Download as PDF, PPTX
Uploaded byEläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
More Related Content
Similar to Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista
- 1. Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisestahyvinvoinnista Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2019 Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
- 2. Tarkastelun kohteena eläkeläisten kokemuksettoimeentulosta • Eläkeläisten toimeentulo on tärkeä aihe. • Tutkimus tarjoaa monipuolisia uusia havaintoja eläkeläisten toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. • Tarkastelussa eläkeläisten toimeentulokokemukset, aiemmat tutkimukset keskittyneet yleensä tuloihin. • Tarkastelluista näkökulmista ei ole juurikaan suomalaista tutkimusta. 219.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 3. Tutkimus perustuu syksyllä2017 kerättyyn kyselyyn • Kyselyyn vastasi 2 909, vastausaste 73 %. • Kyselyaineistoon yhdistetty myös rekisteritietoja. • Aineisto edustaa kattavasti 55−85-vuotiasta Manner- Suomessa asuvaa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä saavaa väestöä. • Tutkimuksen perusjoukko vastaa noin 80 % eläkeläisistä. • Aineisto on poikkeuksellisen kattava ja korkeatasoinen. 319.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 4. 419.8.2019 Eläkeläiset eivät ole yhtenäinenjoukko toimeentulon suhteen
- 5.
- 6. 619.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Tausta • Eläkeläisten kokemukset toimeentulostavaihtelevat: heikoin tilanne työkyvyttömyyseläkkeensaajilla ja yli 75-vuotiailla. • Vanhuuseläkettä edeltää usein työkyvyttömyyseläke tai työttömyys Tutkimuskysymykset • Selvitetään 63−74-vuotiaiden vanhuuseläkkeellä olevien kokemuksia taloudellisesta toimeentulosta eläkkeelle- siirtymisreitin mukaan - Mitkä eri tekijät ovat yhteydessä taloudellisten vaikeuksien kokemiseen? - Missä määrin taloudellisten vaikeuksien kokeminen johtuu muista tekijöistä kuin eläkereitistä?
- 7. Lähes puolet onsiirtynyt vanhuuseläkkeelle työstä 63–74-vuotiaat vanhuuseläkkeellä olevat eläkkeellesiirtymisreitin mukaan vuonna 2017 Työstä (ml. osa-aikaeläke) 49 % Työttömyydestä 28 % Työkyvyttömyyseläkkeeltä 23 % 719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 8. 7 5 2 17 9 5 34 26 25 0 10 2030 40 50 60 70 Työkyvyttömyys eläkkeeltä Työttömyydestä Työstä Kotitalouden tavanomaisten menojen kattamisen vaikeus 63–74-vuotiailla vanhuuseläkkeellä olevilla eläkereitin mukaan, % Suuria vaikeuksia Vaikeuksia Pieniä vaikeuksia 819.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Työkyvyttömyyseläketaustaisilla eniten menojen kattamisen vaikeuksia -
- 9. 0 10 2030 40 50 Tk-eläkkeeltä Työttömyydestä Työstä Tk-eläkkeeltä Työttömyydestä Työstä Tk-eläkkeeltä Työttömyydestä Työstä KulkuvälineetTerveydenhoitoAsuminen Asumiseen, terveydenhoitoon ja kulkuvälineiden käyttöön liittyvien menojen kattamisen vaikeus 63−74-vuotiailla vanhuuseläkkeellä olevilla eläkereitin mukaan, % Suuria vaikeuksia Vaikeuksia Pieniä vaikeuksia 919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Työkyvyttömyyseläke- taustaisilla eniten vaikeuksia kattaa välttämättömyysmenoja
