiset syyperusteiset etuudet, se tekisi myös tällaisen yhteiskunnallisesti järkevän ohjauksen mahdottomaksi. Työn kannustavuus ei parane taikatempuilla Perustulon keskeinen argumentti on parantaa työn tekemisen houkuttele- vuutta, eli tehdä työ taloudellisesti nykyistä kannustavammaksi. Tässä pitää nähdä perustulon kannattajien käsienheiluttelun läpi: perustulo ei ole mikään taikatemppu, joka muuttaa matematiikan muuksi. Kannustavuus on karkeasti sanottuna tulojen ero työttömän ja työllisen vä- lillä. Mitä pienempi tuloero, sitä vähemmän työttömän tulot kasvavat hänen siirtyessään töihin eli sitä huonommin työ kannattaa taloudellisesti. Jos kan- nustavuutta halutaan parantaa, pitää siis suurentaa tuloeroa työttömien ja työssä- käyvien välillä. Se voidaan tehdä kahdella tavalla: tarjoamalla keppiä työttömille tai porkkanaa työllisille. Tämän matematiikan kannalta etuuk- sien tai verojen nimityksillä ei ole merki- tystä. Perustulo ei siis itsessään vaikuta kannustavuuteen. Perustulo vaikuttaa vain, jos sen kautta muutetaan työllisten ja työttömien suhteellisia tulotasoja. Köyhien kepittäjät Osa perustulon kannattajista oikeasti kannattaa sosiaaliturvan tai ainakin pe- rusturvan romuttamista. Tavoitteena on siis korvata nykyinen perusturva niin pienellä perustulolla, että työ on taatusti taloudellisesti kannustavaa kaikille. Tällaiseen kannustinpakettiin ei tietysti mitään perustuloa välttämättä tarvittaisi. Pitkälti samaan tulokseen pääsisi kampanjoimalla suoraan perus- turvan leikkaamisen puolesta. Kun sosiaaliturvan leikkauksen piilottaa pe- rustulon savuverhon taakse, ehdotus ei kuulosta niin vastenmieliseltä. Näin puettuna ajatusta saattaa joku vasemmistosta jopa kiitellä – tajuamatta, että todellisuudessa ero vihervasemmistolaiseen perustuloon on kuin sarvipäisel- lä nuuttipukilla lahjoja tuovaan joulupukkiin. Perustulo ei ole mikään taikatemppu, joka muuttaa matematiikan muuksi.
24 Taivaanrannanmaalarit Iso osa perustulon kannattajista ei ilmeisesti ole vaivannut päätään matema- tiikalla tai sosiaaliturvan rakenteella. On intuitiivisesti houkuttelevaa kannat- taa mallia, jossa perustulo olisi vähintään nykyisen perusturvan suuruinen, kenenkään etuuksia ei leikattaisi ja jokaisesta ansaitusta eurosta jäisi vähin- tään 50 senttiä käteen. Tällainen malli olisi mahtava: kaikki hyötyvät, kun ke- nenkään tulot eivät tippuisi ja työn kannustavuus paranisi. Ongelmana on tietysti, että jos kukaan ei häviä ja monet voittavat, ei eh- dotus voi olla lähelläkään kustannusneutraalia. Tällainen malli tulisi aivan mahdottoman kalliiksi. Jos jostain löytyy miljardit mallin rahoittamiseksi, niin sitten tällaista mallia pitäisi verrata nykytilanteen sijasta vaihtoehtoisiin tapoihin käyttää ne ylimääräiset miljardit. Myös nykyisen syyperusteisen so- siaaliturvajärjestelmän saisi aika paljon kivemmaksi, jos sitä voisi parilla mil- jardilla eurolla parantaa. Hyödyttömien himmeleiden rakentajat Ilahduttavasti osa perustulon kannattajista kertoo avoimesti, minkälaista mallia he kannattavat ja miten se rahoitettaisiin. Paras esimerkki tästä on vih- reiden perustulomalli, jonka vaikutukset lasketettiin eduskunnan sisäisellä tietopalvelulla. Malli on kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen eikä leikkaisi perusturvan tasoa. Ongelmia siinä kuitenkin riittää. Vakavin puute on, että malli epäonnistuu varsinaisessa tavoitteessaan. Las- kelmien mukaan työllistymisen kannustimet heikentyisivät pienipalkkaiseen osa-aikatyöhön työllistyttäessä. Byrokratiakaan ei juuri vähenisi, vaikka sekin on keskeinen argumentti perustulolle. Esimerkiksi perusturvan varassa olevan työttömän pitäisi ha- kea perustulon lisäksi myös työmarkkinatuen lapsi- ja aktivointikorotukset, asumistuki ja toimeentulotuki. Sekä tietysti kaikki muut mahdolliset etuudet, vaikkapa lapsilisät, elatustuki, ruokavaliokorvaus tai Kela-korvaus hammas- lääkäristä. Perustulon vaikutus byrokratiaan olisi vähäinen. Sen lisäksi, että perustulomalli ei toteuta keskeisiä tavoitteitaan, se olisi myös tulonjaollisesti ongelmallinen. Kokonaisuutena se leikkaisi sekä työn- tekijöiden että työttömien tuloja sadoilla miljoonilla euroilla. Myös vanhem- painvapaalla olevat häviäisivät. Suurimpia voittajia olisivat 18–20 vuotiaat, opiskelijat, pelkkiä pääomatuloja saaneet ja yrittäjät.
25 Tällaiset ongelmat ovat väistämättömiä rakennettaessa mallia, joka ei ke- pitä köyhiä eikä maksa tuhottomasti. Laskelmat osoittavat, ettei perustulosta ole ihmelääkkeeksi. Perustulo olisi ikuinen opintoraha ja kotihoidon tuki Periaatteellisesti perustulo poikkeaa merkittävästi nykyisestä syyperusteisesta sosiaaliturvasta. Tällä olisi suuria käytännön vaikutuksia joissain tilanteissa. Esimerkiksi opiskelijoiden ja kotihoidon tukea saavien tilanne muuttuisi merkittävästi, kun sosiaaliturva ei enää ohjaisi heidän valintojaan. Opinto- tuella pyritään ohjaamaan aktiiviseen opiskeluun ja valmistumiseen tavoite- ajassa. Kotihoidon tuki on taas suunniteltu niin, että se kannustaa pitämään pienimmät lapset kotona (poissa kunnille kalliista päivähoidosta) ja toisaalta yläikäraja ohjaa vanhemman lopulta takaisin työmarkkinoille. Perustulomaailmassa nämä ohjausvaikutukset poistuisivat. Haluaako joku maksaa kotihoidon tukea lukiolaisen kotiäidille tai -isälle? Tai koti-isälle, joka vie lapsensa kunnalliseen päiväkotiin? Pitäisikö opintotukea maksaa vuosi- kymmeniä opiskelevalle ikiteekkarille? Käytännössä perustulo tarkoittaisi juuri tätä. Syyperusteinen sosiaaliturva mah- dollistaa tuen ohjaamisen niille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Tästä peri- aatteesta on hyvä pitää kiinni. Karenssivapaa työttömyysturva Perustulo tekisi myös työttömyys- turvan ehdollisuuden tyhjäksi perus- turvan varassa olevien osalta. Nykyään työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyneeltä evätään työttömyysetuus määräajaksi. Myös työstä eroamisesta seuraa korvaukseton määräaika. Rahan saamiseksi työttömällä on siis velvoite hakea ja ottaa vastaan töitä sekä osallistua työllistymistä edis- tävään koulutukseen. Tämän velvoitteen tavoitteena on kannustaa työttömiä töihin. Joissain tapauksissa työvoimaviranomaisten liipaisinsormi on karenssien suhteen varmasti turhankin herkällä. Silti perustulomaailmassa karenssien pelko poistuisi perusturvan varassa olevilta työttömiltä käytännössä koko- Syyperusteinen sosiaaliturva mahdollistaa tuen ohjaamisen niille, jotka sitä tarvitsevat.
26 naan. Suurimpaan osaan työttömiä tällä tuskin olisi suurta vaikutusta, mutta lienee selvää, että karenssien ja työnhakuvelvoitteiden poisto lisäisi houkutus- ta jäädä pelkän sosiaaliturvan varaan. Katse kohti realistisia ja parempia reformeja Näennäisestä houkuttelevuudestaan huolimatta perustulosta ei siis ole sosi- aaliturvajärjestelmän uudistukseksi. Perustulomalleja on erilaisia, mutta mi- kään niistä ei ole hyvä. Työn kannustavuuden parantamiseen ei ole ihmelääkkeitä, eikä perustulo tätä matematiikkaa muuta. Sen vaikutus byrokratiaan olisi suhteellisen vähäi- nen, ja toisaalta romuttaessaan sosiaaliturvan syyperusteisuuden se johtaisi hyvin tehottomaan rahankäyttöön. Tietty byrokratia on tarpeen, jotta rajalli- nen raha saadaan ohjattua sitä erityisesti tarvitseville. Tämä ei tarkoita, etteikö sosiaaliturvassa riittäisi kehittämistä. Nykyjärjes- telmä on monella tapaa puutteellinen ja kehittämisen varaa riittää. Tämän pamfletin muissa kohdissa esitetään tarpeellisia parannuksia nykytilaan. Ansioturvan tuettava työllistymistä myös palkkatöihin Työ- ja elinkeinoministeriö ehdotti valmistelua työttömän starttirahasta, jos- sa päätoimista yritystoimintaa aloittava työtön voisi saada määräajan ansio- sidonnaista työttömyysturvaa starttirahana. Järjestelyn tarkoitus olisi kan- nustaa työttömiä aloittamaan yritystoimintaa. Samaa on ehdottanut aiemmin myös keskustan Juha Sipilä. Ajatus taustalla on hyvä: työhön siirtymisen pitää aina olla taloudellisesti kannattavaa. Nyt joissain tilanteissa ansioturvalta siirtyminen yrittäjyyteen ei kannata. Sama ongelma koskee myös kokoaikaista matalapalkkatyötä. Osa-aikatyöhön kannustetaan, mutta kokoaikatyö tai yrittäjyys ei aina kannata Osa-aikatyössä ja sivutoimisessa yrittäjyydessä kannustinongelmia ei ole. Näiden tulojen yhdistäminen työttömyysturvaan on tehty mahdolliseksi so- vitellun päivärahan avulla. Tänä vuonna voimaan tullut 300 euron suojaosa teki yhdistämisestä entistä houkuttelevampaa, kun ensimmäiset ansaitut eu- rot eivät vaikuta päivärahaan ollenkaan. Suojaosan ylittävät eurot pienentävät
27 Palkka:   5000  €   työ-ömyys   Tuki:   2200  €   Soviteltu:  1850  €   Yri-äjätulo:  1000  €   Yhteensä:  2850  €   Palkka:  1700  €   Soviteltu  ansioturva  työ-ömän  starArahana:   Ehdotus  parantaisi  yri-äjyyden  kannusEmia,  mu-a  ei  tukisi   matalapalkkatyön  vastaano-amista.   Palkka:   5000  €   työ-ömyys   Tuki:   2200  €   Soviteltu:  1850  €   Yri-äjätulo:  1000  €   Yhteensä:  2850  €   Soviteltu:  1500€   Palkka:  1700  €   Yhteensä:  3200  €   Sovitellun  laajentaminen  kokoaikatyöhön:   Ehdotus  tekisi  sekä  matalapalkkatyöhön  e-ä  yri-äjyyteen   siirtymisen  kanna-avaksi.   Palkka:   5000  €   työ-ömyys   Tuki:   2200  €   StarAraha:  700  €   Yri-äjätulo:  1000  €   Yhteensä:  1700  €   Palkka:  1700  €   Nykyään:   Kovapalkkaisesta  työstä  työ-ömäksi  joutuneelle  yri-äjyys  ja   matalapalkkatyö  ei  taloudellisesE  kannata.  
28 tukea 50 senttiä, eli osa-aikatyön tekeminen on taloudellisesti kannattavaa työttömälle. Kokoaikaiseen työhön tai päätoimiseen yrittäjyyteen siirtyvillä sen sijaan ei ole mahdollisuutta soviteltuun päivärahaan. Toisaalta yleensä tarvettakaan ei ole, koska yleensä uuden työn palkka on selvästi suurempi kuin työttömyys- etuus. Ansioturvan tasohan on yleensä vain noin 50–60 prosenttia työttö- myyttä edeltävästä palkasta. Uuden työn palkka on vain harvoin alle puolet edeltävästä palkasta, jolloin kokoaikatyön vastaanottaminen kannattaa. Uu- silla yrittäjillä on oikeus 700–1 120 euron kuukausittaiseen starttirahaan, jo- ten yleensä yritystoimintaakaan aloittavilla ei ole erityisiä kannustinongelmia. Kannustavuus voi olla ongelma vain, jos työttömyyttä edeltävä palkka on huomattavan korkea suhteessa uudelleen työllistymisen mahdollisuuksiin. Tällainen tilanne voi toteutua rankassa rakennemuutoksessa, jossa aiemman kaltaista työtä ei enää ole saatavilla ollenkaan. Tämä ongelma on siis harvinainen, mutta joissain rakennemuutoksissa todellisuutta. On hienoa, että asiaan on nyt kiinnitetty huomiota myös po- liittisella tasolla. Jostain syystä Sipilän ja työ- ja elinkeinoministeriön huomio kiinnittyy kuitenkin vain yrittäjyyden houkuttelevuuteen. Sekin on tietysti tärkeä näkökulma, mutta myös matalapalkkaiseen kokoaikatyöhön työllisty- vät tarvitsevat vastaavan kannustimen. Laajennetaan soviteltu työttömyysturva kokoaikatyöhön Helpoin ja tasapuolisin ratkaisu olisi ulottaa nykyinen soviteltu työttömyys- turva myös kokoaikatyöhön tai päätoimiseen yrittäjyyteen työllistyville. Työ- aikarajan voisi poistaa joko kokonaan tai määräajaksi (esimerkiksi ensimmäi- set kaksitoista kuukautta työllistymisestä). Kun soviteltua etuutta maksetaan, etuuden saajalla tulisi säilyä velvollisuus hakea työ- ja elinkeinotoimiston osoittamia paremmin palkattuja työpaikkoja tai työllistymistä edistäviä pal- veluita. Tavoitteena on tietysti nostaa palkka niin korkeaksi, ettei soviteltua etuutta jäisi enää maksuun. Tämä laajentaisi työttömyysturvan laajemmaksi ansiovakuutukseksi. Se turvaisi toimeentuloa työttömyyden lisäksi myös tilanteissa, joissa henkilö vastentahtoisesti joutuu aiempaa matalapalkkaisempaan työhön. SAK:n eko- nomisti Joonas Rahkola kirjoitti tästä aiheesta Työlinjalla-puheenvuorossa (s. 42–49) viime eduskuntavaalien alla.
29 Järjestelmällä ei missään nimessä pidä tukea yrittäjyyttä palkkatyön kus- tannuksella. Yrittäjyyden on aina oltava yksilön oma valinta, eikä tukijärjes- telmän pidä tehdä tätä valintaa ihmisen puolesta. Kukaan ei hyödy, jos rahalla ohjataan yrittäjiksi palkkatyöhön paremmin sopivia ihmisiä. Lisäpäivien suhteen ei syytä hötkyilyyn Ikääntyvä työtön voi saada päivärahakauteensa lisäpäiviä, jolloin oikeus an- sioturvaan säilyy eläkkeelle siirtymiseen saakka. Tämä niin sanottu eläkeput- ki on aina ollut erityisen kiistelyn kohteena. Työntekijöiden näkökulmasta se antaa taloudellista turvaa työnantajien hyljeksimille ikääntyneille työnhakijoille. Työnantajaleirissä irtisanovalle työnantajalle langetettava omavastuumaksu kismittää. Ekonomistipiireissä uskotaan, että lisäpäivät kannustavat kohdentamaan irtisanomiset ikäänty- neisiin sekä vähentävät ikääntyneiden intoa työllistyä. Riitelyn ja väittelyn seurauksena lisäpäivien ikärajan nostosta on useaan Työttömyyttä edeltänyt palkka (€/kk) Päiväraha (€/kk) (uusi kokoaikatyö kannattaa, jos palk- ka vähintään tämä) Päiväraha – starttiraha (yrittäjyys kannattaa starttirahan kanssa, jos yrittäjätulo vähin- tään tämä) Päiväraha –korotet- tu starttiraha (yrittäjyys kannattaa korotetun starttira- han kanssa, jos yrit- täjätulo vähintään tämä) 2 000 1 249 547 125 3 000 1 680 978 557 4 000 2 010 1 308 887 5 000 2 202 1 500 1 079 6 000 2 394 1 692 1 271 7 000 2 586 1 884 1 462 8 000 2 777 2 075 1 654 9 000 2 969 2 267 1 846 10 000 3 161 2 459 2 037 Tulotaso, jolla uudesta työstä saa vähintään samat bruttotulot kuin työttömyyspäivärahasta.
30 kertaan sovittu. Vielä 2000-luvun alussa 1940-luvulla syntyneillä lisäpäivien ikäraja oli 57 vuotta, jolloin 55 vuoden iässä irtisanotut olivat niin sanotussa työttömyysputkessa. Nyt on sovittu askelmerkit, jolla lisäpäivien ikäraja voi nousta 62 vuoteen. Tällöin putken alaraja olisi 60 vuotta. Lisäpäivien ikäraja on siis noussut lyhyessä ajassa viidellä vuodella. Lisä- päivistä valittavilta voisi siis aiheellisesti kysyä: eikö mikään riitä? Kyse ei kuitenkaan ole ollut pelkästään mekaanisesta ikärajan nostosta. Työurasopimuksessa sovittiin lisäpäivien ikärajan yhteydessä korvaavasta toimeentulonturvasta ikääntyneille työttömille. Sovittiin, että 60 vuotta täyt- täneellä työttömällä on subjektiivinen oikeus tukityöhön tai muuhun aktiivi- toimeen niin pitkäksi aikaa, että työssäoloehto täyttyy uudelleen. Päiväraha määräytyisi kuitenkin aiemman työsuhteen palkan perusteella. Tämän säädöksen takia lisäpäivän ikärajan nousu yli 60 vuoden ei välttämät- tä vaaranna kenenkään ikääntyneen työttömän toimeentuloa. Tarkoitus on, että ikärajan nostosta huolimatta 60 vuotta täyttäneet työttömät eivät tipu työmark- kinatuelle. Heillä on oikeus aktiivitoimiin, joiden avulla he joko pääsevät uuteen pysyvään työhön tai uudistavat oikeutensa ansiopäivärahaan vanhoin ehdoin. Lisäpäivien ikäraja 2005  uudistus   sosiaalitupo   työurasopimus   eläkeuudistus   2017?   54   55   56   57   58   59   60   61   62   63   1944   1949   1954   1959   ikäraja   syntymävuosi   lisäpäiväraja   putken  alaraja  
31 Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin ehdollisesta lisäpäivien ikära- jan nostosta. Ehdoksi asetettiin, että tämä työurasopimuksessa sovittu sääntö toimii tarkoitetulla tavalla. Jos säädös toimii, sen jälkeen lisäpäivien ikärajan nosto 62 vuoteen ei samalla tavalla uhkaa ikääntyneiden työttömien toimeen- tuloa. Nyt kun selkeät askelmerkit lisäpäivien tulevaisuuden suhteen on sovittu, lisäpäivien leikkaajien kannattaisi rauhoittua odottamaan tarkastelun tulosta. Eläkesopimuksen mukaisesti lisäpäiväoikeutta arvioidaan 31.5.2019 mennes- sä. Ennen kuin työurasopimuksessa sovittujen toimien vaikutukset nähdään, ei uusien päätösten tekeminen ole ajankohtaista. Työkyvyttömyyseläkkeiden tulorajat työn esteinä Osatyökykyisten työllistyminen on kaikkien etu, paitsi osatyökyvyttömän it- sensä. Kun työkyvyttömyyseläkkeellä oleva menee töihin, eläkejärjestelmän etuusmenot vähenevät, valtio ja kunnat saavat verotuloja ja yritys palkkalis- toilleen hyvän työntekijän. Osatyökykyinen itse ei sen sijaan työstä nykyään juurikaan hyödy: työkyvyttömyyseläkkeen tulorajan ylittäminen leikkaa elä- kettä niin paljon, että työnteon lisääminen usein jopa heikentää toimeentuloa. Tämä ei ole reilua eikä järkevää. Kolmikantaisessa työryhmässä selvitettiin osatyökykyisten työllistymisen edistämistä. Työryhmä keksi lukuisia ehdotuksia, joilla hyvää asiaa voidaan edistää. Väliraportin ehdotusten mukaisesti Kelan ammatillisen kuntoutuk- sen piiriin pääsyä helpotettiin ja osasairauspäivärahaa parannettiin. Loppura- portissa on lisää hyviä ehdotuksia, joita kannattaa viedä eteenpäin. Raportin liitteenä on selvitetty työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon kannustimi- en parantamista. Työkyvyttömyyseläkeläisen kannustinloukkua havainnollistaa seuraavalla sivulla oleva kuvio Osatyökykyiset työssä -ohjelman raportista, jossa kuva- taan palkan vaikutusta työkyvyttömyyseläkeläisen tuloihin. Punainen viiva kertoo, miten työtulot nykyään vaikuttavat kokonaistuloi- hin esimerkkihenkilöllä. Esimerkkieläkeläisen eläkettä edeltävä ansiotaso oli 2 500 euroa kuussa ja työkyvyttömyyseläke on 1 500 euroa kuussa. Tässä ta- pauksessa ensimmäinen tuloraja on 40 prosenttia edeltävästä tulosta eli 1 000 euroa kuussa. Jos henkilö tienaa tulorajaa enemmän, työkyvyttömyyseläke
32 muuttuu osaeläkkeeksi. Tulorajan ylittäminen siis puolittaa 1 500 euron eläk- keen. Jos palkka on siis edes vähän yli 1 000 euroa, eläke pienenee 750 euroa. Ei järin kannustavaa. Seuraava tuloraja on 60 prosenttia aiemmasta ansiotasosta, eli 1 500 euron kohdalla. Sen ylittämisen myötä eläkkeen menettää kokonaan. Jos palkka on siis yli 1 500 euroa, menettää 1 500 euron eläkkeen. Taloudellisesti katsottuna 1 000 euron tulorajaa ei kannata ylittää ollen- kaan, ellei samalla pysty ylittämään sitä vähintään 1 500 eurolla. Henkilö, jon- ka vakiintunut ansiotaso oli työkykyisenä 2 500 euroa, tuskin pystyy ponnis- tamaan selvästi sitä korkeampaan palkkatasoon työkyvyttömänäkään. Tulorajat siis pakottavat työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet mitoittamaan palkkansa tulorajojen alle. Tätä tulorajojen vaikutusta työntekoon konkretisoi esimerkiksi Eläketurvakeskuksen vuoden takainen ohje Facebookissa:  ”Jos harkitset ansiotyön tekemistä työkyvyttömyyseläkkeellä ollessasi, varmista eläkelaitoksestasi, kuinka paljon voit ansaita.” Tässä ei ole mitään järkeä. Jokaisen pitäisi voida luottaa, että työn teke- minen on aina kannattavaa. Ongelma voitaisiin korjata pehmentämällä tu- Palkan vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisen tuloihin
33 lorajoja niin, että eläke pienenisi suhteessa ylityksen suuruuteen. Tulorajan ylittäminen kymmenellä eurolla ei siis leikkaisi eläkettä kokonaan pois, vaan pienentäisi sitä esimerkiksi neljällä eurolla. Tällaisella mallilla saataisiin työn- teko kannattavaksi eikä tulorajojen ylittämistä tarvitsisi varoa. Kuvion sininen viiva kuvaa tällaista lineaarisen yhteensovituksen mallia. Osatyökykyiset työssä -ohjelman puitteissa hahmoteltiin tällaista mallia, mut- ta päätökset jäivät vielä tekemättä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista iso osa on tietysti täysin työkyvyttömiä, ja jotkut tekevät tulorajojen yli töitä nykyäänkin. Ei voida tietää, kuinka moni lisäisi työntekoa, jos tulorajan ylittäminen muuttuisi kannattavaksi. Vates-sää- tiö arvioi työhaluisia olevan 40 000, ja kannustinloukun purkamisen vaiku- tuksen julkiseen talouteen olevan jopa 800 miljoonaa euroa. Näitä samoja lukuja on siteerattu myös perussuomalaisten taannoisessa rakennepaketissa. Rehellistä on sanoa, että työllisyysvaikutuksen arviointi on vaikeaa. Selvää joka tapauksessa on, että työn pitäisi aina olla myös tekijälleen palkitsevaa. Sen takia työryhmän ehdotuksen mukaisesti työkyvyttömyyseläkeläisten työnteon kannustimia on parannettava, joko lineaarisen mallin tai jonkun muun uudis- tuksen avulla. ■
34 4. Osallisuuden merkitys —— Sinikka Näätsaari Viime vuosina monet keskustelijat ovat vaatineet vastikkeellista sosiaalitur- vaa. Monelta on ehkä unohtunut, että jo nyt saadakseen työttömyyspäivära- haa on oltava aktiivinen työnhakija ja osallistuttava esitettyihin toimenpitei- siin. Osallistumispakko on siis jo olemassa. Toinen puoli kolikkoa on, että aktiivisen työvoimapolitiikan avulla on mahdollisuus päästä päivittämään osaamistaan ja päästä uuteen työhön. Osallistavan sosiaaliturvan hanke käynnistettiin loppuvuodesta 2013. Hanke liittyy Kataisen ja Stubbin hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Sen mukaan ”osallistavaa sosiaaliturvaa kehitetään työikäisillä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ihmisen toiminta- kyky huomioon ottaen sosiaaliturvaa ja osallistavia toimenpiteitä yhteen so- vittamalla. Osallistavan sosiaaliturvan kehittämisen tavoitteeksi on asetettu syrjäytymisen ehkäisy, sosiaaliturvan kannustavuuden lisääminen ja sosiaali- turvan legitimiteetin vahvistaminen”. Tätä kirjoitettaessa osallistavan sosiaaliturvan hankkeen pilotoinnit ovat käynnissä. Kokemuksia hyödynnetään helmikuussa 2015 tehtävissä toimen- pidesuosituksissa. Pilotoinnit tehdään voimassa olevan lainsäädännön mu- kaan ja niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Työryhmässä kuullun perusteella monet pilotointiin osallistuneista pitävät toimintaa tarpeellisena. Osallistujat ovat tuoneet esille muun muassa selkeän päiväohjelman tarpeen, itsensä hyödylliseksi kokemisen ja mahdollisuuden parempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Sosiaaliturvan saajien tilanne vaihtelee paljon. Moni työllistyy nopeasti il-
35 man erityisiä toimenpiteitä, toiset taas ovat jääneet pysyvästi työelämän ulko- puolelle. Osallistavan sosiaaliturvan pitäisikin keskittyä niihin ihmisiin, jotka eivät pysty työllistymään ilman lisäkoulutusta, kuntoutusta tai muuta apua. Osallistavan sosiaaliturvan pitää olla oikea palvelu eikä tapa työllistää ih- misiä halvemmalla tai esimerkiksi työttömyysturvalla. Tavoitteeseenhan vii- tataan jo toimeksiannossa: ”… osallista- via toimenpiteitä yhteen sovittamalla”. Osallistavan sosiaaliturvan vastikkeelli- suuden ei pidä olla automaattista, vaan oikeasti harkinnan jälkeen henkilön elä- mäntilanteeseen sopivaa. Mitä vaikeampaa ihmisen työllistymi- nen on, sitä enemmän se vaatii resursseja ja sitä suuremmat ovat myös toimen- piteisiin osallistuvien odotukset. Osallistavan sosiaaliturvan onnistumisen kannalta on merkittävää, kokevatko ihmiset sen uutena mahdollisuutena vai rangaistuksena. Tarjottujen toimien tulee olla vaikuttavia ja niiden tavoittee- na pitää olla myönteisten muutosten aikaansaaminen ihmisten elämässä. Tätä ei uimahallilipuilla tai askartelukerhoilla pystytä hoitamaan. ■ Osallistavan sosiaaliturvan pitää olla oikea palvelu eikä tapa työllistää ihmisiä halvemmalla.
36 5. Työvoima- politiikan renessanssi —— Pirjo Väänänen Työvoimapalvelut muutosten kourissa Työvoimapolitiikka on viimeisten vuosien ajan ollut totaalisessa myllerryk- sessä. Suurin uudistus tapahtui vuonna 2013, jolloin työvoimapalvelut ja työ- voimahallinto uudistuivat kokonaisuudessaan. Työvoimapalveluiden ja -toi- mistojen määrää karsittiin, ja työ- ja elinkeinotoimistoissa lisättiin yrityksiin suuntautuvaa yhteistyötä. Samaan aikaan käynnistyi myös nuorisotakuu. Uudistusten virta jatkui, ja tämän vuoden alussa muuttui palkkatuki. Myös TE-toimistojen, kuntien ja Kelan yhteisten pitkäaikaistyöttömien työ- voiman palvelukeskusten toiminta säänneltiin ja nimi muutettiin työllisty- mistä edistäväksi monialaiseksi yhteispalveluksi. Uudistukset ovat yksinkertaistaneet monimutkaista palvelujärjestelmää, mutta niiden laajuus ja tahti ovat olleet liian kovia. Tämä on näkynyt pai- koittain työvoimapalveluiden saamisen heikentymisenä sekä niin työttömi- en kuin työnantajien vaikeutena pysyä muutosten perässä. Isot murrokset eivät ole riittäneet, vaan kuluvalla hallituskaudella on työ- voimapolitiikassa toteutettu myös erillisiä uudistuksia muun muassa halli- tuksen rakennepoliittisten ohjelmien mukaisesti. Taustalla on etenkin raken- netyöttömyyden nopea kasvu, mutta myös tarpeet supistuvien voimavarojen nimissä vähentää TE-toimistoissa tehtävää työtä. Valtion tuottavuusohjelman myötä työ- ja elinkeinotoimistoissa on vuo-
37 desta 2011 lähtien vähennetty noin 500 henkilötyövuotta, ja vähentäminen jatkuu edelleen. Samaan aikaan työttömyyden kasvu on kuitenkin nostanut asiakasmääriä rajusti. Tilanteen synnyttämää työntekijävajetta on korjattu palkkaamalla TE-toimistoihin erillisellä valtion työllistämistuella useita sa- toja työntekijöitä. On pakko myöntää tilanteen vaikuttaneen lähinnä hölmö- läisten peiton jatkamiselta. Valtion budjettiin on tälle vuodelle varattu sadan henkilötyövuoden li- säys, joka ei kuitenkaan tuottavuusohjelman säästöjen vuoksi tule olemaan näin korkea. Vuoden 2014 lopussa TE-toimistoissa oli lähes 327 000 työ- töntä työnhakijaa, mikä tarkoittaa 30 600 työttömän lisäystä vuodessa. Työt- tömyyden ei ole arvioitu helpottavan, joten lisäresurssien on vaikea nähdä riittävän. TE-palveluissa hoidetaan kuukausittain noin 700 000 asiakaskon- taktia. Kasvokkain asiakkaita palvellaan työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan noin 200 000 kertaa kuukaudessa, verkkoasiointien määrä on 207 000 ja puhelinkontaktien 240 000. Ratkaisua työttömien palvelemiseksi on etsitty sähköisestä asioinnista. Valtion talousarvioon on kirjattu tavoitteeksi työnhakijoiden verkkopalve- luiden käyttöasteen nousevan 60 prosenttiin. Parhaimmillaan sähköinen asiointi voi täydentää työvoimapalveluita sekä helpottaa ja nopeuttaa asiointia. Nyt suuntana näyttää kuitenkin olevan ensisijaisesti sähköisiin palveluihin ohjaaminen, josta saumaton jatko usei- den työttömien tarvitsemiin henkilökohtaisiin palveluihin ei vielä toteudu. Myös oikeuskansleri on vuoden 2014 lopulla antamassaan ratkaisussa pai- nottanut työttömän oikeutta asianmukaiseen asiakaspalveluun TE-toimiston palvelupisteessä. Kaikilla työttömillä ei ole edellytyksiä käyttää nykyisiä sähköisiä palvelui- ta ilman ohjausta. Etenkin maahanmuuttajien ja nuorten palveluihin koh- distuvien kyselyiden tuloksena on ollut henkilökohtaisen palvelutarpeen korostaminen. Digitaalisuuden lisääminen tuleekin toteuttaa asiakaslähtöi- sesti työttömän palveluprosessia tukien, ei häntä enää erilliseen sähköiseen palvelumaailmaan siirtäen. Myös työvoimapalveluiden osalta on käyty keskustelua julkisen ja yksi- Uudistusten laajuus ja tahti ovat olleet liian kovia.
38 tyisen palvelun suhteesta. Julkiset työvoimapalvelut on suunnattu kaikille työttömille, mutta osa palveluista toteutetaan jo nyt yksityisten palvelutuot- tajien avulla. Viimeisimmät kehittämisajatukset liittyvät erityisesti työnväli- tykseen: kansainvälisestä vertaisarvioinnista on haettu potkua suosituksiin yhteistyön vahvistamisesta julkisten työvoimapalveluiden sekä yksityisten työnvälitystoimijoiden ja palveluntuottajien välillä. Julkisilla työvoimapalveluilla ja työnvälityksellä on oma vahva tehtävänsä työttömien yhdenvertaisten ja etenkin vaikeimmin työllistyvien palveluiden turvaamisessa. Palveluiden ostaminen yksityiseltä sektorilta ei välttämättä tuo julkiselle puolelle peräänkuulutettua säästöä. Työnvälitykseen liittyvää yhteistyötä voi kuitenkin vahvistaa monin keinoin, ja työttömän laajempaa tukea uuden työn löytymiseen kaivataan. Yksityisten palvelujen tulee myös tulevaisuudessa täydentää, ei korvata julkisia palveluita. Nykyisellä hallituksella on ollut kovat tavoitteet työllisyyden edistämisek- si: Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin. Työvoimapolitiikan osalta tavoitteena on ollut nostaa Rakenne- ja muun työttömyyden sekä TE-toimistojen henkilöstömäärän kehitys Lähde:Työ-jaelinkeinoministeriö
39 työttömien aktivointiaste 30 prosenttiin. Erityisinä kohderyhminä ovat olleet pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja maahanmuuttajat. Yleisen työllisyystilanteen heikentyminen on estänyt tavoitteisiin pääsemisen, ja työttömien määrä on kasvanut yllättävän rajusti. Työttömyys on edelleen kasvussa, joten on vaikea ymmärtää, miksi työ- voimapolitiikan määrärahoja on leikattu. Tunnustettu tosiasia kuitenkin on, että aktiivisella työvoimapolitiikalla säästetään sosiaaliturvan ja terveyden- hoidon menoissa. Tässä työttömyystilanteessa hallitukselta kaipaisi rohkeut- ta mitoittaa työllisyysmäärärahat oikein. Pitkittynyt työttömyys passivoi ja aiheuttaa aktivoinnin sijaan suurempia kustannuksia. Palkkatuen käyttöä seurattava Pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten, nuorten sekä muiden työllistymi- seensä tukea tarvitsevien työllistämiseksi on TE-toimistoilla käytössä työn- antajille suunnattu palkkatuki. Palkkatuen vahvuutena on työ, josta työnte- kijälle on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Tästä palkasta kertyy näin myös ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. Työnantajalle – yrityksille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille tai kotitalouksille – palkkatuki puolestaan korvaa työttömyyden aiheuttamaa tuottavuuden alentumaa. Lähtökohtaises- ti palkkatuki on työttömään työnhakijaan sidottu harkinnanvarainen etuus. Lukuisista tiedotteista, kampanjoista ja netin infosivuista huolimatta tör- määmme yhä uudelleen samaan viestiin – useat työnantajat eivät tunne palk- katukea. Tuen hakemisen monimutkaisuudesta liikkuu myös edelleen vääriä huhuja, sillä byrokratiaa on jo purettu rankalla kädellä. Nuorisotakuu on kuitenkin nostanut ilahduttavasti tietoisuutta palkkatu- esta nuorille suunnatun Sanssi-kortin kautta. Vuonna 2013 käyttöön otettu yli 30-vuotiaiden työttömien palkkatukikelpoisuuden osoittava Duuni-kort- ti on jäänyt vähälle huomiolle. Palkkatuki uudistettiin vuoden alusta alkaen prosenttiperusteiseksi. Tuen määrä ja tukijakson pituus suhteessa työttömyyden kestoon painottavat etenkin heikoimmin työllistyvien siirtymistä työmarkkinoille. Myönteis- tä uudistuksessa on myös, että sen voi arvioida lisäävän palkkatukipäätös- ten yhdenmukaisuutta ja näin tukevan työttömien yhdenvertaista kohtelua alueesta riippumatta.
40 Palkkatuen uudistamisen tarkoituksena oli etenkin monimutkaisen ko- konaisuuden yksinkertaistaminen. Aivan yksinkertaiseksi uutta järjestelmää erillisine prosentteineen ja kestoineen ei kuitenkaan voi vielä sanoa. Käytän- nössä prosenttiperusteinen palkkatuki tarkoittaa matalammilla palkkatasoil- la entisen noin 700 euron kuukausittaisen perustuen laskua. Suurin osa palk- katuetusta työstä kohdentuu nimenomaisesti näille matalapalkka-aloille. Palkkatuki • Työttömyys on kestänyt alle vuoden ▷▷ 30 % palkkauskustannuksista, enintään 6 kk ▷▷ alle 30-vuotiaat nuoret enintään 10 kk vuosina 2015–2016. • Työttömyys on kestänyt vähintään vuoden ▷▷ 40 % palkkauskustannuksista, enintään 12 kk. • Työttömyys on kestänyt vähintään kaksi vuotta ▷▷ 50 % palkkauskustannuksista ensimmäiset 12 kk ja 30 % seuraavat 12 kk. • Työttömän sairaus tai vamma heikentää pysyvästi työkykyä ▷▷ 50 % palkkauskustannuksista, enintään 24 kk kerrallaan. • 60 vuotta täyttänyt ja työttömyys kestänyt vähintään 12 kuukautta ▷▷ 40 tai 50 % työttömyyden keston perusteella enintään 12 kk ▷▷ 30 % palkkauskustannuksista seuraavat 12 kk ▷▷ enintään 24 kuukautta kerrallaan. • Oppisopimuskoulutus ▷▷ 30–50 % työttömyyden keston perusteella ensimmäiset 12 kk ja loppuaika 30 % ▷▷ vamman tai sairauden perusteella 50 % koko koulutuksen ajalta. • Elinkeinotoimintaa harjoittamattomille yhdistyksille ja säätiöille ▷▷ vähintään kaksi vuotta työttömänä olleille ▷▷ 100 % ensimmäiset 12 kk 65-prosenttiseen työaikaan saakka ▷▷ 30 % seuraavat 12 kk ▷▷ enimmäismäärä 2000 €/kk.
41 Vaikka työnantaja voi saada tukea myös osa-aikaisiin töihin ilman tunti- rajoja, tulisi palkkatuetun työn olla pääsääntöisesti kokoaikaista. Työtä, jolla tulee toimeen. Palkkatukiuudistus piti sisällään erityisen kannatettavan muutoksen ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. 60 vuotta täyttäneiden osalta tukea voidaan maksaa vuoden työttömyyden jälkeen yhdenjaksoisesti 24 kuukautta ja käytännössä myös eläkkeelle siirtymiseen saakka. Pitkäkes- toista palkkatukea voi saada myös, jos vamma tai sairaus vaikuttaa olennai- sesti ja pysyvästi työttömän työtehtäviin. Alle vuoden työttömänä olleiden palkkatuen maksimikesto putosi kym- menestä kuukaudesta kuuteen. Ajan lyhenemisen vaikutuksia ei arvioitu palkkatukilainsäädäntöä koskevassa hallituksen esityksessä lainkaan. Nuo- ria varten tehtiin erillinen siirtymäsäännös pidemmälle palkkatukijaksolle, mikä osoittaa heillä olevan tarvetta pidemmälle tukijaksolle. Palkkatukijakson riittävyyttä sekä etenkin työllistymistä jakson jälkeen olisi nyt seurattava tehokkaammin. Muutosten vaikutuksia sekä jatkokehittä- misen tarpeita olisi myös arvioitava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Pitkäaikaistyöttömyyteen puututtava laajalla rintamalla SAK:n edellisessä sosiaaliturvapamfletissa vuonna 2010 pitkäaikaistyöttö- miä todettiin olevan huolestuttavat 52 000. Neljässä vuodessa näiden yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kuitenkin kasvanut 66 prosenttia, ja vuoden 2014 lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo yli 94 000. Kaikista yli 320 000 työttömästä lähes 60 prosentin arvioidaan olevan vaikeasti työllis- tyviä. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidon kehittämisessä on painotettu erityisesti moniammatillisen yhteistyön vahvistamista kunnissa. TE-toimistojen, kun- tien ja Kelan yhteisten työvoiman palvelukeskusten toiminta säänneltiin tä- män vuoden alusta alkaen työllistymistä edistäväksi monialaiseksi yhteispal- veluksi. Lakisääteistämisen tarkoituksena oli turvata toiminnan jatkuvuus ja yhdenmukaistaa pitkäaikaistyöttömien palveluita. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun uutena kohderyh- mänä ovat palvelua tarvitsevat työttömät, joille on maksettu työmarkkina-
42 tukea vähintään 300 päivää tai jotka ovat olleet työttömänä yli vuoden (alle 25-vuotiaat yli kuusi kuukautta). Tarkoituksena on arvioida eri toimijoi- den yhteistyönä työttömän palvelutarve sekä vastata yhdessä työllistymisen etenemisestä ja seuraamisesta. Useat pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat nimen- omaisesti moniammatillista, pitkäkestoista ja henkilökohtaista palvelua. Työn löytyminen ei näille kohderyhmille ole aina ensisijaista, vaan työl- listymisen tukemiseksi tarvitaan osaamisen kehittämistä sekä sosiaali- ja ter- veydenhuollon palveluita. Aiempien työvoiman palvelukeskusten arvioin- neissa on painotettu erityisesti terveydenhuollon roolia, sillä muun muassa päihde- mielenterveysongelmat ovat merkittävä este pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle. Työttömien terveystarkastusten toteuttamista tulisi uudessa mallissa painottaa huomattavasti nykyistä enemmän. Sääntelyn tarkoituksena on ollut myös toiminnan laajentaminen koko maahan. Uuden lain mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella tulee olla vähintään yksi eri toimijoiden yhteispalvelua tarjoava toimipiste. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 15 toimipistettä, joten nähtäväksi jää, saadaanko edes aiempi 37 palvelukeskuksen määrä turvattua vai supistuuko palveluverkko. Toimipisteiden määrän tulisi olla tulevaisuudessa kattava, ja pitkäaikais- työttömien palveluiden saatavuus on turvattava laajentamistavoitteiden mukaisesti koko maassa. Liian pitkät välimatkat ja niistä aiheutuvat kustan- nukset eivät saa muodostua palvelun saamisen esteeksi työttömälle. Myös eduskunnan työelämä- ja tasa-arvo- valiokunta painottaa mietinnössään, että tarvittaessa palvelut on vietävä lähelle asiakkaita esimerkiksi tarjoa- malla palvelua palveluautoista tai si- ten, että virkailijat matkustavat työt- tömän asuinpaikkakunnalle. Monialaisen yhteispalvelun lisäksi kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöt- tömyyden aktiivisessa hoidossa korostui vuoden alusta alkaen työmarkkina- tuen rahoitusuudistuksen myötä. Jo 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta puolet siirrettiin kunnille. Aiemmin kuntien rahoitusvastuu koski yli 500 päivää työmarkki- Liian pitkät välimatkat ja niistä aiheutuvat kustannukset eivät saa muodostua palvelun saamisen esteeksi.
43 natukea saaneita, ja näitä niin sanottuja sakkomaksuja on maksettu valtioille arvioilta sata miljoonaa euroa vuosittain. Työllistymistä edistävien palvelu- jen ajalta työmarkkinatuen maksaa kokonaisuudessaan valtio. Pitkäaikaistyöttömyyden parempi ennaltaehkäiseminen ja työttömien aktivoinnin lisääminen aiemmassa työttömyyden vaiheessa hyödyttävät kaikkia osapuolia. Kuntien suurempi rahoitusvastuu työmarkkinatuesta voi parhaimmillaan kannustaa niitä tehostamaan työllistymistä edistävää toi- mintaa. Kuntien kiristyvässä taloustilanteessa todelliset vaikutukset jäävät kuitenkin vielä epäselviksi. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi on esitetty yksittäisiä kehittämiseh- dotuksia sekä hallituksessa että julkisuudessa. Ehdotukset ovat valitettavasti keskittyneet työsuhdeturvan heikentämiseen eikä niiden kaikkien voida ar- vioida edistävän työllistymistä. Yksittäisten ehdotusten sijaan keinoja pitkä- aikaistyöttömyyden hoitoon tulisi arvioida eri toimijoiden välisellä yhteisellä toimintaohjelmalla. Mallia tähän voisi ottaa tällä hallituskaudella laajalla ko- koonpanolla toteutetusta osatyökykyisten työllisyyden edistämisohjelmasta. Nuorisotakuuta jatkettava Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sitouduttiin toteuttamaan nuorten yhteis- kuntakuu vuoteen 2013 mennessä. Takuun tarkoituksena on tarjota jokai- selle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallituksen linjaamasta nuorten yhteiskuntatakuusta muodostui lopulta nuorisotakuu, joka pitää sisällään nuorten yhteiskuntatakuun, koulutusta- kuun sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman. Koulutustakuun avulla taa- taan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukiossa, amma- tillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tarkoituksena on taata pelkän peruskoulun varassa oleville 20–29-vuotiaille mahdollisuuden suo- rittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Uudistetussa nuorisotakuussa nuorta tuetaan kokonaisvaltaisesti tulevai- suuden rakentamisessa. Nuorisotakuuta on valmisteltu, toteutettu, seurattu ja arvioitu tästä lähtökohdasta laajasti eri yhteistyötahoja sisältävässä työryh-
44 mässä, jossa myös työmarkkinajärjestöt ovat olleet mukana. Takuun toteut- taminen on myös jakaantunut monelle eri toimijalle, mutta lopulta nuorella itsellään on tärkein rooli sen onnistumisessa. Nuorisotakuun piiriin kuuluvat TE-toimistoihin työttömäksi työnhaki- joiksi ilmoittautuvat nuoret. TE-toimistoissa nuorelle tulisi laatia henkilö- kohtainen työllistymissuunnitelma kahden viikon sisällä työnhaun aloitta- misesta. Suunnitelmaa täydennetään kolmen kuukauden kuluessa tarpeen mukaan valmennuksella, työkokeilulla tai palkkatuetulla työllä. Lisääntynyttä nuorten palvelutarvetta varten TE-toimistoihin lisättiin re- sursseja 65 henkilötyövuodella. Tosiasiallinen lisäys jäi kuitenkin siitä noin puoleen valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Nuorisotakuun seurannan mukaan 92,6 prosentille nuorista on tehty työl- listymissuunnitelma kolmen kuukauden kuluessa työnhaun aloittamisesta. Avoimeksi kuitenkin jää, kuinka monelle nuorelle laaditaan ensimmäinen suunnitelma vaaditun kahden viikon sisällä. Reilulle 76 prosentille alle 25-vuotiaista nuorista löytyi takuun määrittämän kolmen kuukauden sisällä työ, koulutus tai palvelu. Vastavalmistuneiden 25–29 vuotiaiden tilanne on hieman heikompi, sillä jatkopolku samassa ajassa löytyi vain noin 62 pro- sentille. Ammatillisesti kouluttautuneiden nuorten työllistymistä ei TE-toimisto- jen palveluiden osalta pääsääntöisesti tueta enää työkokeiluilla, vaan palk- katuetulla työllä. Vuonna 2010 käyttöön otetun nuorten Sanssi-kortin tar- koituksena on kannustaa nuoria hankkimaan työpaikka itse ja välittämään työnantajille tietoa palkkatuesta. Aluksi Sanssi-kortti oli tarkoitettu erityises- ti alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden nuorten työllistämiseen, ja 25–29 vuotiaat saivat kortin vasta puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Nuorisota- kuun myötä Sanssi-kortti laajennettiin koskemaan kaikkia alle 30-vuotiaita nuoria. Nuorten palkkatuettu työ on Sanssi-kortin myötä kasvanut. Vuonna 2013 Sanssi-kortteja jaettiin yli 40 000. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet kortista huolimatta työpaikkaa, sillä kortin avulla palkkatukea maksettiin noin 7 000 nuoresta. Vuonna 2014 kortilla työllistyneiden määrä nousi lähes 10  000 nuoreen eli joka neljänteen kortin saaneista. Nuorisotakuu on saanut paljon myös julkista kritiikkiä. Vaikka nuorten työttömyyttä ei takuun kautta ole pystytty selättämään, TE-toimistojen te-
45 hostettu palveluote ja yhteistyö ovat pitäneet nuorten työttömyysjaksot mui- hin työttömiin verrattuna lyhyinä. Noin 70 prosenttia nuorista on työttömä- nä alle kolme kuukautta. Myös nuorten työttömien aktivointiaste on monissa kunnissa ollut hallituksen tavoitteen mukaisesti noin 30 prosentin tasolla. Nuorten palkkatuettua työtä voi lisätä Sanssi-korttiin liittyvän tiedon ja- kamisella. Palkkatuetusta työstä ei kuitenkaan tule muodostua nuorille pää- asiallista reittiä työelämään, vaan nuoria tulee työllistää myös ilman valtion tukea. Nuorisotakuun toteuttamisessa on päästy vasta alkuun. Tässä tekstissä on nostettu asioista esiin lähinnä nuorten työllistymisen näkökulmasta. Kyse on kuitenkin suuresta kokonaisuudesta, jossa uudenlaisen yhteistyön rakenta- minen ja uusien toimintatapojen kehittäminen vaativat oman aikansa. Nuorisotakuun jatkaminen on tärkeää myös seuraavalla hallituskaudella. Todellisten toimien aikaansaaminen vaatii myös resurssointia, joten takuun toteuttamiseksi on varattava riittävät määrärahat. Alle 30-vuotiaille myönnetty palkkatuki vuosina 2012–2014 Lähde:Työ-jaelinkeinoministeriö
46 Uhkailu ei kannusta työtöntä Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on korvata työttömyydestä ai- heutuvia taloudellisia menetyksiä. Työvoimapolitiikan näkökulmasta jär- jestelmä tukee työttömien aktiivista työnhakua ja ohjaa heitä kehittämään valmiuksiaan työmarkkinoilla. Itse aiheutetusta työttömyydestä seuraa työttömyysetuuden menettämi- nen. Myös TE-toimiston tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin on osallistuttava etuuden menettämisen uhalla. Työttömyysturvan seuraamus- järjestelmä pitää sisällään 15–90 päivän korvauksettomia määräaikoja eli ka- rensseja, työssäolovelvoitteita sekä työttömyysetuuden epäämistä toistaisek- si, ellei työnhakija ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä oleva nuorten yhteishakuvel- vollisuus tuli voimaan vuonna 1995. Velvollisuus hakea yhteishaussa kou- lutukseen koski aluksi 18–19-vuotiaita ammatillisesti kouluttamattomia nuoria, mutta laajeni jo seuraavana vuonna 20–24-vuotiaisiin. Yhteishaku- velvollisuuden täyttämiseksi ammatillisesti kouluttamattoman nuoren tuli hakeutua vähintään kolmeen koulutuspaikkaan sekä kevään että syksyn yh- teishaussa. Jos nuori ei hae koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, ennen kuin hän on ollut työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa, opiskel- lut tai toiminut yrittäjänä vähintään viiden kuukauden ajan. Keskeisenä pe- rusteluna on ollut nuorten kannustaminen työhön tai koulutukseen tukien ja toimenpiteiden kautta. Tiukkaan yhteishakuvelvoitteeseen kiinnitettiin huomiota työ- ja elin- keinoministeriön nuorisotakuuta valmistelleessa työryhmässä. Työryhmän keväällä 2012 annetuissa ehdotuksissa esitettiin velvoitteen lieventämistä. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saamisen ehtona tuli työryh- män mukaan poistaa ja vaadittavien hakuvaihtoehtojen määrä tuli vähen- tää kolmesta kahteen. Työllistymissuunnitelmassa tulisi työryhmän mukaan voida myös sopia koulutuksen sijaan jostain muusta työllistymistä edistä- västä vaihtoehdosta, jolloin koulutukseen hakeutumattomuudesta ei seuraisi työmarkkinatuen menetystä. Nuorisotakuutyöryhmän esityksestä yhteishaun ehtoja lievennettiin vuonna 2013. Lainsäädäntövalmistelun yhteydessä ministeriö kuitenkin ki- risti ehtoja ja laajensi yhteishakuvelvoitteen koskemaan työmarkkinatukea
47 saavien nuorten lisäksi työttömyyspäivärahaa saavia nuoria. Yhteishakuvelvoitteen laajentaminen työttömyyspäivärahan saajiin on johtanut ammattiliittojen esiin nostamiin epäoikeudenmukaisiin tilantei- siin. Ammattikouluttamaton nuori on voinut olla töissä jo useamman vuo- den ajan kuuluen liittoon ja työttömyyskassaan. Työsuhteen päättyessä hän ei kuitenkaan ole oikeutettu ansiopäivärahaan, mikäli ei ole ymmärtänyt hakea opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa – usein jo ennen töiden päätty- mistä. Vaikka varsinainen yhteishaku olisi jo päättynyt, nuori on velvollinen hakemaan avoimeksi jääneitä koulutuspaikkoja elokuun loppuun mennessä. Pätkätöitä tekevän nuoren on myös aina haettava koulutukseen työttömyys- päivärahaa saadakseen, vaikka odottelisi töiden alkavan taas syksyllä. Nuorten ohjaaminen ammatilliseen koulutukseen on heidän työllisty- misensä edistämiseksi tärkeää. Pakkohaku on kuitenkin muodostunut liian tiukaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. Tilanteen tekee kummalliseksi pak- kohaun soveltaminen työttömyyteen nähden osin taannehtivasti. Tästä taan- nehtivasta velvoitteesta tulisi työssäoloehdon täyttäneiden nuorten osalta luopua. Ammatillisesti kouluttamaton nuori tulisi velvoittaa hakemaan kou- lutukseen vasta työttömyyttä seuraa- van kevään aikana. Kun nuori jää työt- tömäksi, koulutukseen hakeutuminen ennen kevään yhteishakua voitaisiin kuitenkin kirjata työllistymissuunni- telmaan. Tällöin nuori saisi muiden työttömien tavoin työllistymissuun- nitelmaa rikkoessaan työttömyyspäi- värahaan 60 päivän päivärahattoman karenssiajan. Viime vuosien työvoimapoliittisen uudistusten myötä työttömyysturvaan liittyviä sanktioita on näin lisätty. Myös hallituksen rakennepoliittisella ohjelmalla on ollut oma vaikutuksen- sa karenssikäytäntöihin. Hallituksen päätösten mukaisesti TE-toimistot ovat lisänneet merkittävästi työttömille tehtävien työtarjousten määrää, ja aktiivi- seen työnhakuun liittyviä työttömyysturvan sanktioita todetaan nyt sovellet- tavan johdonmukaisesti. Karenssien määrää on lainsäädännössä lisätty, ja niitä on myös TE-toi- Nuori ei ole oikeutettu ansiopäivärahaan, mikäli ei ole ymmärtänyt hakea opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa – usein jo ennen töiden päättymistä.
48 mistoissa määrätty selkeästi entistä enemmän. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puuttui syksyllä hallituksen esitykseen, jonka mukaan työttömälle asetettaisiin 15 päivän karenssi, mikäli hän ei vastaa puhelimeen työ- ja elinkeinotoimistosta soitettaessa. Valiokunnan mukaan työnhakijan oikeusturvan kannalta on ongelmallista määrätä seuraamus puhelinasioin- nin perusteella, koska puhelinyhteyden saaminen voi olla sattumanvaraista ja epäonnistua työnhakijasta riippumattomista syistä. Tilanne tuntuu tosiaan kohtuuttomalta rankaisulta työttömälle, sillä TE-toimistoihin on vastaavasti ajoittain vaikea saada puhelimella yhteyttä. Työttömyysturvaan liittyvästä seurantajärjestelmästä tehtiin selvitys vuonna 2010, ja siihen liittyvät muu- tokset tulivat voimaan 2012. Tämän jäl- keisten mittavien työvoimapoliittisten uudistusten seurauksena myös karens- sikäytännöt ovat muuttuneet. Seuraa- musjärjestelmä tulisi jälleen selvittää ja arvioida kolmikantaisessa työryhmässä. Työttömien turhat karenssit on pu- rettava ja ammatillisesti kouluttamattomien nuorten yhteishakuun liittyvät velvoitteet korjattava. Työttömien työllistymistä tulisi tukea työttömyyspäivärahan menettämi- sellä uhkailun sijaan aktiivisella työvoimapolitiikalla ja palveluita paranta- malla. Työttömien karenssien ennaltaehkäisemiseen tulisi myös kiinnittää huomiota TE-toimiston paremmalla ja tehokkaammalla tiedotuksella sekä työllistymissuunnitelmien laatua parantamalla. Turvaa muutostilanteissa Muutosturvan toimintamalli on ollut käytössä irtisanomistilanteissa Suo- messa vuodesta 2005 lähtien, laajentuen vuonna 2010 koskemaan myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja lomautettuja. Mallin tarkoituksena on antaa irtisanotuille ja lomautetuille tukea työnhaussa sekä auttaa heitä työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen. Toimintamalliin kuuluu työntekijöiden, työnantajien ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyö. Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna teettämän tutkimuksen mu- kaan mielikuvat muutosturvamallista ovat hyvin myönteisiä. Tutkimuksesta Työttömien turhat karenssit on purettava.
49 selviää muutosturvan auttavan ihmisiä työllistymään suhteellisen nopeasti uuteen työhön irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Vahvuutena on, että irti- sanottavien tarpeisiin ja jatkopolkuihin on voitu pureutua yksilöllisesti. Kol- men kuukauden sisällä 35 prosenttia ja puolentoista vuoden kuluessa lähes 56 prosenttia muutosturvan piiriin tulleista henkilöistä on työllistynyt. Tut- kimuksessa nostettiin esiin myös muutosturvan kehittämisen tarpeet ikään- tyvien sekä vähemmän koulutettujen työntekijöiden osalta. Muutosturvan kehittäminen oli esillä myös vuonna 2014 solmitus- sa eläkesopimuksessa. Työnantajavelvoitteiden lisäämisestä koulutuksen kustannusten korvaamisessa muutosturvatilanteissa ei päästy sopuun. So- pimuksessa linjattiin kuitenkin ikääntyneiden pitkäkestoisen palkkatuen käyttöönotosta, aktiivisen työvoimapolitiikan riittävien resurssien turvaami- sesta ja 58 vuotta täyttäneiden uudelleen työllistyvien työttömyyspäivärahan määräytymisestä vanhan palkan perusteella. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön muutosturvan kehittämis- ja ohjaus- työryhmälle annettiin tehtäväksi arvioida vuoden 2014 loppuun mennessä muutosturvan kehittämistarpeita erityisesti irtisanottujen työntekijöiden mahdollisimman nopean ja tehokkaan työllistymisen näkökulmasta. Eri- tyistä huomiota tuli kiinnittää ikääntyneiden työttömien työllistymiseen ja uuteen ammattiin kouluttautumisen tukemiseen. Ministeriön muutosturvatyöryhmässä todettiin, että eläkeratkaisussa jo sovitut asiat edistävät osaltaan ikääntyvien irtisanottujen työllistymistä ja uuteen ammattiin kouluttautumista. SAK esitti kuitenkin muutosturvan pii- riin kuuluvien ikääntyneiden työllistämisen tukemista pitkäkestoisella palk- katuella ilman vuoden työttömyysvelvoitetta sekä lisäämällä muutosturva- toimenpiteisiin terveydentilan selvittämisen. Työryhmän loppuraporttiin kirjattiin kyseiset ehdotukset. Koska palk- katukilainsäädäntö oli vasta muuttumassa, linjaukseksi jäi vuodenvaihteen muutosten jälkeisten kokemusten seuraaminen 60-vuotiaiden palkkatuetun työn osalta. Uusiin muutos- ja kehittämistarpeisiin palataan myöhemmin. Koulutuksen osalta SAK nosti esiin koulutustakuun luomisen osaksi muutosturvamallia. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta oleville irtisano- tuille ja lomautetuille tulisi taata mahdollisuus koulutukseen. Nyt ongelmana on työvoimapoliittisten määrärahojen riittämättömyys, jolloin koulutusta ei välttämättä pystytä tarjoamaan edes muutosturvatilanteissa.
50 Muutosturvan toimivuuden seuraamista on syytä jatkaa. Vaikka toimin- tamalli toimii pääsääntöisesti hyvin, pienempiä kehittämisen kohteita löytyy myös alueittain. Hyvien käytäntöjen levittäminen, työllistymissuunnitelmi- en tekemisen aikaistaminen, työnantajien vastuiden täsmentäminen sekä yleisen tiedon levittäminen ovat haasteita, joiden parantamiseksi eri tahojen on tehtävä yhdessä töitä. ■
51 6. Työeläkeuudistus ja työurien pidentäminen —— Katja Veirto Taustalla elinaikojen pidentyminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat pitkien neuvottelujen jälkeen so- pimuksen uudesta eläkejärjestelmästä perjantaina 26. syyskuuta 2014. Pal- kansaajien keskusjärjestöistä mukana olivat SAK ja STTK. Akava jäi sovun ulkopuolelle. Keskeinensyyuudistukselleolisuomalaisteneliniänkeskimääräinenpiden- tyminen, joka on ollut ennakoitua nopeampaa. Ennusteiden mukaan elinajat kasvavat edelleen. Tämä taustalla työmarkkinajärjestöt sitoutuivat jo vuon- na 2009 neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa keskimääräisen eläkkeelle- siirtymisiän 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2009 keskimääräinen eläk- keellesiirtymisikä oli 59,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän nosto ei ollut ainoa sitoumus. Uudistuksen piti turvata riittävät eläkkeet ja niiden rahoitus. On hyvä tiedostaa, että pakko- tilanteessa neuvotteluihin ei lähdetty. Työeläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa. Vuoden 2005 uudistuksessa oli otettu huomioon elinaikojen pi- dentyminen tuomalla järjestelmään elinaikakerroin. Kerroin leikkaa eläk- keiden tasoa elinaikojen kehittymisen mukaisesti ja vaikuttaa rahoituksen kestävyyteen. Työntekijöiden näkökulmasta leikkurin kovetessa tiedossa on pienenevät eläkkeet, jos työssä ei jatketa vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen. Elinaikakertoimesta huolimatta eläkejärjestelmämme ei ollut täysin tasa-
52 painossa. Nähtävillä oli painetta työeläkemaksun korottamiseen, jotta etuu- det voidaan turvata. Työurien pidentäminen on tärkeää eläkkeiden tason ja rahoituksen näkö- kulmasta. Julkisen talouden näkökulmasta työurien pidentyminen kasvattaa työhön osallistumista ja sitä kautta turvaa verotuloja ja palveluja. Itsestään selvää on, että työurien pitenemisen ja julkisen talouden tasapainon ratkaisee lopulta työllisyys. Työeläke on osa palkkaa Eläkeuudistus sovittiin kolmikantaisesti. Miksi näin? Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien maksuilla, joten ne ovat luonnollisia osapuolia neuvottelemaan muutoksista. Työmarkkinajärjes- töt arvioivat neuvotteluissa koko työeläkejärjestelmän kokonaisuutta niin ra- hoituksen kuin etuuksien osalta, eivät vain yksittäisiä palasia. On muistettava myös, että työeläkejärjestelmä on syntynyt työmarkkinajärjestöjen tahdosta ja turvaa työntekijöiden vanhuutta. Työeläkemaksu on osa työvoimakustannuk- sia ja sen taso otetaan huomioon palkankorotuksia mitoitettaessa. Työeläk- keet ovatkin kiinteä osa työntekijän turvaa, palkkaa ja työehtoja. Valtio on mukana neuvotteluissa useasta syystä: työeläkevarat ovat osa julkista taloutta ja työurilla on merkitystä julkisen talouden verokertymiin ja palveluiden rahoittamiseen, muutamia mainitakseni. Ja lopulta eduskunta päättää työeläkelainsäädännöstä Neuvotteluissa julkisen talouden näkökulma oli keskeisessä roolissa. Val- tiovalta toi neuvottelupöytään vaatimuksen, että uudistuksen on pienennet- tävä julkisen talouden kestävyysvajetta runsaalla yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä oli määritelty hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa maaliskuussa 2014. Tavoitteeseen arvioitiin päästävän eläkkeellesiirtymisiän odotteen nos- tamisella 62,4 vuoteen työmarkkinajärjestöjen sitoumusten mukaisesti. Tämä yhtälö oli erittäin vaikeasti ratkaistavista, mutta eläkesovussa onnistuttiin Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan täyttä- mään molemmat tavoitteet. Tasainen karttuma kaikille Saavutettu sopu on laaja kokonaisuus lukuisine yksityiskohtineen niin etuuk-
53 sien kuin rahoituksen suhteen. SAK:n keskeinen tavoite eläkeneuvotteluissa oli oikeudenmukaisuus: kaikkien työntekijöiden karttumia on parannettava, nuorten eläkkeiden taso on turvattava, ikääntyneiden asemasta on huoleh- dittava ja eläkkeiden rahoitus on varmistettava tulevillekin vuosikymmenille. Myös työelämän laadun parantaminen oli tavoitteiden kärjessä. Suurimman huomion mediassa sai vanhuuseläkeiän alarajojen nosto. Tämä on ymmärrettävää, koska SAK torppasi yksioikoisen vanhuuseläkeiän noston vuonna 2009 ja asia kiinnostaa ja koskettaa jokaista suomalaista. Sopi- muksen mukaisesti vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa nousta vuodesta 2017 eteenpäin vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneistä alkaen asteittain kolme kuukautta vuodessa. Vuonna 2027 van- huuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Vanhuuseläke säilyy edelleen joustava- na, eikä eläkeiän alarajan saavuttaminen estä jatkamasta työskentelyä Vanhuuseläkeiän nostaminen ei ollut SAK:lle helppo asia. On hyvin tie- dossa, että kaikki eivät jaksa tai voi työskennellä eläkeikään asti. Kun työkyky menee, työkyvyttömyyseläkkeillä on suuri merkitys toimeen- tulon turvaamisessa. Tästä syystä SAK painotti neuvotteluissa, ettei työkyvyt- tömyyseläkkeen saamisen ehtoja tiukenneta ja että nykyinen erityinen amma- tillinen työkyvyttömyysarviointi 60 vuoden iässä säilytettään. Vanhuuseläkeiän nousun toisena puolena on, että työkyvyttömyyseläkkei- den hyvin matala taso nousee, koska työkyvyttömyyseläkettä lasketaan ny- kyistä pidemmälle ajalle. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei kukaan halua vapaa- ehtoisesti, ja työkyvyttömyyseläkkeiden täytyy turvata toimeentulo. Tästäkin syystä tason nousu on oikeudenmukaista. Sopimuksen jälkimainingeissa uusi työuraeläke on herättänyt paljon kysy- myksiä. Se on tarkoitettu 63 vuotta täyttäneille työntekijöille, joilla on taka- naan vähintään 38 vuoden työura fyysisesti tai psyykkisesti raskaissa töissä. Työuraeläkettä haettaessa arvioidaan, vaikuttaako työtehtävien kuormitta- vuus työntekijän mahdollisuuksiin selviytyä nykyisessä työssään. Työuraeläk- keen yksityiskohtia ratkotaan parhaillaan käynnistyneessä lainvalmistelussa. Työuraeläke pitää ymmärtää osana ratkaisua, jossa eläkeiät nousevat – ja toisaalta osana suomalaista työeläkejärjestelmää, jossa ei ole ammatillisia SAK:n keskeinen tavoite eläkeneuvotteluissa oli oikeudenmukaisuus.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.
Kaikki samassa veneessä.