- 10. Yhteenveto • Työkyvyttömyyseläketaustaisilla enemmän toimeentulovaikeuksia. •Syy: eri eläkereittien kautta vanhuuseläkkeelle siirtyneet poikkeavat toisistaan mm. terveyden, sosioekonomisen aseman ja eläkkeen määrän mukaan. • Työuran aikaiset elämäntapahtumat ovat merkityksellisiä myöhemmälle toimeentulolle. • Terveyden edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen ovat tärkeitä keinoja vähentää toimeentuloeroja vanhuuseläkeiässä. 1019.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 11. Eläkeläisten taloudellinen toimeentulo maaseudullaja kaupungeissa Satu Nivalainen
- 12. Tausta • Väestörakenne oneri alueilla erilainen: maaseudulla väestö on kaupunkeja iäkkäämpää ja matalammin koulutettua. • Alueellisia hyvinvointieroja on tutkittu jonkin verran. Maaseudulla on ilmennyt enemmän hyvinvoinnin puutteita kuin kaupungeissa. • Aikaisemmissa tutkimuksissa tarkasteltu koko aikuisväestöä, eläkeläisten alueellista toimeentuloa ei ole tutkittu. • Tavoitteena on selvittää, onko maaseudulla ja kaupungeissa asuvien eläkeläisten toimeentulo erilaista. • Tarkastelukohteena 55–85-vuotiaat työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkeläiset. • Objektiivisena taloudellisen toimeentulon mittarina käytetään tuloja. • Koetun toimeentulon mittareina käytetään tyytyväisyyttä taloudelliseen tilanteeseen ja tulojen riittävyyttä menojen kattamisen näkökulmasta. 1219.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Tutkimuskysymykset
- 13. Maaseudulla joka viideseläkeläinen on pienituloinen, kaupungeissa joka kymmenes 13 19.8.201 9 ELÄKETURVAKESKUS 19 10 29 24 35 34 17 33 0 20 40 60 80 100 Maaseutumainen Kaupunkimainen Kotitalouden käytettävissä olevat tulot, €/kk Pienituloinen (alle 1000€/kk) 1000-1 499 1 500-1 999 2 000- 49 28 51 72 0 20 40 60 80 100 Maaseutumainen Kaupunkimainen Eläkkeen rakenne, % Kansaneläke ja työeläke Vain työeläke 19.8.2019 Puolet maaseudun eläkeläisistä saa kansaneläkettä työeläkkeen rinnalla, kaupunkilaisista joka neljäs
- 14. Maaseudun alempi tulotasoheijastuu toimeentulo- kokemuksiin; maaseudulla eläkeläiset kokevat toimeentulonsa kaupunkeja heikommaksi 1419.8.2019ELÄKETURVAKESKUS 41 35 49 50 10 15 0 20 40 60 80 100 Maaseutumainen Kaupunkimainen Tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen, % Matala (0-5) Keskimääräinen (6-8) Korkea (9-10) 19.8.2019 Kahdella viidestä maaseudun eläkeläisestä tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen on matalaa, kaupungeissa vain yhdellä kolmesta.
- 15. Maaseudulla välttämättömyysmenojen (esim.ruoka, asuminen, lääkkeet) kattaminen on kaupunkeja vaikeampaa 1519.8.2019ELÄKETURVAKESKUS 39 33 0 10 20 30 40 50 Maaseutumainen Kaupunkimainen Välttämättömien menojen jälkeen ei jää rahaa, % Kahdelle viidestä maaseudun eläkeläisestä ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen, kaupungeissa yhdelle kolmesta.