Recommended

Työlinjalla
TyölinjallaTyölinjalla
Työlinjalla
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalliSDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalli
SDP
 
Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?
Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?
Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?
Työeläkevakuuttajat Tela
 
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020 Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Aktiivisen osallisuuden politiikat, Peppi Saikku
Aktiivisen osallisuuden politiikat, Peppi SaikkuAktiivisen osallisuuden politiikat, Peppi Saikku
Aktiivisen osallisuuden politiikat, Peppi Saikku
THL
 
Juho Saari: Eriarvoisuus hyvinvointivaltiossa
Juho Saari: Eriarvoisuus hyvinvointivaltiossaJuho Saari: Eriarvoisuus hyvinvointivaltiossa
Juho Saari: Eriarvoisuus hyvinvointivaltiossa
THL
 
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versioHyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0
SDP
 

Recommended

Työlinjalla
TyölinjallaTyölinjalla
Työlinjalla
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalliSDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalli
SDP
 
Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?
Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?
Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?
Työeläkevakuuttajat Tela
 
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020 Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n tavoiteohjelma 2016–2020
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Aktiivisen osallisuuden politiikat, Peppi Saikku
Aktiivisen osallisuuden politiikat, Peppi SaikkuAktiivisen osallisuuden politiikat, Peppi Saikku
Aktiivisen osallisuuden politiikat, Peppi Saikku
THL
 
Juho Saari: Eriarvoisuus hyvinvointivaltiossa
Juho Saari: Eriarvoisuus hyvinvointivaltiossaJuho Saari: Eriarvoisuus hyvinvointivaltiossa
Juho Saari: Eriarvoisuus hyvinvointivaltiossa
THL
 
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versioHyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0
SDP
 
Sdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuuSdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuuSDP
 
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri IhalainenEU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
THL
 
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
THL
 
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
SDP
 
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuusNiemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
TITA research
 
Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus
SDP
 
SAK Ihmisen puolella
SAK Ihmisen puolella SAK Ihmisen puolella
SAK Ihmisen puolella
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vihreä perustulo 7.2.2019
Vihreä perustulo 7.2.2019Vihreä perustulo 7.2.2019
Vihreä perustulo 7.2.2019
Vihreät
 
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymätAikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
THL
 
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaEveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
THL
 
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyölläSuomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP
 
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiöHallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Harri Hietala
 
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssaNuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
SDP
 
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asentoToimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
SDP
 
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudetOmaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Piia Tiilikainen
 
Sosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminenSosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More Related Content

What's hot

Sdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuuSdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuuSDP
 
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri IhalainenEU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
THL
 
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
THL
 
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
SDP
 
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuusNiemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
TITA research
 
Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus
SDP
 
SAK Ihmisen puolella
SAK Ihmisen puolella SAK Ihmisen puolella
SAK Ihmisen puolella
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vihreä perustulo 7.2.2019
Vihreä perustulo 7.2.2019Vihreä perustulo 7.2.2019
Vihreä perustulo 7.2.2019
Vihreät
 
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymätAikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
THL
 
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaEveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
THL
 
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyölläSuomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP
 
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiöHallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Harri Hietala
 
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssaNuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
SDP
 
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asentoToimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Kelan tutkimus / Research at Kela
 

What's hot (19)

Sdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuuSdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuu
 
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
 
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri IhalainenEU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
EU-selonteko ja ajankohtaiset työelämän hankkeet: Työministeri Lauri Ihalainen
 
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
Suomen perustulokokeilu 2017-2018.
 
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
 
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
 
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
Varjosta valoon tulevaisuusohjelma
 
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys
 
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuusNiemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
Niemelä: Perustulo - uusi mahdollisuus
 
Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus
 
SAK Ihmisen puolella
SAK Ihmisen puolella SAK Ihmisen puolella
SAK Ihmisen puolella
 
Vihreä perustulo 7.2.2019
Vihreä perustulo 7.2.2019Vihreä perustulo 7.2.2019
Vihreä perustulo 7.2.2019
 
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymätAikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
Aikuissosiaalityön kehittämisen näkymät
 
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaEveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
 
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyölläSuomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
 
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiöHallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
 
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssaNuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
Nuorisotakuu Suomessa ja EU:ssa
 
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asentoToimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
 

Similar to Kaikki samassa veneessä.

Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
SDP
 
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudetOmaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Piia Tiilikainen
 
Sosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminenSosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
THL
 
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoitaKolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita
Kolmas Lähde
 
Onko Suomen sosiaaliturva uhattuna?
Onko Suomen sosiaaliturva uhattuna?Onko Suomen sosiaaliturva uhattuna?
Onko Suomen sosiaaliturva uhattuna?
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaElina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
THL
 
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiselläArvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä
SOS-Lapsikyla
 
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 
Uuden työn manifesti
Uuden työn manifestiUuden työn manifesti
Uuden työn manifesti
SDP
 
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuusEtuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus
Minna Kivipelto
 
SAK:n vuosikertomus 2018
SAK:n vuosikertomus 2018SAK:n vuosikertomus 2018
SAK:n vuosikertomus 2018
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Stm LAPE muutosohjelma-perusesitys-verkkoon
Stm LAPE muutosohjelma-perusesitys-verkkoonStm LAPE muutosohjelma-perusesitys-verkkoon
Stm LAPE muutosohjelma-perusesitys-verkkoon
Sosiaali- ja terveysministeriö / sosiaali- ja terveyspolitiikka
 
Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi parantaa ihmisten elämää ja vä...
Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi parantaa ihmisten elämää ja vä...Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi parantaa ihmisten elämää ja vä...
Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi parantaa ihmisten elämää ja vä...
DRIVERS
 
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
THL
 
Maailma muuttui, muuttuiko Työeläkealan suunta
Maailma muuttui, muuttuiko Työeläkealan suuntaMaailma muuttui, muuttuiko Työeläkealan suunta
Maailma muuttui, muuttuiko Työeläkealan suunta
Eläketurvakeskus
 
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
THL
 
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Finanssiala ry - Finance Finland
 
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Turun Talouspäivät
 

Similar to Kaikki samassa veneessä. (20)

Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
 
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudetOmaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
 
Sosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminenSosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminen
 
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
Taru Koivisto: Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hallitu...
 
Maailma kylässä taustamuistio 2015
Maailma kylässä taustamuistio 2015Maailma kylässä taustamuistio 2015
Maailma kylässä taustamuistio 2015
 
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoitaKolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita
Kolmas lähde: Palvelutuotannon erilaisia toimijoita
 
Onko Suomen sosiaaliturva uhattuna?
Onko Suomen sosiaaliturva uhattuna?Onko Suomen sosiaaliturva uhattuna?
Onko Suomen sosiaaliturva uhattuna?
 
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaElina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
 
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiselläArvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä
 
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
Väestö vanhenee- mistä työntekijät/ STM webinaari 02.12.2021
 
Uuden työn manifesti
Uuden työn manifestiUuden työn manifesti
Uuden työn manifesti
 
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuusEtuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus
 
SAK:n vuosikertomus 2018
SAK:n vuosikertomus 2018SAK:n vuosikertomus 2018
SAK:n vuosikertomus 2018
 
Stm LAPE muutosohjelma-perusesitys-verkkoon
Stm LAPE muutosohjelma-perusesitys-verkkoonStm LAPE muutosohjelma-perusesitys-verkkoon
Stm LAPE muutosohjelma-perusesitys-verkkoon
 
Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi parantaa ihmisten elämää ja vä...
Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi parantaa ihmisten elämää ja vä...Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi parantaa ihmisten elämää ja vä...
Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi parantaa ihmisten elämää ja vä...
 
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
 
Maailma muuttui, muuttuiko Työeläkealan suunta
Maailma muuttui, muuttuiko Työeläkealan suuntaMaailma muuttui, muuttuiko Työeläkealan suunta
Maailma muuttui, muuttuiko Työeläkealan suunta
 
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
 
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
 
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdfsyrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdfterveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfkesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
 
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdfsyrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
 
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
 
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdfterveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
 
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
 
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfkesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 

Kaikki samassa veneessä.