- 16. Erityisesti lääke- jaasumismenojen kattaminen on maaseudulla kaupunkeja vaikeampaa 1619.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Lääke- ja asumismenoissa vaikeuksia joka kolmannella maaseudun eläkeläisistä, kaupungeissa joka neljännellä. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Maaseutumainen Kaupunkimainen Maaseutumainen Kaupunkimainen Välttämättömyysmenojen kattamisen vaikeus, % Erittäin vaikeaa Vaikeaa Hieman vaikeaa Lääkkeet*Asuminen*
- 17. Yhteenveto • Maaseudun eläkeläisilläon selvästi kaupunkilaisia matalammat tulot ja tämän vuoksi toimeentulo koetaan kaupunkeja heikommaksi. • Alueelliset erot koetussa toimeentulossa ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin tuloerot. • Käytännössä maaseudulla siis tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla. • Toimeentulomahdollisuuksien tasaamiseksi olisi tärkeää pyrkiä kaventamaan alueellisia tuloeroja. Tästä näkökulmasta kansaneläkkeen tason turvaaminen on tärkeää. 1719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 18. Oma koti kullankallis Omistusasumisen, asumismenojen ja asumistyytyväisyyden yhteys eläkeläisten elämäntyytyväisyyteen Kati Ahonen
- 19. Tausta • Omistusasuminen onyleistä: 55–85-vuotiaista 77 % asuu omistamassaan asunnossa, 14 % vuokralla. • Omistusasujat ovat vuokralla asuvia paremmin toimeentulevia, varallisuus on keskittynyt Suomessa pitkälti asuntovarallisuuteen. • Aikaisempi tutkimus antaa viitteitä, että omistusasujat olisivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin vuokralla asuvat. Tutkimuskysymykset • Ovatko omistusasujat tyytyväisempiä elämäänsä kuin vuokralla asuvat? • Miten asumistyytyväisyys ja asumismenot heijastuvat elämäntyytyväisyyteen? Liittyykö omistusasumisen mahdollinen yhteys elämäntyytyväisyyteen lähinnä näihin tekijöihin? 1919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 20. Omistusasujat ovat tyytyväisempiäelämäänsä kuin vuokralla asuvat Elämäntyytyväisyys asteikolla 0–10 asunnon hallintasuhteen mukaan 1 1 1 2 4 9 7 18 33 19 5 3 3 5 9 6 18 8 18 19 6 5 0 5 10 15 20 25 30 35 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 % omistusasunto vuokra 2019.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Keskiarvo: Omistusasujat: 7,3 Vuokralla asuvat: 5,8
- 21. Kokee vaikeuksia asumismenoissa: omistusasujat 22% vuokralla asuvat 56 %. Asumistyytyväisyyden erot melko pieniä omistusasujien ja vuokralla asuvien välillä. Vaikeudet asumismenoissa ja tyytymättömyys asumiseen heikentävät elämäntyytyväisyyttä Elämäntyytyväisyyden keskiarvo (asteikko 0–10) On vaikeuksia kattaa asumismenoja 5,6 Ei ole vaikeuksia kattaa asumismenoja 7,6 On tyytymätön asuntoonsa (asunnon toimivuus, kunto tai sijainti) 6,2 Ei ole tyytymätön asuntoonsa 7,3 2119.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 22. Yhteenveto • Omistusasujien vuokrallaasuvia korkeampi elämäntyytyväisyys selittyy osin omistusasujien vähäisemmillä vaikeuksilla asumismenojen kattamisessa. Tämä ei kuitenkaan selitä kokonaan elämäntyytyväisyyden eroja. • Asuminen, erityisesti omistusasuminen, on tärkeä osa eläkeläisten toimeentuloa ja kokonaishyvinvointia. Omistusasunto lisää taloudellista turvaa ja elämän ennakoitavuutta. 2219.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 23. Vanhuuseläkeläisten toimeentulovertailut ja taloudellinentyytyväisyys Liisa-Maria Palomäki