  • 2.
  • 4. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 A, PL 157, 00531 Helsinki puh. 020 774 000 www.sak.fi ISBN 978-951-714-296-0 Taitto: Ville Takala / Dimangi Kannen kuvat: Riitta Supperi Paino: Valkealan Painokarelia Oy 2015
  • 5. Kirjoittajat SINIKKA NÄÄTSAARI on SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö. Hänen vastuul- laan on sosiaaliturva ja sen uudistaminen. Näätsaari on muun muassa Kelan hallituksen jäsen ja SAK:n edustaja osallistavan sosiaaliturvan työryhmässä. ILKKA KAUKORANTA on ekonomisti SAK:ssa. Hänen vastuullaan on erityi- sesti perhepolitiikkaan ja sosiaaliturvaan liittyvät laskelmat. Kaukoranta on edustanut SAK:ta työryhmissä, joissa on kehitetty muun muassa osatyöky- kyisten ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaa. PIRJO VÄÄNÄNEN on SAK:n työllisyysasioiden päällikkö. Hän on ollut mu- kana nuorisotakuuta, osatyökykyisten työllisyyttä, työvälitystä ja muutostur- vaa kehittäneissä työryhmissä. Väänänen on myös jäsenenä muun muassa työpolitiikan neuvottelukunnassa. KATJA VEIRTO on SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö. Hän vastaa eläkepolitiikasta ja oli mukana vuoden 2017 eläkeuudistuksen neuvotteluissa. Veirto on myös muun muassa Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsen. KARI HARING on asiantuntijalääkäri SAK:ssa. Hän työskentelee työterveys– huollon ja työsuojelun kehittämisen parissa unohtamatta kuntoutusta ja muuta terveydenhuoltoa.
  • 6. Sisältö Johdanto.............................................................................................. 5 1. Samassa veneessä ......................................................................... 7 2. Tasa-arvoa perhepolitiikalla....................................................... 15 3. Työllisyyttä edistävää sosiaaliturvaa......................................... 21 4. Osallisuuden merkitys ...............................................................34 5. Työvoimapolitiikan renessanssi................................................36 6. Työeläkeuudistus ja työurien pidentäminen......................... 51 7. Työterveyshuolto osana työsuojelua, terveydenhuoltoa ja työurien pidentämistä ............................................................58 8. Terveyspalvelujen järjestäminen muutosten edessä ......................................................................61 9. SAK:n tavoitteita eduskuntavaaleihin......................................70
  • 7. 5 Johdanto Suomi on sopimusyhteiskunta. Täällä valtio, palkansaajat ja työnantajat sovitta- vat näkemyksiään yhteen sekä valmistelevat lainsäädäntöä ja uudistuksia yhdessä. Yhdessä sopiminen tekee suomalaisesta yhteiskunnasta vahvan. Jäsentensä äänitorvena toimiva ammattiyhdistysliike on yksi kolmikannan osa. SAK:laiseen ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluu laajasti eri alojen ammattilaisia: yksityisistä ja julkisista palveluista, teollisuudesta, taiteellisilta aloilta ja kuljetus- aloilta. Liikkeen tehtävänä on parantaa työntekijöiden hyvinvointia, toimeentuloa ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä edistää oikeudenmukaisuutta. SAK huolehtii työehdoista, työelämän perusoikeuksista ja turvasta sekä palkkaperusteisesta so- siaaliturvasta. Järjestö myös vaikuttaa työelämään ja yhteiskuntaan. Tässä pamfletissa keskitytään erityisesti sosiaaliturvaan ja työnteon osallisuu- teen. Kattava toimeentuloturva, hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimiva työvoimapolitiikka ovat Suomen sosiaalisen eheyden keskiössä. Artikkeleissa pohditaan toimeentuloturvan ja palvelujen tulevaisuutta. Miten köyhyyttä voidaan vähentää sekä osallisuutta työnteosta ja yhteiskunnasta lisätä? Millaista perhepolitiikkaa tarvitsemme? Miten työelämää tulee kehittää, että jak- saisimme työskennellä yhä pitempään? Miten sosiaali- ja terveydenhuollon pal- velujen integrointi parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta? Artikkeleiden kirjoittajat ovat SAK:n asiantuntijoita sosiaali- ja terveyden- huollossa, sosiaalivakuutuksessa ja työvoimapolitiikassa. Artikkelit ovat asian- tuntijoiden näkemyksiä ja keskustelunavauksia, eivät valmiita virallisia linjauksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa allekirjoittanut käy läpi suomalaisen hyvinvoin- timallin perustaa. Toisessa artikkelissa ekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoittaa joustavien perhe-etuuksien tarpeesta ja kolmannessa työllisyyttä edistävästä so- siaaliturvasta. Tämän jälkeen allekirjoittanut pohtii osallistavan sosiaaliturvan merkitystä. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja puolestaan käsittelee työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Katja Veirto esit- telee artikkelissaan syksyn 2014 eläkesopimusta, kun taas työterveyshuollosta ja terveyspalvelujen järjestämisestä kirjoittaa asiantuntijalääkäri Kari Haring. Lopuksi pamfletissa luetellaan sen teemoihin liittyviä SAK:n tavoitteita edus- kuntavaaleissa 2015. Helsingissä 25. helmikuuta 2015 Sinikka Näätsaari sosiaaliasioiden päällikkö 5
  • 8. 6
  • 9. 7 1. Samassa veneessä —— Sinikka Näätsaari Suomalainen hyvinvointimalli perustuu sopimiseen Suomessa hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi moneen muuhun maahan verrattuna myöhään. 1960-luvulla alkoi sosiaalivakuutuksen rakentamisen kultakausi: työeläkelakien ja sairausvakuutuksen synty sekä työttömyystur- van uudistaminen ajoittuvat tuolle vuosikymmenelle. Nykymuotoinen työt- tömyysturva syntyi 1980-luvun puolivälissä. Myös työntekijöiden muita oikeuksia on parannettu yleensä tulopoliittis- ten kokonaisratkaisujen kautta. Palvelujen kehittäminen alkoi vielä myöhem- min – vuonna 1972 saatiin kansanterveyslaki ja peruskoulu. Suomi on ollut köyhempi kuin esimerkiksi Ruotsi. Suomen hyvinvointi- mallia onkin kutsuttu riisutuksi hyvinvointimalliksi tai ”köyhän miehen so- siaaliturvamalliksi”. Edelleen Suomessa etuudet ovat pienemmät kuin muis- sa Pohjoismaissa. Koska rahaa on ollut vähemmän ja kehittämisen linjoista erilaista poliittista ristivetoa, suomalaisen sosiaalivakuutuksen rahoitusjär- jestelmä on muodostunut erilaiseksi kuin Ruotsin. Suomessa valtio rahoittaa verovaroista vähimmäisetuudet, ja ansioturvaetuudet rahoitetaan palkkape- rusteisilla sosiaalivakuutusmaksuilla. Työeläkkeet rahoitetaan kokonaan työnantajilta ja vakuutetuilta perittävil- lä maksuilla. Tapaturmavakuutuksen rahoittavat työnantajat. Työttömyystur- van perusosa rahoitetaan verovaroilla, ansio-osa palkkaperusteisilla maksuil- la ja työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Koska ansioturvan rahoitus kerätään työnantajilta ja työntekijöitä, on pe-
  • 10. 8 rusteltua, että työmarkkinaosapuolet neuvottelevat ja ovat yhdessä valtioval- lan kanssa sopimassa etuisuuksien tasosta ja maksuista. Suomen hyvinvointivaltion kehittämisen kultakausi kesti muutaman vuo- sikymmenen. 1980-luvun lopulla Suomella ja suomalaisilla näytti menevän tosi hyvin – Suomea kutsuttiin jopa Euroopan Japaniksi. Osa väestöstä kiin- nostui yksityisistä palveluista, ja julkisia palveluita alettiin pitää jäykkinä ja huonoina. Samalla käytiin keskustelua siitä, kuinka laajaa yhteiskunnan vas- tuun tai yhteisen vastuun hyvinvoinnista kuuluu olla. Yksityisiä sosiaaliva- kuutuksia, eritoten eläkevakuutuksia, ryhdyttiin kauppaamaan ja niistä sai muun muassa hyvät veroedut. Suomalaista hyvinvointimallia testattiin oikein kunnolla 1990-luvun la- massa. Pitkälti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja julkisten palvelujen avulla kansakuntamme kesti kohtuullisesti laman yli. Sosiaaliturvaa kyllä leikattiin ja palkansaajille tuli maksuosuuksia, mutta toisaalta esimerkiksi päivähoidosta tuli subjektiivinen oikeus. Arvostus yhteisiä palveluja kohtaan kasvoi – niitä ei pidetty enää itsestään selvyytenä. Sosiaaliturvaa ja palveluja on kehitetty myös 1990-luvun laman jälkeen. Hyvinvointimallimme on pysynyt pystyssä ja kehittynyt, vaikka sen kuole- maa monesti on ennustettukin. Erityisesti sosiaalivakuutusta koskevia uu- distuksia on tehty kolmikantaisesti yhdessä, mitä on pidetty Suomen vah- vuutena. Monet uudistuksista ovat tähdänneet köyhyyden vähentämiseen, on tehty erilaisia köyhyyspaketteja. Myös työssä jatkamiseen ja työurien pidentämi- seen tähtääviä uudistuksia on tehty. Keskustelu kannustimista ja velvolli- suuksien lisäämisestä näyttää jatkuvan edelleen. Tällä vaalikaudella työttömyysturvaan on tehty merkittäviä parannuksia. Sen aikana on säädetty myös vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki ja nuo- risotakuu sekä annettu ehdotus uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Samalla on leikattu muun muassa sairausvakuutuksesta ja lapsilisistä. Myös päivähoidon subjektiivisuuteen ja kotihoidontukeen on esitetty rajoituksia. Ne eivät nyt toteudu, mutta voivat nousta uudelleen keskusteluun tulevina vuosina. Keskustelu siitä, mihin Suomella on varaa, on käynyt aika kovana ja tämä keskustelu jatkunee. Toimeentuloturvassa näyttää korostuvan kannustaminen ja aktiivitoimiin osallistuminen. Keskustelussa on noussut esiin myös palvelu- jen valinnan vapaus ja yksityisten toimijoiden osuuden vahvistaminen.
  • 11. 9 Tavallisten palkansaajien sosiaaliturvaa tarvitaan Suomalaisen ja laajemmin pohjoismaisen hyvinvointimallin perustana on kansalaisten laaja osallistuminen työelämään. Sitä kautta pystytään rahoitta- maan toimeentuloturva ja yhteiskunnan palvelut. Hyvinvointimallimme pysyy pystyssä, jos siihen sitoudutaan ja jos sille annetaan mahdollisuus. Koska hyvinvointi syntyy pääosin työstä saatavasta tuloksesta, se edellyttää, että työtä on ja että työhön halutaan osallistua. Ilman hyvää työllisyyttä on vaikeaa saada pa- rempaa hyvinvointivaltiota. Tutkimusten mukaan suomalaisten työhalut ovat kovat, ja työllä koetaan olevan muutakin merkitystä kuin pelkkä toimeentulo. Hyvinvointivaltion menestyksen elementit ovat siis hyvät myös tulevaisuudessa. Suomessa on sekä ansioihin perustuva sosiaaliturva että vähimmäisturva. Ansioihin perustuva sosiaaliturva huolehtii työntekijän kohtuullisesta toi- meentulosta silloin kun työtä ei ole, hän saa lapsia tai jää eläkkeelle. Työeläkkeen tavoite on taata kohtuullinen toimeentulo ja mahdollistaa eläkkeelle jääminen. On maita, joissa eläke- ja muukin sosiaaliturvajärjestel- mä on niin heikko, ettei ihmisillä käytännössä ole mahdollisuutta jäädä eläk- keelle. Työntekoa jatketaan niin pitkään kuin mahdollista. Ansio- ja vähimmäisturvan rinnakkaisuus mahdollistaa pienen työeläk- keen täydentämisen vähimmäiseläkkeellä. Jos jostain syystä henkilö ei ole töissä ollut, hän saa vähimmäiseläkkeen tasoisen toimeentulon. Vähimmäis- turvan ajatuksena on, ettei ketään jätettäisi heitteille. Välillä näytti siltä, että kansaneläkkeen tai vastaavan (kuten takuueläke) tarve loppuisi aika piankin, mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt. Ansioperusteinen järjestelmä takaa väestön yhtenäisyyden ja toisaalta ha- lun osallistua sosiaaliturvan rahoitukseen kun itse on mukana samassa jär- jestelmässä. Jos jokainen joutuisi sopimaan itse työsuhteensa ehdot, mukaan lukien sosiaaliturvansa, kansakunnan yhtenäisyys murtuisi. Ansioturva kannustaa työntekoon. Sosiaaliturva on vähimmäistasoa suu- rempi, jos on ollut töissä ja hankkinut omalla työllään parempaa sosiaalitur- vaa. Ansioturva tasoittaa tuloeroja, mikä nähtiin muun muassa 1990-luvun lamassa. Kun kansalaiset ovat laajasti ansiosidonnaisten sosiaaliturvaetui- Ansioturva kannustaa työntekoon.
  • 12. 10 suuksien piirissä, tarve työnantaja- tai toimialakohtaisiin lisäetuuksiin puut- tuu tai jää vähäiseksi. Ansiosidonnainen sosiaaliturva ehkäisee tehokkaasti myös köyhyyttä. La- kisääteisyys ja kattavuus ovat sosiaaliturvamme parhaita ominaisuuksia ja niistä on pidettävä kiinni. Ehkä parhaana esimerkkinä kattavasta sosiaalivakuutuksesta toimii työ- eläketurvamme. Suomessa työeläketurva on lakisääteistä, kun taas monissa muissa maissa on lakisääteinen kansaneläkkeen tyyppinen eläke ja sen päälle sopimuksiin perustuva työeläkejärjestelmä. Työttömyysturvajärjestelmämme on esimerkki toisella lailla muodostetus- ta sosiaalivakuutuksesta. Työttömyysturva koostuu perusturvasta ja ansio- turvasta. Ansiopäivärahaa maksetaan työssäoloehdon täyttävälle työttömyys- kassaan kuuluvalle työttömälle. Peruspäivärahaa saa työssäoloehdon täyttävä työttömyyskassaan kuulumaton työtön. Työmarkkinatukea maksetaan niille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa tai ovat saaneet maksimiajan työttömyyspäi- värahaa. Valtio rahoittaa perusturvan ja ansioturvan perusosat verovaroin, eli kaik- ki työttömät saavat valtiolta saman verran tukea. Tämä niin sanottu kytkös onkin tärkeä työttömien tasavertaisuuden vuoksi. Valtion on kohdeltava Ansiopäivärahan muodostuminen eri tulotasoilla. 0   500   1000   1500   2000   2500   3000   0   1000   2000   3000   4000   5000   6000   Päiväraha  €/kk   Työ6ömyy6ä  edeltänyt  palkka  €/kk   Ansiopäivärahan  muodostuminen   Ansio-­‐osa:  20  %  taitekohdan   yli6ävästä  palkasta   Ansio-­‐osa:  45%  perusosan   yli6ävästä  palkasta   Perusosa   Ansio-osa: 20 % taitekohdan ylittävästä palkasta Ansio-osa: 45 % perusosan ylittävästä palkasta Perusosa
  • 13. 11 kaikkia työttömiä yhdenvertaisesti myös jatkossa. Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja lapsikorotuksista. Perusosa on saman suuruinen kuin peruspäiväraha. Ansio-osa on pienitu- loisimmilta (vuonna 2015 raja on 3 116 euroa kuukaudessa) 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Suurempituloisilla (eli niin sanotun taitekohdan 3 116 euroa kuukaudessa ylittäviltä) ansio-osa on 20 prosenttia. Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Pienituloiset saavat siis suhteellisesti suuremman työttömyyspäivärahan kuin isotuloisemmat. Suomessa sosiaaliturvassa ei ole kattoja, mutta toisaalta suurituloisempien päiväraha on suhteessa pienempi kuin pienituloisimmilla. Oikeudenmukaisuutta on haettu tällä tavoin. Työttömyysturvaan on tehty viime vuosina useita muutoksia, joten tar- vetta suureen remonttiin ei ole. Työttömyysturvan kehittämistä on kuitenkin tarpeen jatkaa työllistymistä edistävästi esimerkiksi kehittämällä soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyysturvajärjestelmää pitää myös selkeyttää. Mahdolliset muutokset työttömyysturvaan on tehtävä kolmikantaisesti. Vähimmäisturvaa ja sosiaalihuollon palveluja on parannettava Aina on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty elättämään it- seään työllä ja kartuttamaan työhön perustuvaa sosiaaliturvaa. Heillä voi olla pitkiä työttömyysjaksoja, sairautta tai pitkäaikaista työkyvyttömyyttä. Vähimmäisturva on pidettävä tasolla, jolla tulee toimeen. Sosiaaliturvaa on myös kehitettävä siihen suuntaan, että työtön uskaltaa ottaa edellistä työtä huonompipalkkaisen työn vastaan tai voi nykyistä paremmin yhdistää palk- kaa ja sosiaalietuutta. Työmarkkinatukea nostettiin indeksikorotuksineen 120 eurolla kuukau- dessa vuonna 2012. Myös asumistukea on selkeytetty. Asumistukea tulee edelleen parantaa. Se on syytä myös palauttaa takaisin alkuperäiseen tarkoi- tukseensa tukemalla myös työssäkäyvien pienituloisten lapsiperheiden asu- mista. Ensisijaisia sosiaaliturvan muotoja (muun muassa työttömyysturva, asu- mistuki, sairaus- ja vanhempainpäivärahat) on edelleen kehitettävä niin, että toimeentulotuesta tulee oikeasti viimesijainen, tilapäinen tuki.
  • 14. 12 Kun toimeentulotuki on nyt päätetty siirtää Kelalle vuoden 2017 alusta, on entistä tärkeämpää varmistaa sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelujen tarjon- ta ja saaminen. Sähköistä asiointia on hyvä kehittää, mutta se ei yksin riitä. Uhkana on kaupunkien ”komeroituminen” ja maaseudun ”peräkammarisoi- tuminen” – eli ei poistuta kotoa, kun asiat voi hoitaa sähköisestikin. Tällainen kehitys on pystyttävä estämään. Tarvitaan matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja, työvoimapalve- luja ja etsivää nuorisotyötä. On tärkeä huomata, että palvelut ovat olennainen osa sosiaaliturvajärjestelmäämme ja niiden avulla pystytään torjumaan syr- jäytymistä yhteiskunnasta. Pelkkä rahallinen etuus ei riitä, vaan ihmisillä on tarve kuulua yhteisöihin ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Hyvinvointia paremmilla palveluilla Suomalainen yhteiskunta on ollut rakenteeltaan eheä. Olemme kokeneet ole- vamme ”samassa veneessä”. Kaikki ovat samanlaisen sosiaaliturvan ja palve- lujen parissa, tarve yksityisiin vakuutuksiin ja palveluihin on ollut vähäistä. Toki sairausvakuutusjärjestelmä ja yksityiset sairausvakuutukset ovat olemas- sa täydentämässä julkista terveydenhuoltoa. Julkiset palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia (esimerkiksi koulutus) tai niistä peritään tosiasiallista hintaa reilusti pienempi maksu (esimerkiksi sairaanhoidon palvelut tai päivähoito). Asuinalueiden välissä ei ole aitoja eikä vartijoita, vaan Suomi on turvallinen maa asua. Viime vuosina on kuitenkin tullut mustia pilviä erityisesti hyvinvointipal- velujen taivaalle. Kuntien taloudet ovat tiukoilla ja valtio on säästänyt palve- lujen rahoituksesta. Tutkimusten mukaan kansalaiset kuitenkin arvostavat ja käyttävät julkisia palveluja. Kelan sairausvakuutuksella on tärkeä rooli julkisten palveluiden täyden- täjänä. Sairausvakuutuksen kautta saa korvauksia yksityisiin terveyspalvelui- hin, reseptilääkkeiden ostoon ja terveydenhuoltoon liittyviin matkakustan- nuksiin. Sairaanhoitovakuutuksen rahoitus on perustunut tasajakoon valtion ja vakuutettujen välillä. Kuluvana hallituskautena sairaanhoitovakuutukseen on kuitenkin tehty suuria säästöjä. Säästöt ovat olleet selvästi ylimitoitettuja ja johtaneet myös sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuuksien muuttamiseen. Kestämättömän
  • 15. 13 suurien leikkausten välttämiseksi säästöjä on tehty enemmän valtion rahoi- tusosuuteen, jolloin vakuutettujen suhteellinen rahoitusosuus on kasvanut. Tulevana hallituskautena sairausvakuutuksen rahoitusta ja etuuksia on tar- kasteltava kokonaisuutena. Valtion ja vakuutettujen lisäksi on mietittävä, voi- siko osan kustannuksista siirtää sote-alueiden tai työnantajien maksettavaksi. Suomalainen koulu on ollut me- nestys, ja siitä kunnia kuuluu kor- keasti koulutetuille opettajille. Hyvä koulutus on Suomen vahvuus ja kilpailutekijä. Oppivelvollisuusiän nostaminen takaisi, että kaikki ovat mukana toisen asteen koulutuksessa tai vastaavissa toimissa. Miten muuten saadaan kaikki osallistumaan perus- koulun jälkeiseen koulutukseen? Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välisen nivelvaiheen ohjaus- palveluita ja toiselle asteelle valmistavia koulutusmuotoja on myös hyödyn- nettävä täysimääräisesti. Koulupudokkuutta voidaan vähentää kohdentamal- la resursseja uudelleen kuntien välillä ja myös kuntien sisällä. Eri toimijoiden (koulu, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut) välisellä yhteistyöllä saadaan parempia palveluja. Myös päivähoitoa arvostetaan lapsiperheissä. Päivähoito on mahdollista- nut molempien vanhempien työssäkäynnin. Oikeus varhaiskasvatukseen on lapsen etu, eikä subjektiivista päivähoito-oikeutta tule romuttaa. Varhaiskas- vatus antaa eväitä tulevalle elämälle ja tuo koko ikäluokan samojen palvelujen piiriin kuten peruskoulukin. Matalan kynnyksen sosiaalipalveluille on suuri tarve. Liian moni päätyy lastensuojelun asiakkaiksi, kun muuten ei saa perheille tarkoitettuja kotipal- veluja. Uuden sosiaalihuoltolain mukaan parannuksia on luvassa. On inhi- millisempää ja myös taloudellisesti kannattavampaa satsata kevyempiin pal- veluihin kuin päästää tilanteet niin pahoiksi, että joudutaan turvautumaan huostaanottoihin ja pitkäaikaisiin sijoituksiin. Myös työn ja perhe-elämän joustoja tarvitaan. Isien lastenhoitovapaita li- säämällä saadaan perheiden sisäisiä vastuita tasaisemmaksi. Näyttää siltä, että luottamus ja ehkä myös arvostus julkista terveydenhuol- toa kohtaan on alkanut rapistua. Yhä useammalla lapsella on jo syntyessään Säästöt ovat olleet selvästi ylimitoitettuja.
  • 16. 14 yksityinen sairausvakuutus. Monet vanhemmat korostavat, että vakuutuksen avulla lääkäriin pääsee silloin kun itselle sopii eli palvelun tarjonta on jousta- vampaa. Myös julkisen terveydenhuollon on vastattava tämän kaltaisiin tar- peisiin. Luottamuksen palauttaminen terveyspalveluihin on tärkeää. Tarve sosiaa- li- ja terveydenhuollon parempaan integrointiin onkin ilmeinen. Siihen pitää pystyä yhdistämään myös terveyttä edistävät ja ennaltaehkäisevät palvelut, kuten esimerkiksi nuorisotyö, opetus, liikunta sekä asumiseen ja ympäristöön liittyvät asiat. ■
  • 17. 15 2. Tasa-arvoa perhepolitiikalla —— Ilkka Kaukoranta Perhepolitiikka on tärkeä osa sosiaalipolitiikkaa. Perhepolitiikalla voidaan li- sätä sukupuolten tasa-arvoa työ- ja perhe-elämässä, ja siksi sen kehittämistä pitää jatkaa. Tässä osiossa paneudutaan aiheeseen muutamasta eri näkökul- masta. Vauvaperheiden vanhempainpäivärahoja on tarve kehittää. Naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi isyysrahaa olisi syytä pidentää. Tällaisten kustannusvaikutteisten etuuksien parantamisten lisäksi päivärahoissa on myös rakenteellista korjaamista: sosiaaliturvajärjestelmän joustavuutta on vanhempainpäivärahojenkin suhteen syytä lisätä. Perhepolitiikan osalta liikkuu myös virheellistä tietoja, jotka on syytä kor- jata. Edelleen elää sitkeänä käsitys, että vanhempainvapaiden kustannuksia ei tasata työnantajien kesken. Tätä harhakäsitystä oiotaan osion loppupuolella. Perhe-etuuksien joustamattomuudella ei pidä suojella työnantajia Vanhempainpäivärahojen käyttö on tarpeettoman joustamatonta. Taustalla on yritys kirjoittaa samoilla pykälillä etuussäännöt ja työsopimuslain takaa- mat oikeudet perhevapaisiin. Jotta työnantajilla ei olisi velvoitetta päästää työntekijöitään lukuisille lyhyille perhevapaille, on myös sosiaaliturvalain- säädännössä rajoitettu päivärahakausien määrää. Tämä johtaa tarpeettomaan jäykkyyteen ja hankalasti hahmotettavaan sosiaaliturvaan.
  • 18. 16 Päivärahojen jaksotus Äitiysraha maksetaan aina yhtenä neljän kuukauden mittaisena pötkönä, eli sitä ei voi pilkkoa useisiin jaksoihin. Jos äiti tekee äitiysrahakauden aikana ansiotöitä, noiden päivien ajalta päiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Vanhempien kesken jaettavan vanhempainrahan osalta tilanne on peri- aatteessa samanlainen. Noin kuuden kuukauden mittainen vanhempainraha- kausi alkaa heti äitiysrahakauden jälkeen, eikä päivärahoja voi siirtää myö- hempää käyttöä varten. Siinä mielessä vanhempainraha on joustavampi, että päivät voi jakaa kahden vanhemman kesken. Tällöin molemmille tulee kor- keintaan kaksi vähintään kahdentoista arkipäivän mittaista jaksoa. Työsken- telypäiviltä vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Edeltäviin etuuksiin verrattuna isyysrahan käyttö on varsin joustavaa. Yh- teensä päiviä on 54, joista isä voi halutessaan käyttää 1–18 päivää enintään neljässä jaksossa samaan aikaan kuin äiti on äitiys- tai vanhempainrahalla. Vanhempainrahan jälkeen isyysrahapäivät saa jakaa korkeintaan kahteen jak- soon, jotka on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Joustavampi käyttö olisi joskus tarpeen Yleensä perheet eivät tarvitse suurta joustavuutta: kaikki vapaat pidetään yh- dessä pötkössä kunnes lapsi siirtyy päivähoitoon. Enemmistö ei siis jousta- vuutta kaipaa, joten sitä ei ole erityisesti osattu vaatiakaan. Joissain tilanteissa suuremmasta joustavuudesta voisi kuitenkin olla iloa. Pätkätyöläinen voisi hyvinkin haluta tehdä lyhyitä työpätkiä myös äitiys- tai vanhempainrahakautensa aikana. Vakituisessa työsuhteessa oleva voisi haluta perhevapaansa aikana osallistua vaikkapa parin päivän strategiapalaveriin. Nytkin työskentely äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana on tietysti mahdollista, mutta työnteosta rankaistaan leikkaamalla päivärahasta ansiosi- donnainen osuus kokonaan pois. Luontevampaa olisi, että työskentelypäivien ajaksi päivärahakauden voisi katkaista, jolloin päiväraha säilyisi myöhempää käyttöä varten. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi vanhempainpäivärahoja ei voitaisi maksaa monessa lyhyessä kaudessa. Eihän työttömyyspäivärahojen- kaan maksaminen yksittäisiltä työttömyyspäiviltä aiheuta ylitsepääsemättö- miä ongelmia toimeenpanossa. Tietotekniikan kehittyessä päivärahajaksojen suuren määrän ei pitäisi erityisesti hankaloittaa hakemusten käsittelyä. Toki jos päivärahojen käyttöä radikaalisti joustavoitetaan, työnantajien
  • 19. 17 suojelemiseksi on syytä säätää työsopimuslaissa rajoituksia sille, kuinka mo- neen jaksoon työntekijällä on oikeus äitiys- ja vanhempainrahakautensa ja- kaa. Sen sijaan jos sekä työntekijä että työnantaja haluavat käyttää päivärahat lukuisissa lyhyissä pätkissä, sitä ei sairausvakuutuslailla pitäisi estää. Isät kotiin Sukupuolten tasa-arvo työ- ja perhe-elämässä on kehittynyt viime vuosikym- meninä oikeaan suuntaan, mutta vauhti on ollut tuskastuttavan hidasta. Esimerkiksi isien osuus käytetyistä vanhempainpäivärahoista on viisinker- taistunut yhdessä sukupolvessa (vuodesta 1986 vuoteen 2013), mutta edelleen isien osuus on alle 9 prosenttia. Näiden tilastojen valossa ei tarvitse ihmetellä, että työmarkkinoilla puhutaan hoitovapaista sukupuolittuneesti. Isien vapaat ovat edelleen harvinaisempia ja paljon lyhempiä kuin äideillä. Myös ajankäyttöä kuvaavissa tilastoissa näkyy isien entistä aktiivisempi osallistuminen lastenhoitoon, mutta sukupuolten erot ovat säilyneet suurina. Kun vielä 80-luvulla pienten lasten äidit käyttivät liki viisi kertaa enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät, nyt äidit hoitavat lapsia enää tuplasti isiä enem- män. Sukupuolten tasa-arvo on siis perhe-elämässä kasvanut, mutta erot ovat edelleen suuria. Merkittävä tekijä tasa-arvon edistämisessä on ollut lakimuutokset. Isille tuli itsenäinen oikeus isyyspäivärahaan vasta vuonna 1991. Myös sitä ennen 0%   1%   2%   3%   4%   5%   6%   7%   8%   9%   10%   1986   1988   1990   1992   1994   1996   1998   2000   2002   2004   2006   2008   2010   2012   Isien osuus käytetyistä vanhempainpäivärahapäivistä 0.0   0.5   1.0   1.5   2.0   2.5   3.0   1987-­‐1988   1999-­‐2000   2009-­‐2010   Tun/a  vuorokaudessa   Lasten  hoitoon  käyte>y  aika   (naimisissa  tai  avoliitossa  ja   nuorin  lapsi  0-­‐6  v.)   Miehet   Naiset   Lasten hoitoon käytetty aika (naimisissa tai avioliitossa ja nuorin lapsi 0–6v.) 1987–1988 1999–2000 2009–2010
  • 20. 18 isillä oli oikeus käyttää osa vanhempainpäivärahoista, mutta isän käyttämät päivät olivat pois äidin päivärahoista. Vuonna 1991 isillä tuli oikeus kuuteen isyysrahapäivään. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana isille kiinti- öityjä päivärahoja on lisätty useaan kertaan, ja nyt isyysvapaa on jo yhdeksän viikon mittainen. Tätä kehitystä on syytä jatkaa. Muutokset vanhempainvapaissa ovat lisän- neet isien mahdollisuuksia hoitaa lapsiaan ja kantaa hoidosta vastuuta. Isien vapaita tulee asteittain pidentää. Vanhempainpäivärahoissa täydelliseen tasajakoon ei kuitenkaan kannata pyrkiä. Äiti tarvitsee pidemmän vapaan kuin isä: Äidin on aloitettava äitiysva- paa jo ennen lapsen syntymää, ja imetyssuositusten toteutuminen edellyttää pidempää kotona oloa kuin mitä isille kannattaisi kiintiöidä. Realistisena ta- voitteena voisi pitää isyysvapaan pidentämistä nykyisestä yhdeksästä viikosta kolmeen kuukauteen. Samalla kuin vanhempainpäivärahojen käyttöä pyritään tasa-arvoista- maan, on syytä seurata myös vapaan jälkeisiä tapahtumia. Tällä hallituskau- della toteutettu joustava hoitoraha lisää molempien sukupuolten mahdolli- suuksia osallistua työelämään ja lastenhoitoon päivärahakausien jälkeen. Osittaisen hoitorahan korvannut joustava hoitoraha on joustavampi käyt- tää ja tasoltaan parempi kuin edeltäjänsä. Joustavan hoitorahan tavoitteena oli parantaa mahdollisuuksia osa-aikatyön ja perheen yhteensovittamiseen, jotta vanhemmat eivät joudu valitsemaan pelkästään kokoaikatyön ja kotivanhem- muuden välillä. Etuutta voivat käyttää samaan aikaan molemmat vanhemmat, eli tätä kautta mahdollistetaan hoitovastuun tasaamista perheen sisällä. 0   2,000   4,000   6,000   8,000   10,000   12,000   14,000   2012,  1-­‐11   2013,  1-­‐11   2014,  1-­‐11   Osi.aisen  ja  joustavan  hoitorahaa   käy.äneet  (kuukausi.ain  keskiarvo   tammi-­‐marraskuussa)   0%   1%   2%   3%   4%   5%   6%   7%   8%   2012,  1-­‐11   2013,  1-­‐11   2014,  1-­‐11   Miesten  osuus  osi6aisen  ja  joustavan   hoitorahan  käy6äjistä  (kuukausi6ain   keskiarvo  tammi-­‐marraskuussa)   2012, 1–11 2013, 1–11 2014, 1–11 2012, 1–11 2013, 1–11 2014, 1–11
  • 21. 19 Etuus on ollut käytössä vasta vuoden, joten on turhan aikaista vetää pitkäl- le meneviä johtopäätöksiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudistus on lisännyt hoitorahan käyttöä erityisesti miesten joukossa. Tammi–marraskuussa 2014 (joulukuun 2014 tilasto ei tätä kirjoittaessa ole vielä julkaistu) osittaista ja joustavaa hoitorahaa käytettiin 19 prosenttia enemmän kuin vastaavana jak- sona vuonna 2013. Samaan aikaan myös miesten osuus käyttäjistä on kasva- nut selvästi, vaikka tässäkin etuudessa sukupuolten väliset erot ovat edelleen suuria. Joustavan hoitorahan käyttöä pitää toki seurata ja tutkia tarkemmin. Eri- tyisesti uudistuksen vaikutus miesten ja naisten työllisyyteen kiinnostaa. Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin todeta, että perhe-etuuksia muuttamalla pysty- tään todella vaikuttamaan perheiden käytökseen. Tämä vahvistaa näkemystä, että perhepolitiikalla voidaan edistää tasa-arvoa. Vanhempainvapaiden kustannukset tasattava – onneksi näin jo tehdään Vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakoa on muodikasta vaatia. Ai- hetta ovat pitäneet esillä Yrittäjänaisten ajama kansalaisaloite, lukuisat kan- sanedustajat sekä esimerkiksi Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen rapor- tissaan Matalapalkkatyö Suomessa. Lakisääteiset kustannukset korvataan – työehtosopimusten kulut kuuluvat työnantajille Ajatus on sinänsä aivan oikea ja järkevä: vanhemmuudesta aiheutuvia kus- tannuksia pitääkin tasata. Tämän moraalipaniikin keskellä olisi kuitenkin tärkeää noteerata myös tosiasiat. Vanhemmuuden kustannukset työnantajille tasataan jo nyt. Yhteisestä potista tasataan kaikki työnantajalle aiheutuvat lakisääteiset kustannukset. Näin on viime aikoina todettu esimerkiksi sosiaali- ja terveys- ministeriön julkaisemassa hallituksen rakennepaketin tausta-aineistossa. Työnantajille jäävät kustannukset ovat joko työehtosopimuksissa sovittuja tai selvästi yrittäjäriskiin kuuluvia. Perhevapaiden aikana ansaittu vuosiloma ja siihen liittyvä vuosilomapalk- ka sosiaaliturvamaksuineen aiheuttavat työnantajille lakisääteisiä kustannuk-
  • 22. 20 sia. Kela korvaa ne työnantajille täysmääräisesti. Työehtosopimuksissa sovittu lomaraha jää työnantajan maksettavaksi. Työehtosopimuksissa sovitut palkalliset perhevapaat aiheuttavat tietysti kustannuksia, mutta näitäkin kompensoidaan maksamalla palkalliselta ajalta päiväraha työntekijän sijasta työnantajalle. Työehtosopimuksissa sovittuja kustannuksia ei pidä siirtää ulkopuolisten maksettavaksi. Hommahan lähtisi työehtosopimusneuvotteluissa aivan lapa- sesta, jos sopimuksen kustannukset siirtyisivät aina muiden kontolle. Työn- antajien palkkaneuvotteluissa sopimat palkankorotukset, lomarahat tai pal- kalliset vapaat kuuluvat työnantajien maksettavaksi. Kolmanteen kategoriaan kuuluvat epäsuorat kustannukset, kuten sijaisen rekrytointikulut. Näitäkin on vaadittu yhteisestä potista kustannettavaksi. Vaatimus on aivan absurdi: seuraava askel olisi kaiketi siirtää eläköityvien työntekijöiden tilalle palkattavien rekrytointikustannukset valtion maksetta- vaksi? Rekrytointi varmasti aiheuttaa kustannuksia, mutta ei se liity erityisesti vanhemmuuteen, vaan on aivan normaali osa yrittäjäriskiä. Henkilökunnan rekrytointi on aivan samalla tavalla normaali osa yritystoimintaa kuin vaik- kapa asiakkaiden hankinta tai markkinointi. Markkinataloudessa kaikkia yri- tysten kuluja ei voida siirtää yhteiskunnan vastuulle. Sosiaaliturvarahoilla ei pidä maksaa yritystukia Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen ehdottivat taannoin 5 000 euron ker- takorvausta äitiysvapaalle jäävän työntekijän työnantajalle. Summa on mie- letön, kun sitä verrataan äidin itse saamaan 140 euron äitiysavustukseen tai äitiyspakkaukseen. Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Jos jokaisesta maksettaisiin työnantajalle tuollainen kertakorvaus, kokonaiskustannus olisi 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tasa-arvon nimissä vastaava korvaus pitäisi tietysti maksaa myös vanhempainvapaalla olleiden isien työnantajille, jolloin kokonaiskus- tannus nousisi entisestään. Jos työnantajat haluavat tällaisen potin yhteisvastuullisesti rahoittaa, tar- koitusta varten pitäisi perustaa erillinen työnantajien itse rahoittama van- hempainvakuutus. Veronmaksajien tai palkansaajien rahoilla ei yritysten äi- tiyspakkauksia tule rahoittaa. ■
  • 23. 21 3. Työllisyyttä edistävää sosiaaliturvaa —— Ilkka Kaukoranta Sosiaaliturva ei ole keskeinen työllisyyden este. Itse asiassa tilanne on usein päinvastoin, eli sosiaaliturva tukee työllisyyttä. Tässä osiossa tuodaan esiin, miten työllisyys voidaan ottaa huomioon sosiaaliturvan suunnittelussa. Hyvinvointipalvelut, kuten lasten päivähoito, ovat välttämättömiä aikuis- ten työssäkäynnin edellytyksiä lapsiperheissä. Työssäkäyntiin vaikuttaa myös työn kannustavuus, mistä puhutaan paljon toimeentuloetuuksien kohdalla. Joistain puheenvuoroista syntyy käsitys, että perustulo olisi kaikki Suomen työllisyys- ja sosiaalipoliittiset ongelmat korjaava taikatemppu. Näin ei kui- tenkaan ole. Tässä osiossa käydään läpi, minkä takia perustulo ei ole oikea ratkaisu sosiaaliturvan kehittämiseen. Sen sijaan työttömyysturvaa voisi kehittää kannustavampaan suuntaan laajentamalla soviteltua työttömyysturvaa osa-aikatyöhön siirtyneiden lisäksi pienipalkkaiseen kokoaikatyöhön työllistyneille. Myös työkyvyttömyyseläk- keitä voisi kehittää työllisyyttä tukevaan suuntaan. Hyvinvointipalvelut ovat korkean työllisyyden edellytys Laadukkaat julkiset palvelut ovat korkean työllisyysasteen ehdoton edellytys. Ilman pienten lasten päivähoitoa, pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoi- mintaa tai laadukkaita vanhuspalveluita moni työssäkäyvä joutuisi lopetta- maan työt.
  • 24. 22 Kahden elättäjän lapsiperheet ovat mahdollisia vain, jos lapsille on tarjolla laadukasta hoitoa kohtuullisin kustannuksin vanhempien työpäivien ajaksi. Sen takia näistä palveluista säästäminen tulisi laskevan työllisyysasteen kautta kalliiksi. Pelkkä palveluiden olemassaolo ei tietysti riitä, vaan niiden on oltava myös laadukkaita. Pienten lasten äitejä on yritetty työntää töihin jakamalla oikeus kotihoi- don tukeen vanhempien kesken puoliksi. Tämän kepin ohella vähintään yhtä tärkeää on laadukkaan päivähoidon tarjoaminen. Jos hoidon laatu epäilyttää, hoitopaikka on hankalan matkan päässä tai hoitomaksu nousee suhteessa palkkaan turhan korkeaksi, kynnys palata töihin nousee liian korkeaksi. Hal- lituksen kaavailema subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitus ja asiakas- maksujen nostot ovat aivan vääriä signaaleja lapsiperheille. Vanhuspalveluilla on osittain samanlainen rooli työllisyyden turvaajina. Jos kunta ei tarjoa kotona asuvalle vanhukselle riittävää kotiapua, aikuisten lasten kynnys muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä kasvaa merkittä- västi. Erityisen turmiollista työllisyydelle on, jos työikäisten oletetaan jäävän kotiin ikääntyneiden vanhempiensa omaishoitajiksi laitosasumisen säästöjen vuoksi. Julkisilla palveluilla on siis merkittävä rooli työllisyyden edistäjinä ja mah- dollistajina. Sen takia ne ovat vihoviimeinen säästökohde. Jos palveluissa säästetyt eurot kostautuvat vähenevänä työllisyytenä ja verotuloina, vaikutus julkiselle taloudelle jää pahasti miinukselle. Perustulo on sumuverho, ei ratkaisu mihinkään Perustulo on sitkeänä elävä visio mallista, jossa nykyistä syyperusteista sosiaa- liturvaa korvattaisiin kaikille vastikkeetta maksettavalla perustulolla. Perustu- losta käytävä keskustelu vie tilaa todelliselta sosiaalipoliittiselta kehittämiseltä. Perustulo on sumuverho, epämääräinen sana, jonka taakse voi piilottaa melkein mitä tahansa. Kun perustulomallia ei tarkemmin täsmennä, se voi tarkoittaa ainakin kolmea asiaa: raakaa leikkausta köyhimpien sosiaalitur- vaan, valtiontaloudelle tuhoisan kallista rahanjakoautomaattia tai merkityk- seltään vähäistä himmeliä. Kaikki nämä mallit ovat huonoja eri syistä. Millään perustulomallilla ei voitaisi ohjata ihmisten käyttäytymistä. Nykyi-
  • 25. 23 sen syyperusteisen sosiaaliturvan saantiehdoilla voidaan ohjata esimerkiksi opiskelijoita nopeaan valmistumiseen tai työttömiä aktiiviseen työnhakuun. Sikäli kun perustulo korvaisi nykyiset syyperusteiset etuudet, se tekisi myös tällaisen yhteiskunnallisesti järkevän ohjauksen mahdottomaksi. Työn kannustavuus ei parane taikatempuilla Perustulon keskeinen argumentti on parantaa työn tekemisen houkuttele- vuutta, eli tehdä työ taloudellisesti nykyistä kannustavammaksi. Tässä pitää nähdä perustulon kannattajien käsienheiluttelun läpi: perustulo ei ole mikään taikatemppu, joka muuttaa matematiikan muuksi. Kannustavuus on karkeasti sanottuna tulojen ero työttömän ja työllisen vä- lillä. Mitä pienempi tuloero, sitä vähemmän työttömän tulot kasvavat hänen siirtyessään töihin eli sitä huonommin työ kannattaa taloudellisesti. Jos kan- nustavuutta halutaan parantaa, pitää siis suurentaa tuloeroa työttömien ja työssä- käyvien välillä. Se voidaan tehdä kahdella tavalla: tarjoamalla keppiä työttömille tai porkkanaa työllisille. Tämän matematiikan kannalta etuuk- sien tai verojen nimityksillä ei ole merki- tystä. Perustulo ei siis itsessään vaikuta kannustavuuteen. Perustulo vaikuttaa vain, jos sen kautta muutetaan työllisten ja työttömien suhteellisia tulotasoja. Köyhien kepittäjät Osa perustulon kannattajista oikeasti kannattaa sosiaaliturvan tai ainakin pe- rusturvan romuttamista. Tavoitteena on siis korvata nykyinen perusturva niin pienellä perustulolla, että työ on taatusti taloudellisesti kannustavaa kaikille. Tällaiseen kannustinpakettiin ei tietysti mitään perustuloa välttämättä tarvittaisi. Pitkälti samaan tulokseen pääsisi kampanjoimalla suoraan perus- turvan leikkaamisen puolesta. Kun sosiaaliturvan leikkauksen piilottaa pe- rustulon savuverhon taakse, ehdotus ei kuulosta niin vastenmieliseltä. Näin puettuna ajatusta saattaa joku vasemmistosta jopa kiitellä – tajuamatta, että todellisuudessa ero vihervasemmistolaiseen perustuloon on kuin sarvipäisel- lä nuuttipukilla lahjoja tuovaan joulupukkiin. Perustulo ei ole mikään taikatemppu, joka muuttaa matematiikan muuksi.
  • 26. 24 Taivaanrannanmaalarit Iso osa perustulon kannattajista ei ilmeisesti ole vaivannut päätään matema- tiikalla tai sosiaaliturvan rakenteella. On intuitiivisesti houkuttelevaa kannat- taa mallia, jossa perustulo olisi vähintään nykyisen perusturvan suuruinen, kenenkään etuuksia ei leikattaisi ja jokaisesta ansaitusta eurosta jäisi vähin- tään 50 senttiä käteen. Tällainen malli olisi mahtava: kaikki hyötyvät, kun ke- nenkään tulot eivät tippuisi ja työn kannustavuus paranisi. Ongelmana on tietysti, että jos kukaan ei häviä ja monet voittavat, ei eh- dotus voi olla lähelläkään kustannusneutraalia. Tällainen malli tulisi aivan mahdottoman kalliiksi. Jos jostain löytyy miljardit mallin rahoittamiseksi, niin sitten tällaista mallia pitäisi verrata nykytilanteen sijasta vaihtoehtoisiin tapoihin käyttää ne ylimääräiset miljardit. Myös nykyisen syyperusteisen so- siaaliturvajärjestelmän saisi aika paljon kivemmaksi, jos sitä voisi parilla mil- jardilla eurolla parantaa. Hyödyttömien himmeleiden rakentajat Ilahduttavasti osa perustulon kannattajista kertoo avoimesti, minkälaista mallia he kannattavat ja miten se rahoitettaisiin. Paras esimerkki tästä on vih- reiden perustulomalli, jonka vaikutukset lasketettiin eduskunnan sisäisellä tietopalvelulla. Malli on kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen eikä leikkaisi perusturvan tasoa. Ongelmia siinä kuitenkin riittää. Vakavin puute on, että malli epäonnistuu varsinaisessa tavoitteessaan. Las- kelmien mukaan työllistymisen kannustimet heikentyisivät pienipalkkaiseen osa-aikatyöhön työllistyttäessä. Byrokratiakaan ei juuri vähenisi, vaikka sekin on keskeinen argumentti perustulolle. Esimerkiksi perusturvan varassa olevan työttömän pitäisi ha- kea perustulon lisäksi myös työmarkkinatuen lapsi- ja aktivointikorotukset, asumistuki ja toimeentulotuki. Sekä tietysti kaikki muut mahdolliset etuudet, vaikkapa lapsilisät, elatustuki, ruokavaliokorvaus tai Kela-korvaus hammas- lääkäristä. Perustulon vaikutus byrokratiaan olisi vähäinen. Sen lisäksi, että perustulomalli ei toteuta keskeisiä tavoitteitaan, se olisi myös tulonjaollisesti ongelmallinen. Kokonaisuutena se leikkaisi sekä työn- tekijöiden että työttömien tuloja sadoilla miljoonilla euroilla. Myös vanhem- painvapaalla olevat häviäisivät. Suurimpia voittajia olisivat 18–20 vuotiaat, opiskelijat, pelkkiä pääomatuloja saaneet ja yrittäjät.
  • 27. 25 Tällaiset ongelmat ovat väistämättömiä rakennettaessa mallia, joka ei ke- pitä köyhiä eikä maksa tuhottomasti. Laskelmat osoittavat, ettei perustulosta ole ihmelääkkeeksi. Perustulo olisi ikuinen opintoraha ja kotihoidon tuki Periaatteellisesti perustulo poikkeaa merkittävästi nykyisestä syyperusteisesta sosiaaliturvasta. Tällä olisi suuria käytännön vaikutuksia joissain tilanteissa. Esimerkiksi opiskelijoiden ja kotihoidon tukea saavien tilanne muuttuisi merkittävästi, kun sosiaaliturva ei enää ohjaisi heidän valintojaan. Opinto- tuella pyritään ohjaamaan aktiiviseen opiskeluun ja valmistumiseen tavoite- ajassa. Kotihoidon tuki on taas suunniteltu niin, että se kannustaa pitämään pienimmät lapset kotona (poissa kunnille kalliista päivähoidosta) ja toisaalta yläikäraja ohjaa vanhemman lopulta takaisin työmarkkinoille. Perustulomaailmassa nämä ohjausvaikutukset poistuisivat. Haluaako joku maksaa kotihoidon tukea lukiolaisen kotiäidille tai -isälle? Tai koti-isälle, joka vie lapsensa kunnalliseen päiväkotiin? Pitäisikö opintotukea maksaa vuosi- kymmeniä opiskelevalle ikiteekkarille? Käytännössä perustulo tarkoittaisi juuri tätä. Syyperusteinen sosiaaliturva mah- dollistaa tuen ohjaamisen niille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Tästä peri- aatteesta on hyvä pitää kiinni. Karenssivapaa työttömyysturva Perustulo tekisi myös työttömyys- turvan ehdollisuuden tyhjäksi perus- turvan varassa olevien osalta. Nykyään työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyneeltä evätään työttömyysetuus määräajaksi. Myös työstä eroamisesta seuraa korvaukseton määräaika. Rahan saamiseksi työttömällä on siis velvoite hakea ja ottaa vastaan töitä sekä osallistua työllistymistä edis- tävään koulutukseen. Tämän velvoitteen tavoitteena on kannustaa työttömiä töihin. Joissain tapauksissa työvoimaviranomaisten liipaisinsormi on karenssien suhteen varmasti turhankin herkällä. Silti perustulomaailmassa karenssien pelko poistuisi perusturvan varassa olevilta työttömiltä käytännössä koko- Syyperusteinen sosiaaliturva mahdollistaa tuen ohjaamisen niille, jotka sitä tarvitsevat.
  • 28. 26 naan. Suurimpaan osaan työttömiä tällä tuskin olisi suurta vaikutusta, mutta lienee selvää, että karenssien ja työnhakuvelvoitteiden poisto lisäisi houkutus- ta jäädä pelkän sosiaaliturvan varaan. Katse kohti realistisia ja parempia reformeja Näennäisestä houkuttelevuudestaan huolimatta perustulosta ei siis ole sosi- aaliturvajärjestelmän uudistukseksi. Perustulomalleja on erilaisia, mutta mi- kään niistä ei ole hyvä. Työn kannustavuuden parantamiseen ei ole ihmelääkkeitä, eikä perustulo tätä matematiikkaa muuta. Sen vaikutus byrokratiaan olisi suhteellisen vähäi- nen, ja toisaalta romuttaessaan sosiaaliturvan syyperusteisuuden se johtaisi hyvin tehottomaan rahankäyttöön. Tietty byrokratia on tarpeen, jotta rajalli- nen raha saadaan ohjattua sitä erityisesti tarvitseville. Tämä ei tarkoita, etteikö sosiaaliturvassa riittäisi kehittämistä. Nykyjärjes- telmä on monella tapaa puutteellinen ja kehittämisen varaa riittää. Tämän pamfletin muissa kohdissa esitetään tarpeellisia parannuksia nykytilaan. Ansioturvan tuettava työllistymistä myös palkkatöihin Työ- ja elinkeinoministeriö ehdotti valmistelua työttömän starttirahasta, jos- sa päätoimista yritystoimintaa aloittava työtön voisi saada määräajan ansio- sidonnaista työttömyysturvaa starttirahana. Järjestelyn tarkoitus olisi kan- nustaa työttömiä aloittamaan yritystoimintaa. Samaa on ehdottanut aiemmin myös keskustan Juha Sipilä. Ajatus taustalla on hyvä: työhön siirtymisen pitää aina olla taloudellisesti kannattavaa. Nyt joissain tilanteissa ansioturvalta siirtyminen yrittäjyyteen ei kannata. Sama ongelma koskee myös kokoaikaista matalapalkkatyötä. Osa-aikatyöhön kannustetaan, mutta kokoaikatyö tai yrittäjyys ei aina kannata Osa-aikatyössä ja sivutoimisessa yrittäjyydessä kannustinongelmia ei ole. Näiden tulojen yhdistäminen työttömyysturvaan on tehty mahdolliseksi so- vitellun päivärahan avulla. Tänä vuonna voimaan tullut 300 euron suojaosa teki yhdistämisestä entistä houkuttelevampaa, kun ensimmäiset ansaitut eu- rot eivät vaikuta päivärahaan ollenkaan. Suojaosan ylittävät eurot pienentävät
  • 29. 27 Palkka:   5000  €   työ-ömyys   Tuki:   2200  €   Soviteltu:  1850  €   Yri-äjätulo:  1000  €   Yhteensä:  2850  €   Palkka:  1700  €   Soviteltu  ansioturva  työ-ömän  starArahana:   Ehdotus  parantaisi  yri-äjyyden  kannusEmia,  mu-a  ei  tukisi   matalapalkkatyön  vastaano-amista.   Palkka:   5000  €   työ-ömyys   Tuki:   2200  €   Soviteltu:  1850  €   Yri-äjätulo:  1000  €   Yhteensä:  2850  €   Soviteltu:  1500€   Palkka:  1700  €   Yhteensä:  3200  €   Sovitellun  laajentaminen  kokoaikatyöhön:   Ehdotus  tekisi  sekä  matalapalkkatyöhön  e-ä  yri-äjyyteen   siirtymisen  kanna-avaksi.   Palkka:   5000  €   työ-ömyys   Tuki:   2200  €   StarAraha:  700  €   Yri-äjätulo:  1000  €   Yhteensä:  1700  €   Palkka:  1700  €   Nykyään:   Kovapalkkaisesta  työstä  työ-ömäksi  joutuneelle  yri-äjyys  ja   matalapalkkatyö  ei  taloudellisesE  kannata.  