- 24. Tausta • Koetun hyvinvoinnin suhteellisuustunnettu ilmiö, erityisesti taloustieteellistä tutkimusta 2000-luvulla. • Tulosten perusteella voidaan syventää ymmärrystä kokemusten muodostumisesta ja keskustelua eläkkeiden riittävyydestä. Tutkimuskysymykset 1. Millaisia toimeentulovertailuja eläkeläiset itse kertovat tekevänsä? 2. Mitkä ovat keskeisimpien toimeentulovertailujen taustatekijät? 3. Millä tavalla vertailut ovat yhteydessä taloudelliseen tyytyväisyyteen? 2419.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 25. Useimmat eläkeläiset kokevattoimeentulonsa pysyneen samanlaisena tai heikentyneen eläkkeellä 44 41 8 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kokemus toimeentulon muutoksesta verrattuna 5 v sitten, % Matalampi Samanlainen Korkeampi EOS/ Puuttuva 2519.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 26. Eläkeläiset vertaavat toimeentuloaantoisiin eläkeläisiin 33 54 7 17 10 30 7 10 16 4 22 5 44 21 33 15 34 40 46 53 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eläkeläiset Työssäkäyvät Työttömät Lapsiperheet Maahanmuuttajat Kokemus toimeentulosta verrattuna eri väestöryhmiin, % Matalampi Samanlainen Korkeampi EOS/ Puuttuva 2619.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 27. Pienemmät tulot jahuono terveys heijastuvat myös toimeentulovertailuihin • Eläkkeellä heikentynyt toimeentulo: – Pienempituloisilla – Huonoksi terveytensä kokevilla – Nuorimmilla, hiljattain vanhuuseläkkeelle siirtyneillä • Muita eläkeläisiä matalampi toimeentulo: – Pienempituloisilla – Huonoksi terveytensä kokevilla – Vuokralla asuvilla – Useamman hengen kotitalouksissa asuvilla 2719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 28. Muita huonommaksi toimeentulonsakokevat ovat taloudellisesti tyytymättömämpiä (ja päinvastoin) kaikilla tulotasoilla 0 10 20 30 40 50 60 Matalampi vs. muut eläkeläiset Samanlainen vs. muut eläkeläiset Korkeampi vs. muut eläkeläiset Vertailut eläkeläisiin ja matala (0–5) taloudellinen tyytyväisyys, % 2819.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 29. Yhteenveto 1. Eläkeläiset vertailevattoimeentuloansa useimmiten omaan aikaisempaan tilanteeseensa tai toisiin eläkeläisiin. 2. Kokemukset eläkeläisten välisistä tuloeroista voivat vaikuttaa ihmisten eläkeasenteisiin. 3. Kokemukset ostovoiman heikentymisestä (esim. eläkkeiden ja menojen kehitys) voivat lisätä kriittisyyttä eläkkeiden riittävyyttä kohtaan. 2919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 30. 63–74-vuotiaat vanhuuseläkkeellä työssäkäyvät Anu Polvinen& Susan Kuivalainen – työssäkäynnin motiivit ja taloudellinen hyvinvointi
- 31. 3119.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Tausta • Vanhuuseläkkeen ohellatyöskentely on yleistynyt useissa maissa, myös Suomessa. • Nostaa esiin keskeisen kysymyksen: miksi vanhuuseläkkeellä työskennellään? • Tutkimustieto on edelleen vähäistä. • Yhteiskuntapolitiikan kannalta on tärkeää ymmärtää tekijöitä eläkkeellä työskentelylle. Tutkimuskysymykset • Artikkelissa tutkitaan vanhuuseläkkeellä työskentelevien työssäkäynnin yleisyyttä, työssäkäynnin motiiveja sekä ansiotyön merkitystä toimeentulolle.
- 32. Joka seitsemäs (14%) 63–74-vuotiaista vanhuuseläkkeellä olevista työskentelee eläkkeen ohella. Työssäkäynti on yleisempää • miehillä • korkeasti koulutetuilla • terveytensä hyväksi kokevilla • työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä ja • yrittäjätaustaisilla 3219.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 33. Työnteon motiivit 63–74-vuotiaillavanhuuseläkkeellä työskentelevillä, % 33 18 10 23 41 13 30 12 38 36 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toimiminen yrittäjänä Haluaa lisäansioita Taloudellinen pakko Sosiaaliset suhteet Työn mielenkiintoisuus % Pitää täysin paikkansa Pitää jokseenkin paikkansa 3319.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Työn mielenkiintoisuus ja sosiaaliset suhteet yleisimmät syyt työnteolle vanhuuseläkkeellä