  • 30. 28 tukea 50 senttiä, eli osa-aikatyön tekeminen on taloudellisesti kannattavaa työttömälle. Kokoaikaiseen työhön tai päätoimiseen yrittäjyyteen siirtyvillä sen sijaan ei ole mahdollisuutta soviteltuun päivärahaan. Toisaalta yleensä tarvettakaan ei ole, koska yleensä uuden työn palkka on selvästi suurempi kuin työttömyys- etuus. Ansioturvan tasohan on yleensä vain noin 50–60 prosenttia työttö- myyttä edeltävästä palkasta. Uuden työn palkka on vain harvoin alle puolet edeltävästä palkasta, jolloin kokoaikatyön vastaanottaminen kannattaa. Uu- silla yrittäjillä on oikeus 700–1 120 euron kuukausittaiseen starttirahaan, jo- ten yleensä yritystoimintaakaan aloittavilla ei ole erityisiä kannustinongelmia. Kannustavuus voi olla ongelma vain, jos työttömyyttä edeltävä palkka on huomattavan korkea suhteessa uudelleen työllistymisen mahdollisuuksiin. Tällainen tilanne voi toteutua rankassa rakennemuutoksessa, jossa aiemman kaltaista työtä ei enää ole saatavilla ollenkaan. Tämä ongelma on siis harvinainen, mutta joissain rakennemuutoksissa todellisuutta. On hienoa, että asiaan on nyt kiinnitetty huomiota myös po- liittisella tasolla. Jostain syystä Sipilän ja työ- ja elinkeinoministeriön huomio kiinnittyy kuitenkin vain yrittäjyyden houkuttelevuuteen. Sekin on tietysti tärkeä näkökulma, mutta myös matalapalkkaiseen kokoaikatyöhön työllisty- vät tarvitsevat vastaavan kannustimen. Laajennetaan soviteltu työttömyysturva kokoaikatyöhön Helpoin ja tasapuolisin ratkaisu olisi ulottaa nykyinen soviteltu työttömyys- turva myös kokoaikatyöhön tai päätoimiseen yrittäjyyteen työllistyville. Työ- aikarajan voisi poistaa joko kokonaan tai määräajaksi (esimerkiksi ensimmäi- set kaksitoista kuukautta työllistymisestä). Kun soviteltua etuutta maksetaan, etuuden saajalla tulisi säilyä velvollisuus hakea työ- ja elinkeinotoimiston osoittamia paremmin palkattuja työpaikkoja tai työllistymistä edistäviä pal- veluita. Tavoitteena on tietysti nostaa palkka niin korkeaksi, ettei soviteltua etuutta jäisi enää maksuun. Tämä laajentaisi työttömyysturvan laajemmaksi ansiovakuutukseksi. Se turvaisi toimeentuloa työttömyyden lisäksi myös tilanteissa, joissa henkilö vastentahtoisesti joutuu aiempaa matalapalkkaisempaan työhön. SAK:n eko- nomisti Joonas Rahkola kirjoitti tästä aiheesta Työlinjalla-puheenvuorossa (s. 42–49) viime eduskuntavaalien alla.
  • 31. 29 Järjestelmällä ei missään nimessä pidä tukea yrittäjyyttä palkkatyön kus- tannuksella. Yrittäjyyden on aina oltava yksilön oma valinta, eikä tukijärjes- telmän pidä tehdä tätä valintaa ihmisen puolesta. Kukaan ei hyödy, jos rahalla ohjataan yrittäjiksi palkkatyöhön paremmin sopivia ihmisiä. Lisäpäivien suhteen ei syytä hötkyilyyn Ikääntyvä työtön voi saada päivärahakauteensa lisäpäiviä, jolloin oikeus an- sioturvaan säilyy eläkkeelle siirtymiseen saakka. Tämä niin sanottu eläkeput- ki on aina ollut erityisen kiistelyn kohteena. Työntekijöiden näkökulmasta se antaa taloudellista turvaa työnantajien hyljeksimille ikääntyneille työnhakijoille. Työnantajaleirissä irtisanovalle työnantajalle langetettava omavastuumaksu kismittää. Ekonomistipiireissä uskotaan, että lisäpäivät kannustavat kohdentamaan irtisanomiset ikäänty- neisiin sekä vähentävät ikääntyneiden intoa työllistyä. Riitelyn ja väittelyn seurauksena lisäpäivien ikärajan nostosta on useaan Työttömyyttä edeltänyt palkka (€/kk) Päiväraha (€/kk) (uusi kokoaikatyö kannattaa, jos palk- ka vähintään tämä) Päiväraha – starttiraha (yrittäjyys kannattaa starttirahan kanssa, jos yrittäjätulo vähin- tään tämä) Päiväraha –korotet- tu starttiraha (yrittäjyys kannattaa korotetun starttira- han kanssa, jos yrit- täjätulo vähintään tämä) 2 000 1 249 547 125 3 000 1 680 978 557 4 000 2 010 1 308 887 5 000 2 202 1 500 1 079 6 000 2 394 1 692 1 271 7 000 2 586 1 884 1 462 8 000 2 777 2 075 1 654 9 000 2 969 2 267 1 846 10 000 3 161 2 459 2 037 Tulotaso, jolla uudesta työstä saa vähintään samat bruttotulot kuin työttömyyspäivärahasta.
  • 32. 30 kertaan sovittu. Vielä 2000-luvun alussa 1940-luvulla syntyneillä lisäpäivien ikäraja oli 57 vuotta, jolloin 55 vuoden iässä irtisanotut olivat niin sanotussa työttömyysputkessa. Nyt on sovittu askelmerkit, jolla lisäpäivien ikäraja voi nousta 62 vuoteen. Tällöin putken alaraja olisi 60 vuotta. Lisäpäivien ikäraja on siis noussut lyhyessä ajassa viidellä vuodella. Lisä- päivistä valittavilta voisi siis aiheellisesti kysyä: eikö mikään riitä? Kyse ei kuitenkaan ole ollut pelkästään mekaanisesta ikärajan nostosta. Työurasopimuksessa sovittiin lisäpäivien ikärajan yhteydessä korvaavasta toimeentulonturvasta ikääntyneille työttömille. Sovittiin, että 60 vuotta täyt- täneellä työttömällä on subjektiivinen oikeus tukityöhön tai muuhun aktiivi- toimeen niin pitkäksi aikaa, että työssäoloehto täyttyy uudelleen. Päiväraha määräytyisi kuitenkin aiemman työsuhteen palkan perusteella. Tämän säädöksen takia lisäpäivän ikärajan nousu yli 60 vuoden ei välttämät- tä vaaranna kenenkään ikääntyneen työttömän toimeentuloa. Tarkoitus on, että ikärajan nostosta huolimatta 60 vuotta täyttäneet työttömät eivät tipu työmark- kinatuelle. Heillä on oikeus aktiivitoimiin, joiden avulla he joko pääsevät uuteen pysyvään työhön tai uudistavat oikeutensa ansiopäivärahaan vanhoin ehdoin. Lisäpäivien ikäraja 2005  uudistus   sosiaalitupo   työurasopimus   eläkeuudistus   2017?   54   55   56   57   58   59   60   61   62   63   1944   1949   1954   1959   ikäraja   syntymävuosi   lisäpäiväraja   putken  alaraja  
  • 33. 31 Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin ehdollisesta lisäpäivien ikära- jan nostosta. Ehdoksi asetettiin, että tämä työurasopimuksessa sovittu sääntö toimii tarkoitetulla tavalla. Jos säädös toimii, sen jälkeen lisäpäivien ikärajan nosto 62 vuoteen ei samalla tavalla uhkaa ikääntyneiden työttömien toimeen- tuloa. Nyt kun selkeät askelmerkit lisäpäivien tulevaisuuden suhteen on sovittu, lisäpäivien leikkaajien kannattaisi rauhoittua odottamaan tarkastelun tulosta. Eläkesopimuksen mukaisesti lisäpäiväoikeutta arvioidaan 31.5.2019 mennes- sä. Ennen kuin työurasopimuksessa sovittujen toimien vaikutukset nähdään, ei uusien päätösten tekeminen ole ajankohtaista. Työkyvyttömyyseläkkeiden tulorajat työn esteinä Osatyökykyisten työllistyminen on kaikkien etu, paitsi osatyökyvyttömän it- sensä. Kun työkyvyttömyyseläkkeellä oleva menee töihin, eläkejärjestelmän etuusmenot vähenevät, valtio ja kunnat saavat verotuloja ja yritys palkkalis- toilleen hyvän työntekijän. Osatyökykyinen itse ei sen sijaan työstä nykyään juurikaan hyödy: työkyvyttömyyseläkkeen tulorajan ylittäminen leikkaa elä- kettä niin paljon, että työnteon lisääminen usein jopa heikentää toimeentuloa. Tämä ei ole reilua eikä järkevää. Kolmikantaisessa työryhmässä selvitettiin osatyökykyisten työllistymisen edistämistä. Työryhmä keksi lukuisia ehdotuksia, joilla hyvää asiaa voidaan edistää. Väliraportin ehdotusten mukaisesti Kelan ammatillisen kuntoutuk- sen piiriin pääsyä helpotettiin ja osasairauspäivärahaa parannettiin. Loppura- portissa on lisää hyviä ehdotuksia, joita kannattaa viedä eteenpäin. Raportin liitteenä on selvitetty työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon kannustimi- en parantamista. Työkyvyttömyyseläkeläisen kannustinloukkua havainnollistaa seuraavalla sivulla oleva kuvio Osatyökykyiset työssä -ohjelman raportista, jossa kuva- taan palkan vaikutusta työkyvyttömyyseläkeläisen tuloihin. Punainen viiva kertoo, miten työtulot nykyään vaikuttavat kokonaistuloi- hin esimerkkihenkilöllä. Esimerkkieläkeläisen eläkettä edeltävä ansiotaso oli 2 500 euroa kuussa ja työkyvyttömyyseläke on 1 500 euroa kuussa. Tässä ta- pauksessa ensimmäinen tuloraja on 40 prosenttia edeltävästä tulosta eli 1 000 euroa kuussa. Jos henkilö tienaa tulorajaa enemmän, työkyvyttömyyseläke
  • 34. 32 muuttuu osaeläkkeeksi. Tulorajan ylittäminen siis puolittaa 1 500 euron eläk- keen. Jos palkka on siis edes vähän yli 1 000 euroa, eläke pienenee 750 euroa. Ei järin kannustavaa. Seuraava tuloraja on 60 prosenttia aiemmasta ansiotasosta, eli 1 500 euron kohdalla. Sen ylittämisen myötä eläkkeen menettää kokonaan. Jos palkka on siis yli 1 500 euroa, menettää 1 500 euron eläkkeen. Taloudellisesti katsottuna 1 000 euron tulorajaa ei kannata ylittää ollen- kaan, ellei samalla pysty ylittämään sitä vähintään 1 500 eurolla. Henkilö, jon- ka vakiintunut ansiotaso oli työkykyisenä 2 500 euroa, tuskin pystyy ponnis- tamaan selvästi sitä korkeampaan palkkatasoon työkyvyttömänäkään. Tulorajat siis pakottavat työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet mitoittamaan palkkansa tulorajojen alle. Tätä tulorajojen vaikutusta työntekoon konkretisoi esimerkiksi Eläketurvakeskuksen vuoden takainen ohje Facebookissa:  ”Jos harkitset ansiotyön tekemistä työkyvyttömyyseläkkeellä ollessasi, varmista eläkelaitoksestasi, kuinka paljon voit ansaita.” Tässä ei ole mitään järkeä. Jokaisen pitäisi voida luottaa, että työn teke- minen on aina kannattavaa. Ongelma voitaisiin korjata pehmentämällä tu- Palkan vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisen tuloihin
  • 35. 33 lorajoja niin, että eläke pienenisi suhteessa ylityksen suuruuteen. Tulorajan ylittäminen kymmenellä eurolla ei siis leikkaisi eläkettä kokonaan pois, vaan pienentäisi sitä esimerkiksi neljällä eurolla. Tällaisella mallilla saataisiin työn- teko kannattavaksi eikä tulorajojen ylittämistä tarvitsisi varoa. Kuvion sininen viiva kuvaa tällaista lineaarisen yhteensovituksen mallia. Osatyökykyiset työssä -ohjelman puitteissa hahmoteltiin tällaista mallia, mut- ta päätökset jäivät vielä tekemättä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista iso osa on tietysti täysin työkyvyttömiä, ja jotkut tekevät tulorajojen yli töitä nykyäänkin. Ei voida tietää, kuinka moni lisäisi työntekoa, jos tulorajan ylittäminen muuttuisi kannattavaksi. Vates-sää- tiö arvioi työhaluisia olevan 40 000, ja kannustinloukun purkamisen vaiku- tuksen julkiseen talouteen olevan jopa 800 miljoonaa euroa. Näitä samoja lukuja on siteerattu myös perussuomalaisten taannoisessa rakennepaketissa. Rehellistä on sanoa, että työllisyysvaikutuksen arviointi on vaikeaa. Selvää joka tapauksessa on, että työn pitäisi aina olla myös tekijälleen palkitsevaa. Sen takia työryhmän ehdotuksen mukaisesti työkyvyttömyyseläkeläisten työnteon kannustimia on parannettava, joko lineaarisen mallin tai jonkun muun uudis- tuksen avulla. ■
  • 36. 34 4. Osallisuuden merkitys —— Sinikka Näätsaari Viime vuosina monet keskustelijat ovat vaatineet vastikkeellista sosiaalitur- vaa. Monelta on ehkä unohtunut, että jo nyt saadakseen työttömyyspäivära- haa on oltava aktiivinen työnhakija ja osallistuttava esitettyihin toimenpitei- siin. Osallistumispakko on siis jo olemassa. Toinen puoli kolikkoa on, että aktiivisen työvoimapolitiikan avulla on mahdollisuus päästä päivittämään osaamistaan ja päästä uuteen työhön. Osallistavan sosiaaliturvan hanke käynnistettiin loppuvuodesta 2013. Hanke liittyy Kataisen ja Stubbin hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Sen mukaan ”osallistavaa sosiaaliturvaa kehitetään työikäisillä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ihmisen toiminta- kyky huomioon ottaen sosiaaliturvaa ja osallistavia toimenpiteitä yhteen so- vittamalla. Osallistavan sosiaaliturvan kehittämisen tavoitteeksi on asetettu syrjäytymisen ehkäisy, sosiaaliturvan kannustavuuden lisääminen ja sosiaali- turvan legitimiteetin vahvistaminen”. Tätä kirjoitettaessa osallistavan sosiaaliturvan hankkeen pilotoinnit ovat käynnissä. Kokemuksia hyödynnetään helmikuussa 2015 tehtävissä toimen- pidesuosituksissa. Pilotoinnit tehdään voimassa olevan lainsäädännön mu- kaan ja niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Työryhmässä kuullun perusteella monet pilotointiin osallistuneista pitävät toimintaa tarpeellisena. Osallistujat ovat tuoneet esille muun muassa selkeän päiväohjelman tarpeen, itsensä hyödylliseksi kokemisen ja mahdollisuuden parempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Sosiaaliturvan saajien tilanne vaihtelee paljon. Moni työllistyy nopeasti il-
  • 37. 35 man erityisiä toimenpiteitä, toiset taas ovat jääneet pysyvästi työelämän ulko- puolelle. Osallistavan sosiaaliturvan pitäisikin keskittyä niihin ihmisiin, jotka eivät pysty työllistymään ilman lisäkoulutusta, kuntoutusta tai muuta apua. Osallistavan sosiaaliturvan pitää olla oikea palvelu eikä tapa työllistää ih- misiä halvemmalla tai esimerkiksi työttömyysturvalla. Tavoitteeseenhan vii- tataan jo toimeksiannossa: ”… osallista- via toimenpiteitä yhteen sovittamalla”. Osallistavan sosiaaliturvan vastikkeelli- suuden ei pidä olla automaattista, vaan oikeasti harkinnan jälkeen henkilön elä- mäntilanteeseen sopivaa. Mitä vaikeampaa ihmisen työllistymi- nen on, sitä enemmän se vaatii resursseja ja sitä suuremmat ovat myös toimen- piteisiin osallistuvien odotukset. Osallistavan sosiaaliturvan onnistumisen kannalta on merkittävää, kokevatko ihmiset sen uutena mahdollisuutena vai rangaistuksena. Tarjottujen toimien tulee olla vaikuttavia ja niiden tavoittee- na pitää olla myönteisten muutosten aikaansaaminen ihmisten elämässä. Tätä ei uimahallilipuilla tai askartelukerhoilla pystytä hoitamaan. ■ Osallistavan sosiaaliturvan pitää olla oikea palvelu eikä tapa työllistää ihmisiä halvemmalla.
  • 38. 36 5. Työvoima- politiikan renessanssi —— Pirjo Väänänen Työvoimapalvelut muutosten kourissa Työvoimapolitiikka on viimeisten vuosien ajan ollut totaalisessa myllerryk- sessä. Suurin uudistus tapahtui vuonna 2013, jolloin työvoimapalvelut ja työ- voimahallinto uudistuivat kokonaisuudessaan. Työvoimapalveluiden ja -toi- mistojen määrää karsittiin, ja työ- ja elinkeinotoimistoissa lisättiin yrityksiin suuntautuvaa yhteistyötä. Samaan aikaan käynnistyi myös nuorisotakuu. Uudistusten virta jatkui, ja tämän vuoden alussa muuttui palkkatuki. Myös TE-toimistojen, kuntien ja Kelan yhteisten pitkäaikaistyöttömien työ- voiman palvelukeskusten toiminta säänneltiin ja nimi muutettiin työllisty- mistä edistäväksi monialaiseksi yhteispalveluksi. Uudistukset ovat yksinkertaistaneet monimutkaista palvelujärjestelmää, mutta niiden laajuus ja tahti ovat olleet liian kovia. Tämä on näkynyt pai- koittain työvoimapalveluiden saamisen heikentymisenä sekä niin työttömi- en kuin työnantajien vaikeutena pysyä muutosten perässä. Isot murrokset eivät ole riittäneet, vaan kuluvalla hallituskaudella on työ- voimapolitiikassa toteutettu myös erillisiä uudistuksia muun muassa halli- tuksen rakennepoliittisten ohjelmien mukaisesti. Taustalla on etenkin raken- netyöttömyyden nopea kasvu, mutta myös tarpeet supistuvien voimavarojen nimissä vähentää TE-toimistoissa tehtävää työtä. Valtion tuottavuusohjelman myötä työ- ja elinkeinotoimistoissa on vuo-
  • 39. 37 desta 2011 lähtien vähennetty noin 500 henkilötyövuotta, ja vähentäminen jatkuu edelleen. Samaan aikaan työttömyyden kasvu on kuitenkin nostanut asiakasmääriä rajusti. Tilanteen synnyttämää työntekijävajetta on korjattu palkkaamalla TE-toimistoihin erillisellä valtion työllistämistuella useita sa- toja työntekijöitä. On pakko myöntää tilanteen vaikuttaneen lähinnä hölmö- läisten peiton jatkamiselta. Valtion budjettiin on tälle vuodelle varattu sadan henkilötyövuoden li- säys, joka ei kuitenkaan tuottavuusohjelman säästöjen vuoksi tule olemaan näin korkea. Vuoden 2014 lopussa TE-toimistoissa oli lähes 327 000 työ- töntä työnhakijaa, mikä tarkoittaa 30 600 työttömän lisäystä vuodessa. Työt- tömyyden ei ole arvioitu helpottavan, joten lisäresurssien on vaikea nähdä riittävän. TE-palveluissa hoidetaan kuukausittain noin 700 000 asiakaskon- taktia. Kasvokkain asiakkaita palvellaan työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan noin 200 000 kertaa kuukaudessa, verkkoasiointien määrä on 207 000 ja puhelinkontaktien 240 000. Ratkaisua työttömien palvelemiseksi on etsitty sähköisestä asioinnista. Valtion talousarvioon on kirjattu tavoitteeksi työnhakijoiden verkkopalve- luiden käyttöasteen nousevan 60 prosenttiin. Parhaimmillaan sähköinen asiointi voi täydentää työvoimapalveluita sekä helpottaa ja nopeuttaa asiointia. Nyt suuntana näyttää kuitenkin olevan ensisijaisesti sähköisiin palveluihin ohjaaminen, josta saumaton jatko usei- den työttömien tarvitsemiin henkilökohtaisiin palveluihin ei vielä toteudu. Myös oikeuskansleri on vuoden 2014 lopulla antamassaan ratkaisussa pai- nottanut työttömän oikeutta asianmukaiseen asiakaspalveluun TE-toimiston palvelupisteessä. Kaikilla työttömillä ei ole edellytyksiä käyttää nykyisiä sähköisiä palvelui- ta ilman ohjausta. Etenkin maahanmuuttajien ja nuorten palveluihin koh- distuvien kyselyiden tuloksena on ollut henkilökohtaisen palvelutarpeen korostaminen. Digitaalisuuden lisääminen tuleekin toteuttaa asiakaslähtöi- sesti työttömän palveluprosessia tukien, ei häntä enää erilliseen sähköiseen palvelumaailmaan siirtäen. Myös työvoimapalveluiden osalta on käyty keskustelua julkisen ja yksi- Uudistusten laajuus ja tahti ovat olleet liian kovia.
  • 40. 38 tyisen palvelun suhteesta. Julkiset työvoimapalvelut on suunnattu kaikille työttömille, mutta osa palveluista toteutetaan jo nyt yksityisten palvelutuot- tajien avulla. Viimeisimmät kehittämisajatukset liittyvät erityisesti työnväli- tykseen: kansainvälisestä vertaisarvioinnista on haettu potkua suosituksiin yhteistyön vahvistamisesta julkisten työvoimapalveluiden sekä yksityisten työnvälitystoimijoiden ja palveluntuottajien välillä. Julkisilla työvoimapalveluilla ja työnvälityksellä on oma vahva tehtävänsä työttömien yhdenvertaisten ja etenkin vaikeimmin työllistyvien palveluiden turvaamisessa. Palveluiden ostaminen yksityiseltä sektorilta ei välttämättä tuo julkiselle puolelle peräänkuulutettua säästöä. Työnvälitykseen liittyvää yhteistyötä voi kuitenkin vahvistaa monin keinoin, ja työttömän laajempaa tukea uuden työn löytymiseen kaivataan. Yksityisten palvelujen tulee myös tulevaisuudessa täydentää, ei korvata julkisia palveluita. Nykyisellä hallituksella on ollut kovat tavoitteet työllisyyden edistämisek- si: Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin. Työvoimapolitiikan osalta tavoitteena on ollut nostaa Rakenne- ja muun työttömyyden sekä TE-toimistojen henkilöstömäärän kehitys Lähde:Työ-jaelinkeinoministeriö
  • 41. 39 työttömien aktivointiaste 30 prosenttiin. Erityisinä kohderyhminä ovat olleet pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja maahanmuuttajat. Yleisen työllisyystilanteen heikentyminen on estänyt tavoitteisiin pääsemisen, ja työttömien määrä on kasvanut yllättävän rajusti. Työttömyys on edelleen kasvussa, joten on vaikea ymmärtää, miksi työ- voimapolitiikan määrärahoja on leikattu. Tunnustettu tosiasia kuitenkin on, että aktiivisella työvoimapolitiikalla säästetään sosiaaliturvan ja terveyden- hoidon menoissa. Tässä työttömyystilanteessa hallitukselta kaipaisi rohkeut- ta mitoittaa työllisyysmäärärahat oikein. Pitkittynyt työttömyys passivoi ja aiheuttaa aktivoinnin sijaan suurempia kustannuksia. Palkkatuen käyttöä seurattava Pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten, nuorten sekä muiden työllistymi- seensä tukea tarvitsevien työllistämiseksi on TE-toimistoilla käytössä työn- antajille suunnattu palkkatuki. Palkkatuen vahvuutena on työ, josta työnte- kijälle on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Tästä palkasta kertyy näin myös ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. Työnantajalle – yrityksille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille tai kotitalouksille – palkkatuki puolestaan korvaa työttömyyden aiheuttamaa tuottavuuden alentumaa. Lähtökohtaises- ti palkkatuki on työttömään työnhakijaan sidottu harkinnanvarainen etuus. Lukuisista tiedotteista, kampanjoista ja netin infosivuista huolimatta tör- määmme yhä uudelleen samaan viestiin – useat työnantajat eivät tunne palk- katukea. Tuen hakemisen monimutkaisuudesta liikkuu myös edelleen vääriä huhuja, sillä byrokratiaa on jo purettu rankalla kädellä. Nuorisotakuu on kuitenkin nostanut ilahduttavasti tietoisuutta palkkatu- esta nuorille suunnatun Sanssi-kortin kautta. Vuonna 2013 käyttöön otettu yli 30-vuotiaiden työttömien palkkatukikelpoisuuden osoittava Duuni-kort- ti on jäänyt vähälle huomiolle. Palkkatuki uudistettiin vuoden alusta alkaen prosenttiperusteiseksi. Tuen määrä ja tukijakson pituus suhteessa työttömyyden kestoon painottavat etenkin heikoimmin työllistyvien siirtymistä työmarkkinoille. Myönteis- tä uudistuksessa on myös, että sen voi arvioida lisäävän palkkatukipäätös- ten yhdenmukaisuutta ja näin tukevan työttömien yhdenvertaista kohtelua alueesta riippumatta.
  • 42. 40 Palkkatuen uudistamisen tarkoituksena oli etenkin monimutkaisen ko- konaisuuden yksinkertaistaminen. Aivan yksinkertaiseksi uutta järjestelmää erillisine prosentteineen ja kestoineen ei kuitenkaan voi vielä sanoa. Käytän- nössä prosenttiperusteinen palkkatuki tarkoittaa matalammilla palkkatasoil- la entisen noin 700 euron kuukausittaisen perustuen laskua. Suurin osa palk- katuetusta työstä kohdentuu nimenomaisesti näille matalapalkka-aloille. Palkkatuki • Työttömyys on kestänyt alle vuoden ▷▷ 30 % palkkauskustannuksista, enintään 6 kk ▷▷ alle 30-vuotiaat nuoret enintään 10 kk vuosina 2015–2016. • Työttömyys on kestänyt vähintään vuoden ▷▷ 40 % palkkauskustannuksista, enintään 12 kk. • Työttömyys on kestänyt vähintään kaksi vuotta ▷▷ 50 % palkkauskustannuksista ensimmäiset 12 kk ja 30 % seuraavat 12 kk. • Työttömän sairaus tai vamma heikentää pysyvästi työkykyä ▷▷ 50 % palkkauskustannuksista, enintään 24 kk kerrallaan. • 60 vuotta täyttänyt ja työttömyys kestänyt vähintään 12 kuukautta ▷▷ 40 tai 50 % työttömyyden keston perusteella enintään 12 kk ▷▷ 30 % palkkauskustannuksista seuraavat 12 kk ▷▷ enintään 24 kuukautta kerrallaan. • Oppisopimuskoulutus ▷▷ 30–50 % työttömyyden keston perusteella ensimmäiset 12 kk ja loppuaika 30 % ▷▷ vamman tai sairauden perusteella 50 % koko koulutuksen ajalta. • Elinkeinotoimintaa harjoittamattomille yhdistyksille ja säätiöille ▷▷ vähintään kaksi vuotta työttömänä olleille ▷▷ 100 % ensimmäiset 12 kk 65-prosenttiseen työaikaan saakka ▷▷ 30 % seuraavat 12 kk ▷▷ enimmäismäärä 2000 €/kk.
  • 43. 41 Vaikka työnantaja voi saada tukea myös osa-aikaisiin töihin ilman tunti- rajoja, tulisi palkkatuetun työn olla pääsääntöisesti kokoaikaista. Työtä, jolla tulee toimeen. Palkkatukiuudistus piti sisällään erityisen kannatettavan muutoksen ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. 60 vuotta täyttäneiden osalta tukea voidaan maksaa vuoden työttömyyden jälkeen yhdenjaksoisesti 24 kuukautta ja käytännössä myös eläkkeelle siirtymiseen saakka. Pitkäkes- toista palkkatukea voi saada myös, jos vamma tai sairaus vaikuttaa olennai- sesti ja pysyvästi työttömän työtehtäviin. Alle vuoden työttömänä olleiden palkkatuen maksimikesto putosi kym- menestä kuukaudesta kuuteen. Ajan lyhenemisen vaikutuksia ei arvioitu palkkatukilainsäädäntöä koskevassa hallituksen esityksessä lainkaan. Nuo- ria varten tehtiin erillinen siirtymäsäännös pidemmälle palkkatukijaksolle, mikä osoittaa heillä olevan tarvetta pidemmälle tukijaksolle. Palkkatukijakson riittävyyttä sekä etenkin työllistymistä jakson jälkeen olisi nyt seurattava tehokkaammin. Muutosten vaikutuksia sekä jatkokehittä- misen tarpeita olisi myös arvioitava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Pitkäaikaistyöttömyyteen puututtava laajalla rintamalla SAK:n edellisessä sosiaaliturvapamfletissa vuonna 2010 pitkäaikaistyöttö- miä todettiin olevan huolestuttavat 52 000. Neljässä vuodessa näiden yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kuitenkin kasvanut 66 prosenttia, ja vuoden 2014 lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo yli 94 000. Kaikista yli 320 000 työttömästä lähes 60 prosentin arvioidaan olevan vaikeasti työllis- tyviä. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidon kehittämisessä on painotettu erityisesti moniammatillisen yhteistyön vahvistamista kunnissa. TE-toimistojen, kun- tien ja Kelan yhteisten työvoiman palvelukeskusten toiminta säänneltiin tä- män vuoden alusta alkaen työllistymistä edistäväksi monialaiseksi yhteispal- veluksi. Lakisääteistämisen tarkoituksena oli turvata toiminnan jatkuvuus ja yhdenmukaistaa pitkäaikaistyöttömien palveluita. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun uutena kohderyh- mänä ovat palvelua tarvitsevat työttömät, joille on maksettu työmarkkina-