- 34. Ansiotyön merkitys toimeentulossa •60 % vanhuuseläkkeellä työskentelevistä koki, että ansiotyöllä on melko pieni tai hyvin pieni merkitys heidän toimeentulolleen. • Työssäkäyvät vanhuuseläkeläiset kokivat muita harvemmin vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa 28 % vs. 43 %. • Työssäkäyvien vanhuuseläkeläisten muita vähäisemmät toimeentulovaikeudet selittyvät ryhmän valikoituneisuudella: – korkeampi varallisuus (omistusasuminen ja omaisuustulot) ja – parempi terveys. 3419.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 35. Yhteenveto • Työssäkäyvät vanhuuseläkeläisetsuhteellisen valikoitunut joukko. Enemmistö työskentelee työn mielenkiintoisuuden ja työhön liittyvien sosiaalisten suhteiden vuoksi. • Pieni osa eläkeläisestä työskentelee kuitenkin taloudellisen pakon vuoksi. • Havaintojen pieni määrä asetti rajoituksia analyyseille. Monta jatkotutkimuksen aihetta nousi esiin esim. yrittäjänä työskentely. • Kyse on yleistyneestä ilmiöstä ja koskee jo joka seitsemättä 63–74-vuotiasta vanhuuseläkeläistä, ja siksi siitä tulisi olla mahdollisimman hyvä kuva ja ymmärrys. 3519.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 36. Kotitalouksien välinen apuosana eläkeläisten toimeentuloa Liisa-Maria Palomäki & Susan Kuivalainen & Jyri Liukko
- 37. Tausta • Toimeentulo koostuumonesta eri palasta, muilta saatu ja muille annettu apu voidaan nähdä osana kokonaisuutta. Tutkimuskysymykset • Millaista ja kuinka yleistä avun antaminen ja saaminen on a) eläkeläisten ja heidän lastensa ja lastenlastensa välillä? b) eläkeläisten ja heidän muun lähipiirinsä (sukulaiset, ystävät, naapurit) välillä? • Onko kotitalouksien välinen apu vastavuoroista ja millaisiin taustatekijöihin vastavuoroisuus liittyy? • Onko kotitalouksien välinen apu yhteydessä toimeentulokokemuksiin? 3719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 38. Eläkeläiset antavat yleisimmintaloudellista ja käytännön apua lapsilleen – lapsilta saadaan käytännön apua 40 4 35 20 3 2 28 13 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 Lapset ja lastenlapset Lähipiiri Lapset ja lastenlapset Lähipiiri TaloudellinenapuKäytännönapu Taloudellisen ja käytännön avun antamisen ja saamisen yleisyys viimeisen 12 kuukauden aikana, % Antaa apua Saa apua 3819.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Taloudellinen apu Käytännön apu
- 39. Yleisimmin eläkeläiset vainantavat apua Antaa Saa Ei Kyllä Ei 26 % 36 % Kyllä 11 % 27 % 3919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 40. Taloudellista apua saaneetkokevat useammin toimeentulovaikeuksia 13 49 13 15 30 36 28 34 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ei saa taloudellista apua Saa taloudellista apua Ei saa käytännön apua Saa käytännön apua TaloudellinenapuKäytännönapu Tavanomaisten menojen kattamisen vaikeus avun saamisen mukaan, % Vaikeuksia/ suuria vaikeuksia Pieniä vaikeuksia 4019.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Taloudellinen apu Käytännön apu
- 41. Yhteenveto • 55–85-vuotiailla eläkeläisilläkotitalouksien välinen apu kuuluu useimpien eläkeläisten (75 %) elämään. • Yleisintä on taloudellisen avun antaminen lapsille. • Taloudellisen avun saaminen on harvinaista. • Käytännön apua sekä annetaan että saadaan. • Väestö ikääntyy, epävirallisen ja virallisen avun roolit muuttuvat? tarvitaan laajempi kuva epävirallisen avun kokonaisuudesta ja sen merkityksestä toimeentulolle. 4119.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 42. ”Aina kun poistutkotoa se maksaa!” Eläkeläisten koettua toimeentuloa vaikeuttavat ja helpottavat tekijät avovastausten perusteella Jyri Liukko & Carita Mustonen
- 43. Avovastausaineisto • Avovastauksia 637henkilöltä (22 % kyselyyn vastanneista) • Avokysymykseen vastanneissa painottuivat naiset, terveytensä huonoksi kokevat ja osatyökyvyttömyyseläkeläiset 4319.8.2019ELÄKETURVAKESKUS Tutkimuskysymykset • Mitkä tekijät vaikeuttavat ja mitkä helpottavat eläkeläisten koettua toimeentuloa avovastausten perusteella?