  • 44. 42 tukea vähintään 300 päivää tai jotka ovat olleet työttömänä yli vuoden (alle 25-vuotiaat yli kuusi kuukautta). Tarkoituksena on arvioida eri toimijoi- den yhteistyönä työttömän palvelutarve sekä vastata yhdessä työllistymisen etenemisestä ja seuraamisesta. Useat pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat nimen- omaisesti moniammatillista, pitkäkestoista ja henkilökohtaista palvelua. Työn löytyminen ei näille kohderyhmille ole aina ensisijaista, vaan työl- listymisen tukemiseksi tarvitaan osaamisen kehittämistä sekä sosiaali- ja ter- veydenhuollon palveluita. Aiempien työvoiman palvelukeskusten arvioin- neissa on painotettu erityisesti terveydenhuollon roolia, sillä muun muassa päihde- mielenterveysongelmat ovat merkittävä este pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle. Työttömien terveystarkastusten toteuttamista tulisi uudessa mallissa painottaa huomattavasti nykyistä enemmän. Sääntelyn tarkoituksena on ollut myös toiminnan laajentaminen koko maahan. Uuden lain mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella tulee olla vähintään yksi eri toimijoiden yhteispalvelua tarjoava toimipiste. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 15 toimipistettä, joten nähtäväksi jää, saadaanko edes aiempi 37 palvelukeskuksen määrä turvattua vai supistuuko palveluverkko. Toimipisteiden määrän tulisi olla tulevaisuudessa kattava, ja pitkäaikais- työttömien palveluiden saatavuus on turvattava laajentamistavoitteiden mukaisesti koko maassa. Liian pitkät välimatkat ja niistä aiheutuvat kustan- nukset eivät saa muodostua palvelun saamisen esteeksi työttömälle. Myös eduskunnan työelämä- ja tasa-arvo- valiokunta painottaa mietinnössään, että tarvittaessa palvelut on vietävä lähelle asiakkaita esimerkiksi tarjoa- malla palvelua palveluautoista tai si- ten, että virkailijat matkustavat työt- tömän asuinpaikkakunnalle. Monialaisen yhteispalvelun lisäksi kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöt- tömyyden aktiivisessa hoidossa korostui vuoden alusta alkaen työmarkkina- tuen rahoitusuudistuksen myötä. Jo 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta puolet siirrettiin kunnille. Aiemmin kuntien rahoitusvastuu koski yli 500 päivää työmarkki- Liian pitkät välimatkat ja niistä aiheutuvat kustannukset eivät saa muodostua palvelun saamisen esteeksi.
  • 45. 43 natukea saaneita, ja näitä niin sanottuja sakkomaksuja on maksettu valtioille arvioilta sata miljoonaa euroa vuosittain. Työllistymistä edistävien palvelu- jen ajalta työmarkkinatuen maksaa kokonaisuudessaan valtio. Pitkäaikaistyöttömyyden parempi ennaltaehkäiseminen ja työttömien aktivoinnin lisääminen aiemmassa työttömyyden vaiheessa hyödyttävät kaikkia osapuolia. Kuntien suurempi rahoitusvastuu työmarkkinatuesta voi parhaimmillaan kannustaa niitä tehostamaan työllistymistä edistävää toi- mintaa. Kuntien kiristyvässä taloustilanteessa todelliset vaikutukset jäävät kuitenkin vielä epäselviksi. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi on esitetty yksittäisiä kehittämiseh- dotuksia sekä hallituksessa että julkisuudessa. Ehdotukset ovat valitettavasti keskittyneet työsuhdeturvan heikentämiseen eikä niiden kaikkien voida ar- vioida edistävän työllistymistä. Yksittäisten ehdotusten sijaan keinoja pitkä- aikaistyöttömyyden hoitoon tulisi arvioida eri toimijoiden välisellä yhteisellä toimintaohjelmalla. Mallia tähän voisi ottaa tällä hallituskaudella laajalla ko- koonpanolla toteutetusta osatyökykyisten työllisyyden edistämisohjelmasta. Nuorisotakuuta jatkettava Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sitouduttiin toteuttamaan nuorten yhteis- kuntakuu vuoteen 2013 mennessä. Takuun tarkoituksena on tarjota jokai- selle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallituksen linjaamasta nuorten yhteiskuntatakuusta muodostui lopulta nuorisotakuu, joka pitää sisällään nuorten yhteiskuntatakuun, koulutusta- kuun sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman. Koulutustakuun avulla taa- taan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukiossa, amma- tillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tarkoituksena on taata pelkän peruskoulun varassa oleville 20–29-vuotiaille mahdollisuuden suo- rittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Uudistetussa nuorisotakuussa nuorta tuetaan kokonaisvaltaisesti tulevai- suuden rakentamisessa. Nuorisotakuuta on valmisteltu, toteutettu, seurattu ja arvioitu tästä lähtökohdasta laajasti eri yhteistyötahoja sisältävässä työryh-
  • 46. 44 mässä, jossa myös työmarkkinajärjestöt ovat olleet mukana. Takuun toteut- taminen on myös jakaantunut monelle eri toimijalle, mutta lopulta nuorella itsellään on tärkein rooli sen onnistumisessa. Nuorisotakuun piiriin kuuluvat TE-toimistoihin työttömäksi työnhaki- joiksi ilmoittautuvat nuoret. TE-toimistoissa nuorelle tulisi laatia henkilö- kohtainen työllistymissuunnitelma kahden viikon sisällä työnhaun aloitta- misesta. Suunnitelmaa täydennetään kolmen kuukauden kuluessa tarpeen mukaan valmennuksella, työkokeilulla tai palkkatuetulla työllä. Lisääntynyttä nuorten palvelutarvetta varten TE-toimistoihin lisättiin re- sursseja 65 henkilötyövuodella. Tosiasiallinen lisäys jäi kuitenkin siitä noin puoleen valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Nuorisotakuun seurannan mukaan 92,6 prosentille nuorista on tehty työl- listymissuunnitelma kolmen kuukauden kuluessa työnhaun aloittamisesta. Avoimeksi kuitenkin jää, kuinka monelle nuorelle laaditaan ensimmäinen suunnitelma vaaditun kahden viikon sisällä. Reilulle 76 prosentille alle 25-vuotiaista nuorista löytyi takuun määrittämän kolmen kuukauden sisällä työ, koulutus tai palvelu. Vastavalmistuneiden 25–29 vuotiaiden tilanne on hieman heikompi, sillä jatkopolku samassa ajassa löytyi vain noin 62 pro- sentille. Ammatillisesti kouluttautuneiden nuorten työllistymistä ei TE-toimisto- jen palveluiden osalta pääsääntöisesti tueta enää työkokeiluilla, vaan palk- katuetulla työllä. Vuonna 2010 käyttöön otetun nuorten Sanssi-kortin tar- koituksena on kannustaa nuoria hankkimaan työpaikka itse ja välittämään työnantajille tietoa palkkatuesta. Aluksi Sanssi-kortti oli tarkoitettu erityises- ti alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden nuorten työllistämiseen, ja 25–29 vuotiaat saivat kortin vasta puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Nuorisota- kuun myötä Sanssi-kortti laajennettiin koskemaan kaikkia alle 30-vuotiaita nuoria. Nuorten palkkatuettu työ on Sanssi-kortin myötä kasvanut. Vuonna 2013 Sanssi-kortteja jaettiin yli 40 000. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet kortista huolimatta työpaikkaa, sillä kortin avulla palkkatukea maksettiin noin 7 000 nuoresta. Vuonna 2014 kortilla työllistyneiden määrä nousi lähes 10  000 nuoreen eli joka neljänteen kortin saaneista. Nuorisotakuu on saanut paljon myös julkista kritiikkiä. Vaikka nuorten työttömyyttä ei takuun kautta ole pystytty selättämään, TE-toimistojen te-
  • 47. 45 hostettu palveluote ja yhteistyö ovat pitäneet nuorten työttömyysjaksot mui- hin työttömiin verrattuna lyhyinä. Noin 70 prosenttia nuorista on työttömä- nä alle kolme kuukautta. Myös nuorten työttömien aktivointiaste on monissa kunnissa ollut hallituksen tavoitteen mukaisesti noin 30 prosentin tasolla. Nuorten palkkatuettua työtä voi lisätä Sanssi-korttiin liittyvän tiedon ja- kamisella. Palkkatuetusta työstä ei kuitenkaan tule muodostua nuorille pää- asiallista reittiä työelämään, vaan nuoria tulee työllistää myös ilman valtion tukea. Nuorisotakuun toteuttamisessa on päästy vasta alkuun. Tässä tekstissä on nostettu asioista esiin lähinnä nuorten työllistymisen näkökulmasta. Kyse on kuitenkin suuresta kokonaisuudesta, jossa uudenlaisen yhteistyön rakenta- minen ja uusien toimintatapojen kehittäminen vaativat oman aikansa. Nuorisotakuun jatkaminen on tärkeää myös seuraavalla hallituskaudella. Todellisten toimien aikaansaaminen vaatii myös resurssointia, joten takuun toteuttamiseksi on varattava riittävät määrärahat. Alle 30-vuotiaille myönnetty palkkatuki vuosina 2012–2014 Lähde:Työ-jaelinkeinoministeriö
  • 48. 46 Uhkailu ei kannusta työtöntä Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on korvata työttömyydestä ai- heutuvia taloudellisia menetyksiä. Työvoimapolitiikan näkökulmasta jär- jestelmä tukee työttömien aktiivista työnhakua ja ohjaa heitä kehittämään valmiuksiaan työmarkkinoilla. Itse aiheutetusta työttömyydestä seuraa työttömyysetuuden menettämi- nen. Myös TE-toimiston tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin on osallistuttava etuuden menettämisen uhalla. Työttömyysturvan seuraamus- järjestelmä pitää sisällään 15–90 päivän korvauksettomia määräaikoja eli ka- rensseja, työssäolovelvoitteita sekä työttömyysetuuden epäämistä toistaisek- si, ellei työnhakija ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä oleva nuorten yhteishakuvel- vollisuus tuli voimaan vuonna 1995. Velvollisuus hakea yhteishaussa kou- lutukseen koski aluksi 18–19-vuotiaita ammatillisesti kouluttamattomia nuoria, mutta laajeni jo seuraavana vuonna 20–24-vuotiaisiin. Yhteishaku- velvollisuuden täyttämiseksi ammatillisesti kouluttamattoman nuoren tuli hakeutua vähintään kolmeen koulutuspaikkaan sekä kevään että syksyn yh- teishaussa. Jos nuori ei hae koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, ennen kuin hän on ollut työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa, opiskel- lut tai toiminut yrittäjänä vähintään viiden kuukauden ajan. Keskeisenä pe- rusteluna on ollut nuorten kannustaminen työhön tai koulutukseen tukien ja toimenpiteiden kautta. Tiukkaan yhteishakuvelvoitteeseen kiinnitettiin huomiota työ- ja elin- keinoministeriön nuorisotakuuta valmistelleessa työryhmässä. Työryhmän keväällä 2012 annetuissa ehdotuksissa esitettiin velvoitteen lieventämistä. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saamisen ehtona tuli työryh- män mukaan poistaa ja vaadittavien hakuvaihtoehtojen määrä tuli vähen- tää kolmesta kahteen. Työllistymissuunnitelmassa tulisi työryhmän mukaan voida myös sopia koulutuksen sijaan jostain muusta työllistymistä edistä- västä vaihtoehdosta, jolloin koulutukseen hakeutumattomuudesta ei seuraisi työmarkkinatuen menetystä. Nuorisotakuutyöryhmän esityksestä yhteishaun ehtoja lievennettiin vuonna 2013. Lainsäädäntövalmistelun yhteydessä ministeriö kuitenkin ki- risti ehtoja ja laajensi yhteishakuvelvoitteen koskemaan työmarkkinatukea
  • 49. 47 saavien nuorten lisäksi työttömyyspäivärahaa saavia nuoria. Yhteishakuvelvoitteen laajentaminen työttömyyspäivärahan saajiin on johtanut ammattiliittojen esiin nostamiin epäoikeudenmukaisiin tilantei- siin. Ammattikouluttamaton nuori on voinut olla töissä jo useamman vuo- den ajan kuuluen liittoon ja työttömyyskassaan. Työsuhteen päättyessä hän ei kuitenkaan ole oikeutettu ansiopäivärahaan, mikäli ei ole ymmärtänyt hakea opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa – usein jo ennen töiden päätty- mistä. Vaikka varsinainen yhteishaku olisi jo päättynyt, nuori on velvollinen hakemaan avoimeksi jääneitä koulutuspaikkoja elokuun loppuun mennessä. Pätkätöitä tekevän nuoren on myös aina haettava koulutukseen työttömyys- päivärahaa saadakseen, vaikka odottelisi töiden alkavan taas syksyllä. Nuorten ohjaaminen ammatilliseen koulutukseen on heidän työllisty- misensä edistämiseksi tärkeää. Pakkohaku on kuitenkin muodostunut liian tiukaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. Tilanteen tekee kummalliseksi pak- kohaun soveltaminen työttömyyteen nähden osin taannehtivasti. Tästä taan- nehtivasta velvoitteesta tulisi työssäoloehdon täyttäneiden nuorten osalta luopua. Ammatillisesti kouluttamaton nuori tulisi velvoittaa hakemaan kou- lutukseen vasta työttömyyttä seuraa- van kevään aikana. Kun nuori jää työt- tömäksi, koulutukseen hakeutuminen ennen kevään yhteishakua voitaisiin kuitenkin kirjata työllistymissuunni- telmaan. Tällöin nuori saisi muiden työttömien tavoin työllistymissuun- nitelmaa rikkoessaan työttömyyspäi- värahaan 60 päivän päivärahattoman karenssiajan. Viime vuosien työvoimapoliittisen uudistusten myötä työttömyysturvaan liittyviä sanktioita on näin lisätty. Myös hallituksen rakennepoliittisella ohjelmalla on ollut oma vaikutuksen- sa karenssikäytäntöihin. Hallituksen päätösten mukaisesti TE-toimistot ovat lisänneet merkittävästi työttömille tehtävien työtarjousten määrää, ja aktiivi- seen työnhakuun liittyviä työttömyysturvan sanktioita todetaan nyt sovellet- tavan johdonmukaisesti. Karenssien määrää on lainsäädännössä lisätty, ja niitä on myös TE-toi- Nuori ei ole oikeutettu ansiopäivärahaan, mikäli ei ole ymmärtänyt hakea opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa – usein jo ennen töiden päättymistä.
  • 50. 48 mistoissa määrätty selkeästi entistä enemmän. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puuttui syksyllä hallituksen esitykseen, jonka mukaan työttömälle asetettaisiin 15 päivän karenssi, mikäli hän ei vastaa puhelimeen työ- ja elinkeinotoimistosta soitettaessa. Valiokunnan mukaan työnhakijan oikeusturvan kannalta on ongelmallista määrätä seuraamus puhelinasioin- nin perusteella, koska puhelinyhteyden saaminen voi olla sattumanvaraista ja epäonnistua työnhakijasta riippumattomista syistä. Tilanne tuntuu tosiaan kohtuuttomalta rankaisulta työttömälle, sillä TE-toimistoihin on vastaavasti ajoittain vaikea saada puhelimella yhteyttä. Työttömyysturvaan liittyvästä seurantajärjestelmästä tehtiin selvitys vuonna 2010, ja siihen liittyvät muu- tokset tulivat voimaan 2012. Tämän jäl- keisten mittavien työvoimapoliittisten uudistusten seurauksena myös karens- sikäytännöt ovat muuttuneet. Seuraa- musjärjestelmä tulisi jälleen selvittää ja arvioida kolmikantaisessa työryhmässä. Työttömien turhat karenssit on pu- rettava ja ammatillisesti kouluttamattomien nuorten yhteishakuun liittyvät velvoitteet korjattava. Työttömien työllistymistä tulisi tukea työttömyyspäivärahan menettämi- sellä uhkailun sijaan aktiivisella työvoimapolitiikalla ja palveluita paranta- malla. Työttömien karenssien ennaltaehkäisemiseen tulisi myös kiinnittää huomiota TE-toimiston paremmalla ja tehokkaammalla tiedotuksella sekä työllistymissuunnitelmien laatua parantamalla. Turvaa muutostilanteissa Muutosturvan toimintamalli on ollut käytössä irtisanomistilanteissa Suo- messa vuodesta 2005 lähtien, laajentuen vuonna 2010 koskemaan myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja lomautettuja. Mallin tarkoituksena on antaa irtisanotuille ja lomautetuille tukea työnhaussa sekä auttaa heitä työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen. Toimintamalliin kuuluu työntekijöiden, työnantajien ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyö. Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna teettämän tutkimuksen mu- kaan mielikuvat muutosturvamallista ovat hyvin myönteisiä. Tutkimuksesta Työttömien turhat karenssit on purettava.
  • 51. 49 selviää muutosturvan auttavan ihmisiä työllistymään suhteellisen nopeasti uuteen työhön irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Vahvuutena on, että irti- sanottavien tarpeisiin ja jatkopolkuihin on voitu pureutua yksilöllisesti. Kol- men kuukauden sisällä 35 prosenttia ja puolentoista vuoden kuluessa lähes 56 prosenttia muutosturvan piiriin tulleista henkilöistä on työllistynyt. Tut- kimuksessa nostettiin esiin myös muutosturvan kehittämisen tarpeet ikään- tyvien sekä vähemmän koulutettujen työntekijöiden osalta. Muutosturvan kehittäminen oli esillä myös vuonna 2014 solmitus- sa eläkesopimuksessa. Työnantajavelvoitteiden lisäämisestä koulutuksen kustannusten korvaamisessa muutosturvatilanteissa ei päästy sopuun. So- pimuksessa linjattiin kuitenkin ikääntyneiden pitkäkestoisen palkkatuen käyttöönotosta, aktiivisen työvoimapolitiikan riittävien resurssien turvaami- sesta ja 58 vuotta täyttäneiden uudelleen työllistyvien työttömyyspäivärahan määräytymisestä vanhan palkan perusteella. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön muutosturvan kehittämis- ja ohjaus- työryhmälle annettiin tehtäväksi arvioida vuoden 2014 loppuun mennessä muutosturvan kehittämistarpeita erityisesti irtisanottujen työntekijöiden mahdollisimman nopean ja tehokkaan työllistymisen näkökulmasta. Eri- tyistä huomiota tuli kiinnittää ikääntyneiden työttömien työllistymiseen ja uuteen ammattiin kouluttautumisen tukemiseen. Ministeriön muutosturvatyöryhmässä todettiin, että eläkeratkaisussa jo sovitut asiat edistävät osaltaan ikääntyvien irtisanottujen työllistymistä ja uuteen ammattiin kouluttautumista. SAK esitti kuitenkin muutosturvan pii- riin kuuluvien ikääntyneiden työllistämisen tukemista pitkäkestoisella palk- katuella ilman vuoden työttömyysvelvoitetta sekä lisäämällä muutosturva- toimenpiteisiin terveydentilan selvittämisen. Työryhmän loppuraporttiin kirjattiin kyseiset ehdotukset. Koska palk- katukilainsäädäntö oli vasta muuttumassa, linjaukseksi jäi vuodenvaihteen muutosten jälkeisten kokemusten seuraaminen 60-vuotiaiden palkkatuetun työn osalta. Uusiin muutos- ja kehittämistarpeisiin palataan myöhemmin. Koulutuksen osalta SAK nosti esiin koulutustakuun luomisen osaksi muutosturvamallia. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta oleville irtisano- tuille ja lomautetuille tulisi taata mahdollisuus koulutukseen. Nyt ongelmana on työvoimapoliittisten määrärahojen riittämättömyys, jolloin koulutusta ei välttämättä pystytä tarjoamaan edes muutosturvatilanteissa.
  • 52. 50 Muutosturvan toimivuuden seuraamista on syytä jatkaa. Vaikka toimin- tamalli toimii pääsääntöisesti hyvin, pienempiä kehittämisen kohteita löytyy myös alueittain. Hyvien käytäntöjen levittäminen, työllistymissuunnitelmi- en tekemisen aikaistaminen, työnantajien vastuiden täsmentäminen sekä yleisen tiedon levittäminen ovat haasteita, joiden parantamiseksi eri tahojen on tehtävä yhdessä töitä. ■
  • 53. 51 6. Työeläkeuudistus ja työurien pidentäminen —— Katja Veirto Taustalla elinaikojen pidentyminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat pitkien neuvottelujen jälkeen so- pimuksen uudesta eläkejärjestelmästä perjantaina 26. syyskuuta 2014. Pal- kansaajien keskusjärjestöistä mukana olivat SAK ja STTK. Akava jäi sovun ulkopuolelle. Keskeinensyyuudistukselleolisuomalaisteneliniänkeskimääräinenpiden- tyminen, joka on ollut ennakoitua nopeampaa. Ennusteiden mukaan elinajat kasvavat edelleen. Tämä taustalla työmarkkinajärjestöt sitoutuivat jo vuon- na 2009 neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa keskimääräisen eläkkeelle- siirtymisiän 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2009 keskimääräinen eläk- keellesiirtymisikä oli 59,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän nosto ei ollut ainoa sitoumus. Uudistuksen piti turvata riittävät eläkkeet ja niiden rahoitus. On hyvä tiedostaa, että pakko- tilanteessa neuvotteluihin ei lähdetty. Työeläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa. Vuoden 2005 uudistuksessa oli otettu huomioon elinaikojen pi- dentyminen tuomalla järjestelmään elinaikakerroin. Kerroin leikkaa eläk- keiden tasoa elinaikojen kehittymisen mukaisesti ja vaikuttaa rahoituksen kestävyyteen. Työntekijöiden näkökulmasta leikkurin kovetessa tiedossa on pienenevät eläkkeet, jos työssä ei jatketa vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen. Elinaikakertoimesta huolimatta eläkejärjestelmämme ei ollut täysin tasa-
  • 54. 52 painossa. Nähtävillä oli painetta työeläkemaksun korottamiseen, jotta etuu- det voidaan turvata. Työurien pidentäminen on tärkeää eläkkeiden tason ja rahoituksen näkö- kulmasta. Julkisen talouden näkökulmasta työurien pidentyminen kasvattaa työhön osallistumista ja sitä kautta turvaa verotuloja ja palveluja. Itsestään selvää on, että työurien pitenemisen ja julkisen talouden tasapainon ratkaisee lopulta työllisyys. Työeläke on osa palkkaa Eläkeuudistus sovittiin kolmikantaisesti. Miksi näin? Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien maksuilla, joten ne ovat luonnollisia osapuolia neuvottelemaan muutoksista. Työmarkkinajärjes- töt arvioivat neuvotteluissa koko työeläkejärjestelmän kokonaisuutta niin ra- hoituksen kuin etuuksien osalta, eivät vain yksittäisiä palasia. On muistettava myös, että työeläkejärjestelmä on syntynyt työmarkkinajärjestöjen tahdosta ja turvaa työntekijöiden vanhuutta. Työeläkemaksu on osa työvoimakustannuk- sia ja sen taso otetaan huomioon palkankorotuksia mitoitettaessa. Työeläk- keet ovatkin kiinteä osa työntekijän turvaa, palkkaa ja työehtoja. Valtio on mukana neuvotteluissa useasta syystä: työeläkevarat ovat osa julkista taloutta ja työurilla on merkitystä julkisen talouden verokertymiin ja palveluiden rahoittamiseen, muutamia mainitakseni. Ja lopulta eduskunta päättää työeläkelainsäädännöstä Neuvotteluissa julkisen talouden näkökulma oli keskeisessä roolissa. Val- tiovalta toi neuvottelupöytään vaatimuksen, että uudistuksen on pienennet- tävä julkisen talouden kestävyysvajetta runsaalla yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä oli määritelty hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa maaliskuussa 2014. Tavoitteeseen arvioitiin päästävän eläkkeellesiirtymisiän odotteen nos- tamisella 62,4 vuoteen työmarkkinajärjestöjen sitoumusten mukaisesti. Tämä yhtälö oli erittäin vaikeasti ratkaistavista, mutta eläkesovussa onnistuttiin Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan täyttä- mään molemmat tavoitteet. Tasainen karttuma kaikille Saavutettu sopu on laaja kokonaisuus lukuisine yksityiskohtineen niin etuuk-
  • 55. 53 sien kuin rahoituksen suhteen. SAK:n keskeinen tavoite eläkeneuvotteluissa oli oikeudenmukaisuus: kaikkien työntekijöiden karttumia on parannettava, nuorten eläkkeiden taso on turvattava, ikääntyneiden asemasta on huoleh- dittava ja eläkkeiden rahoitus on varmistettava tulevillekin vuosikymmenille. Myös työelämän laadun parantaminen oli tavoitteiden kärjessä. Suurimman huomion mediassa sai vanhuuseläkeiän alarajojen nosto. Tämä on ymmärrettävää, koska SAK torppasi yksioikoisen vanhuuseläkeiän noston vuonna 2009 ja asia kiinnostaa ja koskettaa jokaista suomalaista. Sopi- muksen mukaisesti vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa nousta vuodesta 2017 eteenpäin vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneistä alkaen asteittain kolme kuukautta vuodessa. Vuonna 2027 van- huuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Vanhuuseläke säilyy edelleen joustava- na, eikä eläkeiän alarajan saavuttaminen estä jatkamasta työskentelyä Vanhuuseläkeiän nostaminen ei ollut SAK:lle helppo asia. On hyvin tie- dossa, että kaikki eivät jaksa tai voi työskennellä eläkeikään asti. Kun työkyky menee, työkyvyttömyyseläkkeillä on suuri merkitys toimeen- tulon turvaamisessa. Tästä syystä SAK painotti neuvotteluissa, ettei työkyvyt- tömyyseläkkeen saamisen ehtoja tiukenneta ja että nykyinen erityinen amma- tillinen työkyvyttömyysarviointi 60 vuoden iässä säilytettään. Vanhuuseläkeiän nousun toisena puolena on, että työkyvyttömyyseläkkei- den hyvin matala taso nousee, koska työkyvyttömyyseläkettä lasketaan ny- kyistä pidemmälle ajalle. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei kukaan halua vapaa- ehtoisesti, ja työkyvyttömyyseläkkeiden täytyy turvata toimeentulo. Tästäkin syystä tason nousu on oikeudenmukaista. Sopimuksen jälkimainingeissa uusi työuraeläke on herättänyt paljon kysy- myksiä. Se on tarkoitettu 63 vuotta täyttäneille työntekijöille, joilla on taka- naan vähintään 38 vuoden työura fyysisesti tai psyykkisesti raskaissa töissä. Työuraeläkettä haettaessa arvioidaan, vaikuttaako työtehtävien kuormitta- vuus työntekijän mahdollisuuksiin selviytyä nykyisessä työssään. Työuraeläk- keen yksityiskohtia ratkotaan parhaillaan käynnistyneessä lainvalmistelussa. Työuraeläke pitää ymmärtää osana ratkaisua, jossa eläkeiät nousevat – ja toisaalta osana suomalaista työeläkejärjestelmää, jossa ei ole ammatillisia SAK:n keskeinen tavoite eläkeneuvotteluissa oli oikeudenmukaisuus.