- 44. Keskeiset teemat • Yleisimmätlaajat teemat: Terveys ja terveyspalvelut: yli 200 vastauksessa Asuminen: yli 100 vastauksessa Sosiaaliset suhteet (perhesuhteet, avun antaminen ja saaminen): yli 100 vastauksessa • Suurin osa avovastauksista käsitteli nykyisiä toimeentulovaikeuksia tai huolia tulevaisuudesta 4419.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 45. Menoista karsiminen: terveyskulutkorostuivat • Terveyskulut ja terveysongelmat korostuivat • Lääkekulut ”Lääkärissäkäynnit ja lääkkeitten käyttöä on ollut pakko supistaa.” (Mies, 62, työkyvyttömyyseläke) 4519.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 46. Kokemus kulujen nousustaja huoli ostovoiman heikentymisestä ”Jäädessäni eläkkeelle 7 v sitten, eläke tuntui riittävältä. Eläke ei ole sittemmin juurikaan noussut, mutta yhtiövastike ym. maksut ovat. Pelkään, että jos elän vielä kauan, saattaa tulla aika tiukkaa.” (Nainen, 71, vanhuuseläke) 4619.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 47. Asumisen kalleus • Kommenttejasekä vuokra- että omistusasumisesta • Omistusasumisessa erityisesti kunnossapitokulut koettiin korkeina • Asumiskustannusten koettiin nousseen eläkettä nopeammin ”Olemme miettineet useasti vuokralle menemistä. Ei rahat yksinkertaisesti riitä talossa tehtäviin remontteihin.” (Nainen, 62, työkyvyttömyyseläke) 4719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 48. Puolison taloudellinen tukihelpottaa toimeentuloa, mutta… • Huoli tulevasta: ”Jos toinen meistä sairastuu vakavasti, tilanne muuttuu oleellisesti” • Riippuvuus puolison tuloista korostui osin kielteisenä ”Tuntui ihan siltä, kun tätä täytin, että tuloihin verrattuna meidän taloudessa pitäisi mennä hyvin, mutta kun on liitossa paljon ristiriitoja ja riitaa rahasta ja kaikesta niin elämä on välillä todella vaikeaa. (…)” (Nainen, 63, vanhuuseläke) 4819.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 49. Käytännön avun saaminenläheisiltä voi helpottaa toimeentuloa • Saattaa helpottaa toimeentuloa vähentämällä tarvetta ostaa palveluja ”Me pärjäämme kahdestaan hyvin. Lapset auttaa tarvittaessa ja minä lapsia siinä missä voin. Huomisesta emme tiedä, eikä meillä ole hätää. Emme tarvitse työvaatteita, syömme vähän, emmekä muutenkaan paljon kuluta. Molemmat olemme sairaita, mutta me emme valita. Yksin emme ehkä pärjäisi. Minä olen miehelle kädet. Mies minulle silmät. Ei vanha paljoa tarvii.” (Nainen, 62, työkyvyttömyyseläke) 4919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 50. Muut toimeentuloa helpottavattekijät • Hyvä terveys • Säästeliäs elämäntapa • Velattomuus • Työssäkäynti ”Kun on oppinut elämään pienten tulojen kanssa, niin pärjää melko hyvin sillä rahalla mikä on käytettävissä. Terveys on ollut hyvä, joten sekin helpottaa elämistä.” (Nainen, 80, vanhuuseläke) 5019.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 51. Yhteenveto: täydennystä määrällisiintuloksiin • Puolison taloudellinen merkitys • Puolisoiden väliset suhteet: kotitalouden tulot eivät välttämättä kerro henkilökohtaisesta toimeentulosta • Huoli tulevaisuudesta: esim. kulujen nousu, sairastuminen, puolison sairastuminen tai kuolema 5119.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
- 52.